Niin moni varmaan ihmettelee miksi olette sinkkuja. Mitäs vikaa siinä sinkkuudessa on?
Mitäs vikaa sinkkuudessa on?
Anonyymi
7356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Hieman vanhemmat setä-miehet on ihmetelleet ja huomautelleet ja kyselleet kun ovat kuulleet että elän sinkkuna, ei kukaan muu.
Lähiympäristö ei koskaan ole valintaani puuttunut, ei olla kyselty eikä painostettu millään tavalla.
Sinkkuudessa ei omalla kohdallani todellakaan ole mitään vikaa! Olen sen itse valinnut ja jos en viihtyisi en olisi sinkku.
Terv. sinkku-nainen
Sama täällä. Ei ole kukaan mitään koskaan ihmetellyt syitä miksi olen sinkku.
Ei saa jälkeläisiä eikä leppoisaa perhe-elämää. Geenit kuolevat ja samalla sammuu enemmänkin kuin vain yhden ihmisen elämä.
Ihmisrodun häviäminen maapallolta on todellinen uhka, mutta joidenkin yksilöiden vapaaehtoinen jättäytyminen sinkuiksi ei ole uhkatekijä. Uhkatekijät ovat jossain aivan muualla.
🦄
Perhe-elämä ei todellakaan ole leppoista.
Ensimmäinen lause.
Ketä ja mitä se uhkaa?
Kyllä. Ketä ja mitä se uhkaa?
Minkälainen katastrofi se on jos ja kun ihminen katoaa maan päältä?
Eiköhän se ole pelkästään helpotus, eräänlainen loishäätö maapallolle.
Miten niin päättyy useamman elämä? Kyllä sitä sinkun kuolemassa kuolee vain yksi.
Jokaisella lajilla on yhtäläinen mahdollisuus puolustaa olemassaoloaan.
Kunkin lajin katoaminen on uhka kyseiselle lajille itselleen.
🦄
En kirjoittanut että useamman. Ryhdistäydy.
Kirjoitit:
” Geenit kuolevat ja samalla sammuu enemmänkin kuin vain yhden ihmisen elämä.”
Miten tämän voi muuten ymmärtää?
Jos tarkoitat mahdollisien lapsien syntymättömyyttä, niin sinkkuudessa se syy ei ole. Se syy on siinä, ettei ole tehnyt lapsia. On totta, että sinkkuna harvemmin kukaan saa lapsia, mutta eivät kaikki parisuhteessa elävätkään joko saa, tai halua lapsia.
Ja ainahan voi sinkkukin järjestää vanhemmuuttaan jotenkin....
Riippuu miten tärkeä juttu se on?
Voi sen ymmärtää vaikka suvun yhden haaran kuolemisella. Samalla kuolee paljon tarinoita ja muistoja pistetään jätelavalle.
Sinä et varmaankaan suhtaudu kovin suopeasti lapsettomiin ihmisiin: joko tahtomattaan tai tahallisesti lapsettomiin.
Todennäköisesti kannatat myös rodunjalostusta.
Hyhhyh... pikkuisen sairaankuuloista tekstiä sulla...
Mutta ehkä ymmärrän väärin, toivottavasti.
Elinaikana jokaisen ihmisen kannattaisi jakaa sukunsa tarinoita ja muistoja muille ihmisille. Ei tarvitse olla sukua.
Mitähän ihmettä te höpisette kun juuri lapsettomien ihmisten tuskasta oli kyse. No, eipä tänne kannata kirjoittaa muutenkaan mitään.
Puhutaanko siis "lajista" kun tarkoitetaan sukua? Aika kreisiä.
Nythän on niin, että jokainen kuolee, oli sitten sinkku tai parisuhteellinen, lapsellinen tai ei. Se mitä kultakin kuolleelta jää elämään maan päälle, on jaetut hetket/muistot toisten kanssa, siis niiden jotka vielä elävät.
Ihmiset ei kyllä maapallolta vielä ole loppumassa. Kyllä se niin on.
Ei tarkoiteta sukua. Lajilla tarkoitetaan tässä ihmislajia eli homo sapiens.
