Narsisti kohtelee uhrejaan kaltoin ja aiheuttaa heille traumoja. Mutta mitä nämä uhrit tekevät sitten muille, omille lapsilleen tai läheisilleen, ulkopuolisille?
Narsistin uhrit aiheuttajina
Anonyymi
34
137
Vastaukset
- Anonyymi
Harvemmin tekee muille yhtään mitään, kun ei pidä muita esineinä joille voi tehdä jotain, vaan yrittää selviytyä omista traumoistaan ja kärsii vaan.
- Anonyymi
No en oikein tuota etteivät tekisi mitään. Jos narsistiäiti on vaikka laittanut tyttärensä kärsimään niin kyllähän se jossakin näkyy. Narsistiäitihän on tietyllä tavalla etäinen vaikka iholle tunkeekin hän ei aidosti välitä tyttäristään koska he ovat mitättömiä verrattuna muihin. Kyllä luulen että katkeroituneet tyttäret ovat melkoisia kasvattajia omille lapsilleen, luulen että vaikutukset yltävät moneen sukupolveen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No en oikein tuota etteivät tekisi mitään. Jos narsistiäiti on vaikka laittanut tyttärensä kärsimään niin kyllähän se jossakin näkyy. Narsistiäitihän on tietyllä tavalla etäinen vaikka iholle tunkeekin hän ei aidosti välitä tyttäristään koska he ovat mitättömiä verrattuna muihin. Kyllä luulen että katkeroituneet tyttäret ovat melkoisia kasvattajia omille lapsilleen, luulen että vaikutukset yltävät moneen sukupolveen.
Ehkä se voi näkyä muiden yleisenä halventamisena, sitä jakaa mitä on saanutkin. Uhreina voi olla omien lasten ohella tai sijasta työkaverit, muut sukulaiset, ystävät jne
- Anonyymi
Periaatteessahan narsismi tulee narsismista, eli narsisti on traumatisoitunut lapsuudessaan, mistäs muusta kuin vanhempiensa narsistisesta käytöksestä. Pahimmillaan sellainen kasvatus traumatisoi lapsen niin että tästä ei voi kasvaa muuta kuin narsisti itsekin. Se on tragedia, joka pitäisi aina muistaa kun on tällaisen ihmisen kanssa tekemisissä.
Ei narsismin uhrina oleminen helpota elämää eikä paranna ihmissuhdetaitoja siinäkään tapauksessa että ei itse kasva narsistiksi. Liika kiltteys ja kynnysmatoksi suostuminen ei loppujen lopuksi auta ketään, sen lisäksi että se pilaa ihmisen oman elämän. Ja kaiken lisäksi, kun on pahasti traumatisoitunut, voi kiltteytensä ohella olla samalla joskus hyvin itsekeskeinen. Vaikkei halua kenellekään pahaa, niin kun oma itsetunto on hyvin alhaalla, voi huomaamattaan käyttäytyä vähän kuten narsistikin joskus. Kun tuijottaa vaan omaan napaansa ja traumoihinsa, ei usko kelpaavansa mihinkään, joten ei edes yritä, ei ota vastuuta koska ei usko pystyvänsä kantamaan sitä, vaikka syyllistyy kyllä helposti, jne. Nämä eivät ole niin mustavalkoisia asioita kuin luullaan.- Anonyymi
Narsistin vanhempi ei välttämättä ole narsisti. Lapsuudessa on esim esikoiselle voinut syntyä 3-4 vuotta nuorempi sisarus, jolloin hän on kokenut jäävänsä huomiotta. Perheessä on voinut olla jotain sairautta tai muuta murhetta jolloin lapsi on ohitettu.
Kenelläkään ei ole täydellistä lapsuutta, eikä mikään kokemamme vääryys oikeuta kostamaan mitään muille.
Mutta aikuinen narsisti VALITSEE tehdä väärin eikä heitä pidä sympatisoida millään tasolla!
