Puna-armeijan miesylivoima Tali-Ihantalassa on myytti?

Anonyymi

2021-06-10 10:11:52

Puna-armeijan "valtavan suuruuden ja ylivoiman" paisuttelu niin Tali-Ihantalassa kuin Vuosalmellakin on osoittautumassa suureksi suomalaiseksi sota myytiksi. Vuonna 1944 tyypillisessä puna-armeijan divisioonassa oli 285-325 miehen jv-pataljoonat. Esim kiväärikomppaniat olivat vain 80-89 miehen vahvuisia. Ja nämä olivat määrävahvuisia. Samaan aikaan suomalaisella määrävahvuisella jv-pataljoonalla oli yhä 1022 miestä.

Nyt itse kukin voi sitten laskea oliko puna-armeijalla VKT-linjalla mitään jalkaväen määräylivoimaa kun suomalaisten joukot tiedetään: 9 jv-divisioonaa, panssaridivisioona, 3 jv-prikaatia, ratsuväkiprikaati sekä muutama rajajääkäri tms pataljoona. Niissä määrävahvuisia pataljoonissa...

9 x 7 x 1022=64 386 miestä
3 x 4 x 1022=12 264 miestä
PanssariD = 4 088 jv-pataljoonamiestä
Ratsuväki = noin 3 000 miestä
Rajajääkäri = noin 1 000 miestä

Suomalaisilla on ollut näissä jalkaväen pataljoonissa määrävahvuisina 84 0000 - 85 000 miestä.

Puna-armeijalla divisioonan jv-pataljoonissa vain 2600-2900 miestä. Panssariprikaateja oli vain 4 ja niissä 300 miehen pataljoona kussakin prikaatissa. Panssarirykmenteissä jos niissä ylipäätänsä jalkaväkeä niin vain yksi 80 miehen komppania.

Vaikka väitettäisiin joukkojen määräksi 29 divisioonaa (ainakin pari niistä ei edes osallistunut taisteluihin missään vaiheessa) ei puna-armeija olisi päässyt jalkaväkivahvuuksilla ollenkaan ylivoimaan. Itse asiassa huomioiden vielä saksalainen divisioona Viipurinlahdella on puolustajalla ollut niukka miesylivoima näissä taistelujoukoista.

332

2256

1Äänestä

Vastaukset

Anonyymi
2021-06-10 10:18:22
Venäläisessä divisioonassa oli 1943 yli 12 tuhatta kirjavahvuus.

Stallari repii omintekosia lukuja.
- Anonyymi
  2021-06-15 11:43:51
  Taas tuli huti. Kurskin taistelun aattona julkaistut divisioonien vahvuuslukemat osoittivat puna-armeijan yli 380 aktiividivisioonan keskivahvuuksien olleen niukasti yli 7000 miestä. Ja on tärkeää tässä yhteydessä muistaa että edelliset 2 kuukautta olivat olleet itärintaman hiljaisimmat. Sinun tietämyksesi näistä asioista on luvattoman heikkoa.
  
  -----Stieglitz-----
- Anonyymi
  2021-06-25 08:33:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Taas tuli huti. Kurskin taistelun aattona julkaistut divisioonien vahvuuslukemat osoittivat puna-armeijan yli 380 aktiividivisioonan keskivahvuuksien olleen niukasti yli 7000 miestä. Ja on tärkeää tässä yhteydessä muistaa että edelliset 2 kuukautta olivat olleet itärintaman hiljaisimmat. Sinun tietämyksesi näistä asioista on luvattoman heikkoa.
  
  -----Stieglitz-----
  ” Itse asiassa huomioiden vielä saksalainen divisioona Viipurinlahdella on puolustajalla ollut niukka miesylivoima näissä taistelujoukoista.”
  
  Ja taas tuli huti! Viipurinlahti on täysin eri taistelu, joka ei kuulu Tali-Ihantalaan!
Anonyymi
2021-06-10 10:23:51
Tämä on totta. Esimerkiksi Viipurinlahdella hyökänneiden kahden divisioonan määrävahvuudet olivat vain 1200 miestä rykmentissä. Molempien divisioonien vahvuudet olivat ennen taistelua vain n. 5100 miestä.

Kannaksen hyökkäyksen aattona 21.Armeijan ja 23.Armeijan kaikista divisioonista vain neljän vahvuus ylitti 7000 miestä (niukasti) ja muut olivat erupäässä 6300-6700 miehen vahvuisia ja nekin vain siksi että niiden tykistö ja raskasaselajit oli pidetty normaalivahvuisina. Jv-pataljoonissa tuskin juuri paljoa enempää kuin 300 miestä. Uudet reservidivisioonat ja juuri muodostetut olivat juuri näitä reilun 5 000 miehen vahvuisia.

Sitä paitsi, kuten Ohto Manninen on todennut, neljäsosa 21.Armeijasta ei osallistunut ollenkaan Tali-Ihantalan taisteluihin.

*****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-10 10:38:06
Tämä avaa muutenkin uusia näkymiä tarkastella myös väitettyjä puna-armeijan tappioita. Taistelutappioista yleensä 90-95% kohdistui taistelujoukkoihin joita puna-armeijassakin olivat juuri jalkaväen taistelevat osat, pataljoona ja jv-rykmentit sekä panssareita seuranneet konepistoolimiehet. Jos hyökkääjä on siis kokenut 40% tappiot 20.kesäkuuta 1944 mennessä, kuten on esitetty, tarkoittaa se näiden taistelevien pataljoonien tappio%:a. Siis keskimäärin 120-130 miestä pataljoonaa kohden. Tässä vaiheessa taisteluihin maksimissaan olisi osallistunut hädin tuskin enempää kuin 20 divisioonaa. Divisioonan pataljoonat kärsineet 1200 miehen tappiot ja muut osat reilu 100 miestä. Tämä tekee 26 000 miestä.

Leningradin Rintaman tappiot 9.6-19.9.44 noin 30 000 mutta sisältävät myös sairaustapaukset. Suomalaiset ovat juuttuneet talvisotansa lumoihin ja kuvittelevat yhä että "tuhottu pataljoona" tarkoitti yhä vuonna 1944 tuhannen miehen tappioita puna-armeijalle. 😆
Anonyymi
2021-06-10 10:44:40
Yhdessäkään Tali-Ihantalaan liittyvässä uskottavassa kaaviokuvassa ei puna-armeijalla ollut etulinjassa 10 divisioonaa enempää. Manninen on oikeassa: 1/4 tuolla lohkolla olleista puna-armeijan joukoista ei osallistunut koko kahinaan.

Sodassa tappion kärsinyt Suur-Suomi rakenteli kolhittua itsetuntuaan hoitavan mytologusen tarinan. Hyökkääjän "määrillinen ylivoima" on osa tätä myyttistä sepitelmää.
- Anonyymi
  2021-06-23 16:12:34
  Kuka sitä suursuomea suunnitteli?
- Anonyymi
  2021-06-30 18:40:52
  Ilmankos vihollinen pysäytettiin Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurinlahdella, U-asemalla ja Ilomantsissa.
Anonyymi
2021-06-10 10:48:47
Veteraani savolaisessa paikallislehdessä reilu 10 v sitten:

"ei siellä Ihantalassa mitään suurta taistelua ollut".
- Anonyymi
  2021-06-10 18:08:25
  Sekoitti vain viimeiseen putkareissuunsa!
- Anonyymi
  2021-06-10 22:51:46
  Tätä olen itsekin tuumaillut. Koko taistelusta on todella, todella vähän minkäänlaista muistelumateriaalia, varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä.
  
  Paljon pienemmistä taisteluista löytyi muistelua joka lähtöön.
- Anonyymi
  2021-06-10 23:01:43
  Anonyymi kirjoitti:
  Tätä olen itsekin tuumaillut. Koko taistelusta on todella, todella vähän minkäänlaista muistelumateriaalia, varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä.
  
  Paljon pienemmistä taisteluista löytyi muistelua joka lähtöön.
  Sinne lappoi väkeä Itä-Karjalasta jotka tulivat paikalle kun mitään todellisia rintamataisteluja ei edes käyty. Kunhan tykillä ampua paukuteltiin. Tali-Ihantalasta on tehty Suomessa myytti koska sotahistoriaa yritetään nykyisin kirjoittaa Kokoomuksen puoluetoimistossa.
- Anonyymi
  2021-06-11 15:27:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Tätä olen itsekin tuumaillut. Koko taistelusta on todella, todella vähän minkäänlaista muistelumateriaalia, varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä.
  
  Paljon pienemmistä taisteluista löytyi muistelua joka lähtöön.
  ” varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä. ”
  
  TODELLISUUDESSA ”suurin pohjoismaiden maaperällä käyty maataistelu”!
  
  Toki muualla päin maailmaa on ollut runsaasti suurempia!
  
