Noin 80 vuotta jatkuneen massiivisen populaarikulttuurin ja poikamaisen sotaseikkailukirjojen sekä Päämajan sota-aikaisten ylioptimististen väitteiden ja "arvioiden" vuoksi, useimmilla suomalaisilla on älytön alitajuntaan iskostettu illuusio jonka mukaan puna-armeijan tappiot suomalaisia vastaan olisivat olleet 6-10 kertaa suuremmat kuin suomalaisten omat tappiot. Vain tietyissä talvisodan alkupuolen hutilointioperaatioissa hyökännyt puna-armeija saattoi kokea suomalaisiin verrattuna jopa kymmenkertaisia tappioita. Mutta pääsääntöisesti tappiosuhde näyttää olleen pikemminkin 1:2 tai korkeintaan1:3. Hyökkäysvaiheen taistelut saaduista sotavankimäärästä huolimatta menivät tappioiden osalta tuskin paremmin suomalaisille kuin 1:2.5 ja sama suhdelukema näyttää olleen totuus myös "torjuntavoitoissa" 1944 (vrt Vuosalmi ja Viipurinlahti) . Edes Ilomantsi ei mennyt paremmin. Neuvostotappiot samalla aikajaksolla 5 000 kun suomalaisten 1700. Oli vaiheita joissa taistetappiot esim kaatuneista ja kadonneissa luultua tasaisemmat. Tiihonenkin jätti mainitsematta että suomalaisten Kannaksen halkijuoksun 9. 6-20.6.44 tappioista lähes puolet kaatuneita tai kadonneita kun NL:llä vain 20%.
Suomalaisten illuusiot puna-armeijan "valtavista tappioista" pääosin propagandan tulosta
92
291
Vastaukset
- Anonyymi
puna-armeija sai verisesti päihin, tali ihantala, vuosalmi , viipurinlahti, ilomantsi, jne.....
Kun voima uupui, niin eteneminen loppui.
Siksi säästyttiin raiskaavalta tuhoavalta puna-armeijalta. -Kiitos veteraaneille.
Ja pska haistattelu nykyisille idealisti eu-orjille ja suomi-tuhoajille.- Anonyymi
Ohto Mannisen mukaan puna-armeijan sotilaita kaatui, katosi tai jäi sotavangiksi Kannakselta Jäämerelle asti ulottuvalla vyöhykkeellä 1941-44 noin 200 000 kun suomalaisten lukema sotavangiksi jääneet huomioiden 63 000 ja saksalaisia n. 27 000.
Siis Mannisen lukemilla tappiosuhde on ollut vain 1:2.2.
"Suomalainen vastaa 10 ryssää" ei näytä siis toteutuneen fantasioikoot kokkariosasto miten paljon tahansa . 😆 - Anonyymi
Hehe haha venäläinen vatnikki Pietarista. Luulex et toi niinku Suomessa Suomalaisiin tehoaa??
- Anonyymi
” Tiihonenkin jätti mainitsematta että suomalaisten Kannaksen halkijuoksun 9. 6-20.6.44 tappioista lähes puolet kaatuneita tai kadonneita kun NL:llä vain 20%.”
HeHe! Kun haluat saada väitteesi pätemään käytät valheellisia kikkoja eli en puhukksam kaatuneisata lukumäärinä eli kuinka monta sotilasta vaan kerrotkin jonkin ihmeellisen prosentteja kokonaismäärästä, jolla ilmeisesti yrität peitellä neukun menettämät sotilaat määrinä, joita arvatenkin kaatui suomalaisia runsaammin! Älyllinen epärehellisyys ja kikkailu on valehtelevan stallarin tavaramerkki!- Anonyymi
Hyökkääjän tappiot on aina suuremmat kuin puolustajan. Se tuli selväksi kun Suomen armeijan jatkosodan suurin kuukausitappio oli hyökkäysvaiheen aikana elokuussa 1941. Vaikka kesäkuussa 1944 Viipuri menetettiin 10 päivää hyökkäyksen alkamisesta ei tappiot olleet niin suuria. Tosin 10.6.1944 Suomen armeijan kaatuneiden määrä oli yhden päivän aikana sodan suurin, n. 800
- Anonyymi
Youtubessa tubettaja TIK nosti esille Christer Bergströmin nettikirjoituksen (liittyen Bergströmin Operaatio Barbarossa-kirjaan). Bergströmin mielestä liian monet historioitsijat hyväksyvät sellaisenaan saksalaisten näkemykset itärintaman taistelujen tappioista. Hän toteaa saksalaisten omien tappioiden olleen alakantissa kun tiedot laahasivat perässä ja joidenkin yksiköiden tiedot puuttuivat ja että saksalaiset säännöllisesti liioittelivat puna-armeijan tappioiden suuruutta.
Suomen rintamalla ilmeni vastaavia ilmiöitä. Usein Päämajan tai esim Aunuksen Ryhmän arviot kaatuneista puna-armeijan sotilaista olivat lähellä puna-armeijan yksiköiden kokonaistappioita (kaatuneet haavoittuneet kadonneet sairaustapaukset) .
//// historian faktat - Anonyymi
Miksi Suomessa juhlitaan hävinneen sodan sankareita joiden tyypillinen ase oli naurettava 1900-luvun alun kivääri? Suomen armeija oli primitiivinen vetosvetoinen pussihousupoikien joukko.
- Anonyymi
"vetosvetoinen "
Teillä Venäjällä voi olla sellaisia. - Anonyymi
” Miksi Suomessa juhlitaan hävinneen sodan sankareita joiden tyypillinen ase oli naurettava 1900-luvun alun kivääri? Suomen armeija oli primitiivinen vetosvetoinen pussihousupoikien joukko.”
Juhlimme siksi, että he uhrauksillaan estivät Suomelta pahimman koettelemksn, joka voi kansakuntaa kohdata eli neukkumiehityksen ja sovjetisoinnin!
Jos sota olisi hävitty ja maa miehitetty olisivat välittömästi täydett vankijunat alkaneet kolkkaamaan kohti Siperian gulageja mukanaan 200-300.000 suomalaista! Juniin olisi koottu suojeluskunta, papit, armeijan kantahenkilökunta,, opettajat, poliisit, virkakoneisto ja puoluekoneistot!
