Pieni rajansiirto Karjalan kannaksella 1939 ei olisi pidätellyt Saksaa

Kilin tajuaa miten asia todella oli.

Stalinin strateginen linja oli luoda tilanne,jossa Lännen kapitalistit luokkaluonteensa mukaisesti ajautuisivat sotaan keskenään,ja sodan heikentäminä ne eivät kykenisi vastustamaan modernin Puna-armeijan valtaisaa vyöryä länteen.Ensimmäinen vastoinkäyminen hänen linjaansa vastaan oli Saksan ällistyttävän nopea valtapiirin laajentuminen Tanskaan,Norjaan,Belgiaan ,Hollantiin ja Ranskaan.
Stalinin on täytynyt olla syvissä mietteissä sen suhteen,oliko yllätyksen taustalla jokin pirullisen ovela liitto kapitalistien kesken.Hän on tietenkin saanut paikkansapitävää tietoa sotatoimien verisestä luonteesta ja arvioinut strategiansa edelleen pitävän.
Kun sitten kaikista lähteistä alkoi tulla hälyttävää tietoa Saksan pian käynnistyvästä hyökkäyksestä Neuvostoliittoon on hän arvioinut sen olevan valtaisa Englannin valhekampanja Neuvostoliiton ja Saksan välisen liittosuhteen heikentämiseksi.
Kaikki Neuvostoliiton Saksaan toimittamat materiaalit ja raaka-aineet heikensivät kapitalistisen Englannin tilannetta.
Saksan hyökkäyksen tapahduttua Stalin joutui näinollen oman juonikkuutensa uhriksi,ja menetti useiksi päiviksi tilanteen hallinnan.
On merkillepantavaa,että johtavien bolsevikkien piiristä ei löytynyt ketään,joka olisi kyennyt vetämään Stalinin vastuuseen katastrofista.Kaikki kykenevät oli likvidoitu.
Myöhemmin,kun kansan käsittämättömin ponnistuksin natsisimin uhka oli poistettu ja Eurooppa uudelleenjaettu,lausui Stalin alaisilleen tuntiessaan iän painavan:Kun minä olen poissa kapitalistit listivät teidät kuin sokeat kissanpennut!Tässä hän oli oikeassa,onneksi.

Kaikenlaista pötyä sitä lykätäänkin.

Gamelin ei uskaltanut edes ryhtyä puolustamaan Tshekkoslovakiaa.
Saksaan ei uskallettu hyökätä syyskuussa -39,ennen kuin ankaran miettimisen jälkeen pienellä joukolla.

Talvisodan aikana lännessä kaavailtiin toimia NL:n suuntaan Saksan huomion hajottamiseksi pois Ranskasta. Ei niistä mitään tullut.

Näyttää olevan jälleen syytä muistuttaa, että hyökkäyssodan Suomeen aloitti Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri.

"Noin voitaisiin sanoa vain jos olisi käyty kunnon neuvottelut neukun kanssa ja Stalin olisi pysynyt loppuun asti kannassaan Kannaksen suhteen."

Neuvotteluja käytiin ja vieläpä kunnolla.


"Nyt ei tiedetä koska neuvotteluja ei käyty loppuun asti Suomen tyssättyä kaiken."

Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin hyökättyä Suomeen 30. marraskuuta 1939 ehdotti Suomi heti sotatoimien lopettamista ja neuvottelujen jatkamista, mutta Moskova viittasi sille ehdotukselle kintaalla, sanoen, ettei se ole sodassa Suomen kanssa, vaan antaa pyydettynä toverillista apua Otto Wille Kuusisen johtamalle Suomen kansanvaltaiselle hallitukselle.

Viro, Latvia ja Liettua olivat suostuneet aiemmin syksyllä Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin vaatimiin yhteistyösopimuksiin ja tukikohtien luovutukseen, ja tällöin Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari Vjatsheslav Molotov lupaili näin mukavia:

" . . nämä avunantosopimukset takaavat allekirjoittajavaltioiden suvereniteetin loukkaamattomuuden ja toisen valtion asioihin puuttumattomuuden periaatteen. Nämä sopimukset lähtevät toisen osapuolen valtiollisen, sosiaalisen ja taloudellisen rakenteen kunnioittamisesta ja niiden on määrä vahvistaa rauhanomaisen hyvän naapuruuden yhteistyötä kansojemme kesken."

Kuinka kävi?

Seuraavan kesänä puna-armeija miehitti nuo valtiot, niiden hallitukset vaihdettiin Kreml-mielisiksi ja ne pakkoliitettiin Neuvostoliiton kommunismidiktatuuriin.
Suomen osan piti oleman täsmälleen saman.