  Muistelmateoksia löytyy kymmenittäin jos halua etsiä vain on!
- Anonyymi
  2021-06-11 15:30:13
  Anonyymi kirjoitti:
  Sinne lappoi väkeä Itä-Karjalasta jotka tulivat paikalle kun mitään todellisia rintamataisteluja ei edes käyty. Kunhan tykillä ampua paukuteltiin. Tali-Ihantalasta on tehty Suomessa myytti koska sotahistoriaa yritetään nykyisin kirjoittaa Kokoomuksen puoluetoimistossa.
  Taistelut olivat todellisuudessa kovia! Luepa vaikka Jäntti: Kannaksen suurtaisteluissa tai Lehväslaiho: Sotkalla sodassa!
- Anonyymi
  2021-06-15 15:59:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Sinne lappoi väkeä Itä-Karjalasta jotka tulivat paikalle kun mitään todellisia rintamataisteluja ei edes käyty. Kunhan tykillä ampua paukuteltiin. Tali-Ihantalasta on tehty Suomessa myytti koska sotahistoriaa yritetään nykyisin kirjoittaa Kokoomuksen puoluetoimistossa.
  Paukuttelu oli sitä luokkaa, että yhtä yksittäistä laukausta ei edes erottanut.
- Anonyymi
  2021-06-21 21:56:11
  Tali-Ihantalan taistelut laantuivat tuntuvasti jo 3.7-4.7.44. Kovimmat taistelut käytiin 26.6-29.6.44. Molempien osapuolten tappiot laskivat 30.6.44 lähtien.
- Anonyymi
  2021-06-21 21:59:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Taistelut olivat todellisuudessa kovia! Luepa vaikka Jäntti: Kannaksen suurtaisteluissa tai Lehväslaiho: Sotkalla sodassa!
  Leiväs-Laho itse ei edes osallistunut Tali-Ihantalan taisteluihin. Haavoittui fiaskoksi osoittautuneessa Kuuterselän vastaiskussa. Joku pöljä kenraali ei tajunnut ettei StuG III ollut mikään hyökkäysvaunu.
- Anonyymi
  2021-06-30 18:42:22
  Ei ollut jos asiaa seurasi omasta poterostaan joka ei ollut painopistesuunnalla.
- Anonyymi
  2021-06-30 18:44:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Leiväs-Laho itse ei edes osallistunut Tali-Ihantalan taisteluihin. Haavoittui fiaskoksi osoittautuneessa Kuuterselän vastaiskussa. Joku pöljä kenraali ei tajunnut ettei StuG III ollut mikään hyökkäysvaunu.
  Stu III oli juuri suunniteltu jalkaväen hyökkäyksen tukemiseen. Panssarintorjunta oli toissijainen juttu.
- Anonyymi
  2021-07-01 08:50:47
  Anonyymi kirjoitti:
  Paukuttelu oli sitä luokkaa, että yhtä yksittäistä laukausta ei edes erottanut.
  Tali-Ihantala jää suomalaisen tykistön ammuskulutuksessa pronssille kun verrataan kulutusta 5 vuorokauden ja 7 vuorokauden kulutushuippuja. 7 vuorokauden huippu saavutettiin Vuosalmella ja 5 vuorokauden huippu U-linjalla heinäkuussa 1944.
Anonyymi
2021-06-10 11:00:03
Kiinnostavaa olisi myös tietää miksi STAVKA ja Leningradin Rintama eivät keskittäneet näitä kuuluisia ylijohdon tykistödivisioonia ja prikaateja VKT-linjalle. Joku "urkupyssyprikaati" vilahteli suomalaisraporteissa ja sotakorkeakoulun tutkimus löysi yhteensä vain 2 tykistöaselajiprikaatia Tali-Ihantalan lohkolta. Missä olivat ne kymmenet muut tykistöprikaatit?

Mietitäänpäs vielä niitä väitteitä "pyrkimyksestä vallata Suomi"...
- Anonyymi
  2021-06-10 19:28:15
  ” Mietitäänpäs vielä niitä väitteitä "pyrkimyksestä vallata Suomi"...”
  
  YLE
  
  Vallattuaan Viipurin Neuvostoliitto katsoi 23. kesäkuuta olevansa jo niin vahvoilla, että se saattoi vaatia Suomelta ehdotonta antautumista. Täydellisen tuhon kynnyksellä ultimaatumilla saattoi olla vain se vaikutus, että se lujitti puolustajien päättäväisyyttä entisestään. Alkamaisillaan oli suurtaistelu Ihantalassa, myöhemmin Vuosalmella. Pääministeri Linkomies vetosi koko kansaan puolustustahdon kohottamiseksi äärimmilleen.
Anonyymi
2021-06-10 15:34:41
Kesäkuun lopulla vuonna 1944 alkoivat Talin–Ihantalan taistelut Viipurin koillispuolella. Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja tykistöä muilta rintamanlohkoilta. Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen (Vuosalmella lähes yhtä paljon tykistöä). Heinäkuun alussa Viipurin pohjoispuolelta Kuparisaareen ulottuvalle rintamalohkolle oli jo keskitetty lähes 100 000 suomalaissotilasta armeijakuntien ja ylijohdon joukot mukaan lukien. Useita vuorokausia kestäneissä taisteluissa vihollisen hyökkäysryhmitykset lamautettiin useita kertoja jo lähtöasemissaan kenttätykistön ja kranaatinheittimistön keskitetyillä iskuilla.

Suomalainen kenttätykistö pystyi keskittämään neuvostojoukkojen asemiin mittavan, parhaimmillaan jopa parinkymmenen patteriston yhtäaikaisen tulen ja samaan kohteeseen saattoi ampua yli 250 putkea. Tällaisessa keskityksessä kyettiin ampumaan kuuden hehtaarin maalialueella noin 1 900 kranaattia minuutissa. Tässä tulenjohtajien työtä helpotti edellisenä vuonna käyttöön otettu korjausmuunnin.

Merkittävä osuus torjunnasta oli myös panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoonalla, joka kahden rynnäkkötykin tappioin tuhosi noin neljäkymmentä neuvostovaunua. Suomalaisten voimakas 14 patteriston tykistökeskitys tuhosi tai vaurioitti 30. kesäkuuta 18. divisioonan lohkolla ainakin 15 panssarivaunua.

Talin–Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä noin 50 000 suomalaista (alkuvaiheessa, myöhemmin enemmän) ja noin 150 000 neuvostoliittolaista sotilasta (suomalainen divisioona vastasi miesmäärältään noin kahta puna-armeijan divisioonaa). Sotahistorioitsija Ohto Mannisen mukaan noin 25 % 21. armeijan joukoista ei osallistunut Tali-Ihantalan taisteluun. Toisaalta yksi armeijakunta 23. armeijasta hyökkäsi Noskuan suunnalla jota puolusti suomalainen 3. divisioona menestyksellä. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120 000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä 3. heinäkuuta yli 12 000 laukausta, ja monen tykin putki yksinkertaisesti kului loppuun kiivaan tulituksen takia. Suomalaisarvioiden mukaan neuvostotykistö ampui Talin–Ihantalan taisteluissa 21.6–7.7 välisenä aikana kaikkiaan 144 000 tykistö- ja 92 000 heittimistön kranaattia. Kiivainta tulitus oli 28. kesäkuuta (14 000 tykistön ja 9 000 krh/pst-kranaattia). Logistisen ketjun piteneminen hidasti neuvostojoukkojen ammustäydennystä. Neuvostoliiton tappioiden arvioidaan taisteluissa olleen noin 6 000 kaatunutta ja 22 000 haavoittunutta miestä ja suomalaisten 1 350 kaatunutta ja 7 000 haavoittunutta. Lisäksi Noskuan suunnalla hyökännyt 23. armeijan vasemman sivustan VI armeijakunta kärsi 7 905 miehen tappiot.[4] Niistä valtaosan aiheutti 3. divisioonan lohkon tykistö (25 150 ammuttua kranaattia 20.6–7.7) sekä krh-yksiköt. Neuvostotappiot nousivat kokonaisuudessaan noin 27 000 – 30 000 mieheen.

Tali–Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä Vuosalmella että Viipurinlahdella. Tykistön ja kranaatiheittimien ammusmäärillä mitattuna Vuosalmella ammuttiin itse asiassa enemmän kranaatteja kuin Tali-Ihantalassa. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta, koska katsoi, että Saksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta.
- Anonyymi
  2021-06-21 22:03:25
  Tali-Ihantalan taisteluissa ei puna-armeija kärsinyt 28 000 miehen tappioita. Nämä lukemat saadaan kun kerätään kaikki neuvostotappiot Viipurin koillisreunasta aina Noskuaan ja Heinijoelle asti. Lisäksi aikajana venytetty 21.6-9.7.44. 🤔😆
Anonyymi
2021-06-10 15:38:49
Taistelussa tappion kärsinyt Suur-Neuvostoliitto rakenteli kolhittua itsetuntoaan hoitavan kusisen tarinan. Hyökkääjän "määrillinen alivoima" on osa tätä Tarkkispojan sepitelmää!.
Anonyymi
2021-06-10 16:05:59
Eihän meillä ollut edes raskaita panssarivaunuja kun hyökkäsimme. Operaatio Viipuri oli meille sjhuuri menestys.
Anonyymi
2021-06-10 19:59:22
"Suomalaisilla on ollut näissä jalkaväen pataljoonissa määrävahvuisina 84 0000 - 85 000 miestä."

Mitä hel vetin sekoilua tämä taas on!
- Anonyymi
  2021-06-10 21:22:51
  Suomalaisen jv-pataljoonan määrävahvuus 1022 miestä jolloin divisioonassa oli 7 x 1022 =7154 jv-pataljoonien miestä.
  