Tilalle olisimme saaneet 1-2 miljoonaa neuvostokansalaista! Tämä olisi ollut stallarin mieleen! - Anonyymi
Meidän maa ja teidän lätti näin se vaan menee venäläinen vatnikki Pietarista ja elätte viekin ilman pesukoneita ja wc pyttyjä ku niitä pitää varastaa muualta...autoja ym ette osaa valmistaa kansalle. Lämmintä vettä pesuun ku ei oo.. Ja jo EUN hygienia ja tartunta lakien mukaan ei teitä voi päästää EUN rajan yli
Anonyymi kirjoitti:
"vetosvetoinen "
Teillä Venäjällä voi olla sellaisia.Mummos on Venäjällä.☠️🇷🇺
- Anonyymi
Kannaksen kesän 1944 kokonaistappiot osapuolilla
Suomi: 40 500
NL: 105 000
Lähde: Ohto Manninen
NL sai enemmän sotavankeja kuin Suomi tuossa mittelössä. - Anonyymi
Neuvostoliiton tappioihin laskettiin myös sairaustapaukset. Suomi haavoittuneet, ei sairaustapauksia. Niinpä nuo Kannaksen kesä-heinäkuun 1944 tappiot (105 000) ovat vertailukelpoisesti alle 100 000 kun sairaustapaukset niistä vähennetään. Suomalaisia kaatui, katosi ja haavoittui 59 000 kesä-heinäkuussa 1944 joista yli 40 500 Kannaksella. Laatokan pohjoispuolella elokuun puoliväliin mennessä 21 000. Siellä neuvostotappiot Mannisen mukaan vastaavana ajanjaksona 63 400 mutta niissäkin mukaan laskettu sairaustapaukset joita lähes 4 000.
Kesän 1944 taisteluissa huomioitava myös saksalaisten noin 600 miehen tappiot Kannaksella. Tappiosuhdelukema näyttäisi olleen noin 1:2.7 eli lähellä itärintaman yleistä lukemaa. Suurin osa jatkosodan suomalaisista yli 3 500 sotavangeista liittyy kesään 1944.
//// historian faktat- Anonyymi
Et sinä osaa laskea. Jätä se laskuoppi niille jotka siitä jotain tajuavat. Punataudissa oli ensinnäkin 100 000 Puna-Armeijan sotilasta kesällä 1944.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sinä osaa laskea. Jätä se laskuoppi niille jotka siitä jotain tajuavat. Punataudissa oli ensinnäkin 100 000 Puna-Armeijan sotilasta kesällä 1944.
Höpöjä! Heitä vain pelotti!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sinä osaa laskea. Jätä se laskuoppi niille jotka siitä jotain tajuavat. Punataudissa oli ensinnäkin 100 000 Puna-Armeijan sotilasta kesällä 1944.
Ei muuten ollut. Tämä punatautiepidemia ei ollut niin laaja kuin Suomessa usein esitetään. Ja useimmille se oli lievä 1-2 päivän kevyt kenttäripulipaskakokemus.
Suomelle suuri ongelma sen sijaan oli taisteluiden aina kiihdyttyä tämä krooninen rintamakarkuruus. Sieltä niitä todellisia "vellejä" on syytä etsiä. - Anonyymi
”Suurin osa jatkosodan suomalaisista yli 3 500 sotavangeista liittyy kesään 1944. ”
Totta! Ja huolimatta lyhyestä vankeusajasta oli kato heidän keskuudessaan melkoinen!
Puna-armeijalle antautuneista 3400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei muuten ollut. Tämä punatautiepidemia ei ollut niin laaja kuin Suomessa usein esitetään. Ja useimmille se oli lievä 1-2 päivän kevyt kenttäripulipaskakokemus.
Suomelle suuri ongelma sen sijaan oli taisteluiden aina kiihdyttyä tämä krooninen rintamakarkuruus. Sieltä niitä todellisia "vellejä" on syytä etsiä.” Suomelle suuri ongelma sen sijaan oli taisteluiden aina kiihdyttyä tämä krooninen rintamakarkuruus.”
Se ei ollut lopultakaan suuri ongelma. Joukko-osastoja hajosi, mutta ne koottiin uudelleen ja valtaosa palasi ruotuun ja taisteli hyvin! Saimaan saariin hiippailijoita oli lopultakin varsin vähän! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei muuten ollut. Tämä punatautiepidemia ei ollut niin laaja kuin Suomessa usein esitetään. Ja useimmille se oli lievä 1-2 päivän kevyt kenttäripulipaskakokemus.
Suomelle suuri ongelma sen sijaan oli taisteluiden aina kiihdyttyä tämä krooninen rintamakarkuruus. Sieltä niitä todellisia "vellejä" on syytä etsiä.”Ei muuten ollut. Tämä punatautiepidemia ei ollut niin laaja kuin Suomessa usein esitetään. Ja useimmille se oli lievä 1-2 päivän kevyt kenttäripulipaskakokemus.”
Mutta puna-armeijassa se oli lähes fataali kokemus! Maassa kun ei vassapaperia tunnettu niin tauti löi lemansa miehiin! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sinä osaa laskea. Jätä se laskuoppi niille jotka siitä jotain tajuavat. Punataudissa oli ensinnäkin 100 000 Puna-Armeijan sotilasta kesällä 1944.
Mikä oli Suomessa silloin hyvä etu rintamalla. Venäläiset tunnisti 2km vastatuuleen ku ne oli lähistöllä. Hajusta nääs
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei muuten ollut. Tämä punatautiepidemia ei ollut niin laaja kuin Suomessa usein esitetään. Ja useimmille se oli lievä 1-2 päivän kevyt kenttäripulipaskakokemus.
Suomelle suuri ongelma sen sijaan oli taisteluiden aina kiihdyttyä tämä krooninen rintamakarkuruus. Sieltä niitä todellisia "vellejä" on syytä etsiä.Hehe haha venäläinen vatnikki Pietarista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Ei muuten ollut. Tämä punatautiepidemia ei ollut niin laaja kuin Suomessa usein esitetään. Ja useimmille se oli lievä 1-2 päivän kevyt kenttäripulipaskakokemus.”
Mutta puna-armeijassa se oli lähes fataali kokemus! Maassa kun ei vassapaperia tunnettu niin tauti löi lemansa miehiin!Eihän niillä ole tänäänkään wc paperia..saati sitten wc pyttyjä ja pesukoneita ja lämmintä vettä. Wc pyttyjä ku pitää varastaa .
- Anonyymi
Ohto Manninen arvioi 1990-luvulla että Päämaja arvioi vuoden 1944 kesän neuvostotappiot Kannaksella 50% liian suuriksi. Samoin arviot Kannaksella Leningradin Rintaman panssaritappioista olivat 2 kertaa suuremmat kuin mitkä ne todellisuudessa olivat. Lisäksi "panssaritappio" ei ole sama kuin "tuhottu vihollispanssari" .
