Totuus petovahikokorvauksista.. järjetön järjestelmä automaatti rosvoamiselle

Petovahinkokorvaukset
Nykyisen korvausjärjestelmän puitteissa arviolta noin puolet petojen poronhoidolle aiheuttamista suorista vahingoista korvataan vahingonkärsijöille.

Pedon tappamaksi joutuneen poron omistajalle tai, milloin omistajaa ei voida selvittää, paliskunnalle maksetaan korvauksia petojen tekemistä vahingoista. Suoriin kokonaisvahinkoihin kuuluvat menetettyjen porojen ja siitostuoton lisäksi ylimääräisestä paimennuksesta tai aitaamisesta, vahinkojen etsinnästä sekä vahinkoa tekevien petojen poistoprosesseista syntyvät kustannukset.

Petojen aiheuttamien porovahinkojen korvausperusteet jaetaan kahteen osaan: porovahinkoihin ja vasahävikkiin.

Petovahinkokorvaukset porovahingoista 2000-2020

Porovahingot korvataan Riistavahinkolain (105/2009) mukaisesti poronomistajalle tai paliskunnalle valtion talousarvion rajoissa. Mikäli korvauksia ei voida suorittaa talousarvion puitteissa täysimääräisesti, vähennetään jokaiselta korvaukseen oikeutetulta korvauksen määrää samassa suhteessa. Lisäksi Suomen EU:lta pyytämä vuotuinen enimmäismäärä porovahinkojen korvaamiseksi kansallisista varoista on tällä hetkellä 10 miljoonaa euroa.

Porovahingosta voidaan korvata enintään suurpedon tappaman tai suurpetovahingon takia lopetetun poron käypää arvoa vastaava määrä puolitoistakertaisena. Lisäksi paliskunnalle voidaan maksaa poronomistajille edelleen jaettavaksi vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän väliseltä ajalta laskennallisin perustein määräytyvää korvausta suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vuoksi kadoksiin jääneistä poronvasoista (vasahävikkikorvaus) (Riistavahinkolaki 14 § 1 mom.).

Maaseutuvirasto antaa tarkemmat määräykset porovahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista porolajeittain vähintään viiden vuoden välein. Käypä arvo määritetään porolajin keskimääräisen painon ja porolajikohtaisen siitoskertoimen sekä poronlihan tuottajahinnan perusteella. (Riistavahinkolaki 13 § 3 mom.). Vasahävikkikorvauksen laskennassa käytettävä poronlihan tuottajahinta on määrättävä kolmen viimeksi kuluneen poronhoitovuoden tuottajahintojen keskiarvona (Riistavahinkolaki 14 § 3 mom.).

Vasahävikkikorvaus lasketaan paliskunnittain poronlihan tuottajahinnan ja poronhoitoalueelle arvioidun vasontaprosentin sekä paliskunnan alueen vaadinten määrän ja paliskunnan alueelle arvioidun suurpetojen aiheuttaman vasakuolleisuusprosentin perusteella. (Riistavahinkolaki 14 § 2 mom.) Tarkemmat säännökset poronhoitoalueella arvioidusta vasontaprosentista ja paliskunnittain arvioiduista vasakuolleisuusprosenteista annetaan valtioneuvoston asetuksella vähintään kolmen vuoden välein.

Maasuurpetojen aiheuttamien porovahinkokorvausten määrään vaikuttavat suorimmin 1) petojen määrästä johtuva porovahinkojen määrä ja poikkeuksellisten suurten porovahinkojen levinneisyys ja 2) poronlihan hinta.

Porovahingot ja sitä myötä vahinkojen korvaussummat ovat olleen kasvusuunnassa koko Suomen EU-jäsenyyden ja sen myötä muuttuneet suojelupolitiikan ajan. Vuosituhannen vaihteessa vahinkojen korvaussummat olivat hetken alhaisemmalla tasolla, mutta vuodesta 2004 lähtenyt vahinkokorvausten nousu on ollut mittava. Tämä johtuu sekä vahinkomäärien jatkuvasta kasvusta että poronlihan suotuisasta hintakehityksestä.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Eli lapin Liha nostaa poron lihan hintaa ja valtio joutuu maksama enemmän petokorvauksia valtiolle.. ELI LAPIN LIHALLE ON EDULLISTA MYYDÄ KALLISTA PORON LIHAA HINNOITELLE SE YLI HINTAAN KOSKA PORO MIEHET SAAVAT TÄTEN ENEMMÄN PETO KORVAUKSIA JA LAPIN LIHA EDULLISEPAA LIHAA POROMIEHILTÄÄ .. ROSVOUS ET ROSVOUS.. VERONMAKAJAT MAKSAVAT POROLIHA KILOSTA KAHTEEN KERTAAN..