  On harmi että sotahistoriasta kiinnostunut Suomen Sisun kumipäänatsi ei osaa matematiikkaa.
  
  Puna-armeijan divisioonaan kuului 9 jv-pataljoonaa. Jos ja kun jv-pataljoonien määrävahvuus laskenut v 1944 vain 300 mieheen niin tuolla divisioonalla oli heittää vain 2700 jv-pataljoonien miestä. Suomalainen divisioona oli siis tällä mittarilla noin 2.65 kertaa suurempi.
- Anonyymi
  2021-06-11 06:46:25
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomalaisen jv-pataljoonan määrävahvuus 1022 miestä jolloin divisioonassa oli 7 x 1022 =7154 jv-pataljoonien miestä.
  
  On harmi että sotahistoriasta kiinnostunut Suomen Sisun kumipäänatsi ei osaa matematiikkaa.
  
  Puna-armeijan divisioonaan kuului 9 jv-pataljoonaa. Jos ja kun jv-pataljoonien määrävahvuus laskenut v 1944 vain 300 mieheen niin tuolla divisioonalla oli heittää vain 2700 jv-pataljoonien miestä. Suomalainen divisioona oli siis tällä mittarilla noin 2.65 kertaa suurempi.
  Luuletko, että suomalaiset joukot olivat Tali - Ihantalan ja muiden jäljempien taistelujen aikana määrävahvuisia?
  Lisäksi joukkoja tuotiin taisteluihin vähitellen, kun kuljetukset saapuivat perille Kannakselle.
- Anonyymi
  2021-06-11 15:32:40
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomalaisen jv-pataljoonan määrävahvuus 1022 miestä jolloin divisioonassa oli 7 x 1022 =7154 jv-pataljoonien miestä.
  
  On harmi että sotahistoriasta kiinnostunut Suomen Sisun kumipäänatsi ei osaa matematiikkaa.
  
  Puna-armeijan divisioonaan kuului 9 jv-pataljoonaa. Jos ja kun jv-pataljoonien määrävahvuus laskenut v 1944 vain 300 mieheen niin tuolla divisioonalla oli heittää vain 2700 jv-pataljoonien miestä. Suomalainen divisioona oli siis tällä mittarilla noin 2.65 kertaa suurempi.
  Tarkoitatko, että neukkudivisioona oli kärsinyt tappioita jo aiemmin! Eikös sama tilanne ollut myös vastapuolella?
- Anonyymi
  2021-06-14 08:31:01
  Anonyymi kirjoitti:
  Luuletko, että suomalaiset joukot olivat Tali - Ihantalan ja muiden jäljempien taistelujen aikana määrävahvuisia?
  Lisäksi joukkoja tuotiin taisteluihin vähitellen, kun kuljetukset saapuivat perille Kannakselle.
  Heinäkuun puolivälissä 1944 Tali-Ihantalassa 18.divisioonan pataljoonien kirjavahvuudet olivat keskimäärin yli 900 miestä vaikka divisioona oli taistellut yli kuukauden Kannaksella yhtäjaksoisesti. Vajausta siis vain reilu 100 miestä joista karkuruus 40% ja 30% komennuksella olevat.
- Anonyymi
  2021-07-01 09:05:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Luuletko, että suomalaiset joukot olivat Tali - Ihantalan ja muiden jäljempien taistelujen aikana määrävahvuisia?
  Lisäksi joukkoja tuotiin taisteluihin vähitellen, kun kuljetukset saapuivat perille Kannakselle.
  Taistelujen jälkeen rivivahvuudetkin 18.Divisioonassa olivat vain 20% alle määrävahvuuksien. Ja kyseessä sentään divisioona joka oli Kannaksella jo 9.6.44.
  
  Rivivahvuus oli esimerkiksi Er.P 28:ssa 2.heinäkuuta niinkin korkea kuin 830 miestä. Siis 3 kertaa se mikä oli puna-armeijan 124. ja 224.Divisioonan alku vahvuus niiden saavuttua Kannakselle.
  
  JR 6:n ja JR 48:n rivivahvuudet olivat 2.heinäkuuta tietenkin alle kesäkuun alun tason mutta yli 600 miehen rivivahvuus keskimäärin oli olosuhteet huomioiden aika hyvä. Olihan rykmenttien tappiot olleet 1 100-1 200 miestä kummassakin 2.7.44 mennessä.
Anonyymi
2021-06-10 21:28:58
Jos hyökkääjä kärsi 50% tappiot niin sehän tarkoittaa vain 150 miestä pataljoonaa kohden ja noin 1350 miehen tappioita divisioonaa kohden. Jos taisteluihin osallistui 25 divisioonaa niin kokonaistappiot noille vain noin 34 000.

Suomessa Ville Kivimäen mukaan miestappioista 94% keskittyi taistelujoukkoihin eli rykmentteihin, jv-pataljooniin ja pioneeriyksikköihin. Koiraslottien osuus tappioista vain 6%. Jälkimmäinen sakki on se joka pääsi Linnanjuhliin horisemaan typerän Sauli Niinistön kanssa.
- Anonyymi
  2021-06-11 15:35:52
  Ei ne ”ohiammutut”todellakaan ole mitään ”koiraslottia”. Ja raivostunut Tarkkispoika munaa taas itsensä perusteellisesti.
  
  Kaatuiko neukkudivisioonassa aina muka kaikki? Tai mistä ne yli 3 miljoonaa neukkujen sotavankia kertyi!
- Anonyymi
  2021-06-15 21:21:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei ne ”ohiammutut”todellakaan ole mitään ”koiraslottia”. Ja raivostunut Tarkkispoika munaa taas itsensä perusteellisesti.
  
  Kaatuiko neukkudivisioonassa aina muka kaikki? Tai mistä ne yli 3 miljoonaa neukkujen sotavankia kertyi!
  Voi voi. Jos tietäisit mikä todennäköisyysero kaatua tai kuolla haavoihinsa oli jääkäripataljoonan ja toisaalta autokomppanian sotilaalle niin et niputtaisi heitä molempia samaan pakettiin. Nämä sotilaat elivät hyvin erilaisessa todellisuudessa.
Anonyymi
2021-06-10 22:48:25
Neukkujen yksiköt oli kauttaaltaan läpi linjan yhden asteen läntisiä vastineita pienempiä todellisuudessa, etenkin sodan loppupuolella:

neukkuarmeija = armeijakunta
neukkuak = divisioona
neukkudiv = prikaati
neukkupr = pataljoona
neukkupat. = vahvennettu komppania

Eli kuulostavat paljon isommilta kuin oikeasti olivat. Talvisotaan verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä: talvisodassa neukkudivisioonassa oli 18800 ukkoa. Kesällä 1944 divisioonien vahvuus oli n. 4000-6000.
- Anonyymi
  2021-06-10 23:22:37
  Neuvostodivisioonalla oli luja defensiivinen tulivoima mutta sen offensiivinen voima oli vähäinen juuri siksi että suhteellisen pienet tappiot heikensivät sen hyökkäysvoiman nopeasti.
  
  Ts. hyökkäyksen tyssäämiseen riitti varsin pienet tappiot. Tämä siis kertoo myös sen osan taisteluista mitä Suomessa ei typerykset usko: neuvostoliittolaisten tappiot olivat paljon paljon pienemmän kuin jossain talvisisodassa jossa jopa motorisoitujen divisioonien miesmäärät nousivat 14 000:een.
  
  Koko sotahistorian käsitystä Suomessa hallitsee myyttinen talvisota ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.
- Anonyymi
  2021-06-10 23:51:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Neuvostodivisioonalla oli luja defensiivinen tulivoima mutta sen offensiivinen voima oli vähäinen juuri siksi että suhteellisen pienet tappiot heikensivät sen hyökkäysvoiman nopeasti.
  
  Ts. hyökkäyksen tyssäämiseen riitti varsin pienet tappiot. Tämä siis kertoo myös sen osan taisteluista mitä Suomessa ei typerykset usko: neuvostoliittolaisten tappiot olivat paljon paljon pienemmän kuin jossain talvisisodassa jossa jopa motorisoitujen divisioonien miesmäärät nousivat 14 000:een.
  
  Koko sotahistorian käsitystä Suomessa hallitsee myyttinen talvisota ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.
  "Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella."
  
  Ja nimenomaan ratkaistiin. Talvisodan vikat viikot oli suomalaisille ennennäkemätön lihamylly. Riveistä poistui pahimpina aikoina PÄIVÄSSÄ lähes rykmentin verran miehiä kaatuneina ja haavoittuneina ja tätä jatkui päivästä toiseen. Reservejä ei ollut näitä korvaamaan.
  
  Samaan aikaan NL toi rintamalle koko ajan uusia, tuoreita voimia. Olivat myös oppineet sotimaan.
- Anonyymi
  2021-06-15 12:14:42
  On syytä alleviivata että jo 1.7.43 eli vuosi ennen Tali-Ihantalaa oli jo puolet puna-armeijan divisioonista vahvuudeltaan alle 7 000 miestä. Seuraavan 11 kuukauden aikana keskivahvuus laski jo lähelle 6 000 ja vuodenvaihteessa 1944-45 lähelle 5000. Vain Kauko-Idässä oli enää lähes 9000 miehen divisioonia.
  
  -----Stieglitz-----
- Anonyymi
  2021-06-24 17:07:43
  Anonyymi kirjoitti:
  Neuvostodivisioonalla oli luja defensiivinen tulivoima mutta sen offensiivinen voima oli vähäinen juuri siksi että suhteellisen pienet tappiot heikensivät sen hyökkäysvoiman nopeasti.
  
  Ts. hyökkäyksen tyssäämiseen riitti varsin pienet tappiot. Tämä siis kertoo myös sen osan taisteluista mitä Suomessa ei typerykset usko: neuvostoliittolaisten tappiot olivat paljon paljon pienemmän kuin jossain talvisisodassa jossa jopa motorisoitujen divisioonien miesmäärät nousivat 14 000:een.
  
  Koko sotahistorian käsitystä Suomessa hallitsee myyttinen talvisota ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.
  - ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.
  
  Raattteentien taistelut ratkaistiin Raatteentiellä, eikä Kannaksella.
Anonyymi
2021-06-10 22:58:11
Venäläiset historioitsijat taitavat olla oikeassa siinä ettei Tali-Ihantalaan koskaan osallistunut 150 000 neuvostosotilasta. Jos nyt otetaan laskelmiin vain 21.Armeijan taisteluihin osallistuneiden divisioonien todelliset vahvuudet vaikka määrävahvuuksina niin eihän 12 divisioonassa ole ollut kuin 80 000 miestä maksimissaan. Sitä paitsi Mannisen mukaankin neljäsosa divisioonista ei osallistunut taisteluihin. Ei kai nyt jukoliste jossain Leningradin kaupungissa reservissä olleita joukkoja ja huoltomiehiä lasketa mukaan Tali-Ihantalan taisteluun? Kyllä jos suomalaisen sotahistorian omituista logiikkaa seurataan.

Sen sijaan suomalaisten omat joukot lasketaan vain divisioonien ja prikaatien vahvuuslukemien mukaan. Vieläpä alakantissa.
Anonyymi
2021-06-10 23:06:41
Huomio! Suomalaisessa divisioonassa v. 1944 oli kivääripataljoonien miehiä keskimäärin noin 2.6-2.7 kertaa enemmän kuin puna-armeijan divisioonassa.

Toistan: Suomalaisessa divisioonassa v. 1944 oli kivääripataljoonien miehiä keskimäärin noin 2.6-2.7 kertaa enemmän kuin puna-armeijan divisioonassa.

Yksi esimerkki on jopa vieläkin rajumpi. Vuosalmella olleen 2.Divisioonan rykmenttien kirjavahvuudet olivat kesäkuun lopulla 1944 lähes 4 000 miestä kummallakin!!! Siis 4 000 miestä!!! Rykmentit olivat tankattu yli määrävahvuuksien koska edessä olisi verinen taistelu molemmille rykmenteille.

Verratkaapa Viipurinlahdella olleiden kahden neuvostodivisioonan vahvuuksiin kun määrävahvuisina niissä oli vain 285 miestä pataljoonassa ja rykmentissä vain noin 1200 miestä.
Anonyymi
2021-06-10 23:18:48
Katsoinpa minäkin Tali-Ihantalan taistelukarttoja päiviltä 28.6-3.7.44 ja löysin tuolta lohkolta rintamavastuusta vain 9 puna-armeijan divisioonaa. Muut reservissä ja suurin osa näistä niin kaukana ettei niitä voi kunnolla nimittää edes rintamareserviksi.

Tali-Ihantalassa suomalaisilla on ollut jalkaväessä miesylivoima määrillä jo kesäkuun lopulla. Olihan yhden divisioonan jalkaväkitaistelijoiden määrä pienempi kuin mikä oli suomalaisella rykmentillä. Niin se vain on.
Anonyymi
2021-06-11 01:15:30
Hyökkäys nimenomaan pysähtyi kun suomalaisia ja saksalaisia oli yhtä paljon kuin puna-armeijan sotilaita.

Paskapuhetta väittää että 50 000 suomalaista olisi tukkinut tien 150 000 hyökkääjältä. Ihan sekopäisiä ultrapatrioottisia idiootteja tuollaiset satusedät.
- Anonyymi
  2021-06-11 07:28:24
  Ei sitä kukaan väitäkään vaan taistelun lopussa 100.000 suomalaista tukki 150.000 punasotilaan toen! Ja onneksi niin teki, koska päinvastaisessa tapauksessa seuraamukset olisivat olleet Suomelle varsin ikävät!
- Anonyymi
  2021-06-11 10:05:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei sitä kukaan väitäkään vaan taistelun lopussa 100.000 suomalaista tukki 150.000 punasotilaan toen! Ja onneksi niin teki, koska päinvastaisessa tapauksessa seuraamukset olisivat olleet Suomelle varsin ikävät!
  150 000 puna-armeijan sotilasta ei koskaan taistellut Tali-Ihantalassa. Tuo on eräs suuria myyttisiä väitteitä. Kun tiedämme että suomalainen divisioona oli mies määrältään 2 kertaa suurempi kuin puna-armeijan tiedämme tuollaisen 50 000 vs 150 000 väitteen olevan huuhaata.
  
  Suomalaiset yksiköt: 11.D, 18.D, 4.D, 6.D, PS. D, 3.Pr, osa 20.Pr, RajaJP2, osa RatsuväkiPr, ylijohdon ja armeijakuntien tykistöä ja it-yksikkö, ainakin yksi linnoituspataljoona. Noskuan suunnalla 3.D. Jonka tykistö osin tuki Ihantalan taisteluissa. Suomalaisia jv-pataljoonia 42 ja Noskua mukaanlukien 49. 42 pataljoonan miesmäärä vastasi ainakin 120 puna-armeijan jv-pataljoonaa. Siis yli 13 divisioonan jalkaväkeä.
  
  Suomalaisten joukkojen määrät ovat tarkoituksellisesti laskettu alakanttiin ja puna-armeijan tarkoituksellisesti yläkanttiin koska Suomen kansaa halutaan huijata uskomaan kyseessä olleen David vs Goljat-taistelun jonka Daavid voitti.
  
  Muistaa on syytä sekin että puna-armeijan panssariyhtymät miesmääriltään olivat pieniä. Panssariprikaatiin määrävahvuisena 300 miehen kivääripataljoonalla varustettuna kuului vain 1400 miestä js ps-rykmentti in vain n 300 miestä (jos siinä 80 miehen konepistoolein varustettu komppania).
  
  Kannaksella saattoi olla 9.6.44 kaikkiaan 4 ps-prikaatia, 10 ps-rykmenttiä ja 10 ryn.tyk.rykmenttiä mutta älkää ikinään kuvitelko että ne olisivat olleet kaikki joko Tali-Ihantalassa tai Vuosalmella tai Viipurinlahdella.
Anonyymi
2021-06-11 10:22:00
Vuosalmella maksimissaan oli 4 puna-armeijan divisioonaa rintamavahvuudessa ja panssariyksiköiden kokonaisvahvuus n. 100 vaunua vastasi 5 vaunurykmenttiä. On siis helppo laskea että maksimissaan siellä on ollut 27 000 - 28 000 miestä. Ylijohdon tykistöä ei juuri ollenkaan (yksi heitinprikaati tai rykmentti ehkä) vaan vain divisioonien oma ja kahden armeijakunnan tykistörykmentit, yht 2 tykistörykmentti. Kokonaismiesmäärä hieman yli 30 000 miestä.

2 uutta 23.armeijan divisioonaa siirrettiin Noskualta Vuosalmella kun taistelut olivat jo laantumassa. Ne asettuivat puolustusasemiin. Laskemalla nämä niihin jotka Vuosalmella todella taistelivat päästään noin 45 000 puna-armeijan vahvuuteen.

Suomalaisia oli hilattava Vuosalmella yhä enemmän muualta kun 2.D:n tappiot olivat raskaat. Yli puolet 15.D:stä taisteli Vuosalmella ja yksi 19.Pr:n pataljoona. Samoin heinäkuussa lähes koko Panssaridivisioona siirrettiin Vuosalmella. 2.D oli tankattu ennen taistelua hyvin suureksi ja sen kirjavahvuus kesäkuun lopulla oli reilusti yli 15000 miestä.

Suomalaisia joukkoja kaikkiaan siis osallistui Vuosalmen taisteluihin reilusti yli 30 000 (määrä kaikkiaan lähennellyt 40 000). Eipä ollut sielläkään Daavid vs Goljat asetelma.
- Anonyymi
  2021-06-11 10:51:17
  Vahvuudet.
  Suomi.
  75000 sotilasta (alun perin Karjalan kannaksella)
  268000 sotilasta (vahvistusten jälkeen sekä Karjalan kannaksella että Karjalan rintamalla)
  1930 tykkiä
  110 tankkia/ rynnäkkötykkiä (30–40 modernia, StuG III, T-34, KV-1)
  248 lentokonetta (vain 50 olivat moderneja, Bf 109, Ju 88) [1]
  
  Neuvostoliitto.
  
  451500 sotilasta ( 5 uutta divisioonaa lähetettiin myöhemmin Karjalan kannakselle) [2]
  10 500 tykkiä.
  800 tankkia
  1600 lentokonetta.
  
  https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive
- Anonyymi
  2021-06-11 10:54:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Vahvuudet.
  Suomi.
  75000 sotilasta (alun perin Karjalan kannaksella)
  268000 sotilasta (vahvistusten jälkeen sekä Karjalan kannaksella että Karjalan rintamalla)
  1930 tykkiä
  110 tankkia/ rynnäkkötykkiä (30–40 modernia, StuG III, T-34, KV-1)
  248 lentokonetta (vain 50 olivat moderneja, Bf 109, Ju 88) [1]
  
  Neuvostoliitto.
  
  451500 sotilasta ( 5 uutta divisioonaa lähetettiin myöhemmin Karjalan kannakselle) [2]
  10 500 tykkiä.
  800 tankkia
  1600 lentokonetta.
  
  https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive
  Maalaa liimaa osoitekenttään kaikki, koska loppu linkistä "Petrozavodsk_offensive" ei tullut aktiivisena.
- Anonyymi
  2021-06-11 15:52:28
  Ei vaikuta uskottavalta! Tempaiset hatusta, että osa neukuista ei ollut etulinjassa. Sama koski tietenkin myös suomalaisia!
- Anonyymi
  2021-06-15 21:37:47
  Anonyymi kirjoitti:
  Vahvuudet.
  Suomi.
  75000 sotilasta (alun perin Karjalan kannaksella)
  268000 sotilasta (vahvistusten jälkeen sekä Karjalan kannaksella että Karjalan rintamalla)
  1930 tykkiä
  110 tankkia/ rynnäkkötykkiä (30–40 modernia, StuG III, T-34, KV-1)
  248 lentokonetta (vain 50 olivat moderneja, Bf 109, Ju 88) [1]
  
  Neuvostoliitto.
  
  451500 sotilasta ( 5 uutta divisioonaa lähetettiin myöhemmin Karjalan kannakselle) [2]
  10 500 tykkiä.
  800 tankkia
  1600 lentokonetta.
  
  https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive
  Laatokan pohjoispuolella olleiden neuvostodivisioonien ja prikaatien miesmäärät ovat olleet jopa vielä pienemmät kuin Kannaksella. Mukana mm rykmenttejä jotka koostuivat vain kahdesta reilun 300 miehen pataljoonasta. Ei ole pienintäkään epäilystä että Karjalan Rintaman miesmääriin on laskettu mukaan kaikki rautatievirkailijat ja tuulimyllyjen lämmittäjätkin. 🤣
Anonyymi
2021-06-11 10:30:33
Ohto Mannisen mukaan suomalaisia ja saksalaisia joukkoja olisi ollut Kannaksella enemmän kuin hyökkääjiä jo niinkin aikaisessa vaiheessa kuin 10.7-15.7.44.

////Kainalniemen Hiki
- Anonyymi
  2021-06-11 13:47:40
  Kainalosi pettää ja hienhaju on valtava!
  
  Neukkuja oli 150.000 ja suomalaisia 100.000!
- Anonyymi
  2021-06-15 21:41:09
  Ei Kannaksella ollut saksalaisia maajoukkoja. Lento-osasto Kuhlmey oli tietenkin ja jokunen rynnäkkötykki.
  
  Jv-divisioona Greif taisteli Viipurinlahdella eikä Tali-Ihantalassa!
Anonyymi
2021-06-11 14:51:28
Suomella on ollut rannikkojoukkojen torjuntakomppaniat mukaanlaskien vähintään 85 jv-pataljoonan verran jalkaväkeä Kannaksella. Määrävahvuisia niissä olisi siten lähes 87 000 miestä. Vuosalmella osa pataljoonista suorastaan ylivahvuisia heinäkuun alussa. Täydennykset reserveistä kasvattivat miesvahvuutta. Lisäksi huomioitava saksalaisen Greif-divisioonan noin 5 000 jv-miestä.

Puna-armeijan 29 divisioonassa on normikaaviolla ollut 261 jv-pataljoonaa ja 320 miehen keskiarvolla pataljoonissa ollut noin 83 500 miestä. Panssariyhtymien jv-miesten määrä maksimissaan 3 000. Yht 86 500 miestä.

Siis puolustajilla jv-miehissä hyvinkin 1:1 voimasuhde, ehkä jopa niukka ylivoima.
- Anonyymi
  2021-06-11 15:57:20
  Uskotko muka oikeasti, että alivoimainen neukku. Hyökkäsi Viipurinlahdella ja pyrki mantereella? Miksi se niin teki? Mikä oli tavoite?
  
  Neukku kokilyhyen ajan sisällä hävlöt Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!
  
  Mikä oli näiden päättömien hölmöntölmäysten tavoite ja tarkoitus! Ne kunnolivat hyvin tappiollisia hyökkääjälle!
- Anonyymi
  2021-06-14 09:05:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Uskotko muka oikeasti, että alivoimainen neukku. Hyökkäsi Viipurinlahdella ja pyrki mantereella? Miksi se niin teki? Mikä oli tavoite?
  
  Neukku kokilyhyen ajan sisällä hävlöt Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!
  
  Mikä oli näiden päättömien hölmöntölmäysten tavoite ja tarkoitus! Ne kunnolivat hyvin tappiollisia hyökkääjälle!
  Suomalaisessa jv-pataljoonassa oli 1944 noin 3 kertaa enemmän sotilaita kuin puna-armeijan. Jo tämä tieto auttaa niitä joilla laskutaitoa on tunnistamaan, ettei taistelijoissa hyökkääjällä ollut mitään "tuntuvaa ylivoimaa". Ylivoima jos sitä yleensä edes on ollut oli mitätön.
  
  Viipurinlahdella hyökänneiden pataljoonien alkuvahvuudet vaivaiset 285 miestä per pataljoona. 2 divisioonassa yhteensä vain siis 5130 miestä eli 5 suomalaisen pataljoonan verran. Periaatteessa siis 2 suomalaista pataljoonaa kykeni jalkaväen suhteen pidättelemään hyökkääjää. Todellakin - ei sillä hyökkääjällä mitään valtavaa taistelijoiden miesmäärää ollut. Suomalaisten ongelmat: huono panssaritorjunta, yleinen sotaväsymys ja tympääntyminen koko sotaan. Myös selkeä pelkuruus alkoi olla yhä yleisempi suomalainen ilmiö. Myytti rohkeista rämäpäisistä suomalaisista romahti. Esiin astui juoppolalli, ruikuttaja ja jurnuttaja. Upseereita tämä tietenkin masensi. Koko sinivalkoinen patrioottinen tarina rysähti kasaan. Missä oli se kuuluisa suomalainen "luonteenlujuus"?
- Anonyymi
  2021-06-15 21:45:37
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomalaisessa jv-pataljoonassa oli 1944 noin 3 kertaa enemmän sotilaita kuin puna-armeijan. Jo tämä tieto auttaa niitä joilla laskutaitoa on tunnistamaan, ettei taistelijoissa hyökkääjällä ollut mitään "tuntuvaa ylivoimaa". Ylivoima jos sitä yleensä edes on ollut oli mitätön.
  
  Viipurinlahdella hyökänneiden pataljoonien alkuvahvuudet vaivaiset 285 miestä per pataljoona. 2 divisioonassa yhteensä vain siis 5130 miestä eli 5 suomalaisen pataljoonan verran. Periaatteessa siis 2 suomalaista pataljoonaa kykeni jalkaväen suhteen pidättelemään hyökkääjää. Todellakin - ei sillä hyökkääjällä mitään valtavaa taistelijoiden miesmäärää ollut. Suomalaisten ongelmat: huono panssaritorjunta, yleinen sotaväsymys ja tympääntyminen koko sotaan. Myös selkeä pelkuruus alkoi olla yhä yleisempi suomalainen ilmiö. Myytti rohkeista rämäpäisistä suomalaisista romahti. Esiin astui juoppolalli, ruikuttaja ja jurnuttaja. Upseereita tämä tietenkin masensi. Koko sinivalkoinen patrioottinen tarina rysähti kasaan. Missä oli se kuuluisa suomalainen "luonteenlujuus"?
  Se oli siellä, missä hyökkäys torjuttiin Viipurinlahdella! Huolimatta sulosanoistasi neukkusotilas pelkäsi enemmän, karkasi enemmän ja yleinen sotaväsymys vaivasi pahemmin! Siksipä hyökkäys ei koskaan saavuttanut Suomen mannerta!
  
  Joko nyt kertoisit, mikä oli Viipurinlahden hyökkäyksen tavoite ja tarkoitus? Olipa se mikä hyvänsä niin sitä ei saavutettu vaan tämäkin taistelu liittyi Suomen torjuntavoittojen ketjuun!
Anonyymi
2021-06-11 15:26:09
Olisiko liikaa vaadittu jos Suomen armeijan ja puna-armeijan vahvuutta mitattaisiin samalla mittanauhauhalla ja puntarilla? Usein suomalainen versio näyttäisi laskevan Tali-Ihantalan suomalaisjoukot vain näillä divisioonilla ja prikaateilla mutta 21.Armeijan tapauksessa mukaan mukaan lasketaan kivääri- ja panssariyhtymien lisäksi myös tämä mystinen kai Pietarin suurkaupungin alueelle ulottuva logistiikkaketjun.

Menee liian mutkikkaaksi tällainen manipulointi olkoonkin että osa ennen divisioonien sisällä tapahtuvasta touhusta ulkoistettiin. Mutta niin kyllä tehtiin Suomessakin. Eräs tärkeä osatekijä molemmilla osapuolilla oli kuljetus- ja huoltoyhtymäketju joka ulottui tehtaiden porteilta lastausetappeihin ja sieltä rintamalle. Mukana Suomessa VR ja monet muut elementit jotka yhtä hyvin olisi voitu laskea mukaan. Entä sotilaspiirit Tali-Ihantalan selustassa, henkilötäydennyskeskukset, sairaalat jne...

Muuten - neuvostodivisioonien pieneneminen kohdistui prosentuaalisesti eniten juuri jalkaväen ns kivääripataljooniin mutta myös tukiaselajeihin. Sen sijaan tykistön putkimäärä jopa kivääridivisioonissa pysyi lähes ennallaan eli suhteessa jv-pataljoonien kokoon tulivoima kasvoi selvästi.

*****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-11 16:37:16
Aika hassua, että puna-armeija mobilisoi sotaan kymmeniä miljoonia miehiä, mutta näistä ei sitten riittänyt kuitenkaan sotilaita rintamalle tappelemaan.
- Anonyymi
  2021-06-12 20:13:40
  Vuoden 1941 katastrofi johti siihen että jopa 10 miljoonaa asevelvollisuusiän saavuttanutta tai saavuttavaa miestä mukana asepalveluksen suorittaneita jäi saksalaisten valtaamille alueille.
  Ongelma poistui vasta vuoden 1944 lopulla kun läntiset alueet vapautettiin.
Anonyymi
2021-06-12 21:31:07
Tali=Ihantalassa oli Neukkuja 150.000 ja suomalaisia 100.000!

Saksalainen Greif-divisioona taisteli Viipurinlahdella!
- Anonyymi
  2021-06-13 00:13:59
  14 divisioonassa on ollut korkeintaan vain 90 000 miestä. Edes kaikki niistä ei olleet Rintama vahvuudessa.
  
  Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.
- Anonyymi
  2021-06-13 07:32:38
  Anonyymi kirjoitti:
  14 divisioonassa on ollut korkeintaan vain 90 000 miestä. Edes kaikki niistä ei olleet Rintama vahvuudessa.
  
  Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.
  ” Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.”
  
  Ja ovat väärässä, koska neukkuja oli taistelun loppuvaiheessa 150.000! Suomalaisia oli 100.000, mutta heistä vain pieni osa osallistui taisteluun kunhan katsoivat päältä!
- Anonyymi
  2021-06-14 09:18:39
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.”
  
  Ja ovat väärässä, koska neukkuja oli taistelun loppuvaiheessa 150.000! Suomalaisia oli 100.000, mutta heistä vain pieni osa osallistui taisteluun kunhan katsoivat päältä!
  Puolustusvoimia lähellä olevien ns historioitsijoiden täysin hatusta temmattuja lukuja sekä 50 000 että varsinkin tuo 150 000. Venäläisten historioitsijoiden luku 60 000 on hieman liian pieni lukema. Sehän viittaa noin 9 divisioonaan. 12 divisioonaa armeijakuntien tykistölliset joukot panssariyhtymät viittaa noin vajaaseen 100 000 mieheen.
  
  Entä suomalaiset Tali-Ihantalassa? Divisioonien lisäksi laskettava Päämajan ja armeijakuntien joukot, ainakin 10 000 miestä. PS. D yli 9 200, 4 divisioonaa 53 000, kahta prikaatia vastaavat muut jalkaväkiyksiköt yli 13 000. Jo näistä saadaan kasaan ainakin 85 000 miestä. Noskuan suunnan yli 15 000 suomalaisesta osa tuki Tali-Ihantalan taisteluja.
  
  On täysin selvä asia kun osapuolien taistelevia joukkoja mitataan samalla mittanauhalla ja punnitaan samalla vaalla on väite 50 000 vs 150 000 kestämätön. Jos otetaan puna-armeijan huoltoporras laskelmiin on sama tehtävä myös suomalaisten osalta.
  
  Voimasuhteet ovat olleet paljon tasaisemmat mitä yleinen suomalainen (manipuloitu) tarina esittää.
- Anonyymi
  2021-07-04 15:53:23
  Anonyymi kirjoitti:
  14 divisioonassa on ollut korkeintaan vain 90 000 miestä. Edes kaikki niistä ei olleet Rintama vahvuudessa.
  
  Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.
  ” Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.”
  
  Tuskinpa vaan. Ainostaan yksi Suomen stallari on tuota mieltä!
Anonyymi
2021-06-13 00:10:31
Sekin on ihan huuhaajuttu ett Tali-Ihantalassa olisi ollut paljon ylijohdon neuvostotykistöä. Tämä tiedetään siitä että neuvostokenttätykistö ampui 21.6-7.7 vain 18% enemmän kranaatteja kuin suomalaiset IV Armeijakunnan lohkolla. 144 000 kranaattia 17 päivässä ei viittaa siihen. Heittimillä ammuttu kranaattimäärä - hieman yli 90 000 - viittaa samaan.

Valkesaaressa yhden päivän aikana Leningradin Rintama ampui yli 300 000 kranaattia.
- Anonyymi
  2021-06-13 07:33:32
  Ja mistä olet nuo lukusi nyt saanut?
- Anonyymi
  2021-06-13 07:50:49
  Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut
- Anonyymi
  2021-06-13 09:08:57
  Anonyymi kirjoitti:
  Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut
  ” Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut”
  
  Tiedetäänkä? Venäläiset kun yleensä valehtelevat kaikesta!
- Anonyymi
  2021-06-13 10:18:12
  Anonyymi kirjoitti:
  Ja mistä olet nuo lukusi nyt saanut?
  Tuo lukema 144 000 kenttätykistön ammusta oli suomalaisten tiedustelun ja yksikköraportoinnin tulos. Rintamalla jatkuvasti tehtiin tilastoa kuinka paljon vihollinen ampui keveän ja raskaan tykistön ammuksia sekä krh:n. Hyökkääjä ei todellakaan ampunut kovinkaan paljon enemmän kenttätykistön ammuksia kuin suomalaiset.
  
  -----Stieglitz-----
- Anonyymi
  2021-06-13 17:58:20
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut”
  
  Tiedetäänkä? Venäläiset kun yleensä valehtelevat kaikesta!
  Sarkasmiani eivät näköjään kaikki ymmärtäneet
- Anonyymi
  2021-06-14 07:07:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Tuo lukema 144 000 kenttätykistön ammusta oli suomalaisten tiedustelun ja yksikköraportoinnin tulos. Rintamalla jatkuvasti tehtiin tilastoa kuinka paljon vihollinen ampui keveän ja raskaan tykistön ammuksia sekä krh:n. Hyökkääjä ei todellakaan ampunut kovinkaan paljon enemmän kenttätykistön ammuksia kuin suomalaiset.
  
  -----Stieglitz-----
  Jos oli niin MISTÄ olet tuon luvun löytänyt? Sitä kysyin.
- Anonyymi
  2021-07-04 15:55:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Tuo lukema 144 000 kenttätykistön ammusta oli suomalaisten tiedustelun ja yksikköraportoinnin tulos. Rintamalla jatkuvasti tehtiin tilastoa kuinka paljon vihollinen ampui keveän ja raskaan tykistön ammuksia sekä krh:n. Hyökkääjä ei todellakaan ampunut kovinkaan paljon enemmän kenttätykistön ammuksia kuin suomalaiset.
  
  -----Stieglitz-----
  Jos Stieglitz (=Tarkkispoika) jotakin sanoi niin varmasti tulee valetta!
Anonyymi
2021-06-13 08:21:08
Väittämät näillä venäläismielisillä tyypeillä ovat sitä luokkaa, kuin hevosmiesten tietotoimistolta; hevonsontaa.
Anonyymi
2021-06-13 10:57:07
Viipurinlahden taisteluissa olleiden 224.D: ja 124.D:n jalkaväkipataljoonien määrävahvuudet taistelujen alussa olivat todellakin vain 285 miestä. Nämä edustivat lisääntyvää divisioona mallia joissa oli 5100-5200 miestä. Vuoden 1944 syksyllä nämä divisioonat olivat jo enemmistönä puna-armeijassa.

21.Armeijan ja 23.Armeijan divisioonat olivat kesäkuun alussa 1944 miesmääriltään 6400-7150 miestä ja vain 4 divisioonan miesmäärä oli yli 7 000. Ja tämäkin vain siksi että niiden kenttätykistöt olivat yhtä täydet kuin 9400 miehen divisioona mallissa. Jv-pataljoonat olivat pieniä, vain niukasti yli 300 miestä keskimäärin.

-----Stieglitz-----
- Anonyymi
  2021-07-04 15:56:20
  Väittää Tarkkispoikaveri nimimerkillä!
Anonyymi
2021-06-13 11:05:59
Ohto Mannisen mukaan puolustajilla oli miesylivoima Kannaksella jo ennen STAVKA:n suuria yksikköjen siirtoja pois Kannakselta heinäkuun puolivälissä 1944.

Koko suomalaisen sodankäynnin ongelma kesällä 1944 oli heikko panssaritorjunta sekä kyvyttömyys pärjätä ylivoimaiselle NL:n ilma-aseelle. Paineen hellittämisessä auttoi paljon se että STAVKA irroitti lentovoimia viimeistään Viipurin valtauksen ajankohtana. Lentomäärät kertovat oleellisen: ylivoimaisesti suurimmat lentomäärät suoritettiin 14.6.44 ( ainakin 1700). Tali-Ihantalan lentomäärät vain puolet Kuuterselän päivistä. Lähes 20% maataistelukoneista oli jo siirretty Viron suunnalle.

////historian faktat
Anonyymi
2021-06-13 11:30:38
320 miehen pataljoonakeskiarvolla 27 divisioonan taisteluihin osallistuneen Leningradin Rintaman jv-divisioonan Jv-pataljoonamiesmäärä on ollut 77 760 miestä panssariorikaatien 4 x 320 panssari/rynnökkötykkirykmenttie 20 x 80. Yhteislukemaksi 77 760 1280 1600 = 80 640 miestä. Myöhemmin mukaan tullut merijv-prikaati nostanut lukemat noin 83 000.

Ohto Mannisen mukaan hyökkääjän tappiot Viipuri-operaatiossa n. 31 000, Tali-Ihantalassa n. 22 000, Noskuassa 8 000, Viipurinlahdella (ja Tienhaarassa) 9 000 ja Vuosalmella n. 15 000. Kaikenkaikkiaan kesä-heinäkuussa Leningradin Rintaman tappiot Kannaksella ja Viipurinlahdella 105 000. Suomalaisten tappiot 40 500 ja saksalaisten n. 600 miestä.

Tappiosuhde noudatti tyypillistä vuoden 1944 itärintaman jakaumaa jossa etenevät neuvostojoukot menettivät 2.5 kertaa enemmän kuin vetäytyvät taisteluja häviävät akselivaltojen joukot. NL:n tappioissa kadonneiden/sotavangiksi jääneiden osuus hyvin, hyvin pieni. Kannaksella suomalaisia jäi paljon enemmän sotavangiksi kuin puna-armeijan sotilaita. On myös kiinnostavaa ja paljastavaa että vain 25 neuvostoliittolaista lentosotilasta jäi Kannaksella sotavangiksi.
- Anonyymi
  2021-06-13 13:20:01
  Eli neuvostojoukot kärsivät siis noin 130 % tappiot. Jokin tässä mättää.
- Anonyymi
  2021-06-13 14:32:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli neuvostojoukot kärsivät siis noin 130 % tappiot. Jokin tässä mättää.
  Mannisen mukaan Leningradin Rintaman tappiot Kannaksella kaikkiaan ovat olleet 105 000 ja ilman sairaustapauksia alle 100 000. On huomattava että sotilaista haavoittui n. 80 000 ja 20 000 kaatui. Haavoittuneista noin 80 000 tapauksesta 75% oli lieviä joten suuri osa jopa yli puolet haavoittuneista on ollut joukkojen täydennettävissä jo viimeistään heinäkuussa 1944.
  
  Yleensä haavoittuneista noin 35-40% oli tapauksia joissa sotilas
  
  A) menehtyi
  B) toipui mutta vapautettiin asepalveluksesta
  C) toipui mutta siirrettiin pois taistelujoukoista
  D) toipui täysin ja palasi yksikköönsä
  
  Viimeksi mainittu ryhmä oli selvästi suurin.
  
  Puna-armeija menetti Kannaksella menehtyneinä ja vaikeasti haavoittuneina noin 40 000 miestä eli noin 1350 miestä divisioonaa kohden. Täydennykset peittivät näistä tappioista suurimman osan jo taistelujen aikana ja loput heinäkuun puoliväliin mennessä.
  
  Jos ja kun pataljoonia joihin yli 90% tappioista kohdistui on ollut Kannaksella noin 280 ja joista noin 260 osallistui jossain määrin taisteluihin nähdään että pataljoonaa kohden nämä kaatuneet vakavasti haavoittuneet ovat olleet noin 130-150 miestä. Siis vajaat puolet menetettiin pysyvästi. Kaatuneita tai haavoihinsa menehtyneitä on ollut pataljoonaa kohden noin 25-30% sen vahvuudesta.
- Anonyymi
  2021-06-13 14:41:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli neuvostojoukot kärsivät siis noin 130 % tappiot. Jokin tässä mättää.
  Nykyisin tiedetään että kaatuneita ja haavoihinsa menehtyneitä Leningradin Rintaman Kannaksen tappioista olu 24 600. Tutkimukset lähes joka maassa osoittavat että kuolleista 90-95% oli taistelujoukkojen sotilaita ja että todennäköisesti yli 80% kohdistui jv-pataljooniin. Tässä tapauksessa n. 20 000 jv-divisioonien tai panssariyhtymien pataljoonissa ja kiväärikomppanioissa taistelleita olisi kaatunut, kadonnut tai menehtynyt haavoihin. Se tarkoittaa keskimäärin n. 70 miestä pataljoonaa kohden Kannaksella eli yli 20%, ja niissä joilla oli eniten rintamavastuuta n 25-30% kuolleisuutta.
  
  Tiihosenkin mukaan 75% haavoittumisista oli lieviä ja näistä suurin osa palasi entiseen yksikkönsä varsin pian.
Anonyymi
2021-06-13 14:10:35
Hyökkäykset pysähtyivät kun voimasuhteet tasoittuivat kesäkuun lopussa 1944. Voimasuhteiden esittäminen puna-armeijalle Tali-Ihantalassa 1:3 on paisuttelua. Suomalaisessa divisioonassa oli keskimäärin 13 300 miestä kun puna-armeijalla ehkä 6 700. Suomalainen prikaati oli kooltaan puna-armeijan divisioonan kokoinen. Tämä käsittämätön tapa jossa Leningradin Rintaman huoltoporras lasketaan puna-armeijan vahvuuksiin mutta suomalaisten jätetään pois laskuista on eräs virhepäätelmän kulmakiviä. Suomella oli VKT-linjalla myös armeijakuntien sekä ylijohdon (Päämajan alaisia) tykistö-, it- ja muiden aselajien yksiköitä jotka on huomioitava laskelmissa.

Jos kerran koko Puolustusvoimien vahvuus on ollut 530 000 miestä ja naista joista yli 500 000 maavoimiin lukeutuvia ja divisioonallisia (14 1) prikaatillisia (5 1) sotilaita niistä n. 240 000 ja vaikka niistä vähennettäisiin sisämaan koulutuskeskuksissa olevat alokkaat ja kouluttajat kasvaa ns. "divisioonallinen viipale" lähelle 25 000 miestä. Jokaisen divisioonan ja prikaatin taustalla oli tuhansia maavoimien miehiä ja naisia mahdollistamassa sotatoimien jatkumisen. Miettikääpä esim ase-, ammus-, muona-, juoma-, lääkintä- ja muun materiaalin logistiikkaketjua.

Voitte toki itse selittää mitä muita kuului maavoimien noin puoleen miljoonaan henkilöön kun niistä vähennätte ensin 14 jv-divisioonan, PS-divisioonan, 5 jv-prikaatin, ratsuväkiprikaatin n, 7 rajajääkäripataljoonan sekä rannikkopuolustuksen joukot.Ilmansuojelujoukot (suurelta osin osa-aikaiset) - kokonaismäärät jopa 100 000) - niistä on jo valmiiksi laskettu pois.
Anonyymi
2021-06-13 21:10:38
Ohto Mannisen mukaan "22.6.44 Stalin kaatoi kylmää vettä Leningradin Rintaman Esikunnan päälle - ei pyydyttyjä kahta armeija kuntaa. Leningradin Rintama sai tulla toimeen omillaan."

Tämä jos mikä viittaa siihen että Stalin suunnitteli Suomen armeijalla tulevaa tehtävää - saksalaisten ajamista ulos Pohjois-Suomesta ja Lapista. Taitava strateginen siirto. Stalin oli suurten näkemysten mies.
- Anonyymi
  2021-06-13 21:36:14
  Tai sitten hän yksinkertaisesti halusi varmistaa voiton Valko-Venäjällä hajottamatta liikaa voimiaan.
Anonyymi
2021-06-13 21:21:20
Suomessa on selvästi haluttu rakentaa Daavid vs Goljat asetelma Tali-Ihantalan osalta vaikka kyseessä oli 12:n noin 6000 miehen neuvostodivisioonan ja 6:n noin 13 000 miehen divisioonan voimaa vastanneen kahden sotavoiman tasapaino. Ei yliotetta kummallakaan. Aivan sama kuin Vuosalmella.