Narsistin lapsista ei läheskään aina tule narsisteja. Tunnollisia suorittajia ehkä.
Ja niitä kynnysmattoja. Mutta keskeistä on, että liian kiltit voivat tervehtyä ja muuttua. Narsisti ei koskaan muutu tai kehity.
Tuota että ei ota vastuuta, en tunnista. Traumatisoituneena toimintakyky voi olla alentunut, mutta se johtuu traumasta, ei narsismista. - Anonyymi
"vanhempiensa narsistisesta käytöksestä. Pahimmillaan sellainen kasvatus traumatisoi lapsen niin että tästä ei voi kasvaa muuta kuin narsisti itsekin. Se on tragedia,"
Pahimmillaan narsismi jatkuu monessa sukupolvessa.
Eräässä suvussa on neljässä polvessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Narsistin vanhempi ei välttämättä ole narsisti. Lapsuudessa on esim esikoiselle voinut syntyä 3-4 vuotta nuorempi sisarus, jolloin hän on kokenut jäävänsä huomiotta. Perheessä on voinut olla jotain sairautta tai muuta murhetta jolloin lapsi on ohitettu.
Kenelläkään ei ole täydellistä lapsuutta, eikä mikään kokemamme vääryys oikeuta kostamaan mitään muille.
Mutta aikuinen narsisti VALITSEE tehdä väärin eikä heitä pidä sympatisoida millään tasolla!
Narsistin lapsista ei läheskään aina tule narsisteja. Tunnollisia suorittajia ehkä.
Ja niitä kynnysmattoja. Mutta keskeistä on, että liian kiltit voivat tervehtyä ja muuttua. Narsisti ei koskaan muutu tai kehity.
Tuota että ei ota vastuuta, en tunnista. Traumatisoituneena toimintakyky voi olla alentunut, mutta se johtuu traumasta, ei narsismista."Mutta aikuinen narsisti VALITSEE tehdä väärin eikä heitä pidä sympatisoida millään tasolla!"
Vaikuttaa että suutuit jostain mitä kirjoitin...? Minustakin narsisti, kuten jokainen ihminen vaikka olisi kuinka traumatisoitunut, on vastuussa teoistaan. Tekojen taustalla on aina jokin valinta, vaikka tiedostamatonkin.
"Sympatisointi" josta syytit minua (?) on mielenkiintoinen juttu. Mielestäni on tosiasia, että narsistit ovat eläneet jossain mielessä traumatisoivan lapsuuden, ja että se myös on tragedia. Tämä vaan on fakta. Se ei tarkoita, että "sympatisoisin" heitä. Sympatisointi on aika lähellä sitä, että ei vaadi vastuuta toistelta - minä vaadin. Aina.
Sympatisointi on myös aika lähellä empatian tuntemista , vaikkakaan ei sama asia. Minusta kaikki ihmiset ansaitsevat empatiaa, koska ovat ihmisiä. Mutta on ihan toinen kysymys, kenen täytyy heille sitä tarjota. Mielestäni narsistin uhrin ei tarvitse. Jos hän joskus tuntee empatiaa narsistia kohtaan, se on ok, ehkä hyväkin että tiedostaa senkin puolen narsistissa. Mutta omasta kokemuksesta sanoisin, että narsistin uhrina kannattaa säännöstellä omaa empatian tunnettaan kaltoinkohtelijaansa kohtaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että uhrin täytyy selviytyäkseen ottaa etäisyyttä (mielellään konkreettisestikin katkaista kaikki välit) ja silloin empatia tunteena on haitaksi. Itse en juuri käytä tunteitani empatiaan narsistia kohtaan, koska siitä ei ole minulle hyötyä vaan haittaa. Kykenen siis tuntemaan empatiaa heitä(kin) kohtaan kuten kaikkia ihmisiä kohtaan, enkä halua tästä kyvystäni luopua, mutta päätän tietoisesti, mitä milloinkin tunnen ja mitä en. On tärkeää, että pystyy vaikuttamaan tunteisiinsa, jottei tule manipuloiduksi, tämä ei koske pelkästään kanssakäymistä narsistien kanssa vaan muidenkin.
Se, että päättää olla tuntematta empatiaa TUNTEENA narsistia kohtaan, ei kuitenkaan tarkoita, että en pitäisi mielessäni järkitasolla tietoa siitä, että he ovat kasvatuksensa uhreja - ja että se todellakin on tragedia. Toivon, että he saisivat joskus sopivaa terapiaa (olen eri mieltä siitä ettei terapia toimisi heillä, kyllä toimii jos vain se on soveltuvaa ja he ovat motivoituneita), jolloin terapian tuloksena olisi paitsi että heidän oma tragediansa purkautuisi, myös että he kykenisivät ottamaan vastuuta teoistaan.
Itse en siinä tilanteessa kuitenkaan olisi paikalla enää vaatimassa heiltä anteeksipyyntöä, tms., en olisi ottamassa kontaktia lainkaan. Minun osaltani meidän ihmissuhteemme on loppuunkäsitelty, finito. No contact tarkoittaa sitä. En myöskään koskaan anna heille anteeksi pyysivät he sitten tai eivät, koska anteeksi antaminen merkitsee minulle aika isoa asiaa.
Se, etten anna anteeksi, enkä pidä koskaan enää mitään yhteyttä, enkä edes halua tuntea empatiaa ("sympatisoida") ei tarkoita että en pitäisi heitä ihmisolentoina, joilla on oikeus elää inhimillistä elämää - mukaan lukien saada terapiaa. He ovat velvollisia hyvittämään pahat tekonsa, joko tässä elämässä tai myöhemmin. Siitä velvollisuudesta ei kukaan pääse, itse ainakin toivon niin.
Vastaavasti koetan itse olla valmis ottamaan vastuuta teoistani ja valinnoistani, olivat ne sitten tietoisia tai eivät, tragedian tulosta tai eivät. Vastuustaan ei kukaan koskaan pääse. On onni, jos saa tilaisuuden tässä elämässä sovittaa pahoja tekojaan. Kaikkihan eivät saa... En ole uskonnollinen, mutta mielikuvana minulla kyllä on että jotkin keskenjääneet asiat jatkuvat tämänkin elämän jälkeen. - Itse koetan jatkuvasti sovittaa joitakin mokiani, mitä olen tehnyt joitakin ihmisiä kohtaan. (Kyllä, muutkin kuin narsistit mokaavat...) Pidän itsestäänselvänä, että se on velvollisuuteni. En odota anteeksiantoa, odotan tilaisuuksia parantaa tapani, ja kun joskus saan niitä, olen iloinen. - Mitään hirveää rikosta en ole toki tehnyt enkä pilannut elämää kuten narsistit ovat minun elämäni pitkälti pilanneet, mutta olen kyllä möhlinyt, enkä ole enkeli, vaikka olenkin narsistin traumatisoitunut uhri. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mutta aikuinen narsisti VALITSEE tehdä väärin eikä heitä pidä sympatisoida millään tasolla!"
Vaikuttaa että suutuit jostain mitä kirjoitin...? Minustakin narsisti, kuten jokainen ihminen vaikka olisi kuinka traumatisoitunut, on vastuussa teoistaan. Tekojen taustalla on aina jokin valinta, vaikka tiedostamatonkin.
"Sympatisointi" josta syytit minua (?) on mielenkiintoinen juttu. Mielestäni on tosiasia, että narsistit ovat eläneet jossain mielessä traumatisoivan lapsuuden, ja että se myös on tragedia. Tämä vaan on fakta. Se ei tarkoita, että "sympatisoisin" heitä. Sympatisointi on aika lähellä sitä, että ei vaadi vastuuta toistelta - minä vaadin. Aina.
Sympatisointi on myös aika lähellä empatian tuntemista , vaikkakaan ei sama asia. Minusta kaikki ihmiset ansaitsevat empatiaa, koska ovat ihmisiä. Mutta on ihan toinen kysymys, kenen täytyy heille sitä tarjota. Mielestäni narsistin uhrin ei tarvitse. Jos hän joskus tuntee empatiaa narsistia kohtaan, se on ok, ehkä hyväkin että tiedostaa senkin puolen narsistissa. Mutta omasta kokemuksesta sanoisin, että narsistin uhrina kannattaa säännöstellä omaa empatian tunnettaan kaltoinkohtelijaansa kohtaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että uhrin täytyy selviytyäkseen ottaa etäisyyttä (mielellään konkreettisestikin katkaista kaikki välit) ja silloin empatia tunteena on haitaksi. Itse en juuri käytä tunteitani empatiaan narsistia kohtaan, koska siitä ei ole minulle hyötyä vaan haittaa. Kykenen siis tuntemaan empatiaa heitä(kin) kohtaan kuten kaikkia ihmisiä kohtaan, enkä halua tästä kyvystäni luopua, mutta päätän tietoisesti, mitä milloinkin tunnen ja mitä en. On tärkeää, että pystyy vaikuttamaan tunteisiinsa, jottei tule manipuloiduksi, tämä ei koske pelkästään kanssakäymistä narsistien kanssa vaan muidenkin.
Se, että päättää olla tuntematta empatiaa TUNTEENA narsistia kohtaan, ei kuitenkaan tarkoita, että en pitäisi mielessäni järkitasolla tietoa siitä, että he ovat kasvatuksensa uhreja - ja että se todellakin on tragedia. Toivon, että he saisivat joskus sopivaa terapiaa (olen eri mieltä siitä ettei terapia toimisi heillä, kyllä toimii jos vain se on soveltuvaa ja he ovat motivoituneita), jolloin terapian tuloksena olisi paitsi että heidän oma tragediansa purkautuisi, myös että he kykenisivät ottamaan vastuuta teoistaan.
Itse en siinä tilanteessa kuitenkaan olisi paikalla enää vaatimassa heiltä anteeksipyyntöä, tms., en olisi ottamassa kontaktia lainkaan. Minun osaltani meidän ihmissuhteemme on loppuunkäsitelty, finito. No contact tarkoittaa sitä. En myöskään koskaan anna heille anteeksi pyysivät he sitten tai eivät, koska anteeksi antaminen merkitsee minulle aika isoa asiaa.
Se, etten anna anteeksi, enkä pidä koskaan enää mitään yhteyttä, enkä edes halua tuntea empatiaa ("sympatisoida") ei tarkoita että en pitäisi heitä ihmisolentoina, joilla on oikeus elää inhimillistä elämää - mukaan lukien saada terapiaa. He ovat velvollisia hyvittämään pahat tekonsa, joko tässä elämässä tai myöhemmin. Siitä velvollisuudesta ei kukaan pääse, itse ainakin toivon niin.
Vastaavasti koetan itse olla valmis ottamaan vastuuta teoistani ja valinnoistani, olivat ne sitten tietoisia tai eivät, tragedian tulosta tai eivät. Vastuustaan ei kukaan koskaan pääse. On onni, jos saa tilaisuuden tässä elämässä sovittaa pahoja tekojaan. Kaikkihan eivät saa... En ole uskonnollinen, mutta mielikuvana minulla kyllä on että jotkin keskenjääneet asiat jatkuvat tämänkin elämän jälkeen. - Itse koetan jatkuvasti sovittaa joitakin mokiani, mitä olen tehnyt joitakin ihmisiä kohtaan. (Kyllä, muutkin kuin narsistit mokaavat...) Pidän itsestäänselvänä, että se on velvollisuuteni. En odota anteeksiantoa, odotan tilaisuuksia parantaa tapani, ja kun joskus saan niitä, olen iloinen. - Mitään hirveää rikosta en ole toki tehnyt enkä pilannut elämää kuten narsistit ovat minun elämäni pitkälti pilanneet, mutta olen kyllä möhlinyt, enkä ole enkeli, vaikka olenkin narsistin traumatisoitunut uhri.Minä joudun jopa joskus lietsomaan vihaa itseeni, etten tuntisi empatiaa ja joutuisi ikäänkuin höynäytetyksi yhä uudestaan ja uudestaan. Kokemaani hyvittämään tämä henkilö ei ikinä mitenkään pystyisi, vaikka tuskin sellainen koskaan on hänellä mielessä käynytkään. Toki tilanteeseen joutuminen oli omaa syytä ja varmaan kertoo jotain "uhrin" hölmöydestä myös. Olisi todella parasta jos vain voisi kaiken unohtaa, mutta kun asiat on tuollaisen kanssa täysin mahdotonta selvittää. On aivan uskomattoman tyhmä tai tekeytyy sellaiseksi. Vanha sananlasku "minkä taakseen jättää sen edestään löytää" on niin valitettavan tosi.
- Anonyymi
Työpaikassa jossa narsisti lesbo on esimiesasemassa on tuomittu ainakin heteron miehen osalta . Narsisti lesbo kerää joukkonsa miestä vastaan. Viihtyvät yleensä sellaisissa paikoissa joissa ei ole tulosvastuuta. Siellä voi hyvin toteuttaa omaa terroriaan.
- Anonyymi
Uupunut ja masentunut uhri vetäytyy omiin oloihinsa haluten olla mahdollisimman paljon rauhassa. On tietysti myös niitä, jotka haluavat laittaa "vahingon kiertämäään" eli purkavat traumojaan muihin.
- Anonyymi
Niinpä , sitten kun siihen kykenee ja on saanut pään painekattilan omaisen tilan tasaantumaan ja aivojen umpisolmut alkavat avautua.
- Anonyymi
Narsistit ajattelevat itseään ja he valjastavat ja vangitsevat oman lapsensa itselleen tuottamaan lisäarvoa työn ja tekemisen muodossa. Lapsesta tulee kiltti ja nöyrä ainakin aluksi, sitten hän kasvaa ja alkaa huomata jotain outoa kun tai jos pääsee vertailemaan itseään muiden ympäristössä olevien kanssa. Hän näkee ettei muiden lapset ole joutuneet vanhempansa avustajaksi vaan niitä muita on autettu aloittamaan oma elämä. Muita vanhemmat eivät käske mutta häntä käsketään ja vaaditaan eikä se tuota lapselle itselleen muuta kuin työn vaivat.
Tuossa vaiheessa lapsi alkaa katkeroitua ja masentua joku voi ruveta käyttämään addikteja aiheuttavia aineita. Lapsi alkaa kapinoida ylempiään vastaan mutta hänet lytätään ja nostetaan esiin hänen heikkoutensa, vaikka juuri taipumus käyttää alkoholia tuskaansa, siten lapsi saadaan takaisin liekaan. Vanhemman valta lapseen kasvaa.
Lapsi alkaa syvällä itsessään miettiä kaikenlaista hän alkaa katkeruudessaan toimia samoin muita kohtaan. Hän ei olekaan enää se kiltti lapsi vaan aggressiot jylläävät pinnan alla. Hän purkaa ne muihin joiden hän olettaa olevan itseään heikompia ja vähäpätöisempiä. Ne siis varmasti ovat niitä henkilöitä jotka hänen narsistivanhempansa myös halveksii ja mitätöi, hänelle on opetettu se kuka on missäkin kategoriassa. Lapsi on tässä vaiheessa eksynyt täysin omasta elämästään ja toimii vain välikappaleena vanhempansa ja muun maailman välillä. - Anonyymi
Olen itsessäni tyytyväinen siihen, etten koskaan ole toivonut mitään huonoa edes narsisteiksi tai psykopaateksi kokemilleni henkilöille. Vääryydet pitää paljastaa kyllä tietenkin ja saada loppumaan. Mutta se riittää.
En pidä mahdottomana että minulla vielä tulisi hyvät välitkin joidenkin henkilöiden kanssa jotka ovat narsistipsykopaattimaisesti minua kohtaan käyttäytyneet.
ppoioiuu- Anonyymi
Eihän se ole mikään paha teko jos toiselle hyvin perustellusti kertoo mitä hän on tehnyt väärin.
Sehän on parhaita tekoja mitä voi tehdä: auttaa toista näkemään ja korjaamaan virheensä joita hän ei ole huomannut. Virheiden peittely on kauheen vaarallista. Virheet kuuluu paljastaa ja siten mahdollistaa niiden korjaaminen.
ppooiiuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se ole mikään paha teko jos toiselle hyvin perustellusti kertoo mitä hän on tehnyt väärin.
Sehän on parhaita tekoja mitä voi tehdä: auttaa toista näkemään ja korjaamaan virheensä joita hän ei ole huomannut. Virheiden peittely on kauheen vaarallista. Virheet kuuluu paljastaa ja siten mahdollistaa niiden korjaaminen.
ppooiiuuuVirheiden paljastaminen korjattavaksi ei ole sama asia kuin syyttelyhaluisuus. Ne on ihan eri asioita sisäiseltä motiiviltaan.
ppioiuuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Virheiden paljastaminen korjattavaksi ei ole sama asia kuin syyttelyhaluisuus. Ne on ihan eri asioita sisäiseltä motiiviltaan.
ppioiuuuuTosi vaikeeta kun ihmisten välisistä suhteista ja keskusteluista niin usein puuttuu näiden hienovaraisempien nyanssien havainnointi.
ppoiuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosi vaikeeta kun ihmisten välisistä suhteista ja keskusteluista niin usein puuttuu näiden hienovaraisempien nyanssien havainnointi.
ppoiuuuMä yleensä ihan pyydän että mulle tullaan kertomaan jos olen tehnyt jonkun virheen josta en ole tietoinen. Sehän on ihmisella vain hyvä ja eduksi jos saa tietää virheensä.
ppoiuiuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä yleensä ihan pyydän että mulle tullaan kertomaan jos olen tehnyt jonkun virheen josta en ole tietoinen. Sehän on ihmisella vain hyvä ja eduksi jos saa tietää virheensä.
ppoiuiuuHeh-. Tuli mieleen yhtäkkiä oonkohan mä oppinut tuonkin ominaisuuden tanssikoulusta.
Parhaat oppilaat sai eniten opettajalta huomioita virheiden korjausten muodossa. Siihen yhdistyi aina tyytyväinen tunne kun opettaja huomautti tai jopa moitti virheestä.
ppooiiiuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh-. Tuli mieleen yhtäkkiä oonkohan mä oppinut tuonkin ominaisuuden tanssikoulusta.
Parhaat oppilaat sai eniten opettajalta huomioita virheiden korjausten muodossa. Siihen yhdistyi aina tyytyväinen tunne kun opettaja huomautti tai jopa moitti virheestä.
ppooiiiuuuIlmapiiri on se että kenelle huomautetaan virheestä hänen toivotaan menestyvän entistä paremmin. Virheiden korjaaminen ei ole sama kuin syyttelyhaluisauus. Nämä on hyvin laajasti sekoitettu.
ppoiiuuuuyuy - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmapiiri on se että kenelle huomautetaan virheestä hänen toivotaan menestyvän entistä paremmin. Virheiden korjaaminen ei ole sama kuin syyttelyhaluisauus. Nämä on hyvin laajasti sekoitettu.
ppoiiuuuuyuyniinku ennenvanhaa balettikoulussa. Se jolle huudettiin kurkku suorana virheistä oli se joka sen jälkeen tanssii upeiten korjattuaan virheensä.
ppoiuuuuuy - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
niinku ennenvanhaa balettikoulussa. Se jolle huudettiin kurkku suorana virheistä oli se joka sen jälkeen tanssii upeiten korjattuaan virheensä.
ppoiuuuuuyVirheiden peittely ei ole kehitttävää toimintaa.
ppoiiuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Virheiden peittely ei ole kehitttävää toimintaa.
ppoiiuuMutta jos ihminen on jo myöntänyt virheensä ja korjannut sen ajat sitten, silloin on omituista palauttaa henkilö aikaan jolloin virhettä ei oltu korjattu. Jos hän on jo avoimesti virhjeensä myöntänyt ja korjannut.
popiuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta jos ihminen on jo myöntänyt virheensä ja korjannut sen ajat sitten, silloin on omituista palauttaa henkilö aikaan jolloin virhettä ei oltu korjattu. Jos hän on jo avoimesti virhjeensä myöntänyt ja korjannut.
popiuuuMulla on tapana myöntää virheeni kun sellaisen saan tietooni ja pyrkiä korjaamaan se.
Mutta eihän ihmisrt voi korjata, jos virheitä ei ilmoiteta. Mun mielestä aktiivinen virheiden ilmoittaminen on eettistä hyvää toimintaa.
popiiuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on tapana myöntää virheeni kun sellaisen saan tietooni ja pyrkiä korjaamaan se.
Mutta eihän ihmisrt voi korjata, jos virheitä ei ilmoiteta. Mun mielestä aktiivinen virheiden ilmoittaminen on eettistä hyvää toimintaa.
popiiuuuMutta ei mitään selän takana juttua vaan suoraan virheen tekijälle tiedoksi.
poiuyuyyy - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta ei mitään selän takana juttua vaan suoraan virheen tekijälle tiedoksi.
poiuyuyyyvirheestä valittaminen selän takana ilman että virheen tekijää on informoitu virheestään on sitten kyseenalaista peliä-
ppoiiuuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
virheestä valittaminen selän takana ilman että virheen tekijää on informoitu virheestään on sitten kyseenalaista peliä-
ppoiiuuuuTulen tänne vielä lopuksi korjaamaan aiemmat puheeni.
Äidilläni ei sittenkään ole ollut kyse ilkeydestä niinkään vaan siitä, ettei hän ole tajunnut asioita erilaisen ajattelun takia. Mutta en ole ollut aivan väärässäkään, koska asioiden tajuaminen esittämäni suuntaisesti ei välttämättä ole huono juttu ollenkaan, vaan hyvä sillekin, joka tajuaa.
pooiuuyyyyy - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulen tänne vielä lopuksi korjaamaan aiemmat puheeni.
Äidilläni ei sittenkään ole ollut kyse ilkeydestä niinkään vaan siitä, ettei hän ole tajunnut asioita erilaisen ajattelun takia. Mutta en ole ollut aivan väärässäkään, koska asioiden tajuaminen esittämäni suuntaisesti ei välttämättä ole huono juttu ollenkaan, vaan hyvä sillekin, joka tajuaa.
pooiuuyyyyytää ilmiö jatkuu ja jatkuu mun elämässä, että kun mä väitän jotain ihmiset inttää ja inttää mua vastaan ihan hirveesti, mutta sitten asia ilmenee olevan kuten sanoin. Tosin olen joitakin kertoja etenkin sosiaalisen paineen ja manipuloinnin alaisena erehtynyt. Mutta erehdykseni tunnustan heti kun ilmenee ettei asia ollut kuten ajattelin. Ei erehdyksiä tarvitsisi niin hävetä, vaikka ne jokseenkin noloja onkin. koska ei ihminen voi olla niin täydellinen, ettei koskaan erehtyisi.
