Minkälainen onkaan suomen metsän"hoito" sertifikaati

Meidän sellu menee kiinalaisten paskapaperiksi , siinä ne meidän puusta valmistetut tuotteet .

Anonyymi kirjoitti:

Meidän sellu menee kiinalaisten paskapaperiksi , siinä ne meidän puusta valmistetut tuotteet .

Oikeesti sahatavara on metsän tärkein ja arvokkain tuote. Sellupuu on vain välttämätön heikkohintainen sivutuote tukkipuun kasvatuksen yhteydessä.

Näin juuri. Esim palmuöljyn tuotanto tuhoaa metsiä, mutta se on näiden Suomen metsien rauhoittajien mielestä ihan ok. Käsittämättömän epäjohdonmukaista.

Nyt menee taas sekaisin metsä ja puupelto . Suomen puupellot tuottavat tietenkin puita enemmän kuin vissiin koskaan ennen , mutta luonnollinen metsä on hävitetty .

Anonyymi kirjoitti:

Nyt menee taas sekaisin metsä ja puupelto . Suomen puupellot tuottavat tietenkin puita enemmän kuin vissiin koskaan ennen , mutta luonnollinen metsä on hävitetty .

Jos sitä luonnollista metsää nähdä haluaa, ei tarvii mennä kuin Helsingin mihin tahaansa metsikköön. On kyllä törkeän näköistä ryteikköä. Kaatuneita lahopuita vinksinvonksin. Ei siellä pysty liikkumaan ei eläimet ei ihmiset.
Jos jonkun mielestä tollaset ”metsät” on kauniita, niin ihmettelen. Hirveä häpeä pääkaupungille.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sitä luonnollista metsää nähdä haluaa, ei tarvii mennä kuin Helsingin mihin tahaansa metsikköön. On kyllä törkeän näköistä ryteikköä. Kaatuneita lahopuita vinksinvonksin. Ei siellä pysty liikkumaan ei eläimet ei ihmiset.
Jos jonkun mielestä tollaset ”metsät” on kauniita, niin ihmettelen. Hirveä häpeä pääkaupungille.

Lue lisää

Niitä ei hoideta, kun odottavat lopullista hävittämistä.

Ja vientitulot on ainoa todellinen tulolähde jolla sitten makselemme edes osan siitä suunnattomasta kulutuksesta jota nämä punavihreät utopistit kasaavat taakaksemme.
Mielettömyyden huipuksi sekin ainoa tulolähde halutaan estää ja perusteena on houre jostakin "oikeasta metsästä" ja hoetaan pilkkanimityksiä metsälle joka on maailman parhaiten hoidettua.
Tällä jatkuvalla propagandan levityksellä on saatu vaatimuksia myötäilemään sellaiset yksilöt, jotka eivät viitsi tai osaa muodostaa omaa mielipidettä.
Sellaiset ovat myötäilleet fasismia, kommunismia, uskonnollista fanatismia ym.
Nyt on vuorossa totalitarismiin tähtäävä pakkovalta ympäristön nimissä ja sen kautta kaikenkattava ihmisten hallinta.
Näiden historiasta tunnettujen katastrofien luulisi jo toimivan varoituksena, mutta sama kertautuu kun jokainen sukupolvi tekee omat virheensä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja vientitulot on ainoa todellinen tulolähde jolla sitten makselemme edes osan siitä suunnattomasta kulutuksesta jota nämä punavihreät utopistit kasaavat taakaksemme.
Mielettömyyden huipuksi sekin ainoa tulolähde halutaan estää ja perusteena on houre jostakin "oikeasta metsästä" ja hoetaan pilkkanimityksiä metsälle joka on maailman parhaiten hoidettua.
Tällä jatkuvalla propagandan levityksellä on saatu vaatimuksia myötäilemään sellaiset yksilöt, jotka eivät viitsi tai osaa muodostaa omaa mielipidettä.
Sellaiset ovat myötäilleet fasismia, kommunismia, uskonnollista fanatismia ym.
Nyt on vuorossa totalitarismiin tähtäävä pakkovalta ympäristön nimissä ja sen kautta kaikenkattava ihmisten hallinta.
Näiden historiasta tunnettujen katastrofien luulisi jo toimivan varoituksena, mutta sama kertautuu kun jokainen sukupolvi tekee omat virheensä.

Lue lisää

Nykymeno ei ole tervettä. Ihminen on osa luontoa ja elää luontoa hyödyntäen. Osa meistä on jo niin luonnosta erkaantunut, ettei tätä muista. Ruoka haetaan kaupasta ja sähköä sekä rahaa saa seinästä.

Suomessa metsien hoito on erittäin kestävällä pohjalla ja se seinästä saatava rahakin on tehty pääasiassa metsästä. Metsäteollisuus on myös merkittävä energian tuottaja.

Suomesta on huonoa viedä öljyä tai maakaasua ja kaivannaisetkin on annettu pois.
Vihervasemmiston ainoa vientiartikkeli olisikin siis raha jota Suomi "vauraana maana" pystyy jakelemaan ympäri maailmaa.

Viisikymmentäluvulla Suomessa maksettiin korvausta metsien muuttamisesta pelloiksi, pellonraivauspalkkiona. Sotien jälkeen Suomessa oli elintarvikepulaa ja syntyyvyyden kasvu laittoi elintarvikeomavaraisuuden koetukselle. Lisääntynyt pelto-ala ja karjamäärä johti siihen. että syntyi esim. voista ylituotantoa. Nyt 70- vuotta myöhemmin olemme tilanteessa jossa peltoja on uudelleen metsitetty ja sopivilla puulaji valinnoilla on lannoitettujen peltojen kasvuvoima saatu hyödennettyä puitten nopeampana kasvuna ja puitten hyötykäyttö esim. selluksi on nopeutettua. Syntyi käsite puupellot.
Mitä tulee vanhoihin metsiin niitäkin on Suomessa moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna erittäin laajoja alueita. Jo Metsähallituksen hallinnoimia Luonnon- ja Kansallispuistoja on useita kymmeniä.
Samoilkaa kansallispuistoissamme ja luonnonpuistoissamme, siellä näette metsän monimuotoisutta ja huolenne metsien katoamisesta Suomesta helpottaa.

Ihan kuin ilmastouskonnossakin

Kannot täytyy nostaa, ettei Helsinki kylmene talvella. Se liittyy siihen vihreään siirtymään...

Anonyymi kirjoitti:

Kannot täytyy nostaa, ettei Helsinki kylmene talvella. Se liittyy siihen vihreään siirtymään...

Hyvä huomio. Kyllä Helsingin edustalle mahtuu merelle oikein mahtava tuulivoimaa tuottava ropelirivistö ja kaikkiin julkisiin rakennuksiin eduskuntataloa myöten aurinkopaneelit tukemaan puunkantojen loputtua energian saantia.
Keskustelu Suomen metsien käytöstä kuvastaa hyvin sitä kuinka vähän tiedetään metsistä ja yleensäkin maataloudesta. Sata vuotta sitten "raatajat rahanalaiset" polttivat metsää kaskeamalla pelloiksi jotka ovat jo vuosikymmenten kuluessa muuttaneet muotoaan takaisin metsämaiksi. Ihmisen ikä on liian lyhyt huomatakseen luonnon suuria liikkeitä. Nyt ollaan huolissaan ilmaston lämpenemisestä, muutamia vuosia sitten kun Islannissa tulivuori purkautui ja taivas oli harmaana ja lentoja peruttiin, oltiin huolissaan ilmaston kylmenemisestä, joten me ihmiset emme voi luonnon suurille liikkeille mitään, vaikka kuinka näpertelisimme pieniä toimiamme.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä huomio. Kyllä Helsingin edustalle mahtuu merelle oikein mahtava tuulivoimaa tuottava ropelirivistö ja kaikkiin julkisiin rakennuksiin eduskuntataloa myöten aurinkopaneelit tukemaan puunkantojen loputtua energian saantia.
Keskustelu Suomen metsien käytöstä kuvastaa hyvin sitä kuinka vähän tiedetään metsistä ja yleensäkin maataloudesta. Sata vuotta sitten "raatajat rahanalaiset" polttivat metsää kaskeamalla pelloiksi jotka ovat jo vuosikymmenten kuluessa muuttaneet muotoaan takaisin metsämaiksi. Ihmisen ikä on liian lyhyt huomatakseen luonnon suuria liikkeitä. Nyt ollaan huolissaan ilmaston lämpenemisestä, muutamia vuosia sitten kun Islannissa tulivuori purkautui ja taivas oli harmaana ja lentoja peruttiin, oltiin huolissaan ilmaston kylmenemisestä, joten me ihmiset emme voi luonnon suurille liikkeille mitään, vaikka kuinka näpertelisimme pieniä toimiamme.

Lue lisää

Myllyt ja paneelit eivät takaa lämpöä Stadiin, joten vihreän siirtymän myötä lähialueen kaikki saatavilla oleva biomassa tullaan polttamaan. Suomi on hirttäytynyt siihen omilla päätöksillään.

Anonyymi kirjoitti:

Kannot täytyy nostaa, ettei Helsinki kylmene talvella. Se liittyy siihen vihreään siirtymään...

Ei se kylmene, siellä on kivihiilivuori odottamassa

Aika moni pitää minua täysipäisenä ja minun mielestäni Suomessa metsiä hoidetaan hyvinkin kestävästi. - Toisaalta voisi olla parempi, että lopetettaisiin metsien kaikkinainen hyödyntäminen ja lähdetään ilmastopakolaisiksi sinne, minne meidän rahatkin lähetetään, eli Välimeren maihin. Ilman metsätaloutta Suomella ei ole vientituloja juuri lainkaan, emmekä pysty elättämään näin suurta väkimäärää näin pohjoisessa ilman niitä.

Metsäammattilainen laskee runkoja ja hehtaarisatoja .
Hän laskee puunrunkoja ja sekottaa metsät ja puupellot toisiinsa .
Puupelto ja viljapelto , kyntäminen laikuttaminen korjaaminen kaataminen istuttaminen ojitus ajourat ja sadonkorjuu kuuluvat yhteen , luonto on eri asia .
Luonnonmetsää on suomessa jäljellä muutamia prosentteja ja nekin pakkaavat vähenemään niitäkin pitäisi päästä "hoitamaan" .

Näissä maissa, jotka syyllistävät Suomea, on metsät suureksi osaksi hävitetty jo aikoja sitten. Pohjoismaissa metsiä hoidetaan todella hyvin. Kuuluisi metsiä hävittäneille maillekin jotain vaatimuksia. Vaativatko metsien ennallistamista??

Niin, metsien kasvu on eristetty siitä metsien monipuolisuudesta, jossa maapohjan pitkään kehittynyt kasvusto on myös osa puiden tarvitsemia vuorovaikutuksia.

Outo asia sinänsä sekin, kun puut kaadetaan, samalla paikalla viihtyneet sienet ja marjat katoavat saman tien ja suuremmilla paljaaksi kaadetuilla alueilla lajisto muuttuu jo toiseksi, tilalle tulee lehtipuita, erilaisia kasvilajeja ja metsän kierto alkaa alusta möyrityn maaperän jälkeen.

Mitenpä olisi tutkimus asiasta jossa vertailtaisiin metsäaluetta jatkuvan kasvatuksen ja paljaaksihakkuun välillä ?
Hetkellinen hyöty ja nopea tuotto on helppoa ja vaivatonta.
Mitä haitat ?

Jatkuva kasvatus, verkkaisempaa kasvua, ja vähäisempää pidemmälle ajalle jakautunutta tuottoa puiden myynnistä. Maapohja kuitenkin säilyy jatkuvasti tuottavana ja maapohjan kasvisto ja eliöstö monipuolisena, pitkän ajan kuluessa harvoin toteutuvilla puuston poistolla.
Mikä merkitys tällä tosiasiassa on ?

Tutkimushan käsittelee näköaloiltaan vaihtelevasti näitä kiisteltyjä eroja, mutta olisiko tarve vahvistaa näkemyksiä kriittisellä tarkastelulla ?

Onhan lajienkin monimuotoisuudella merkitystä puiden kasvulle, sienet vaihtavat ravinteita puiden kanssa ym. muitakin näkymättömiä prosesseja.
Harvoin talousmetsien monipuolisuus on erityisen runsas tai se olisi ajallisesti eri-ikäisen ja monilajisen puuston kasvualue.

Onko hyötyajattelu lopuksi pitkällä aikavälillä haitaksi ?
Esimerkkejä on Kreikka jo antiikin aikaan, Skotlanti yms. muitakin nykyisin puuttomia seutuja.
Porkkanoita viljellään, onko metsäkin jo päässyt viljelykohteeksi ?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, metsien kasvu on eristetty siitä metsien monipuolisuudesta, jossa maapohjan pitkään kehittynyt kasvusto on myös osa puiden tarvitsemia vuorovaikutuksia.

Outo asia sinänsä sekin, kun puut kaadetaan, samalla paikalla viihtyneet sienet ja marjat katoavat saman tien ja suuremmilla paljaaksi kaadetuilla alueilla lajisto muuttuu jo toiseksi, tilalle tulee lehtipuita, erilaisia kasvilajeja ja metsän kierto alkaa alusta möyrityn maaperän jälkeen.