Suomalaisjoukkojen kyky tuottaa vihollistappioita ei ollut niin hyvä kuin mitä Päämaja arvioi. Osittain syy oli siinä että neuvostoliittolainen taisteluyhtymä esim divisioona oli useimmiten miesmääriltään selvästi pienempi kuin mihin nämä vihollistappioarviot perustuivat. Niinpä "lähes tuhottu pataljoona" saattoi tarkoittaa vain 250 miehen tappioita ei 500, saatikka 800. Muutenkin käsitteet kuten määrävahvuus, rivivahvuus ja taisteluvahvuus saattoivat olla huikeasti erilaiset toisistaan ja jonkun rykmentin taisteluvahvuus vaikkapa 300 miestä ei tarkoittanut että rykmentti olisi kärsinyt yli 2 000 miehen tappiot.- Anonyymi
Viipurinlahdella kesällä 1944 hyökänneiden kahden jv-divisioonan määrävahvuudet olivat vain n. 5 100 miestä. Rykmenttienkin vahvuudet vain reilu 1 200 miestä.
Näistä sotahistoria Suomessa tietenkin haluaa vaieta. Halutaan luoda kuva Daavidin ja Goljatin välisestä kamppailusta. Totta kai näillä lukemilla yhden suomalaisen jv-pataljoonan oli pystyttävä blokkaamaan hyökkäävä jv-rykmentti. Usein näin ei käynyt.
- Anonyymi
Se on niin että sotajoukot tietävät paremmin omat kuin vihollisen tappiot. Mutta Suomen sotahistoria rakentuu niin että siinä suomalaiskomentajat julistivat vihollistappiot ja näin häviö sodissa yritetään selitellä pois että "kärsi vihollinen kuitenkin murskaavat tappiot". Kun vihollisen tappiot se itse sitten asiakirjoista ja raporteista julkaisee seuraa Suomessa hämmennys ja epäusko, jopa salattu kiukku. Sen tappiot kun olivatkin luultua pienemmät. Tämä on Suomessa sodan häviön lisäksi uusi nöyryytys vai mitä arvoisa pikkunatsi?
- Anonyymi
” Tämä on Suomessa sodan häviön lisäksi uusi nöyryytys vai mitä arvoisa pikkunatsi?”
Ei suinkaan, koska myös vastapuoli hallitsi taidon liioitella omia ”voittoja” ja väittämällä vastapuolen tappiot todellisia suuremmiksi! Neukkujen sotapäälliköille se oli yksi tapa säilyä hengissä! Stalin oletti aina kuulevansa vastustajan tappiot isommiksi kuin omat! Eikä tapa ole päässyt unohtumaan liioin meikä-stallareilta, joille. Neukkuarmeija edusti sitä ’omaa’!
- Anonyymi
Leningradin Rintaman väitetyt 260 009 - 270 000 sotilasta Kannaksella kesäkuun 10.päivä 1944 on mietittävä uudelleen ja kysyttävä: kuinkas paljon niitä onkaan ollut 4 panssari prikaatissa, 10 ps-rykmentissä ja 10:ssö rynnökkötykkirykmentissä sekä 24 jv-divisioonassa. Ja kuinkas kauan ne ylijohdon tykistöjoukot oli Kannaksella ja kuinka paljon niitä lopulta oli alkupäivien jälkeen? Suomalainen sotahistoriakin mainitsee vain kahden tykistöprikaatin VKT-linjalla kesäkuun lopulla 1944?
24 x 6700 = 160 800
4 x 1430 = 5 720
20 x 340 = 6 800
Ei tarvinne ihmetellä jos Venäjällä asiat nähdään niin että hyökkääjän voima olisikin ollut vain 188 000 miestä.- Anonyymi
” Ei tarvinne ihmetellä jos Venäjällä asiat nähdään niin että hyökkääjän voima olisikin ollut vain 188 000 miestä.”
Ja puolustajan n. 50.000 ja suuri osa tykistön vetolaitteista oli maataloustöissä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ei tarvinne ihmetellä jos Venäjällä asiat nähdään niin että hyökkääjän voima olisikin ollut vain 188 000 miestä.”
Ja puolustajan n. 50.000 ja suuri osa tykistön vetolaitteista oli maataloustöissä!Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ei tarvinne ihmetellä jos Venäjällä asiat nähdään niin että hyökkääjän voima olisikin ollut vain 188 000 miestä.”
Ja puolustajan n. 50.000 ja suuri osa tykistön vetolaitteista oli maataloustöissä!uomen sotavoimien pääosat oli sijoitettu kauas Itä-Karjalaan Aunukseen. Kannakselle sijoitettujen joukkojen määrä oli noin 75 000 miestä. Vertailun vuoksi talvisodassa Kannakselle sijoitettujen suomalaisjoukkojen määrä oli 200 000 miestä. Linnoitustöissä asemasotavaiheen aikana oli panostettu Aunuksessa Pisi–Saarimäki–Sammatus-linjaan ja Maaselän kannaksella Karhumäki–Liistepohja-linjaan. Sen sijaan työt Kannakselle suunnitelluilla linjoilla olivat vasta alussa. Taistelujen alkaessa suomalaisilla oli asemissa Kannaksella Laatokalta lukien 19. prikaati, 15. divisioona, 2. divisioona ja 10. divisioona. Reservinä olivat 3. divisioona ja 18. divisioona sekä Ratsuväkiprikaati Vammelsuu–Taipale-asemassa ja Panssaridivisioona lähellä Viipuria.
Stalin kuitenkin yllätti länsiliittoutuneet ja etenkin Suomen ratkaisullaan. Suurhyökkäystä oli valmisteltu pitkään ja huolellisesti. Tarkoitusta varten Neuvostoliiton ylijohto (Stavka) oli osoittanut Leningradin rintaman käyttöön 450 000 miestä, 10 000 tykkiä ja kranaatinheitintä ja 800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Joukkoja oli runsaasti ja niitä oli harjoitettu tulevan taistelumaaston kaltaisilla alueilla etukäteen. Neuvostoliitolle oli Leningradin vapauttamisella suuri psykologinen merkitys. Murskaamalla Suomen armeijan venäläiset saisivat yhteyden pohjoiseen, Suomenlahden laivastonsa käyttöön ja selustansa Itä-Karjalassa turvattua.
Päämajalle hyökkäys tuli yllätyksenä, sillä se oli 3. kesäkuuta kotiuttanut eräitä ikäluokkia ja antanut lomien jatkua. Tykistön vetotraktoreita ja hevosia oli sijoitettu taemmas linnoitus- ja maataloustöihin hyökkäyksen alkaessa. Sen alettua vetäytyviltä joukoilta jäi viholliselle muun muassa 50 uutta panssarintorjuntatykkiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Jaha ... entä kuinka siihen peliisi on seuraava koitos ohjelmoitu , kuinka nopeasti linjat ja rajat mahtavat siirtyä , raportoitko heti kohta vai vasta ensi viikolla ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edes tiedä että 9 suomalaisessa jv-divisioonassa on ollut n. 120 000 miestä, 3 jv-prikaatissa 20 000, ratsuväkiprikaatissa 4 300, panssaridivisioonassa 9 200 miestä sekä erillisissä rannikkopuolustusjoukoissa, rajajääkäreissä ym useita, useita tuhansia? Kun siihen lasket sakemannien yhden divisioonan ja sen rynnäkkötykkiporukan saadaan Kannakselle ihan jotain muuta kuin 1:3 ylivoima hyökkääjille mitä nämä Daavid vs Goljat-tarinan rustaajat ovat rakennelleet.
Kesä-heinäkuussa 1944 VKT-linjalla puna-armeijan miesylivoima oli oikeastaan hämmästyttävän mitätön. Edelleenkään idiootit eivät halua myöntää että puna-armeijan divisioona oli vain puolet suomalaisdivisioonan koosta ja kun mennään Jv-pataljoonatasollle on miesvahvuussuhdeluku ollut keskimäärin 2:5 suomalaisen eduksi. Ja kovasti ollaan myös hiljaa Mannisen esille nostamasta faktasta että 1/4 21.Armeijasta ei edes osallistunut koko Tali-Ihantalaan.
Paskat siellä mitään "Ihantalan ihmettä"
tapahtui. Miesylivoima oli enää olematon kun Suomi tyhjensi joukkojaan Itä-Karjalasta ja Mauno Koivisto muiden mukana hölmistyneenä katsoi kun linnoitetuista asemista luovuttiin lähes ilman taistelua. Olisi ollut hämmästyttävää että tässä tilanteessa jossa STAVKA ei antanut Govorovilla yhtään lisävoimia puolustaja olisi romahtanut. Ihme onkin se että puolustaja oli lopulta niinkin tiukilla kuin oli. Ei enää kerro mistään loistavasta sotilaallisesta suomalaisesta suorituskyvystä. Kulissien takaa pilkisti selvä sotaväsymys Suomen armeijasta.
STAVKA kepitti Suomen Päämajan kevyesti tässä strategiapelissä. Hävinnyt maksoi sotakorvaukset, luovutti voittajalle sotilastukikohdan pääkaupungin läheltä ja ajoi sakemannit ulos Lapista. NL teki Suomesta puskurivaltion mikä onkin Suomen luonnollinen asema Pietarin perspektiivistä. Ja lopetti samalla sairauden nimeltä Suur-Suomi vouhotus.Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D
- Anonyymi
”Suomalaisten illuusiot puna-armeijan "valtavista tappioista" pääosin propagandan tulosta”
Niin? Eihän 14,6 miljoonaa sotilasta mikään suuri tappio ole kunnon kyse Neuvostoliitosta? - Anonyymi
” Suomalaisten illuusiot puna-armeijan "valtavista tappioista" pääosin propagandan tulosta”
Stallareiden illuusiot puna-armeijan "mitättömistä tappioista" pääosin propagandan tulosta- Anonyymi
Illuusio on illuusio vaikka voissa paistais.
- Anonyymi
Hrutsev itse sanoi etä kärsivät miljoonan miten tappioita Suomen sodassa kuolleina ja haavoituneina
- Anonyymi
Tässä yksi aika tyypillinen suomalainen yleisesti karvoineen päivineen nielty uskomus puna-armeijan tappioista: Syvärin kelirikkohyökkäys. Aunuksen Ryhmä ilmoitti saaneensa huhtikuussa yli 400 sotavankia jotka lähes kaikki kelirikkohyökkäykseen liittyen. TÄMÄN LISÄKSI se väitti "ainakin" 14 000 puna-armeijan sotilaan kaatuneen ja esitti että vielä enemmän olisi haavoittunut. Tyypillinen huuhaa oli esittää että ruumiiden määrät muka olisi jopa laskettu.
Mitä tutkimus kertoo? Koko 7.Armeijan kevätoffensiivi: 3 439 kaatunutta, 8 468 haavoittunutta ja 837 kadonnutta. Yhteensä 12 774 miestä. Tämä lukema käsittää koko 7.Armeijan, ei vain Syvärin hyökkäykseen osallistuneiden tappiot. Kuten lukemista nähdään kaatuneitten määrä kun lisätään kadonneet vähennettymä sotavangit on jäänyt noin 3 850 mieheen. Ja on myös huomioitava että ei kaikki 7.A:n tappiot ole liittyneet kelirikkohyökkäykseen.
Pahimmat tappiot koki 114.Divisiooona: 5,938, joista 1,888 kaatuneita, 3,584 haavoittuneita, 381 kadonneita, 84 paleltuneita ja 1 vanki.
Lähde: Juri Kilinin
Kuten huomaamme - Aunuksen Ryhmä arvioi hyökkääjän tappiot kaatuneina yli 260% suuremmiksi (kerroin yli 3.6) kuin ne todellisuudessa olivat.
Vastaavia yliampuvia väitteitä talvesta 1941-42 esitettiin muiltakin lohkoilta. Eikä ne rajoittuneet tähän jaksoon.
*****Penna Tervo*****- Anonyymi
Epäluotettavia lähteitä ei toinna enää jäljentää, vie vähäisenkin uskottavuuden.
- Anonyymi
Ja Aunuksen Ryhmän kokonaistappiot (V ja VI AK) ajalla 11.4-20.4.42 kaikkiaan 2 146 miestä 10 päivän ajalta, Syvärin kelirikkohyökkäyksen aikana.
Päinvastoin kuin usein väitetään tappiosuhde tässä puna-armeijan pohjakosketusvaiheen (huono kalusto- ja ammustilanne) vastahyökkäyksessä oli 1:6. Tämä siis vaikka tykistöylivoima oli suomalaisilla.
****'Penna Tervo****' - Anonyymi
Karjalan Rintaman kokonaistappiot koko vuonna 1942 Syvärillä Jäämerelle asti ulottuneella alueella: 123 709. Niistä kaatuneet, evakuoinnin yhteydessä kuolleet ja kadonneet 31 013.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Karjalan Rintaman kokonaistappiot koko vuonna 1942 Syvärillä Jäämerelle asti ulottuneella alueella: 123 709. Niistä kaatuneet, evakuoinnin yhteydessä kuolleet ja kadonneet 31 013.
Vuonna 1942 Karjalan Rintama kävi kaksi isoa taistelua Saksan joukkoja vastaan. Näin ollen sen tappiot suomalaisia vastaan olivat vain reilu puolet tuosta 123 000. Todennäköisesti 65000-70 000. Ja on syytä muistaa että paleltumiset ja sairaudet olivat mukana tappioissa. Kelirikkohyökkäyksen tappiot olivat pienemmät kuin Kiestingin ja Litsajoen taisteluissa.
Ziemken mukaan suomalaissaksalaisten joukkojen tappiot Kiestingin suunnan taisteluissa 2 500 ja Litsajoella (jossa lähes yksinomaan saksalaisia) n. 3 200. Näin ollen noin 6 000 - 6100 miehen saksalaistappioista Kiesting edustaa 25% ja Litsajoki 53%:a.
Karjalan Rintaman tappiot olivat kelirikkohyökkäyksessä pienemmän kuin Litsajoella saksalaisia vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vuonna 1942 Karjalan Rintama kävi kaksi isoa taistelua Saksan joukkoja vastaan. Näin ollen sen tappiot suomalaisia vastaan olivat vain reilu puolet tuosta 123 000. Todennäköisesti 65000-70 000. Ja on syytä muistaa että paleltumiset ja sairaudet olivat mukana tappioissa. Kelirikkohyökkäyksen tappiot olivat pienemmät kuin Kiestingin ja Litsajoen taisteluissa.
Ziemken mukaan suomalaissaksalaisten joukkojen tappiot Kiestingin suunnan taisteluissa 2 500 ja Litsajoella (jossa lähes yksinomaan saksalaisia) n. 3 200. Näin ollen noin 6 000 - 6100 miehen saksalaistappioista Kiesting edustaa 25% ja Litsajoki 53%:a.
Karjalan Rintaman tappiot olivat kelirikkohyökkäyksessä pienemmän kuin Litsajoella saksalaisia vastaan.Saksalaiset aiheuttivat Kiestingin neuvostotappioista yli 2/3.
- Anonyymi
Hulluimmat puhuvat että Suomussalmella ja Raatteella tapettiin jopa n. 23 000-40 000 viholaista. Käsiaseita saatiin saaliiksi vain hieman yli 4 00 eli sen mukaan Puna-armeijassa oli ase vain yhdellä miehellä kymmenestä, 9 kävi sotaa paljain nyrkein.
- Anonyymi
Siis:yli 4 000.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis:yli 4 000.
Nykytutkimuksen mukaan Suomussalmen-Raatteentien taisteluissa vaikka aikajana venytettäisiin joulukuun alusta 1939 aina tammikuun kolmannelle viikolle 1940 ei neuvostosotilaita ole kuollut edes 7 000.
Jopa aina optimistiset Suomen puolustusvoimia lähellä olevat "asiantuntijat" ovat laskeneet "arvion" kuolleista neuvostosotilasta, 11 000 miestä ja venyttäneet aikajakson koskemaan koko talvisotaa Suomussalmen pitäjän laajalla alueelle (105 päivää) . Hekin siis myöntävät että talvisodan ajan propagandistinen väite jopa "27 000 kuolleesta" puna-armeijan sotilaasta ei pidä paikkaansa.
Eikö siis ainakin 2/3 niistä kiviröykkiöitä olisi syytä ajaa sieltä Raatteentieltä muualle, vaikka Kiestinkiin, Valkeasaareen, Summaan ja Kollaalle? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykytutkimuksen mukaan Suomussalmen-Raatteentien taisteluissa vaikka aikajana venytettäisiin joulukuun alusta 1939 aina tammikuun kolmannelle viikolle 1940 ei neuvostosotilaita ole kuollut edes 7 000.
Jopa aina optimistiset Suomen puolustusvoimia lähellä olevat "asiantuntijat" ovat laskeneet "arvion" kuolleista neuvostosotilasta, 11 000 miestä ja venyttäneet aikajakson koskemaan koko talvisotaa Suomussalmen pitäjän laajalla alueelle (105 päivää) . Hekin siis myöntävät että talvisodan ajan propagandistinen väite jopa "27 000 kuolleesta" puna-armeijan sotilaasta ei pidä paikkaansa.
Eikö siis ainakin 2/3 niistä kiviröykkiöitä olisi syytä ajaa sieltä Raatteentieltä muualle, vaikka Kiestinkiin, Valkeasaareen, Summaan ja Kollaalle?Jos Suomussalmella yllä olevan väitteen mukaan olisi ylimääräisiä muistokiviä, niin ei niitä tarvitsisi kuskata kauemmaksi kuin naapuripitäjään, Kuhmoon. Siellä kaatui talvisodassa yli 10000 neuvostoliittolaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos Suomussalmella yllä olevan väitteen mukaan olisi ylimääräisiä muistokiviä, niin ei niitä tarvitsisi kuskata kauemmaksi kuin naapuripitäjään, Kuhmoon. Siellä kaatui talvisodassa yli 10000 neuvostoliittolaista.
"... niin ei niitä tarvitsisi kuskata kauemmaksi kuin naapuripitäjään, Kuhmoon. Siellä kaatui talvisodassa yli 10000 neuvostoliittolaista."
Mutta kun Kuhmon suunnalla kaatuneita puna-armeijan sotilaita on ollut tammi-maaliskuussa 3 500... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"... niin ei niitä tarvitsisi kuskata kauemmaksi kuin naapuripitäjään, Kuhmoon. Siellä kaatui talvisodassa yli 10000 neuvostoliittolaista."
Mutta kun Kuhmon suunnalla kaatuneita puna-armeijan sotilaita on ollut tammi-maaliskuussa 3 500...Nämä tappioluvut (7000 ja 3500) taitavat olla samanlaisia kuin nyky-Venäjän julkistamat tiedot koronakuolemista: kun viralliset lukemat kerrotaan kolmella, aletaan olla aika lähellä totuutta.
- Anonyymi
Tuo on väärä luulo, koska aseita ”hukkui” valtaisa määrä lumisessa maastossa, järven jäällä tai joukot ottivat niitä välittömästi käyttöön ennen laskemista!
- Anonyymi
Aika ylivoimaiselta silloin kun vastassa on valehteleva stallari, joka yrittää yhä vaikka on jo perusteellisesti tyrmätty!
