Mitä tekisitte mun tilanteessa?

Eroaisin.

No voithan säkin varmaan sitte alkaa käymään deiteillä, etit parempaa ja samalla saat vielä pientä eloo tuohon väsähtäneeseen aikansa eläneeseen suhteeseen. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Kuka nuorempi mies

Soittaisin muuttoauton hakemaan kamat ja sillä selvä. Olen kyllä mies mutta kuitenkin en kuuntele haukkuja ja arvosteluita keneltäkään. Elän rauhallista arkea jossa jutellaan rauhallisesti ja voi sanoa mielipiteensä ja siitä ei pidä suuttua.

Kyllä oot yksi vitun tossu jos pitää muilta kysyä vaikka elämäsi on tuollaista. Taidat sittenkin tykätä ku ukkos tylyttää. Normaali ihminen olis suksinu helvettii tommosesta.
Kasva aikuiseks.

Eroaisin

Mukulat ja kamat kainaloon ja ulos siitä missä on viis hirttä poikki.

Täällä kyselee aikuiset ihmiset päivästä toiseen tyhmiä kysymyksii parisuhteen tilasta ja mitä tehdä, pitäis se omin avuinkin selvitä jos parisuhteeseenkin on ajautunut. En ole koskaan kysynyt tai kaivannut ulkopuolisten apua omaan suhteeseeni.

Siis ihanko tosiaan tollaseen touhuun pitää apua kysyä? Kyllä nyt jos yhtään olisi normaalin järjen omaava niin tajuaisi että tollanen touhu ei ole millään tapaa tervettä, etenkään lapsille jotka sitä katsoo vierestä. Ja sit tollaset typerykset on ylipäänsä menny vielä lisääntymään, ei hyvää päivää..

Tuota, olet itsestäänselvä asia. Ja hänhän on mies, miehillä on erivapauksia, ainakin miehen itsensä mielestä.
Kun joku muu mies huomaa sinut, mies säikähtää että se itsestäänselvyys voikin ehkä lähteä hänen elämästään.
Oletteko ollenkaan koskaan ollut toisiinne rakastuneita? Miksi leikitte että on olemassa takaportteja, ne muut huomiota antavat tahot?
Istukaapa kupposen ääreen. Varatkaa jo aluksi iso kuuma pannu täynnä hyvää kahvia, ja monta pientä pikkuleipää, ruissipsiä ja vaikkapa paperia ja mustekynä kummallekin.
Kysykää toisiltanne asioita.
Se selvittää aika paljon, onko teillä tulevaisuutta.
Erotkaa ystävinä ellei ole.