Mä ajan tämmöstä asiaa jo vuosikymmeniä, että mun mielestä ihmisiä tulisi kannustaa tunnustamaan erehdyksiään. Virheiden peittelystä pitäisi olla huonommat seuraukset kuin niiden tunnustamisesta.
poiuiuyyuui - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tää ilmiö jatkuu ja jatkuu mun elämässä, että kun mä väitän jotain ihmiset inttää ja inttää mua vastaan ihan hirveesti, mutta sitten asia ilmenee olevan kuten sanoin. Tosin olen joitakin kertoja etenkin sosiaalisen paineen ja manipuloinnin alaisena erehtynyt. Mutta erehdykseni tunnustan heti kun ilmenee ettei asia ollut kuten ajattelin. Ei erehdyksiä tarvitsisi niin hävetä, vaikka ne jokseenkin noloja onkin. koska ei ihminen voi olla niin täydellinen, ettei koskaan erehtyisi.
Mä ajan tämmöstä asiaa jo vuosikymmeniä, että mun mielestä ihmisiä tulisi kannustaa tunnustamaan erehdyksiään. Virheiden peittelystä pitäisi olla huonommat seuraukset kuin niiden tunnustamisesta.
poiuiuyyuuiMun mielestäni yhteiskunnan paine esittää erehtymätöntä ruokkii kauheesti narsistista käytöstä. Onko se juuri se häpeä tunnustaa, että "mä erehdyin" ?
ppoiiuuuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mun mielestäni yhteiskunnan paine esittää erehtymätöntä ruokkii kauheesti narsistista käytöstä. Onko se juuri se häpeä tunnustaa, että "mä erehdyin" ?
ppoiiuuuuuSe paine on siinä mielessä älytön, että jos ihan tosiasioiden mukaan eletään, niin ihmiset erehtyilee oikeesti solkenaan.
ppiiuuuuu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se paine on siinä mielessä älytön, että jos ihan tosiasioiden mukaan eletään, niin ihmiset erehtyilee oikeesti solkenaan.
ppiiuuuuuSe tuottaa meille paljon kärsimystäkin, että jatkuvasti joku toinen kärsii jonkun toisen erehdyksestä-
ppoiuuyyyy - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se tuottaa meille paljon kärsimystäkin, että jatkuvasti joku toinen kärsii jonkun toisen erehdyksestä-
ppoiuuyyyyYks millä tätä ongelmaa voisi mun mielestä vähän lievittää olisi perustelukykyvaatimuksen kohottaminen. Sillä voisi alkukarsia väitteitä, ettei niille ole mitään asiallisia esitettävissä olevia perusteluja.
popiuuyyyy - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yks millä tätä ongelmaa voisi mun mielestä vähän lievittää olisi perustelukykyvaatimuksen kohottaminen. Sillä voisi alkukarsia väitteitä, ettei niille ole mitään asiallisia esitettävissä olevia perusteluja.
popiuuyyyyTosin tulee ottaa huomioon, että esim nuorilla henkilöillä tai joillakin vammaisilla jne. voi olla kehittymätön perustelukyky niin, että eivät kykene puolustamaan itseään ollessaan oikeassakin. Tämä tulee ottaa huomioon.
ppiuuuyyy
- Anonyymi
Sinä päivänä kun nämä narsistit keksii keinon omien epämiellyttävien luonteenpiirteiden siirtoon sivullisille (elleivät ole jo keksineet) sekä ruumillisten vajavuuksien siirtoon narsistit joita on kaikki johtajat armeijoista yleensä pankinjohtajista poliittisiin johtajiin ym. Sehän on edellytys mm.noissa ja monissa muissa johtotehtävissä alemmallakin tasolla.
- Anonyymi
Juu näin on
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik113515MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar691886Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5411576Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin811204Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja61992Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33958Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214888Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59826- 170823
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3768