Erotuksena vaikkapa jo sukupuuttoon kuolleista neandertalinihmisestä tai denisovanihmisestä.
🦄
Todennäköisesti ihmiset eivät ole loppumassa, mutta ilmastonmuutos, joukkotuhoaseet ja pandemiat uhkaavat ihmisiä.
🦄
Jokainen syntyy yksin ja kuolee yksin. Elämä on siinä välissä, milloin kenenkin kanssa ja erilaisilla kokoonpanoilla.
Jokaisen kuollessa sammuu yksi elämä, ei yhtään enempää.
- Sheena
Voi se sitäkin olla.
- Sheena
Yksi sukuhaara kuolee, toisia syntyy. Se on luonnollista. Mutta mietitäänpäs noita tarinoita ja muistoja enemmän. Miksi ne päätyvät "jätelavalle"? Sillä kyllähän ihmisillä, oli sitten sinkku tai perheellinen on muitakin ihmissuhteita kuin omat biologiset lapsensa. Kuolleen ihmisen tarinat ja muistot jäävät elämään kaikissa hänen lähipiirin ihmisissä, ei vain omissa lapsissa- eivätkä näin päädy "jätelavalle".
Kehotan miettimään sitäkin miten synkkää on menettää oma lapsensa. Pelkästään tämän vuoden aikana moni on menettänyt.
- Sheena
Hyvä myös ottaa huomioon tuo mistä jo kirjoitinkin: lapsi voi kuolla ihan koska tahansa kuten itsekin meistä jokainen. Aina sitä toivoo, ettei itse kuolisi (vasta kuin yli 100 vuotiaana), mutta lasten mahdollinen kuolema on sellainen, jota ei kykene ajattelemaan. Mitä tekisin JOS?
- Sheena
Ei-sukulaisia kiinnostaa ihan varmasti kauheasti säilyttää jotain valokuva-albumeja joissa on enimmäkseen vieraiden ihmisten kuvia.
No pitäis muistaa, että vaikka ”ministutaan” silti ne ”kopiotkin” ovat omia uniikkeja itseään ja elävät sen mitä pystyvät. Joksisella on vain se yksi elämä. 😊
Hyviä tai ihan tavallisiakin ystäviä kyllä kiinnostaa valokuvat ja niihin liittyvät tarinat ja muistot. Ja jos ei kiinnosta niin sitten ei kiinnosta, ei se mitään. Valokuva-albumeita tärkeämpiä on tarinat ja muistot, joita voi jakaa aina eteenpäin pitkin elämää, tilanteen mukaan.
- Sheena
Nimenomaan. Lapset ovat aina omia itsejään, ihan onneksikin 🤣
- Sheena
Kannattaako ihmislajin puolta pitää, herää kysymys.
Voisihan ne lehmätkin lentää, ei kuitenkaan minun kokemusmaailmassani.
Ja usko tai älä, kokemusta perhe-elämästä on.
Olin sitten väärässä. Pyydän anteeksi että erehdyin kirjoittamaan tänne profeettojen palstalle jossa on maailman viisaimmat aivot koolla.
No oikeasti monesti vanhemmat tekee kaikintavoin paineita lapsilleen huolehtimisellaan. Hössötetään liikaa... ja taas kun lapset on syntyessään niin lojaaleja ja imevät itseensä vaikutteita, niin siitä hyväntahtoisuudesta ja huolehtimisesta tuleekin heille taakka. 🤔
Vanhemmuus pitäisi koettaa ottaa rentona vierelläkulkemisena. Nostaa se taapero pystyyn jos muksahtaa nurin ja seurata vaan kun toikkaroi siinä. 😀 Suunnat se etsii kyllä itse. 😄
Monet vanhemmat huolehtivat aivan liikaa, etenkin asioista, joista ei pitäisi huolehtia. Ja jättävät huolehtimatta sellaisista, joista pitäisi 🤔. Ainakin tärkeimpiä niistä, jotka monesti jätetään huolehtimatta on liikenneturvallisuus. En kertakaikkiaan ymmärrä miten jotkut vanhemmat antavat pienen lapsensa ajella fillarillaan päin ihmisiä, sinkoilla sinnetänne, kadun yli (punaiset valot). Huudellaan vain perään "Villleee, odotaaa, älähän mene kadullee.." Eihän lapsi enää edes kuule liikenteessä ilman megafonia, kun on jo 100-200 metrin päässä pyörineen. Se on niin yksi sekunti, kun muksu voi olla bussin alla ja mitäs sitten tehdään. Pienimmällä fillarilla pääsee tajuttoman lujaa, kun silmittömästi polkee. Yhdeltä "surmanajajalta" ottivat sentään pyörästä polkimet pois, niin nyt voi vain potkutella eikä pääse enää NIIN lujaa 🙄.
Vanhempanakin on noustava vaan ylös, jos sattuu kaatumaan. Sopii myös henkisiin kaatumisiin 😁
- Sheena
Pitkä kokemus on perhe-elämästä minullakin. Se on paljon kaikkea mitä voi olla.
- Sheena
Et välttämättä väärässä, halusin vain tuoda toista näkökulmaa.
- Sheena
Säännöt. Ne auttaa lastakin. 😊
Muistan tuon ajan. Poitsu oli vanhempi ja osas hyvin jo säännöt, tyttöä piti muistuttaa usein, se vähän unohti, mutta oppi kyllä, kun kevyemmän reitin jälkeen ei muistanut pysähtyä odottamaan mua, että tie ylitetään yhdessä. Konsti oli jättää yksi reissu välistä... kyllä muistu jo seuraavalla kerralla säännöt. Ja kolmestaan vingerrettiin pitkin kartsaa ihan hyvin kohta. Ei läheltäpiti-tilanteitakaan. 😀👌
Yksilön mielipiteellä ei liene merkitystä. Yksi ihminen ei pysty tätä lajia pelastamaan eikä varmaankaan tuhoamaankaan.
🦄
Joillakin on ystävä jo kohdussa.
Kaikki eivät synny yksin. 👶👶
Kuka lohduttaisi Nyymiä ja kertois ettei hätiä,
Vaikkei joka naisesta tule aina tätiä.
Huhhuh, tulitpa sinä väärinymmärretyksi! Palstalaiset nyt yleensäkin on aika pihalla asioista, mutta tää oli jo omaa luokkaansa!
Mä ymmärrän. Mulla on kyllä lapsi, eli suku jatkuu, mutta taannoin tuossa tajusin, että suvun naisten ketju sammuu minuun. Ja noista valokuvista ja muista: niinhän siinä käy. Eipä siinä tarvita kuin yksi sukupolvi, eikä juuri kukaan enää tiedä, kuka olit ja mitä sisimmässäsi ajattelit. Niin se on.
" Kuten norpan on määrä myös Miikkulaisen- olla sukunsa viimeinen."❤https://youtu.be/M9x52lMMk1g
No ainahan jokaisessa jutussa pitäis olla jotain vikaa vähäsen edes, mutta onko yksin olemisessa vikana se, että ei saa vaikka läheisyyttä ja seksiä toisen kanssa, jos sitä toista ei ole?
Eli ei vika ole silloin sinkkuudessa, vaan silloin vika on siinä, että ei ole suhteessa. 😀 Tai jos joku sinkku nyt väkisin noita yllä mainittuja tarvii, niin järjestää sitten tilanteen itse jotenkin, että ne hoituu, mutta ei se sinkkuus ole se syy tai vika niihin... sinkkuushan on olla yksin. 😀
Minusta sinkkuus toimii kun vanha junan vessa Riihimäen kohilla. Oletus- ja odotusarvot osaa vain joillain olla sekaisin. 🙂
"Oletus- ja odotusarvot osaa vain joillain olla sekaisin. 🙂"
Yksi ystävämies sanoi kerran, että kun on sinkku, se rasittaa pidemmän päälle, ja haluaa kumppanin ja perheen. Kun on sitten kumppani ja perhe, alkaakin haluta sinkkuutta. Kumppani tietysti ei tykkää, jos toinen haluaa olla sinkku - tulee ero. Ja kierre on valmis: sinkkuna haluaakin taas vähintään parisuhteen (jos lapsia jo on). Noinkin se voi tietysti olla. Pääasia kenties, että joskus huomaa kaikella olevan puolensa.
