ketä hyödyttää työtömyys?

Yritykset hyötyvät, koska näiden säädettyjen lakien ansiosta yrityksillä on mahdollisuus ottaa työttömiä orjiksi joille ei tarvitse maksaa palkkaa ja yritys ei menetä rahojaan palkkojen maksamiseen.

Yritykset käyttävät työttömyyttä törkeästi hyväkseen, jos kerran töitä pitää tehdä niin kyllä siitä pitäisi kunnon palkkaa saada!

Työttömyydestä kuvittelevat hyötyvänsä ainakin seuraavat tahot:

- Työnantajat, jotka kuvittelevat saavansa suuremmat tulot jos palkat pysyvät pieninä. He eivät huomio sitä, että vaikka palkat nousisivat täystyöllisyydessä, myös verot laskisivat. Palkkojen osuus on pieni ja verojen suuri. Eli tosiasiassa työnantajat voisivat valmistaa tuotteita edullisemmin ja saada lisää myyntiä. Samalla kun verot laskiivat, ylimäärästä jäisi niin omistajalle kuin työntekijöillekin. Omistaja saisi yhdestä tuotteesta enemmän ja koska myyntikin kasvaisi niin näitä enempiä tulisi enemmän.

- Ammattiyhdistysliikkeet kuvittelevat, ettei heillä olisi jäseniä, jos kaikilla olisi töitä. Nythän ammattiliitot pitävät jäsenensä pelottelemalla ettei saa ansiosidonnaista jos ei ole liitossa, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Jäsenethän pidetään liitoissa nykyisin enemmän painostuksella, sillä jos joku ei suostu jäseneksi, niin tulee lakko ja työnantajan on irtisanottava sellainen joka ei suostu jäseneksi, jotta työrauha saadaan aikaiseksi. Näitä lakkoja ei tarvitse jokaisen kohdalla olla, sen verran vain että saadaan yleinen pelko aikaiseksi ja jäsenet pysyvät liikkeessä.

Jos meillä olisi täystyöllisyys, ammattiyhdistykset voisivat palata siihen tehtävään, mihin ne alunperin on perustettukin eli neuvottelemaan valtakunnallisista työehkösopimuksista, joiden avulla on helppo palkata työntekijöitä. Kaikki on sovittu valmiiksi, nimi vain alle kun tulee töihin, ei tarvitse jokaisen itse neuvotella joka yksityiskohdasta.

Jos olisi täystyöllisyys, niin ammattiliitoilla olisi paljon paremmat mahdollisuuden saada palkankorotuksia, koska työnantajilla olisi mahdollisuus maksaa enemmän koska myynti vetäisi ja töitä olisi.

- Päättäjät tottelevat ammattijärjestöjä ja työnantajia, joista suuriäänisimpiä ovat ne, jotka kuvittelevat työttömyyden olevan hyödyllistä. Muut vaiennetaan. Päättäjille on tärkeää, että ne tekevät niinkuin työnantajajärjestöt ja ammattijärjestöt määräävät. Jos eivät tekisi, tyhmä kansa ei äänestäisi heitä enää kun työnantajat ja ammattiliitot sanoisivat että näitä ei sitten äänestetä.

Työttömyydestä ei siis hyödy kukaan, vaikka moni näin kuvitteleekin. Jokainen voi ajatella tilannetta mikä vallitsui joskus 80-luvun alussa. Työttömiä ei ollut paljon, silloin kumpikin näistä suurista huomasi, että kun on työttömiä, ihmiset liittyvät liittoihin ja palkkoja ei tarvitse nostaa kun sanotaan että portin takaa löytyy uusi kaveri töihin.

Kun tätä mallia alettiin todenteolla ajamaan, eivät nämä tahot huomanneet, että työttömyyden kustannukset ovatkin moninkertaiset hyötyihin verrattuna. Monet vain pitivät luonnollisena että verot nousivat ja kaikki meni huonommin.

Jos me nyt laskemme, minkä verran työstämme menee veroihin, niin se luku on todella suuri. Kun teemme päivän töitä, vain reilun tunnin työn saamme itsellemme kokonaan. Suurin osa siis menee yhteiskunnalle jaettavaksi.

Tokihan sieltä tulee osa takaisin, muun muassa turvallisuutena, koulutuksena tai kulkuväylinä. Mutta puolet yhteiskunnalle menevistä reilusta kuudesta tunnista meneekin tähän niin hyvään työttömyyteen. Sitä eivät monet ole vielä ymärtäneet.

Monet kuvittelevat että eihän verot ole kuin 30 %, mutteivat ajattele sitä, että jokaisessa tuotteessa mitä he ostavat, on paljon veroa, tankatessa polttoainetta veroja on yli 80 %. Jokainen maksaa erillaisia maksuja, jotka aiemmin sisältyivät kerättyihin veroihin. Aikoinaan, vielä satavuotta sitten veroja kerättiin kymmenys, nyt kahdeksan kymmenystä.

Työttömyydestä ei siis hyödy kukaan.

Kysynnän ja tarjonnan laki; jos jotain hyödykettä on tarjolla liian paljon, sen hinta tietysti laskee. Sama tilanne tulee vielä selvemmin näkyville koulutuksen suhteen; akateemisten palkat ovat Euroopan pienimmät, koska porukkaa koulutetaan reilusti yli tarpeen. Tästäkin lienee tehty päätös jossain teollisuus/kauppa/opetusministeriön kabinetissa. Viro kilpailee halvalla liukuhihna- ja teollisuustyöllä, Suomi halvalla akateemisella työllä.