Äänestä
  • Petoksesta tuomitaan se, joka toisen kustannuksella hankkii itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Petoksessa voi olla kyse myös siitä, että joku saa toista vahingoittaakseen tätä erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä tekemään tai jättämään tekemättä jotakin, mikä aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehdytetylle

    Äänestä

Kun kerran karhun telkeleistä saa niin prskulen mites tämä Nalle Walhroossi ?
Pitäs saaha .
Nahkaraha ja hillot takas Suomeen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Petovahinkokorvaukset
Nykyisen korvausjärjestelmän puitteissa arviolta noin puolet petojen poronhoidolle aiheuttamista suorista vahingoista korvataan vahingonkärsijöille.

Pedon tappamaksi joutuneen poron omistajalle tai, milloin omistajaa ei voida selvittää, paliskunnalle maksetaan korvauksia petojen tekemistä vahingoista. Suoriin kokonaisvahinkoihin kuuluvat menetettyjen porojen ja siitostuoton lisäksi ylimääräisestä paimennuksesta tai aitaamisesta, vahinkojen etsinnästä sekä vahinkoa tekevien petojen poistoprosesseista syntyvät kustannukset.

Petojen aiheuttamien porovahinkojen korvausperusteet jaetaan kahteen osaan: porovahinkoihin ja vasahävikkiin.

Petovahinkokorvaukset porovahingoista 2000-2020

Porovahingot korvataan Riistavahinkolain (105/2009) mukaisesti poronomistajalle tai paliskunnalle valtion talousarvion rajoissa. Mikäli korvauksia ei voida suorittaa talousarvion puitteissa täysimääräisesti, vähennetään jokaiselta korvaukseen oikeutetulta korvauksen määrää samassa suhteessa. Lisäksi Suomen EU:lta pyytämä vuotuinen enimmäismäärä porovahinkojen korvaamiseksi kansallisista varoista on tällä hetkellä 10 miljoonaa euroa.

Porovahingosta voidaan korvata enintään suurpedon tappaman tai suurpetovahingon takia lopetetun poron käypää arvoa vastaava määrä puolitoistakertaisena. Lisäksi paliskunnalle voidaan maksaa poronomistajille edelleen jaettavaksi vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän väliseltä ajalta laskennallisin perustein määräytyvää korvausta suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vuoksi kadoksiin jääneistä poronvasoista (vasahävikkikorvaus) (Riistavahinkolaki 14 § 1 mom.).

Maaseutuvirasto antaa tarkemmat määräykset porovahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista porolajeittain vähintään viiden vuoden välein. Käypä arvo määritetään porolajin keskimääräisen painon ja porolajikohtaisen siitoskertoimen sekä poronlihan tuottajahinnan perusteella. (Riistavahinkolaki 13 § 3 mom.). Vasahävikkikorvauksen laskennassa käytettävä poronlihan tuottajahinta on määrättävä kolmen viimeksi kuluneen poronhoitovuoden tuottajahintojen keskiarvona (Riistavahinkolaki 14 § 3 mom.).

Vasahävikkikorvaus lasketaan paliskunnittain poronlihan tuottajahinnan ja poronhoitoalueelle arvioidun vasontaprosentin sekä paliskunnan alueen vaadinten määrän ja paliskunnan alueelle arvioidun suurpetojen aiheuttaman vasakuolleisuusprosentin perusteella. (Riistavahinkolaki 14 § 2 mom.) Tarkemmat säännökset poronhoitoalueella arvioidusta vasontaprosentista ja paliskunnittain arvioiduista vasakuolleisuusprosenteista annetaan valtioneuvoston asetuksella vähintään kolmen vuoden välein.

Maasuurpetojen aiheuttamien porovahinkokorvausten määrään vaikuttavat suorimmin 1) petojen määrästä johtuva porovahinkojen määrä ja poikkeuksellisten suurten porovahinkojen levinneisyys ja 2) poronlihan hinta.

Porovahingot ja sitä myötä vahinkojen korvaussummat ovat olleen kasvusuunnassa koko Suomen EU-jäsenyyden ja sen myötä muuttuneet suojelupolitiikan ajan. Vuosituhannen vaihteessa vahinkojen korvaussummat olivat hetken alhaisemmalla tasolla, mutta vuodesta 2004 lähtenyt vahinkokorvausten nousu on ollut mittava. Tämä johtuu sekä vahinkomäärien jatkuvasta kasvusta että poronlihan suotuisasta hintakehityksestä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu