Olen herkuttelija - miten laihdun?

Täällä kituu toinen samanmoinen.. Jokaista tilannetta - elokuvan katselua, illanviettoa - on juhlistettava herkuttelulla, eikä elämä maistu miltään ilman mässäilyä! Tiedän olevani syömäaddikti, vanhempani ovat alkoholismiin taipuvaisia, mutta itse kun en juomisesta piittaa, niin syön senkin edestä..

Ylipainoa tuli teini-iän jälkeen vain muutama kilo ja siinä se on pirullisesti pysynyt, joten motivaatiota on tietyllä tavalla vaikea löytää, kun vain pikkuisissa bile/kesävaatteissa inha rasvarengas erottuu vyötäröllä. Silloin se saakin aina todellisen itseinhon aikaan. Kun rasvamakkara on turseimmillaan, keho lakkaa kärttämästä ruokaa. Vihdoinkin syön kohtuudella. Jos taas hoikistun hiukankin, keho huutaa ruokaa ja olen neuroottinen ja masentunut. Kun taas lihon takaisin samoihin liikakiloihin, pysyn siinä helposti enkä liho enempää. Mutten hitto soikoon pysy siinä hoikemmassa olomuodossa! =/

Olen huono liikkumaan ja ilmeisesti ahdistavien lapsuuden koululiikuntamuistojen vuoksi minulle tulee suorastaan itkuinen olo, jos koetan kiskoa itseäni liikkeelle. Siihen siis olisi jollakin taikakeinolla saatava muutos, jos aion vielä joskus nauttia ihanista kesähepenistä..

Ihan näin aluksi,oon itekki ollu aika "läski" ja laihuttanu sitte itteni ja taas ollaan täältä paskan seasta(eli ylipainosta) nousemassa..tai laskemassa,kuinka vain.

Jos vetää naamaansa sipsejä ja muuta paskaa,niin turha ees aatella laihuttamista samaan aikaan,tietenkihän niistä voi niitä vitun kaloreita laskee ja syöjä about puoli purkkii pringlesejä ja olla loppupäivä syömättä,mutta mitäpä paljo siitäki kostuu..?

Kaikki voi ihan pienessä mielessänsä päättää,haluaako olla itsetunnoton liikalihava,yhteiskunnan *(no,onhan niitä "läskeistään ylpeitä ja itseensä tyytyväisiäkin" ihmisiä) vai haluaako haistattaa paskat läskille ja alkaa elään elämää...

Minä oon vuorottelu nuita mielipiteitä ;) mutta pari kuukautta ollaan laihuteltu ja kohta kehtaa jo mennä itteään biitsille esitteleeen.. :D:D

Onnea kaikille laihduttamiseen,laihduttaja itse tekee laihduttamisen vaikeeksi,ei laihduttaminen.. ;D

Kilosi ovat ilmeisesti peräisin karkeista ja sipseistä. Suosittelet, ettet koske niihin sormellakaan YHTEEN KUUKAUTEEN eli 30 päivään. Koska kyse ei ole ikuisuudesta, sen verran ehkä jaksat olla ilman. Sen jälkeen voit kokeilla, pystytkö kohtuuteen eli esim. yhteen pieneen suklaapatukkaan tai kouralliseen sipsejä illassa. Ellet pysty, täyspaasto niistä jatkukoon...

Tärkein sinun on takoa päähäsi: karkit ja sipsit ja ylikilot hamaan tulevaisuuteen TAI normaalipaino. Kumpi sinulle on tärkeämpi asia?

Valmisruokien ikävin puoli on se, että niissä on usein aika vähän kasviksia, eli täydennä ateriaa vaikkapa tuoreella tomaatilla, höyrytetyllä parsakaalilla jne. makusi mukaan.

Valmisruokien kalorimäärät vaihtelevat tosi paljon, eli kiinnitä huomiota niihin. Keveitäkin on, eli useimmat keitot, HK:n Hyvää&Kevyttä mikroruoat sekä Apetitin pakasteet, joita myydään pusseissa ja keittoja tölkeissä. Hyvä puoli valmisruoassa on se, että kalorit näkee kätsästi pakkauksen kyljestä. Raskaampikin ateria käy, mutta sitten kannattaa miettiä, mitä kevyttä syö päivän toisella aterialla.

Kotiruoan valmistuksen voit aloittaa vähitellen: päätät esim. tehdä itse kotiruokaa aluksi 2 x viikossa ja sitten kun into ja taidot karttuvat, voit nostaa määrää.

Ruokailuajoilla ei ole muuta merkitystä kuin se, että on parempi syödä muutaman tunnin välein jotakin kuin venyttää ateriavälit liian pitkiksi. Hedelmä on sopiva välipala.

Ihmisen pitäisi liikkua päivittäin vähintään 30 minuuttia, esim. kävely käy. Itse olen huomannut, että painon huvetessa jaksaa enemmänkin, mutta ihan aluksi ei kannata rehkiä, vaan aloittaa kevyesti ja siitä vähitellen lisätä määrää ja raskautta.

Älä anna mahdollisten repsahdusten pilata hyvin alkanutta painonpudotusta - parempi on jatkaa kevennettyä linjaa repsahduksen jälkeenkin. Hyvää kevättä ja tsemppiä!