- Sheena
Niin. Voispa vaan kaapia kaiken kivan kaikesta.
Häät on kivat, mutta naimisissa olo ihan muuta. 🤣
Heh. Aika osuvasti. :)
Se vika ettei saa seksiä. En ymmärrä miksi joku haluaa olla sinkku ainiaan.
Ja vain seksinkö takia pitäisi alistua elämään tavalla joka ei todellakaan kiinnosta eikä tunnu omalta?
Ihmettelen myös miten niin ei sinkku saa seksiä jos haluaa? Tietysti jos on niin huono sosiaalisissa suhteissa ettei kykene kontaktia ottamaan, mutta silloin ei sitä parisuhdettakaan luonnollisesti voi olla.
Maailmassa on tuhansia ja miljoonia sinkkuja joilla on hyvinkin aktiivinen seksielämä.
Sinä et ehkä ymmärrä miksi me vapaaehtoiset sinkut elämäntapamme valitsemme, meistä varmasti hyvin moni ei ymmärrä miksi te valitsette omanne. Ja vielä vähemmän haluaisivat vaihtaa.
??
Monta ystävääni on sanonut saavansa seksiä paremmin sinkkuna kuin vakiparisuhteessaan.
Otetaan pieni jossittelu. Olisitko sinä itse parisuhteessa pelkän seksin takia, jossa puolisosi/kumppanisi mahdollisesti pahoinpitelee sinua fyysisesti, ja/tai henkisesti, väheksyy ja hyväksikäyttää sinua eri tavoilla, pettää sinua säännöllisesti välittämättä tunteistasi, ja väittää syyn olevan sinussa.
Eroaisitko, vai pysyttelisitkö suhteessa vain siksi, että saat seksiä, välillä jopa väkisin otettuna silloin kun itse et sitä halua. Onko seksi niin tärkeää, että haluaa vapaaehtoisesti olla huonossa suhteessa, vaikka voisi paljon paremmin sinkkuna ja vailla ahdistavaa suhdetta?
Ei mitään.
Haluun läheisyyttä
Sinkku
Huolien jakaminen jää itse kannettavaksi, kun ei ole kumppania, jonka kanssa niitä jakaa? Vuorovaikutus vähäisempää. Jää monesti yksin, eikä ole henkilöä jolle kokisi olevan tärkeä. Onko ihmistä johon voisi täysin luottaa? Joutuu useammin ulkopuoliseksi tilanteissa, joissa on muitakin "ei sinkkuja". Tasa-arvon puute. Sinkkuna koettuja eriarvoisuuksia. Vikoina myös epävarmuutta enemmän, kun on yksin.
JAaaa
No tee jotain
Kulta
Totta. Ei ole sama asia kertoa omalle rakkaalle kuin esim. ystävälle. Haluaisin antaa rakkaalleni asioita hoidettavaksi, jotka ovat minun taitoni ulkopuolella. Tuntea läheisyyttä, rakkautta, kaipausta, himoa, odotusta....
En osannut olla sinkku. Tarvitsin toisen ihmisen kosketusta ja hengitystä. Tietoa siitä, että rakas on siellä ja rakastaa minua.
Olen pahoillani sinkkujen puolesta. Se aika on kamalaa jos on perheihminen luonteeltaan.
Ei ole ihmeteltävää sinkkuudessa eikä toisten parisuhteissakaan. Eikä myöskään siinä onko lapsia vai ei ja jos ei niin mistä johtuu. Nämä ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita.
- Sheena
Huolien jakaminen jää itse kannettavaksi, kun ei ole kumppania, jonka kanssa niitä jakaa?
- Huoleni voin jakaa ja usein jaankin hyvien ystävien kanssa. Varsinkin parhaian ystävättäreni jonka kanssa tavattu alle 2-vuotiaina hiekkalaatikolla ja ystävyys pysynyt ja syventynyt vuosien kuluessa.
Vuorovaikutus vähäisempää. Jää monesti yksin, eikä ole henkilöä jolle kokisi olevan tärkeä.
-Mikä vuorovsaikutus on vähäisempää? En todellakaan koe jääväni yksin, ja kun jään teen sen omasta halustani. Nautin yksinolosta ja tarvitsen myös sitä. Kun ihmisten seuraa kaipaan minulla on nämä ystäväni, työkaverini, sisarukseni joiden kanssa läheiset välit.
Onko ihmistä johon voisi täysin luottaa?
-Parhaaseen ystävääni luotan kuin kallioon. Me olemme hyvin läheiset. Samoin yksi siaristani on uskottuni. Ennemmin luotan heihin kuin johonkin mieheen.
Joutuu useammin ulkopuoliseksi tilanteissa, joissa on muitakin "ei sinkkuja".
-Ehkä koet niin, vain puhutko nyt ihan omien luulojesi perusteella? En tunnistya ongelmaa omassa ystäväpiirissäni.
Tasa-arvon puute. Sinkkuna koettuja eriarvoisuuksia. Vikoina myös epävarmuutta enemmän, kun on yksin.
-Tasa-arvon puute?? Tuota en ymmärrä. Sinkkuna koettuja eriarvoisuuksia? Tätäkään en ymmärrä. Epävarmuutta enemmän? Epävarmuutta mistä? Päin vastoin tunnen hyvinkin olevani elämäni herra kun ohjakset on omissa käsissäni ja voin päätttää kaikesta yksin. Olen erittäin itsenäinen enkä varmasti sietäisi knenenkään sekaantumista asioihini.
Jos koet kaikkea tuota, on se ihan sinun oma henk.koht. kokemuksesi. Minä, ja ihan varmasti hyvin moni muukaan vapaaaehtoisesti sinkku ei noin koe. Tyhjää yleistystä.
Et voi tietää kenenkään toisen elämästä ja syistä omiin valintoihinsa.
Ei siinä välttämättä mitään vikaa ole, mutta nyt yli kymmenen vuotta yksin olleena on tullut sellainen tunne, että olisi mukava löytää kumppani loppuelämän ajaksi.
Ei se loppujen lopuksi niin kamalaa ole. Olen kyllä perheihminen, mutta sitä ei tullu, niin sittenhän sitä rahaa voi käyttää kaikkeen muuhun. Ostella autoja ja asuntoja ym. kaikkee elektroniikkaa. Alkoon ei kannata käyttää, siitä tulee vaan pää kipeeks. Vaikka kovasti propagandaa jaetaan, että pitää auttaa koronan kärsimää baari yrittäjää, niin ei tarvi. Eihän sekään mulle palkkaa maksa niin miksi mä sille. Haluan sellasta mikä on laadukasta ja mikä pysyy kädessä. Ja sukuhaara sammu mun myötä, mutta ei sekään haittaa. Se on perheellisellekin karua, kun lähtö tulee. Ei sitä hirveesti voi jemmaan tavaraa pistää tai mitään sukumuseoo perustaa. Että jätelavalle kaikki menee oli sukua tai ei.
Sinkkuna ainoot ikävät asiat oli se kun itse oli vuoteen oma, lemmikit oli vähän huonolla hoidolla. Porukat kävi onneksi jelppimässä tai haki koiran hoitoon.
Ja mä olen ihminen joka kaipaa hellyyttä ja läheisyyttä välillä aika paljonkin. Et joku heittää hymyn ohi mennen tai halaa ohi mennen. Käpertyy kainaloon tai syliin ja saan silitellä ja suukotella.
Kun sitten on sinkku tuo tuntuu jäätävänä, kun se lutuinen puuttuu jonka kanssa jakaa tunteet ja läheisyys.
Muuten sinkkuus on täydellistä.
Ja osaapa se läheisyys ja hellyys puuttua, vaikka olis parisuhteessakin. Joten pitää koittaa löytää kaltaisensa, joka tykkää nyhjätä myöskin.
