Panikoiva Erich Heinrichs: "vihollispanssarit parissa päivässä Mikkelissä"

Anonyymi

Miten pahasti pihalla Päämajan ylin johto oli tosiasioista vaikka Paasonen esittelemä raportti 19.6.44 totesi ettei Neuvostoliiton tavoite näyttänyt olleen Suomen miehittämisen? Se että viinaan menevä Olavi Paavola Wochenschau-osastolta höpötteli omiaan ei ole tärkeää mutta se että myös Heinrichs oli tolkuttomassa paniikissa on omituista.

22

110

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      18.6. Summasta suuntautui 97.AK:n joukkoja, joiden tavoitteena oli Säiniön valtaus.

    • Anonyymi

      Ei nopean etenemisen jatkumisen ennakointi ole mitään panikointia.

      Se on alku vastatoimille,joista päättämiseen osallistui myös Erik Heinrichs.

      Realismus, nicht pessimismus!

      Heinrichs oli jo tammikuussa -44 kannattanut Kannaksen joukkojen nopeaa lisäämistä.
      Marski kielsi. Hän kuvitteli vielä Leningradin saarron murruttuakin Itä-Karjalalla olevan arvoa panttina rauhanneuvotteluissa.
      Heinrichs oli realistisempi.

      • Anonyymi

        Tajusiko Heinrichs esimerkiksi panssarijoukkojen huollon eksponentiaalisen tarpeen kasvamista mitä pitemmälle ne etenivät? Ilmeisesti ei. Ensimmäisen 50 km eteneminen ei huollon kannalta ole vielä suuri ongelma mutta kun eteneminen jatkuisi 100 km jopa enemmän niin sitten ne ongelmat kasvavat.

        Ja niinpä esim U-linjan torjuntavoittoa ei tarvitse ihmetellä ja "ihastella". Eihän 150 km edenneen 7.Armeijan huolto ole voinut syöttää enää joukoilleen entiseen tahtiin ammuksia, muuta materiaalia, ruokaa ja vettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tajusiko Heinrichs esimerkiksi panssarijoukkojen huollon eksponentiaalisen tarpeen kasvamista mitä pitemmälle ne etenivät? Ilmeisesti ei. Ensimmäisen 50 km eteneminen ei huollon kannalta ole vielä suuri ongelma mutta kun eteneminen jatkuisi 100 km jopa enemmän niin sitten ne ongelmat kasvavat.

        Ja niinpä esim U-linjan torjuntavoittoa ei tarvitse ihmetellä ja "ihastella". Eihän 150 km edenneen 7.Armeijan huolto ole voinut syöttää enää joukoilleen entiseen tahtiin ammuksia, muuta materiaalia, ruokaa ja vettä.

        Heinrichs oli Suomen etevimpiä kenraaleja viime sotien aikaan.

        Aivan varmast hän tajusi pansarijoukkojen huollostakin enemmän kuin kaikki palstan armeijaa käymättömät stallarit yhteensä..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heinrichs oli Suomen etevimpiä kenraaleja viime sotien aikaan.

        Aivan varmast hän tajusi pansarijoukkojen huollostakin enemmän kuin kaikki palstan armeijaa käymättömät stallarit yhteensä..

        Ei nyt täyspäinen sentään panikoi että panssarit ajaisivat parissa päivässä Mikkeliin. Oliko Heinrichs juovuksissa kun Viipuri menetettiin?


    • Anonyymi

      Tarkkispojan uskomukset muiden paniikeista eivät ole kovin luotettavia:-D

    • Anonyymi

      Sortavalasta Imatralle suuntautunut hyökkäys olisi pakottanut perääntymään Kotkan-Mikkelin linjalle viikossa.

      • Anonyymi

        Mutta ensin olisi pitänyt vallata Sortavala.


    • Anonyymi

      Puna-armeijan tavoitteen määritteli Teheranin konferenssi. Viipuri kuului Venäjälle ja sodan jälkeen raja olisi sama kuin Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Petsamo NL:lle ( sotakorvaukset) .

      • Anonyymi

        Puna-armeijan tavoitteet määritti Stalin.
        Suomen suunnalla viimeinen oli Kymijoen-Lappeenrannan tasa,jolle kaivaudutaan.
        Hyökkäys torjuttiin Viipurin alueella ja Vuosalmella.


    • Anonyymi

      Edes Mannerheimin päämaja ei ymmärtänyt, että panssarihyökkäys sisämaahan oli mahdollinen ainoastaan Viipurin valmista tiestöä pitkin, toinen mahdollisuus oli Imatralle Laatokan pohjoispuolelle, mikä olisi estänyt Kannaksen puolustuksen kokonaan. Reservit olisi pitänyt siirtää Mikkelin kautta Kouvolaan tässä tapauksessa Itä-Karjalasta.

