En enää jaksa.... Mun on pakko päästä pois tästä suhteesta. Mutta kertokaa miten ja mistä löydän sen voiman ja keinot kun en osaa olla huolehtimatta myös miehestä? Hän osti oman talon juuri ennen kuin aloimme seurustelemaan ja olemme nyt kummatkin asuneet talossa. Hän valittaa sitä kun ei hänellä riitä rahat mihinkään, niin miten ne riittää kun minä lähden?
Suurin huoleni on kuitenkin se että mieheni on, nykyään jo raitis, alkoholisti. Hänellä on masennusta ja menneisyyttä itsetuhoisista ajatuksista ja kerran, ennen minua, melkein sen myös tehnyt. Nykyään hänellä on masennus lääkitys, mutta kaikki mikä ei mene juuri hänen mielensä tai suunnitelmiensa mukaan laukaisee hänessä hirveän angstin ja viimeksi tänään kotiin tullessaan sanoi taas että tekisi mieli vain vetää naru kattoon ja vetää itsensä siihen. Ja tämä siksi koska lastensa äiti oli vähän valittanut omaa stressiään.
Pelkään siis että jos minä tästä lähden että hän oikeasti tekisi jotain itselleen. Hän kun on monesti sanonut ettei voisi eikä haluaisi elää ilman minua.
Haluaisin edes yrittää keskustella tosissani asioista hänen kanssaan, että näin en vain enää jaksa jatkaa. Mutta koska? Joko hänellä on liian paha tuuli jostain muusta, eikä tunnu fiksulta silloin alkaa keskustelemaan koska tiedän että ei silloin varsinkaan osaa kuunnella tai edes yrittää ymmärtää mitään. Sitten taas silloin kun on hyvällä tuulella, niin en haluaisi pilata niitä hyviä hetkiä.
Joka päivä mietin ja pelkään myös sitä että vaikka pysyisin tässä suhteessa, että joku päivä silti tulee se hetki kun ratkeaa uudestaan juomaan tai tekee jotain itselleen. Tämä kaikki syö mut kohta hengiltä......
Suurin huoleni on kuitenkin se että mieheni on, nykyään jo raitis, alkoholisti. Hänellä on masennusta ja menneisyyttä itsetuhoisista ajatuksista ja kerran, ennen minua, melkein sen myös tehnyt. Nykyään hänellä on masennus lääkitys, mutta kaikki mikä ei mene juuri hänen mielensä tai suunnitelmiensa mukaan laukaisee hänessä hirveän angstin ja viimeksi tänään kotiin tullessaan sanoi taas että tekisi mieli vain vetää naru kattoon ja vetää itsensä siihen. Ja tämä siksi koska lastensa äiti oli vähän valittanut omaa stressiään.
Pelkään siis että jos minä tästä lähden että hän oikeasti tekisi jotain itselleen. Hän kun on monesti sanonut ettei voisi eikä haluaisi elää ilman minua.
Haluaisin edes yrittää keskustella tosissani asioista hänen kanssaan, että näin en vain enää jaksa jatkaa. Mutta koska? Joko hänellä on liian paha tuuli jostain muusta, eikä tunnu fiksulta silloin alkaa keskustelemaan koska tiedän että ei silloin varsinkaan osaa kuunnella tai edes yrittää ymmärtää mitään. Sitten taas silloin kun on hyvällä tuulella, niin en haluaisi pilata niitä hyviä hetkiä.
Joka päivä mietin ja pelkään myös sitä että vaikka pysyisin tässä suhteessa, että joku päivä silti tulee se hetki kun ratkeaa uudestaan juomaan tai tekee jotain itselleen. Tämä kaikki syö mut kohta hengiltä......
Vastaukset 4
Vanhimmat
Raskasta sinulla on tuollainen elämä. Mies voi hakea tukea asumiseen jos varat ei riitä. Ne lasketaan tuloja ja menoja arvioidessa omistusasuntookin. Hän voi olla jo niin pohjalla stressaantuessaan pienestäkin että ei jaksa enää lisästressin tullessa. On ajateltava omaakin elämää ja omaa jaksamista että molemmille ei tule loppu jaksamisen kanssa. Joskus tarvitaan enemmän oman jaksaminsen hoitamista vaikka ei olisikaan itsekäs. Koeta saada hänet hoitamaan itseään, lääkärille mars.
Kohta oot sinäkin piipussa. Soita kunnan auttavat puhelimet läpi ja selvitä, millaista apua ja tukea voisitte saada. On parempi tehdä eroa, kun sinulla on vielä voimia tehdä jotain, kuin odottaa siihen asti, ettei jaksa kuin hengittää.
Ehkä parempi olisi kuitenkin siinä hyvänä hetkenä puhua. Onko miehesi siis puhunut ammattilaisen kanssa? Jos ei, niin voisit vaikka tarjoutua avuksi ajan varaamisessa ja paikalle menossa. Kun käytte keskustelua sinun jaksamisestasi, niin voisit kertoa kuinka raskasta sinulle on jatkuva pelko, että mies tekee jotakin itselleen, mutta että haluat kuitenkin auttaa ja että teidän pitäisi nyt yhdessä keksiä, miten tilannetta voisi parantaa niin, että sinä jaksaisit olla hänen tukenaan. Mies ei nyt ole ainoa, jolla menee huonosti, vaan sinullakin menee huonosti ja sinäkin tarvitset tukea.
Sinulla ei tietenkään ole velvollisuutta jäädä, mutta se on varmasti miehen suuri pelko, että oma rakas jättää. Tärkeää olisi nyt siis saada mies ymmärtämään, että sinäkin kärsit ja keksiä yhdessä keino sen vähentämiseksi
Hei,
Tilanne on varmasti raskas sinulle ja puolisosikin luultavasti hyötyisi ulkopuolisesta avusta, johon aikaisemmatkin kirjoittajat kannustivat. Ulkopuolinen keskustelutuki voisi olla hyvä voimavara teille molemile. Asioista keskusteleminen voi auttaa jäsentämään ajatuksia ja helpottaa jaksamista.
Tässä tiedoksi muutama paikka, joihin kumpi tahansa teistä voi halutessaan olla yhteydessä. Näihin voi olla yhtyedessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti:
- Tukinet -tukipisteesi netissä, https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy esim. Mieli Tukisuhteesta https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/
Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Maanantaista torstaihin klo 15-19 on kahdenkeskinen Solmussa-chat, jossa päivystäjän kanssa voi reaaliajassa purkaa tuntumuksiaan. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä ja sen palvelut ovat maksuttomia. Osassa palveluista edellytetään anonyymiä rekisteröitymistä ja kirjautumista palveluun, mutta osaa voi käyttää ilmakin.
- Valtakunnallinen kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.
- Kriisikeskukset
Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Näin korona-aikaan myös etävastaanotto on mahdollista. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata