eikö sekin ole pettämistä jos on parisuhteessa ja seksi ei kiinnosta puolison kanssa!
mikä on pettämistä?
ketä voi syyttää?
71156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
että toinen joutuu hankalaan tilanteeseen ja voi jopa mennä vieraisiin.Eikö ole vastuutonta olla aviossa jos ei toinen kiinnosta ja on itse välinpitämätön.
Rakkaus on pelkkää kehon kemiaa alkuun.
Se muuttuu vuosien varrella vahvaksi toveruudeksi ja kiintymykseksi mikäli molemmat ovat henkisesti kypsiä ja antavia luonteeltaan. Tuolla tarkoitan sitä, että eivät ole itsekkäitä "mut ku mä haluun"-tyyppejä.
Kuinka moni pystyy sanomaan rehellisesti että se oma puoliso on paras kaveri? Hmm, et ehkä saa sellaisia vastauksia tässä forumissa, vaan sinun pitäisi katsastaa tuo Ikäryhmä-forum ja sieltä ne vanhimmasta päästä olevien kirjoitukset.
kyllä minusta on pettämistä myös jos on aviossa vain taloudellisista syistä!
Valitan jos katseesi elämään on kuin vossikkahevosella - laput silmien sivuilla ja näköyhteys vain yhteen suuntaan.
Itselläni on islaminuskoisia ystäviä. Varmaan tiedätkin, että heidän kulttuurissaan on tapana järjestetyt avioliitot. Kaikki islamistit eivät ole fundamentalisteja - myös nuorilla on sanansijaa kun avioliitoista aletaan keskustella.
Ismisteja on maapallolla hyvin paljon. Ei kaikkien sopimusavioliitot (ilman seksikemiaa) voi olla katastrofeja.
Myös Suomessa on menty naimisiin järkisyistä, etenkin sotien jälkeen.
Oli leskiä lapsilaumoineen, monilla ehkä isohkokin tila hoidettavanaan.
Oli veteraaneja, jotka eivät olleet ehtineet perustaa perhettä ennen rintamalle lähtöä. Moni heistä tarvitsi asuntoa, työtä ja puolisoa.
Intressit olivat näillä pareilla usein yhteiset. Avoliitot eivät tulleet kysymykseen, eikä vapaan miehen ottaminen taloon lesken hoiviin ilman papin aamenta.
Avarra katsettasi, elämäsi rikastuu.
Mä koen, että en haluaisi elää miehen kanssa vain elääkseni miehen kanssa.
Itse asiassa, miehestä huolehtiminen ei voi olla niin kivaa (siis se voileipien tarjoilu, kalsareiden silittely ja solmioiden sitominen) että mun olisi PAKKO elää aviossa. Maailmassa on jänniä metropoleja, joissa kelpaa olla sinkkunaisena, joista voi jopa löytyä sielun toinen puolikas, ihminen jonka kanssa rakastua tantraseksin kautta..
Platoninen yhteisasumissuhde ei sovi minulle, sillä tahdon olla linnani prinsessa ;)
en kyllä haluaisi että joku muu päättää kenen kanssa menen avioon.Mitä elämää se on,ja kun ei ole taloudellisesti pakko mennä määrätyn ihmisen kanssa avioon..huh...
tuon noinkin nähdä, ei siinä mitään. Siksi onkin mielenkiintoista, että pettämiseksi luokitellaan yleisemmin vain seksi vieraan (tai tutun..) kanssa. Myös "henkistä pettämistä" pidetään pahana asiana; rakastutaan toiseen, vaikkei sille mitään voikaan. Selitellään hirveästi, että kylläpäs voi; jos jokin suhteessa mättää niin on "tilaus" toiseen ihastumiselle/rakastumiselle. Ihan älyttömän kivaa, että ihmiset odottavat parisuhteeltaan vain ja ainoastaan täydellisyyttä. Siinä sitten elellään sopuisasti vuodesta toiseen... Yleensä vain siihen asti kunnes illuusio täydellisyydestä katoaa. Ei siis kovin pitkään :).
Joten hei. Ottakaa se kumppani toisena, erillisenä ihmisenä. Vaikkei itselle ole osunut ns. vaikeita tilanteita kohdalle (tai jos on osunut olette ohittaneet ja unohtaneet ne). niin se ei tarkoita sitä, että kumppaninne elämä kulkisi aivan samaa latua.