      • Anonyymi

        Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella.
        Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle.
        Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.Marskin puuttuva ye-koulutus näkyi tässäkin.
        Lisäksi hänen oli vaikea luopua suurin uhrauksin vallatusta Itä-Karjalasta.
        Panssaridivisioona rynnäkkötykkeineen kuitenkin siirrettiin ja 3.D.

        Suomalaisten yhteinenvirhe oli aliarvioida Puna-Armeijan hyökkäyskyky ja yliarvioida Kannaksen puolustus.

        Totuus selvisi 10.6. 44.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella.
        Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle.
        Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.Marskin puuttuva ye-koulutus näkyi tässäkin.
        Lisäksi hänen oli vaikea luopua suurin uhrauksin vallatusta Itä-Karjalasta.
        Panssaridivisioona rynnäkkötykkeineen kuitenkin siirrettiin ja 3.D.

        Suomalaisten yhteinenvirhe oli aliarvioida Puna-Armeijan hyökkäyskyky ja yliarvioida Kannaksen puolustus.

        Totuus selvisi 10.6. 44.

        ,,,,,Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella. Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle. Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.,,,,,

        Seniili mikä seniili, meinasi upottaa Suomen perikatoon ja antautumiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ,,,,,Päämajassa tiedettiin hyvin Kannas painopistesuunnaksi jo Talvisodankin kokemuksen perusteella. Marski vain ei halunnut ennakoida hyökkäystä vetämällä ajoissa lisäjoukkoja Kannakselle. Hän uskoi siirtoihin ehdittävän hyökkäyksen alettuakin, mikä oli virhearvio.,,,,,

        Seniili mikä seniili, meinasi upottaa Suomen perikatoon ja antautumiseen.

        Marski oli koko sotien ajan täysin työkykyinen,joskin aivan loppuvaiheissa alkoi jonkin verran uupua.

        Joukkojen merkittävä siirto Itä-Karjalasta olisi merkinnyt kesän -41 raskain uhrein valloitetuista alueista luopumista ja siihen astisen strategian vararikkoa.

        Marski ei halunnut sellaista päättää ennen kuin pakon edessä.
        Se pakko oli iltpäivällä 10.6. Valkeasaaren murruttua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Marski oli koko sotien ajan täysin työkykyinen,joskin aivan loppuvaiheissa alkoi jonkin verran uupua.

        Joukkojen merkittävä siirto Itä-Karjalasta olisi merkinnyt kesän -41 raskain uhrein valloitetuista alueista luopumista ja siihen astisen strategian vararikkoa.

        Marski ei halunnut sellaista päättää ennen kuin pakon edessä.
        Se pakko oli iltpäivällä 10.6. Valkeasaaren murruttua.

        Siis väärän strategian, joka romahti pari vuotta aiemmin, sitäpaitsi milään ei estänyt perääntymästä paremmin puolustettaviin asemiin, edes Tuuloksen maihinnousu olisi torjuttu, Laatokan rannikkotykistö oli vitsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis väärän strategian, joka romahti pari vuotta aiemmin, sitäpaitsi milään ei estänyt perääntymästä paremmin puolustettaviin asemiin, edes Tuuloksen maihinnousu olisi torjuttu, Laatokan rannikkotykistö oli vitsi.

        Strategia valittiin kesän-41 tilanteessa. Palstan stallarit tiesivät sen vääräksi jo 80 vuotta tapahtumien jälkeen.

        Suomen yleinen mielipide oli hallituksen takana ja julkinen arvostelu vaiennettiin hyvin vähäiseksi. Se tuli julki lähinnä Ruotsin kautta,jonne vasemmistolla oli hyvät yhteydet.

        Pienen sisäpiirin ratkaisuista ei sen ulkopuolella neuvoteltu.

        Sotimista johti Mannerheim suvereenisti. Hänen vanhenemisensa alkoi tuntua vähittäin vasta keväästä-43. Hän säilytti kuitenkin otteensa kesään -44 ja silloin ei ollut keskinäiseen riitelyyn varaa. Se alkoi vasta aselevon tultua voimaan ja sensuurin toiminnan lakattua.


    • Anonyymi

      Meretskov pakotti Tornion maihinnousuun käyt'nnössä, ellei mitään olisi tehty, venäläiset olisivat alkaneet sotaan uudestaan. Ukolla oli suhteet vuoronperään Aatuun ja Jooseppiin, mitä lie toimittanut näiden kanssa.

      • Anonyymi

        Hölynpölyä.

        Tornion maihinnousu oli Siilasvuon versio Talvisodan Hölmön tölmäyksestä. Uskomattomalla onnella se saatiin toimeenpantua ja Valvontakomissio jotenkin rauhoittetua.

        Manerheimin se myös pelasti VK:n paineesta,eikä hän siksi puuttunut Siilasvuon omavaltaisuuteen,jossa oli kaikki katastrofin ainekset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        Tornion maihinnousu oli Siilasvuon versio Talvisodan Hölmön tölmäyksestä. Uskomattomalla onnella se saatiin toimeenpantua ja Valvontakomissio jotenkin rauhoittetua.

