Ärsyttävä kkaveri

Joo, sun pitää nyt jotenki tehä selväks ettet nyt koko aikaa voi kuitenkaa tanssii sen pillin mukaan. Ja alkaa enempi itekki vaivaan sitä kaikennäkösillä pikkujutuilla, et jos se ottas siitä vaikka onkeensa. Voihan sitä vähä vaikka ärähtääkki, jos se ei muuten usko tai laittaa toinen vaik jäähylle hetkeksi. Näyttää, ettet oo siitä täysin riippuvainen, ku kuullostaa vähä niinku se pompottas sua siks. Vai vaivaaks se sua siks, että näkee sun olevan apea ja kaipaavan piristystä ja tekemistä? Se on tietenki hyvä motiivi, mutta voi liiallisena kyllä uuvuttaa. Siitäki pitää toki sanoo, mut jos se välittää noin, niin kannattaa kyllä pitää kiinni noin hyvästä kaverista.

Ystävyyssuhteet ovat usein aika epätasapainossa siinä, miten eri osapuolet toimii.

Minkä takia alun perin ryhdyitte ystäviksi? Jos ne alkuperäiset syyt ei enää kiinnosta, niin miksi sitten jatkat ystävyyttä? Vaikka hienoahan se on, jos osaat olla avuksi toiselle, vaikket haluaisikaan.

Jos kuitenkin olet aina suhteessanne ollut se, joka on auttanut, niin minkä perusteella ystäväsi edes pitäisi ymmärtää muuttua, jos et sano mitään asiasta ystävällesi? Ei hän mitään ajatuksia osaa lukea. Jos edelleen autat häntä, mistä hän voi edes tietää, ettet enää haluaisi auttaa, jos et sitä kerro?

>> Se on riippuvainen mun avusta ja olemassaolosta. <<

Huomaat ajan kuluessa, että elämässä tulee muitakin samanlaisia, jotka ovat riippuvaisia avustasi ja olemassaolostasi, kuten oma lapsi, lemmikki, huonekasvi tai vaikka joku asiakas työssäsi.... Yleensä siihen kasvetaan, että opitaan huolehtimaan muistakin kuin vain itsestä, joten ota tämä ystäväsi harjoittelun kannalta, jonka kautta opit auttamaan pyyteettömästi. Niin kuin ilmeisetsi olet jo tehnytkin, vaikka nyt oletkin väsähtänyt siihen.

Ja mikä estää sinua pyytämästä vastapalvelusta ystävältäsi?