Olen masentunut ihminen, joka yritti suhdetta vuosi sitten. Kiinnostuin ystävästäni (tai näin ajattelin) nautin hänen kanssa ajan viettämisestä jne. Mutta masennus otti otteen, ahdistuin ja aloin pelätä häntä mitä enemmän hänen kanssaan aikaa vietin. Yritimme tapailla, mutta jouduin lopettamaan sen, sillä en kyennyt edes suutelemaan häntä ilman, että koko keho meni paniikkiin. (minulla on taustalla kaksi halltsevaa kaveria, joista toinen stalkkasi minua pitkään) Hänen sydämensä särkyi ja minä hain apua. Olemme olleet vuoden taas ystäviä - sellaisina me tutustuimme työpaikalla. Vuosi on ollut haastava, sillä suurinpiirtein vihasin ystäväni piirteitä, ääntä, katsetta... kaikki hänessä herätti minussa valtavasti vihaa ja inhoa. Pelkäsin häntä kuollakseni, sitä, että olen hänelle tärkeä - vanki.
Olen viimein saanut hyvät, toimivat lääkkeet kaksi kuukautta sitten. En enää ole vihainen. Tuntuu, kuin olisin parantunut - ja ajattelen häntä taas. Olemme tekemisissä päivittäin. En ole kertonut hänelle muutoksesta, sillä "eromme" oli hänelle todella kova pala. En voi yrittää uudestaan, sillä en ole varma mitä edes tunnen. Hän on monin tavoin ihanteellinen kumppaniehdokas, mutta olenko ihastunut vain ajatukseen kumppainsta? Ehkäpä siksi ahdistuin hänestä niin valtavasti vuosi sitten - tunteeni eivät ole aitoja? Mistä tiedän mitä todella tunnen. Ihastuin viimeksi 20 vuotta sitten ala-asteella. Silloin tunne oli selvä, sydän sekaisin ja pääkin. Mutta näni vanhempana, kun tunne ei ole enää toistunut, olen alkanut epäilemään, että ehken vain tunne niin voimakkaasti.
Mitä minun tulisi ajatella?
Olen viimein saanut hyvät, toimivat lääkkeet kaksi kuukautta sitten. En enää ole vihainen. Tuntuu, kuin olisin parantunut - ja ajattelen häntä taas. Olemme tekemisissä päivittäin. En ole kertonut hänelle muutoksesta, sillä "eromme" oli hänelle todella kova pala. En voi yrittää uudestaan, sillä en ole varma mitä edes tunnen. Hän on monin tavoin ihanteellinen kumppaniehdokas, mutta olenko ihastunut vain ajatukseen kumppainsta? Ehkäpä siksi ahdistuin hänestä niin valtavasti vuosi sitten - tunteeni eivät ole aitoja? Mistä tiedän mitä todella tunnen. Ihastuin viimeksi 20 vuotta sitten ala-asteella. Silloin tunne oli selvä, sydän sekaisin ja pääkin. Mutta näni vanhempana, kun tunne ei ole enää toistunut, olen alkanut epäilemään, että ehken vain tunne niin voimakkaasti.
Mitä minun tulisi ajatella?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miehelle kirjoitat? Hyvä se on selvittää ensiksi ennenkuin sekoittaa siihen muita. Asiat menee omalla painollaan ja jos sitä koittaa nopeuttaa tai pakottaa tulee vain ahdistusta. Mahdollista et et pidä tästä "kaverista" muuten kuin kaverina ja se on hyvä myös tiedostaa.
Pelkäät vahvoja tunteita. Epävarmuudessa eläminen, vahvojen tunteiden kanssa voi olla ikävätkin tuntuista, se sekoittaa rauhallista ja järjestäytynyttä arkea.
Olet oikeassa. Pelkään sitoutua - luopua hiljaista illoista, tyhjästä asunnosta joka on juuri niin siisti kuin haluan. Mutta samalla haluan rakastaa, rakastua, nauttia läheisyydestä... Miten tämän kanssa toimii. Pelkään, että olen ihastunut haavekuvaani ystävästäni, mutten häneen itseensä. Pitäisikö minun tuntea olevani valmis uhraamaan iltojen rauhan, jotta voisin olla varma tunteistani.. Mistä tiedän
Älä kiusaa häntä enää epävarmuudellasi
Ota rauhallisesti ja anna ajan näyttää rauhassa mitkä ovat tunteesi. Eihän sinulla ole mihinkään kiire.