        Manerheimin se myös pelasti VK:n paineesta,eikä hän siksi puuttunut Siilasvuon omavaltaisuuteen,jossa oli kaikki katastrofin ainekset.

        Maihinnousu Tornioon oli nerokas sotatoimi, jokja yllätti saksalaiset. Ei mitään moittimista. Siilasvuo olikin jo Suomussalmen sankari.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maihinnousu Tornioon oli nerokas sotatoimi, jokja yllätti saksalaiset. Ei mitään moittimista. Siilasvuo olikin jo Suomussalmen sankari.

        Saksalaiset näkivät kyllä, mitä oli tekeillä. Eivät viitsineet hukuttaa Siilasvuon porukkaa, vaan sallivat armosta kaiken tapahtua. Elleivät olleet Wehrmachtin petosporukkaa jopa. Saattaa olla, että tässä tapauksessa edes eivät olleet


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saksalaiset näkivät kyllä, mitä oli tekeillä. Eivät viitsineet hukuttaa Siilasvuon porukkaa, vaan sallivat armosta kaiken tapahtua. Elleivät olleet Wehrmachtin petosporukkaa jopa. Saattaa olla, että tässä tapauksessa edes eivät olleet

        Siilasvuon maihinnousu Tornioon oli rajua uhkapeliä.

        Se onnistui ja yllätti kaikki.
        Marskin hyväksymä "syysmanööveri" loppui kuin seinään.


    • Anonyymi

      No mikäs syy oli panikoida, kun osasto Kuhlmey ja Suomen pommikoneet tuhosivat pelkästään 300 panssaria, ainakin Wikipedian mukaan.

      Detachment Kuhlmey's actions in Finland during 16 June and 21 July 1944 was hugely influential in the final outcome of the offensive and of the Finnish Continuation War. Together Finnish Air Force units and Detachment Kuhlmey made 1,020 bombing sorties against the Soviet troops and armour. The Soviets lost some 300 tanks, 120-280 aircraft and over 20,000 troops. As a result, the Soviet advance stalled, and ensuing peace talks led to a cease-fire between the Soviet Union and Finland on 4 September. Finland was therefore not invaded

      https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kurt_Kuhlmey

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. PÄIVÄN PARAS: Nigerialainen haki turvapaikkaa Suomesta, lähti takas huilaamaan

      kotimaahansa, koska turvapaikan saaminen kesti niin kauan. Ja tämän kertoo ihan Yle, eikä yhtään toimittaja kyseenalaist
      Maailman menoa
      148
      3642
    2. Mikä vasemmistolaisista jankkaavaa vaivaa?

      Pahasti on ihon alle, siis korvien väliin sinne tyhjään tilaan, päässeet kummittelemaan. Ei ole terveen ihmisen merkki
      Maailman menoa
      95
      3584
    3. Ohjelma "Rikollisjengien Ruotsi" hyvin paljasti jakautuneen maan

      eli ns. ruotsalaiset yhdellä puolella, muslimit ja muut kehitysmaalaiset toisella puolella. Siinäkin hyvin näki mitä ma
      Maailman menoa
      42
      3133
    4. Pidennetään viikko 8 päiväiseksi

      Ja jätetään työpäivien määrä nykyiseen 5:een. Tuo olisi kompromissiratkaisu vellovaan keskusteluun työajan lyhentämisest
      Maailman menoa
      17
      2490
    5. Miksi eristäydyt?

      Onko jokin syy kun vetäydyt omiin oloihin?
      Ikävä
      181
      2142
    6. Jos Katja Ståhl ei pääse juontamaan Elämäni biisiä, kenet haluaisit nähdä juontohommissa?

      Katja Ståhl on ollut kuluvalla viikolla sairaalahoidossa. Jos Katja Ståhl ei pääse juontamaan Elämäni biisiä, kenet halu
      Tv-sarjat
      24
      1356
    7. Kuvaile kaivattuasi kolmella emojilla.

      :) 😛😆😱
      Ikävä
      90
      1165
    8. Tiesitkö? Tuure ja Saana Boelius ovat sisaruksia!

      Tiesitkö? Tuure Boelius ja Saana Boelius ovat tänä syksynä kumpainenkin reality-ohjelmissa tv:ssä: Tuure Petollisissa ja
      Suomalaiset julkkikset
      24
      1041
    9. Jos elämäsi ihminen

      on osoittanut kiinnostuksensa, niin kannattaa vastata edes jotain vaikka mikä olisi. Toista mahdollisuutta ei välttämätt
      Ikävä
      69
      978
    10. Vähäkankailla ollut ongelmia vuokra-asunnossa

      Aina ne ikävätkin asiat tulevat mediaan. Jasmin ja Marko saaneet edellisestä asunnostaan häädöt ja Jasmin todettu varatt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      947
    Aihe