- Anonyymi
Kuinkas moni suomalainen sotilas vuonna 1944 siirtyi käpykaartiin? Arvioivat määrän olleen yli 12 000 ja kun 95% heistä taistelujoukkojen sotilas niin armeijamme voimasta 11 pataljoonaa keskittyi sinestämiseen ja käpyjen keräilyyn.
Se siitä suomalaisesta sotasankaruudesta... 😊- Anonyymi
Riippuu tietenkin siitä, kuka arvioi! Sinun ”arviosi” toki tiedetään!
Vetäytyessä joukkoja meni hajalle, mutta nre koottiin uudelleen ja valtaosa palasi riviiv ja taisteli loppuun saakka.
- Anonyymi
Talvisodassa hyökkääjän tappiot kaatuneina, kadonneina, haavoittuneina ja paleltuneina oli n. 300 000 kun ne suomalaisilla olivat 70 000. Tappiosuhde 1:4.3. Huono huolto pahensi puna-armeijan kannalta menehtyneistä suhdelukemaan 1:6.
Jatkosota menikin sitten suomalaisilta huonommin ja joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tappiosuhde laski 1:3 ja sodan jälkipuoliskolla jopa sen alle vaikka NL oli nyt hyökkääjä. Puna-armeija paransi sotilaallista suorituskykyä suomalaisia enemmän. Sen tunnusti suomalainen sotahistoria jo 1950- ja 1960-luvulla. - Anonyymi
Vissihin vanjapojille tuli riittävästi naarmuja niin talvi- kuin jatkosodassakin, kun päätyivät siihen loputulokseen, ettei se Helsingin voitonparaati tainnut niin viisasti harkittu päätös ollakaan.
Vai onko tiltusilla jotain viisata kommenttia tähän asiaan?
"Stalin oli murheissaan tappioista: "Siellä oli paljon lunta. Joukkomme etenevät . . . reippaalla mielellä . . . Yhtäkkiä konekiväärit alkavat laulaa ja sotilaamme kaatuvat maahan". Toisinaan hän näytti avuttomalta ja masentuneelta. Hruštšov näki hänen makaavan murtuneena sohvalla - - -.
"Puna-armeijasta ei ollut mihinkään", Stalin kertoi myöhemmin Churchillille ja Rooseveltille"
Simon Sebag Montefiore, Stalin. Punaisen tsaarin hovissa, s. 338. - Anonyymi
Suomalaisten sotilaiden psyyke romahti vuonna 1944. Monet suomalaiset puna-armeijaa ajatellessakin alkoivat vapista pelosta ja mahat heillä meni vetelällä. Osalla jopa paska valui lahkeesta.
- Anonyymi
Stallarilla psyyke on romahtanut sosiaalitoimistoa ja sieltä saatavaa avustusta ajatellessaan he alkavat vapista ja heiltä menee maha vellille.
- Anonyymi
Tykistön keskityksissä iivanat levisivät kuin rotat koloihin tai pitkin puitten oksia.
Anonyymi kirjoitti:
Stallarilla psyyke on romahtanut sosiaalitoimistoa ja sieltä saatavaa avustusta ajatellessaan he alkavat vapista ja heiltä menee maha vellille.
Lahtari mene töihin.☠️👷♂️
- Anonyymi
Venäläisen nykytutkimuksen mukaan huhut, että joku puna-armeijalainen olisi kaatunut toisessa maailmansodassa eivät pidä paikkaansa, koska hänen on todettu kompastuneen taistelutehtävien ulkopuolella.
- Anonyymi
Punikkeja lakosi kuin lutikoita.
- Anonyymi
Kannaksen taisteluista kesä-heinäkuussa 1944 menehtyneiden ja sotavangiksi joutuneiden yhteismäärissä puna-armeijan tappiot olivat vain 2 kertaa suuremmat kuin Suomen ja Saksan.
Koko illuusio jostain "turpasaunasta" luhistuu kasaan. Suomen armeija haisi hevosenpaskalle ja sen liikkuvuus ei ollut hääppöinen. Suomen sotilastappiot II Maailmansodassa suhteessa väkilukuun oli sotaa käyneistä maista kolmanneksi suurimmat. Vain Neuvostoliitolla ja Suur-Saksalla vielä suuremmat sotilastappiot.- Anonyymi
Vaikka oli niin vältimme niillä neukku-miehityksen ja se taas puolestaan oli ja on yhä suuri oinni!
- Anonyymi
Kyllä NL:n tappiot olivat kovat.
- Anonyymi
Jos kerran omien joukkojen lähettäminen sotaan on niiden ”tapattamista” niin historian pahin ”tapattaja” oli Josef Stalin, jonka komennossa kuoli 14,6 miljoonaa puna-armeijalaista toisessa maailmansodassa edetessään pitkälle Eurooppaan orjuuttamaan Itä-Blokin valtioita ja niiden kansoja!
Saavutus kesti vain vuodet 1945-1990, jonka jälkeen Neuvostoliitto romahti ja menetti liki kaikki valloitukset samalla kun suuri joukko sen osiksi alistettuja maita karkasi vapauteen! Valloitusmielessä kaatuneiden sotilaiden uhri oli täysin turha!
Sic Transit Gloria Mundi! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kerran omien joukkojen lähettäminen sotaan on niiden ”tapattamista” niin historian pahin ”tapattaja” oli Josef Stalin, jonka komennossa kuoli 14,6 miljoonaa puna-armeijalaista toisessa maailmansodassa edetessään pitkälle Eurooppaan orjuuttamaan Itä-Blokin valtioita ja niiden kansoja!
Saavutus kesti vain vuodet 1945-1990, jonka jälkeen Neuvostoliitto romahti ja menetti liki kaikki valloitukset samalla kun suuri joukko sen osiksi alistettuja maita karkasi vapauteen! Valloitusmielessä kaatuneiden sotilaiden uhri oli täysin turha!
Sic Transit Gloria Mundi!"Jos kerran omien joukkojen lähettäminen sotaan on niiden ”tapattamista” niin historian pahin ”tapattaja” oli Josef Stalin, jonka komennossa kuoli 14,6 miljoonaa puna-armeijalaista toisessa maailmansodassa edetessään pitkälle Eurooppaan orjuuttamaan Itä-Blokin valtioita ja niiden kansoja!"
Hahaha v.ttu sä olet naurettava pelle 🤡
- Anonyymi
Ohto Mannisen tutkimusten mukaan tappiosuhdelukema talvisodan loppuvaiheessa maaliskuun 13 ensimmäisen päivän aikana oli enää 1:2,7 kun suomalaisten kokonaistappiot olivat 20 000 miestä ja puna-armeijan 54 000. Kaatuneitten ja kadonneiden osuus Suomen kokonaistappioista oli hälyyttävässä kasvussa ohittaen jo puna-armeijan kaatuneitten ja kadonneiden osuuden sen kokonaistappioista.