Mitenpä olisi tutkimus asiasta jossa vertailtaisiin metsäaluetta jatkuvan kasvatuksen ja paljaaksihakkuun välillä ?
Hetkellinen hyöty ja nopea tuotto on helppoa ja vaivatonta.
Mitä haitat ?

Jatkuva kasvatus, verkkaisempaa kasvua, ja vähäisempää pidemmälle ajalle jakautunutta tuottoa puiden myynnistä. Maapohja kuitenkin säilyy jatkuvasti tuottavana ja maapohjan kasvisto ja eliöstö monipuolisena, pitkän ajan kuluessa harvoin toteutuvilla puuston poistolla.
Mikä merkitys tällä tosiasiassa on ?

Tutkimushan käsittelee näköaloiltaan vaihtelevasti näitä kiisteltyjä eroja, mutta olisiko tarve vahvistaa näkemyksiä kriittisellä tarkastelulla ?

Onhan lajienkin monimuotoisuudella merkitystä puiden kasvulle, sienet vaihtavat ravinteita puiden kanssa ym. muitakin näkymättömiä prosesseja.
Harvoin talousmetsien monipuolisuus on erityisen runsas tai se olisi ajallisesti eri-ikäisen ja monilajisen puuston kasvualue.

Onko hyötyajattelu lopuksi pitkällä aikavälillä haitaksi ?
Esimerkkejä on Kreikka jo antiikin aikaan, Skotlanti yms. muitakin nykyisin puuttomia seutuja.
Porkkanoita viljellään, onko metsäkin jo päässyt viljelykohteeksi ?

Lue lisää

Tätähän on tutkittu ja yllätys oli, että jatkuva kasvatus vähentää lajrunsautta. Itse asiassa avaohakussa raiskion näköisessä metsässä lajisto on runsain. Jatkuvassa kasvatuksessa vain varjossa elävät lajit pärjäävät.

Toisaalta metsät ovat ennen uudistuneet metsäpalojen kautta. Eli silloinkin samalla paikalla ovat viihtyneet ensin valoa tarvitsevat lajit ja metsän kasvettua varjossa viihtyvät lajit niin pitkään kunnes alue on taas palanut avoimeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tätähän on tutkittu ja yllätys oli, että jatkuva kasvatus vähentää lajrunsautta. Itse asiassa avaohakussa raiskion näköisessä metsässä lajisto on runsain. Jatkuvassa kasvatuksessa vain varjossa elävät lajit pärjäävät.

Toisaalta metsät ovat ennen uudistuneet metsäpalojen kautta. Eli silloinkin samalla paikalla ovat viihtyneet ensin valoa tarvitsevat lajit ja metsän kasvettua varjossa viihtyvät lajit niin pitkään kunnes alue on taas palanut avoimeksi.

Lue lisää

On eri asia jos metsät uusiutuvat metsäpalojen kautta kuin avohakkuiden kautta.
Naapurissani hakattiin 50-luvulla sekametsä ja tilalle istutettiin kuusikko joka kasvaessaan tiheäksi peitti metsänpohjan niin ettei vuosikymmeniin mitkään marjat ja sienet enää siellä menestyneet. Muutama vuosi sitten kuusikko hakattiin aukioksi ja istutettiin uudelleen mutta hoidon puutteessa suuri oasa taimista on kuivunut ja vatukkoa on alkanut ilmestyä tilalle. Viereisen tilan metsä on säästynyt avohakkuilta ja siellä on säilynyt monipuolinen puulajisto ja marja- ja sienisato.

Itse Aatu oli kasvissyöjä , oliko hänen kaveri Stalin lihansyöjä siksikö niille tulikin riita .

Voiko Suomen metsädirektiiveihein enää luottaa, kun pääministeri puhuu eri kieltä kuin metsäasiantuntijat?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanna-marinin-ja-stefan-lofvenin-kirje-eu-komissiolle-herattaa-naraa-miten-me-voimme-ajaa-kestavaa-metsanhoitoa-jos-paaministerimme-samaan-aikaan-lahettelee-kirjeita-joissa-vaaditaan-juuri-painvastaista/76469e93-0656-4912-a609-1370c4061456

Sellunkeittäjät ovat Suomen kansantaloudelle tärkeitä vientitulojen hankkijoita ja sellutehtaille puupellot tärkeitä raaka-aineen tuottajia.