Miten pahasti pihalla Päämajan ylin johto oli tosiasioista vaikka Paasonen esittelemä raportti 19.6.44 totesi ettei Neuvostoliiton tavoite näyttänyt olleen Suomen miehittämisen? Se että viinaan menevä Olavi Paavola Wochenschau-osastolta höpötteli omiaan ei ole tärkeää mutta se että myös Heinrichs oli tolkuttomassa paniikissa on omituista.
Vastaukset 22
- Anonyymi
18.6. Summasta suuntautui 97.AK:n joukkoja, joiden tavoitteena oli Säiniön valtaus.
- Anonyymi
Ei nopean etenemisen jatkumisen ennakointi ole mitään panikointia.
Se on alku vastatoimille,joista päättämiseen osallistui myös Erik Heinrichs.
Realismus, nicht pessimismus!
Heinrichs oli jo tammikuussa -44 kannattanut Kannaksen joukkojen nopeaa lisäämistä.
Marski kielsi. Hän kuvitteli vielä Leningradin saarron murruttuakin Itä-Karjalalla olevan arvoa panttina rauhanneuvotteluissa.
Heinrichs oli realistisempi.- Anonyymi
Tajusiko Heinrichs esimerkiksi panssarijoukkojen huollon eksponentiaalisen tarpeen kasvamista mitä pitemmälle ne etenivät? Ilmeisesti ei. Ensimmäisen 50 km eteneminen ei huollon kannalta ole vielä suuri ongelma mutta kun eteneminen jatkuisi 100 km jopa enemmän niin sitten ne ongelmat kasvavat.
Ja niinpä esim U-linjan torjuntavoittoa ei tarvitse ihmetellä ja "ihastella". Eihän 150 km edenneen 7.Armeijan huolto ole voinut syöttää enää joukoilleen entiseen tahtiin ammuksia, muuta materiaalia, ruokaa ja vettä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tajusiko Heinrichs esimerkiksi panssarijoukkojen huollon eksponentiaalisen tarpeen kasvamista mitä pitemmälle ne etenivät? Ilmeisesti ei. Ensimmäisen 50 km eteneminen ei huollon kannalta ole vielä suuri ongelma mutta kun eteneminen jatkuisi 100 km jopa enemmän niin sitten ne ongelmat kasvavat.
Ja niinpä esim U-linjan torjuntavoittoa ei tarvitse ihmetellä ja "ihastella". Eihän 150 km edenneen 7.Armeijan huolto ole voinut syöttää enää joukoilleen entiseen tahtiin ammuksia, muuta materiaalia, ruokaa ja vettä.Heinrichs oli Suomen etevimpiä kenraaleja viime sotien aikaan.
Aivan varmast hän tajusi pansarijoukkojen huollostakin enemmän kuin kaikki palstan armeijaa käymättömät stallarit yhteensä.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heinrichs oli Suomen etevimpiä kenraaleja viime sotien aikaan.
Aivan varmast hän tajusi pansarijoukkojen huollostakin enemmän kuin kaikki palstan armeijaa käymättömät stallarit yhteensä..Ei nyt täyspäinen sentään panikoi että panssarit ajaisivat parissa päivässä Mikkeliin. Oliko Heinrichs juovuksissa kun Viipuri menetettiin?
- Anonyymi
Tarkkispojan uskomukset muiden paniikeista eivät ole kovin luotettavia:-D
- Anonyymi
Sortavalasta Imatralle suuntautunut hyökkäys olisi pakottanut perääntymään Kotkan-Mikkelin linjalle viikossa.
- Anonyymi
Mutta ensin olisi pitänyt vallata Sortavala.
- Anonyymi
Puna-armeijan tavoitteen määritteli Teheranin konferenssi. Viipuri kuului Venäjälle ja sodan jälkeen raja olisi sama kuin Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Petsamo NL:lle ( sotakorvaukset) .
- Anonyymi
Puna-armeijan tavoitteet määritti Stalin.
Suomen suunnalla viimeinen oli Kymijoen-Lappeenrannan tasa,jolle kaivaudutaan.
Hyökkäys torjuttiin Viipurin alueella ja Vuosalmella.
- Anonyymi
Edes Mannerheimin päämaja ei ymmärtänyt, että panssarihyökkäys sisämaahan oli mahdollinen ainoastaan Viipurin valmista tiestöä pitkin, toinen mahdollisuus oli Imatralle Laatokan pohjoispuolelle, mikä olisi estänyt Kannaksen puolustuksen kokonaan. Reservit olisi pitänyt siirtää Mikkelin kautta Kouvolaan tässä tapauksessa Itä-Karjalasta.
- Anonyymi
Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella.
Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle.
Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.Marskin puuttuva ye-koulutus näkyi tässäkin.
Lisäksi hänen oli vaikea luopua suurin uhrauksin vallatusta Itä-Karjalasta.
Panssaridivisioona rynnäkkötykkeineen kuitenkin siirrettiin ja 3.D.
Suomalaisten yhteinenvirhe oli aliarvioida Puna-Armeijan hyökkäyskyky ja yliarvioida Kannaksen puolustus.
Totuus selvisi 10.6. 44. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella.
Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle.
Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.Marskin puuttuva ye-koulutus näkyi tässäkin.
Lisäksi hänen oli vaikea luopua suurin uhrauksin vallatusta Itä-Karjalasta.
Panssaridivisioona rynnäkkötykkeineen kuitenkin siirrettiin ja 3.D.
Suomalaisten yhteinenvirhe oli aliarvioida Puna-Armeijan hyökkäyskyky ja yliarvioida Kannaksen puolustus.
Totuus selvisi 10.6. 44.,,,,,Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella. Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle. Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.,,,,,
Seniili mikä seniili, meinasi upottaa Suomen perikatoon ja antautumiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
,,,,,Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella. Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle. Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.,,,,,
Seniili mikä seniili, meinasi upottaa Suomen perikatoon ja antautumiseen.Marski oli koko sotien ajan täysin työkykyinen,joskin aivan loppuvaiheissa alkoi jonkin verran uupua.
Joukkojen merkittävä siirto Itä-Karjalasta olisi merkinnyt kesän -41 raskain uhrein valloitetuista alueista luopumista ja siihen astisen strategian vararikkoa.
Marski ei halunnut sellaista päättää ennen kuin pakon edessä.
Se pakko oli iltpäivällä 10.6. Valkeasaaren murruttua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Marski oli koko sotien ajan täysin työkykyinen,joskin aivan loppuvaiheissa alkoi jonkin verran uupua.
Joukkojen merkittävä siirto Itä-Karjalasta olisi merkinnyt kesän -41 raskain uhrein valloitetuista alueista luopumista ja siihen astisen strategian vararikkoa.
Marski ei halunnut sellaista päättää ennen kuin pakon edessä.
Se pakko oli iltpäivällä 10.6. Valkeasaaren murruttua.Siis väärän strategian, joka romahti pari vuotta aiemmin, sitäpaitsi milään ei estänyt perääntymästä paremmin puolustettaviin asemiin, edes Tuuloksen maihinnousu olisi torjuttu, Laatokan rannikkotykistö oli vitsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis väärän strategian, joka romahti pari vuotta aiemmin, sitäpaitsi milään ei estänyt perääntymästä paremmin puolustettaviin asemiin, edes Tuuloksen maihinnousu olisi torjuttu, Laatokan rannikkotykistö oli vitsi.
Strategia valittiin kesän-41 tilanteessa. Palstan stallarit tiesivät sen vääräksi jo 80 vuotta tapahtumien jälkeen.
Suomen yleinen mielipide oli hallituksen takana ja julkinen arvostelu vaiennettiin hyvin vähäiseksi. Se tuli julki lähinnä Ruotsin kautta,jonne vasemmistolla oli hyvät yhteydet.
Pienen sisäpiirin ratkaisuista ei sen ulkopuolella neuvoteltu.
Sotimista johti Mannerheim suvereenisti. Hänen vanhenemisensa alkoi tuntua vähittäin vasta keväästä-43. Hän säilytti kuitenkin otteensa kesään -44 ja silloin ei ollut keskinäiseen riitelyyn varaa. Se alkoi vasta aselevon tultua voimaan ja sensuurin toiminnan lakattua.
- Anonyymi
Meretskov pakotti Tornion maihinnousuun käyt'nnössä, ellei mitään olisi tehty, venäläiset olisivat alkaneet sotaan uudestaan. Ukolla oli suhteet vuoronperään Aatuun ja Jooseppiin, mitä lie toimittanut näiden kanssa.
- Anonyymi
Hölynpölyä.
Tornion maihinnousu oli Siilasvuon versio Talvisodan Hölmön tölmäyksestä. Uskomattomalla onnella se saatiin toimeenpantua ja Valvontakomissio jotenkin rauhoittetua.
Manerheimin se myös pelasti VK:n paineesta,eikä hän siksi puuttunut Siilasvuon omavaltaisuuteen,jossa oli kaikki katastrofin ainekset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölynpölyä.
Tornion maihinnousu oli Siilasvuon versio Talvisodan Hölmön tölmäyksestä. Uskomattomalla onnella se saatiin toimeenpantua ja Valvontakomissio jotenkin rauhoittetua.
Manerheimin se myös pelasti VK:n paineesta,eikä hän siksi puuttunut Siilasvuon omavaltaisuuteen,jossa oli kaikki katastrofin ainekset.Maihinnousu Tornioon oli nerokas sotatoimi, jokja yllätti saksalaiset. Ei mitään moittimista. Siilasvuo olikin jo Suomussalmen sankari.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maihinnousu Tornioon oli nerokas sotatoimi, jokja yllätti saksalaiset. Ei mitään moittimista. Siilasvuo olikin jo Suomussalmen sankari.
Saksalaiset näkivät kyllä, mitä oli tekeillä. Eivät viitsineet hukuttaa Siilasvuon porukkaa, vaan sallivat armosta kaiken tapahtua. Elleivät olleet Wehrmachtin petosporukkaa jopa. Saattaa olla, että tässä tapauksessa edes eivät olleet
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saksalaiset näkivät kyllä, mitä oli tekeillä. Eivät viitsineet hukuttaa Siilasvuon porukkaa, vaan sallivat armosta kaiken tapahtua. Elleivät olleet Wehrmachtin petosporukkaa jopa. Saattaa olla, että tässä tapauksessa edes eivät olleet
Siilasvuon maihinnousu Tornioon oli rajua uhkapeliä.
Se onnistui ja yllätti kaikki.
Marskin hyväksymä "syysmanööveri" loppui kuin seinään.
- Anonyymi
No mikäs syy oli panikoida, kun osasto Kuhlmey ja Suomen pommikoneet tuhosivat pelkästään 300 panssaria, ainakin Wikipedian mukaan.
Detachment Kuhlmey's actions in Finland during 16 June and 21 July 1944 was hugely influential in the final outcome of the offensive and of the Finnish Continuation War. Together Finnish Air Force units and Detachment Kuhlmey made 1,020 bombing sorties against the Soviet troops and armour. The Soviets lost some 300 tanks, 120-280 aircraft and over 20,000 troops. As a result, the Soviet advance stalled, and ensuing peace talks led to a cease-fire between the Soviet Union and Finland on 4 September. Finland was therefore not invaded
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kurt_Kuhlmey
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ampuminen kylpylässä
Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa741650- 201124
Kemijärvellä vesionnettomuus
Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as311062Hei, voitko kuunnella
Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu132865Joku porukka lähtenyt täältä
Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.189806- 64684
Olipa yllätys
Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo191607On todella ikävää
Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit79588- 48528
- 69510
- 55507
Se kun olit pitkästä aikaa silmieni edessä
Oli kyllä sykähdyttävää. Tiedätkö, mikä laittaa minut ikävöimään sinua? Kun palautan mieleeni valtavan ihanan olemuksen,32498- 57485
Oletteko koskaan torjuneet kaivattuanne?
Minä olen, kun en silloin tajunnut vielä ihastuneeni. Yritin paikata tapahtunutta, mutta ei onnistunut enää.25457Kai sä mies ymmärrät..
..ettet jättänyt vaihtoahtoa. Tottakai toivon vielä, että pystyisit toimimaan niin että asiat korjaantuisivat. Vahvast28422- 40417
- 33413
- 16399
- 82398
- 37396