Eipä ihme että Suomen sotahistoriasta tämä vaihe sivuutetaan nopeasti ja pyritään kääntämään huomio Raatteentielle.
*****Penna Tervo*****- Anonyymi
Nuo lukemat tappioista 1.-13.3.40 ovat Karjalan Kannakselta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo lukemat tappioista 1.-13.3.40 ovat Karjalan Kannakselta.
On täysin yksi lysti se, mitä itse kukin suurena tai pienenä pitää!
Suomen tarjoama vastus Talvisodassa oli kuitenkin riittävä siihen, että sodasta päästiin eroon vain aluemenetyksin! Anonyymi kirjoitti:
On täysin yksi lysti se, mitä itse kukin suurena tai pienenä pitää!
Suomen tarjoama vastus Talvisodassa oli kuitenkin riittävä siihen, että sodasta päästiin eroon vain aluemenetyksin!Turha sota.☠️
- Anonyymi
Mistä kolosta nuo kirjottelijat ovat ryömineet ylös , eihän näiden jutuissa ole päätä eikä häntää ? Taihoa ja väännellä sinällään selviä asioita jotka kuitenkin ovat vähintään kahdeksan vuosikymmentä vanhoja ? Kun kyseisten tapahtumien tulos oli kuitenkin että ainoana keskusvaltojen puolella taistelleista maista vain Suomi säilyi miehittämättömänä ja itsenäisenä ? Se itsenäisyys on myöhemmin kohteliaasti sanottuna hiukan horjunut myötäjuoksijoiden , hännystelijöiden ja ruskeakielisten nuoleskelijoiden luikerreltua vallankahvaan mutta kai sitä vielä ainakin teoriassa on oikeus omaan lippuun ja kieleen samoin kuin lupaan käyttää tätä länsimaista kirjaimistoa ...
- Anonyymi
Menehtyneiden tietokannan mukaan suomalaisia sotilaita kuoli 1939-45 yhteensä 94000. Heistä talvisodassa 27000 ja sen jälkeen 67000. Jatkosodassa kuolleiden määräksi esitetään 63200 mutta se Lapin Sota huomioiden on liian alhainen lukema. Jatkossa on kuollut yli 65000 sotilasta. Haavoittuneita on ollut 158000.
Saksan tappiot Lapissa: 23200 kuollutta ja 60400 haavoittunutta
Neuvostoliiton tappiot jatkosodassa saksalaisia ja suomalaisia vastaan: 250 000 - 305 000 kuollutta tai kadonnutta, yli 500 000 haavoittunutta.
Osapuolten kokonaistappiot sotavangitkin huomioiden
-akselivallat 309 000
-Neuvostoliitto 870 000
Tappiosuhdelukema 1: 2.8
Lähde: historioitsija Vesa Nenye- Anonyymi
Ohto Mannisen mukaan suomalaisia vastaan Neuvostoliiton tappiot kuolleet + sotavangiksi jääneet Jatkosodassa yhteensä 200 000. Suomalaisten vastaavat tappiolukemat 67000 eli suhdelukema 1:3.
Mannisen mukaan puolet Neuvostoliiton tappioista eli 100 000 vuonna 1941 jolloin suomalaiset saivat 56 000 sotavankia. Neuvostoliittolaisia sotilaita olisi kuollut suomalaisia vastaan 1942-44 noin 90 000 ja suomalaisia 40 000.
Mitä ilmeisemmin saksalaisella jv divisioonalla ja Saksalla yleensäkin oli parempi tulivoima ja taistelutehokkuus kuin suomalaisilla eikä Suomen armeijaa ehkä maastotuntemusta lukuunottamatta pidetty mitenkään erityisen tehokkaana sotavoimana. Suomalaiset ovat vain rakentaneet armeijastaan myyttejä.
- Anonyymi
Joko Talvisodan tappiot on selvillä?
Pavel Petrov: Venäläinen tal-
visotakirjallisuus. Bibliografia
1939–1945. Jyväskylä: Docendo,
2013. 384 s. ISBN 978-952-5912-
97-5.
Pietarhovin museon käsikirjoitus-
osaston tutkija Pavel Petrovilta
on ilmestynyt uusi mielenkiintoa
herättävä ja monipuolinen talvi-
sotabibliografia, joka on julkaistu
Renvall-instituutin sarjassa.
https://web.archive.org/web/20150523073426/https://www.helsinki.fi/idantutkimus/arkisto/2014_1/it_1_2014_ruha.pdf
http://www.helsinki.fi/idantutkimus/arkisto/2014_1/it_1_2014_ruha.pdf
"Arviot ovat vaihdelleet Neuvostohallituksen vuonna 1940 esittämästä 48 745 kaatuneesta historioitsija Aptekarin 150 000 henkilön palautumattomiin tappioihin (kaatuneet, kadonneet ja vihollisen vangiksi joutuneet).
Haavoittuneiden ja paleltuneiden lukumäärät heittelevät myös rajusti. Petrov esittelee johdantonsa lopuksi myös Venäjän valtiollisen sota-arkiston tietokannan, johon on koottu yhteensä 167 976 kaatuneen, haavoihinsa kuolleen
tai kadonneen puna-armeijan sotilaan nimeä, syntymäaikaa, sotilasarvoa, kuolinsyytä jne. koskevia tietoja.
Antero Uitto esittelee johdannossaan talvisotabibliografian IDÄNTUTKIMUS 1/2014 99 historiaa ja Neuvostoliiton talvisotaan kohdistuvan tulkinnan
muutoksia talvisodan syttymisestä kylmän sodan läpi perestroikaan ja aina 2000-luvulle saakka. Uiton esittelemistä bibliografioista mainittakoon tässä
yhteydessä Petrovin ja Viktor Stepakovin vuonna 2003 julkaisema Sovetsko-Finljandskaja voina 1939–1940 (Neuvostoliiton ja Suomen sota 1939–1940), jonka bibliografialiitteeseen on kerätty tärkeimmät venäjänkieliset julkaisut vuosilta 1939–2002." - Anonyymi
Ilta-Sanomien Talvisota erikoislehdessä oli 15 vuotta sitten mielenkiintoinen venäläisen Talvisodan veteraanin haastattelu.
Neuvostoveteraani Sergei Ikonnikov, 91, sanoo haastattelun lopuksi: ”Yhtä asiaa olen joutunut ihmettelemään. Suomessa veteraanit ovat saaneet paremman elämän kuin me – voittajat.”
Ehkä palstan päivystävät bolshevikit osaavat vastata Sergeille...
Mitä Hrutshev sanoikaan muistelmissaan: "Menetimme miljoona miestä"
On se kumma kun Politbyroon pääsihteeriä ei uskota!
Ihan sama mitä venäläiset väittää tappiolukemikseen Talvi- tai Jatkosodasta. Valhe on aina poikkeuksetta lopputuloksena! Jo välirauhan aikana saksalaiset arvioivat Talvisodassa kaatuneiden venäläisten määräksi noin 200 000. Tämä arvio kerrotaan mm. Gehlenin kirjassa Vuosisadan vakooja
Gehlen Reinhard Vuosisadan vakooja, Uusi Kirjakerho, 1973
Hrutshev taas kertoo muistelmissaan Talvisodan tappioiksi miljoona miestä. Me "menetimme miljoona miestä" Suomea vastaan käydyssä sodassa. Tässä on tietenkin mukana kokonaistappiot ja paleltuneiden, sairastuneiden ja haavoittuneiden osuus on valtava.
Talvisodan Monumentti:
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/gavas_f.htm
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/transocean_f.htm
44. N.A.Tchorsin Punaisen lipun kunniamerkillä palkittu Kiovan vuoristojalkaväkidivisioona
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/44_f.htm
7.1.1940 - Divisioonan henkilöstö pyrkii kaluston jättäen ja suuria tappioita kärsien rajalinjalle. Menettää vain seitsemän päivän aikana 4756 miestä
Maaliskuuhun 1940 - Divisioonan joukko-osastot toimivat raja-alueella
.
.
.
44. Divisioonaan piti täydentää vielä vuodenkin päästä!
15.05.1941 - Saa kokoonpanoon 1100 varusmiestä
---
Näinkin kerrotaan:
Talvisodassa venakoilla oli jopa 200 000 - 300 000 kaatunutta, siis venäläisten lähteiden mukaan, Nikita Hrustsov mainitsee Suomeen lähetetyistä 1,5 miljoonasta punasotilaasta kaatui 1 miljoona. Nykyinen historiantutkimus osoittaa tutkittujen faktojen perusteella kaatuneiden lukumääräksi n. 150 000, joista Manninen laskenut VIIMEISTEN TILASTOJEN (ei sisällä tilastoimatonta) perusteella tappioiksi kaatuneina ja vankeina 84 994, haavoittuneina 186 584, sairastuneina 51 892, paleltuneina 9 614 ELI YHTEENSÄ 333 084 HENKEÄ. Paljonko esim. haavoittuneista kuoli surkean huollon ja kylmyyden takia Neuvosto-Karjalassa talvella 1939 - 40 ei täsmentäviä tilastoja ole saatavissa. Tosia asia kuitenkin on että PALJON kuoli eli tuosta 333 084 kokonaistappioista arvioiden 150 000 kuoli sotatalven 1939 - 40 aikana. Tilastoimattomia kaatuneita ja uusia lähteitä paljastuu vieläkin joten todellisuudessa kaatuneiden lukumäärää nousee tuonne 200 000 nurkille ainakin. Joten tuo venäläisten oma arvio 200 000 - 300 000 onkin hyvin realistinen.- Anonyymi
Hehehe pöhveIin ainota todisteet ovat?
Niin, niitähän ei ole muuta kuin samat itse keksityt horinat vuosikymmenestä toiseen:-D - Anonyymi
Professori Timo Vihavainen on päätynyt neuvostosrkostojen perusteella talvisodan neuvostotappioista 150 000 menehtyneeseen. Näistä heikon huollon ja muiden kuin suomalaisten aseiden ja ammusten osuus tappiosta lähes 20%. Ts suomalaisten seet ja ammukset aiheuttivat noin 120 000 neibostosotilaan kuoleman. Suomalaisia sotilaita kuoli 27 000.
Pavel Petrovin lukeman (167 976) ongelma on siinä että osa kuolleista ei liity Suomen talvisotaan millään tavalla.
- Anonyymi
" Suomalaisten illuusiot puna-armeijan "valtavista tappioista" pääosin propagandan tulosta. "
Ystävällisesti pyydän. Laitako tutkimuksiin perustuvat lähdeaineistosi, mistä selviää yllä olevat väitteesi? Kiitos jo edeltäpäin. - Anonyymi
On se aina tiedetty.
- Anonyymi
Kun ei ole oikeata näyttöä niin vastaa tulla tavalla!🤡😂😅🤣👏
- Anonyymi
Kun ei ole oikeata näyttöä niin vastaa tulla tavalla!🤡😂😅🤣👏
- Anonyymi
Neuvostoliiton sotilaskuolemat Suomen rintamalla 22.kesäkuut 1941- 31.joulukuuta käsittävät koko alueen Kannakselta Jäämerelle asti sisältäen maavoimat, Ilmsvoimat, merivoimat, miliisin (NKVD:n yksiköt). Tutkijoiden konsensus on että neuvostosotilaita menehtyi kaikkiaan n.300 000 ja osa kuolemista ei tapahtunut taistelujen vuoksi. Yli 20 000 on kuollut sotavankeudessa ja vähintäin yhtä moni sairauksiin tms syihin.
Miten noin 250000 - 260 000 taistelujen vuoksi menehtyneet jakaantuivat saksalaisten alueilla ja suomalaisten vastuualueilla voidaan päätellä saksalaisten ja suomalaisten tappiosta. Todennäköisesti 30% neuvostotappioista tapahtui Saksan joukkoja vastaan ja 70% Laatokan Karjalassa, Rukajärvi-Uhtualla ja Karjalan Kannaksella.
Suomalaisia vastaan taistelleiden neuvostojoukkojen sotilaita kuoli 170 000-180 000 ja suomalaisten sotavankeudessa 18500.
Vastaavasti suomalaisia sotilaita menehtyi Jatkosodassa taisteluissa 58800 ja muulla tavoin yli 8000.
Tyypillisessä taistelussa yhtä suomalaissotilasta kohden kuoli 3 neuvostosotilaita ja yhtä haavoittunutta suomalaissotilasta kohden 2 neuvostosotilasta.
Ketjusta on poistettu 20 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1822148
Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1641856Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I451824- 1231533
Ikäero suhteessa
Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia641368Liian paljon hylättyjä ääniä
Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus1721361Tiedän kyllä sen
Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen771181- 711013
Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat
Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P301005- 15949