Muistan tuon ensi kerralla.... :D
Sinkkuja katsotaan eri lailla kun pariskuntia. Sinkuista ajatellaan että onko ihan kamala ihminen kun ei kelpaa kenellekkään.
En mä ainakaan arvota ihmisiä noin. Ihan sama sinkku tai parisuhteessa.
No ei mitään. Ei kait tässä sinkkuja oltaisi, jos siinä jotain vikaa olisi?!? Höh, mikä ajatus!
Mun mielestä sinkkuudessa ei ole mitään vikaa. Viihdyn yksin, ja usein jopa tarvitsen tilaa ympärilleni, ja sitä yksinoloa, että pystyn lataamaan akkuni.
Tän vuosikymmenen aikana mitä olen sinkkuna ollut, ei ole kertaakaan tullut sellaista ajatusta mieleen, että tarvitsen jonkun täyttämään tyhjyyden tunteen. Satunnaisesti olen kaivannut toisen kosketusta, tai ihmistä jolle kertoa omista mietteitäni ja oivalluksiani, mutta pääosin olen ollut ihan tyytyväinen itseni seuraan.
Onni on olla sellaisia ystäviä, joiden kanssa tavatessa juttu jatkuu siitä mihin se edellisellä kerralla jäi, vaikka tapaamisten välissä olisi mennyt jopa useita vuosia, ja jotka tietävät miksi ajattelen kuin ajattelen, tai miksi käyttäydyn kuin käyttäydyn, ilman että siitä tarvitsee tehdä selkoa.
Tuosta on itse asiassa eräs esimerkki. Erään ystäväni esikoiskirja julkaistiin reilu kuukausi sitten. Luin sen ja annoin ystävälleni pitkän positiivisen palautteen. Kirjoitin palautteen loppuun, että ainoa asia mihin vaikutti se, että hän, kirjan kirjoittaja on ystäväni, oli se että varasin kirjan kirjastosta luettavaksi. Kaikki muut asiat palautteessa olen antanut siksi, että oikeasti pidin kirjasta.
Ystävät, ja ainoana lapsena vanhempieni sisarukset perheineen ovat minulle ne tärkeimmät, joille olen se sama kuin aina ennenkin, tein sitten jotain tai jätin tekemättä. Ne jotka antavat tukensa ja osoittavat välittävänsä niin silloin kun menee hyvin, mutta myös silloin kun kaikki on mennyt päin mäntyä, ovat ne tärkeimmät ihmiset. Myös sinkulla on näitä ihmisiä ympärillään.
Juhlat, joissa tuntee olevansa ainoa sinkku, ovat kiusallisia. Välttelen niitä jos mahdollista.
Miksi ois kiusallisia. Ite otan tollasessa tilanteessa vähän lapsellisen roolin ja hauskaa on ollut.
En haluais olla sinkku. Olen lähes aina seurustellut ja seurustelen nykyäänkin. Olin sinkku viimeks vuonna 2000. Kyllä parisuhde on mukavaa ja tietty pitää olla mukava kumppani joka tykkää vaikka ulkoilla ja on aina juttuseuraa ja seuraa muutenkin.
Moni kysellyt miksi olen sinkku ja miksi ei ole lapsia. Muun muassa töissä tuli kysymys siitä ja vastasin että naiset haluaa paskojen alkoholistien kanssa seurustella joten en kelpaa koska en juo. Töissä meinaan yks nainen seurustelee alkoholisitin kanssa ja menipä porukka hiljaiseksi kun osoitin sitä yhtä naista ja sanoin sullahan on juoppo mies olen nähnyt sen usein kaato kännissä. Muija meni aika hiljaiseksi.
Joo naiset tykkää miehistä jotka juo.
Sait varmaan parhaan työkaveripalkinnon?
Jessus, onneks mulla ei ole koskaan ollut noin mänttiä työkaveria.
No olishan se parisuhde kiva.. mutta ei oikein taida kelvata naisille.
Rahaa ainakin säästyy kun ei ole parisuhteita.
Mistähän sen naisen löytäisi jolle kelpaisi omana itsenään.. yhtä vaikeeta kun lottovoitto.