Se että suomalaiset tässä tilanteessa jopa horjuivat ajoittain on se yllätys. Tämä taistelu oli kaukana jostain talvisodan Kollaa-kestää tapauksesta.
- Anonyymi
  2021-06-13 22:23:59
  Ei siinä ole mitään myyttiä! Tali-Ihantalassa 100.000 suomalaista torjui 150.000 hyökkääjää!
- Anonyymi
  2021-07-04 16:00:05
  Vain stallari puhuu nekun ’pienistä’ divisioonista!
Anonyymi
2021-06-13 22:11:51
Leningradin Rintaman 21. ja 23.Armeijan divisioonien vahvuudet kesäkuun 1.päivänä 1944:

21.A

45.KaartinD.....7196 miestä
63.KaartinD.....7243 miestä (suurin)
64.KaartinD.... 7218 miestä
178.D..................6899 miestä
358.D..................6972 miestä
381.D..................6878 miestä
72.D............... .....6518 miestä
109.D............ .....6441 miestä
286.D.............. ...6948 miestä

23.A

10.D................6623 miestä
281.D.............6735 miestä
177.D.............7156 miestä
372.D.............6564 miestä
314.D.............6687 miestä
142.D.............6543 miestä
46.D................6587 miestä
92.D...............6421 miestä
90.D...............6539 miestä

Leningradin Rintaman reservi

13.D...............6651 miestä
382.D............6569 miestä
168.D............6466 miestä
265.D............6550 miestä
268.D............6589 miestä

////historian faktat
- Anonyymi
  2021-06-13 22:25:28
  Ja pidät noita lukuja faktoina? Muuta suosiolla nimimerkkisi takaisin Kainalo-hieksi niin se synkkaa uskomuksiisi!
- Anonyymi
  2021-06-13 22:37:34
  Todellakin vain puolet suomalaisen divisioonan vahvuudesta. Keskivahvuudet näyttävät olleet n. 6750 miestä mutta Kannakselle myöhemmin tulleet divisioonat olivat kooltaan enää vain 5100-6400 miestä. 29 divisioonaa vastasi mies määrältään 14 suomalaista tai saksalaista divisioonaa. Heinäkuun alussa suomalaisilla ja saksalaisilla oli yhteensä 11 divisioonaa ja 4 prikaatia eli ekvivalentti 26 neuvostodivisioonalle.
  
  Ei siis mikään Daavid vs Goljat mittelö.
- Anonyymi
  2021-06-14 07:29:26
  Anonyymi kirjoitti:
  Ja pidät noita lukuja faktoina? Muuta suosiolla nimimerkkisi takaisin Kainalo-hieksi niin se synkkaa uskomuksiisi!
  Uusnatsi joka on tatuoinut Lauri Törnin kuvan perseeseensä ei tietenkään tykkää siitä ajatuksesta että voimasuhteet Kannaksella olivatkin paljon tasaisemmat kuin hän on koko tyhjän elämänsä aikana fantasioinut. 🧕😂
- Anonyymi
  2021-06-17 16:04:58
  Näitä divisioonia oli vielä....
  
  80.D (59.Armeija, 43.AK kesäkuun lopulla)
  
  124.D (vain reilu 5100 miestä, 59.A, 43.AK kesäkuun lopussa)
  
  125.D (Rintaman reservi, ei osallistunut taisteluun, alivahvuinen, vähemmän aseistusta)
  
  135.D (Karjalan Rintamasta, Leningradin Rintamaan. Sitten Kannakselle. Rintamassa 23.A:n 94.AK:ssa vasta 8.7.44 lähtien)
  
  221.D (Karjalan Rintamasta Kannakselle rintamareserviin aina 7.7.44 asti. 8.7 94.AK:ssa..)
  
  224.D (vain reilu 5100 miestä, 28.6.44 Virosta 58.Armeijan Viipurinlahdelle. 43. AK:ssa 16.7-16.8)
  
  Muita:
  260.MeriPr (Koivistolla 21.-27.6.44)
  
  16.Linnoitusalue (59.A:ssa mutta vasta 18.7.44 alkaen)
  
  17.Linnoitusalue (23.A:ssa)
  
  22.Linnoitusalue (Rintaman alainen organisaatio)
  
  -----
  Miten reservissä aluksi olleet divisioonan sijoittuivat?
  
  13.D: reservissä 10.6-13.6.44, sitten 21.A:ssa
  15.6-, sen 109.AK:ssa 17.6-18.6, sitten 6.AK:ssa 18.6-2.7, Rintaman reservissä 10.7, 23.A:lle 13.7.44.
  
  382.D:Rintama reservistä 15.6.44 23.A:lle, 115.AK:ssa 15.-16.6.44, armeijan reservissä 17.6.44, 6.AK:ssa 18.6-14.7.44
  
  168.D: 110.AK:ssa 12.6-21.6.44, 27.6-5.7, välillä 109.AK:ssa (23.6.44), rintamareservissä 5.7.44(110.AK).
  
  265.D: 21.A:n 109.AK:ssa 22.-25.6.44, 110.AK:ssa, 5.-6.7.44 110.AK:ssa 12.6-21.6, 26.6-4.7.44
  
  268.D: 21.A:n 110.AK:ssa 12.-17.6.44, 21.A:n 108.AK:ssa 18.-21.6.44, 109.AK:ssa 22.-25.6.44, sekä 26.6-5.7.44 ja sitten siirretty pois.
Anonyymi
2021-06-14 01:04:36
Vaikka voimasuhteet Tali-Ihantalassa alkoivat olla lähes 1:1 niin silti suomalaisten keskuudessa riitti karkuruutta ja kieltäytymisiä. Kyllä sotaväsymys oli Suomessa armeijan sisällä muuttunut pysyväksi ongelmaksi.
- Anonyymi
  2021-06-14 07:14:10
  Neukulla itsellä oli ongelma, että vaikka Tali-Ihanralassa voimasuhteeo olivat heidän eduksi 100.000 vs 150.000 niin silti sotaväsymys aiheutti sen, että heidän sadan miehen divisiooniaan pakeni jatkuvasti nelirivisenä vyörynä takalinjooille. Taistelutahto kun oli tipotiessään!
- Anonyymi
  2021-06-18 16:39:54
  Anonyymi kirjoitti:
  Neukulla itsellä oli ongelma, että vaikka Tali-Ihanralassa voimasuhteeo olivat heidän eduksi 100.000 vs 150.000 niin silti sotaväsymys aiheutti sen, että heidän sadan miehen divisiooniaan pakeni jatkuvasti nelirivisenä vyörynä takalinjooille. Taistelutahto kun oli tipotiessään!
  Tykistön ammuskulutuksen ja jalkaväen osalta ylivoima näyttää pikemminkin olleen vain 1:1.2. Jos sitäkään kun huomioidaan saksalainen divisioona ja se että suomalaisten tykistö oli keskimäärin raskaampaa. NL:n kenttätykistön ammuskulutus v. 1944 osoittaa että keskimääräinen ammuspaino on ollut vain 12.5 kiloa koska reilun 6 kg:n painoisilla 76 mm kevyen kenttätykin ammuksella oli lähes 70% osuus ja 122 mm ammuksilla suurempi osuus kuin 152 mm. Suomella puolestaan 150-155 mm ammuksia kulutettiin 1944 paljon enemmän kuin 120-122 mm:n. Suomalaisten keskiammuspaino onkin ollut noin 15-16 kiloa.
  
  -----Stieglitz-----
Anonyymi
2021-06-14 01:43:56
Outoa, että puna-armeijan saamaa yksittäistä turpasaunaa pitää vielä yli 75 vuoden jälkeenkin yrittää selitellä, vaikka se voitti sodan.
- Anonyymi
  2021-06-15 10:15:22
  Mikä turpasauna kun puolustajan tappiot olivat lähes puolet hyökkääjän tappioista. Eikö idioottilla jo tuo suhdelukema herätä epäilyksiä ettei siellä mitään 1:3 ylivoimaa ollutkaan? 1:2 tappiolukemahan olisi koko ajan heikentänyt juuri suomalaisten asemaa. 😄
- Anonyymi
  2021-06-22 20:30:57
  Anonyymi kirjoitti:
  Mikä turpasauna kun puolustajan tappiot olivat lähes puolet hyökkääjän tappioista. Eikö idioottilla jo tuo suhdelukema herätä epäilyksiä ettei siellä mitään 1:3 ylivoimaa ollutkaan? 1:2 tappiolukemahan olisi koko ajan heikentänyt juuri suomalaisten asemaa. 😄
  "1:2 tappiolukemahan olisi koko ajan heikentänyt juuri suomalaisten asemaa."
  
  Juuri tämä tappiosuhdelukema paljastaa että taistelijoissa (rykmentit, jv-pataljoonat, pioneeriyksiköt) osapuolten voimasuhteet ovat olleet jo 26.6.44 tasaisemmat kuin 1:2 puhumattakaan 1:3. Jos lähtökohta on että osapuolten jv-pataljoonat olivat prosentuaalisesti yhtä lähellä lähtötasoa niin 45 suomalaispataljoonan ja 130 hyökkääjän selvästi pienempien jv-pataljoonien voimasuhteet olivat luokkaa 1:1.2.
  
  Niinpä 1:2.2 tappiosuhde paransi joka päivä puolustajien asemaa. Sodissa yliote menetetään kun ei ole mitään yliotetta eli ylivoimaa.
Anonyymi
2021-06-14 07:15:37
Tarkkispoika uskoo pääsevänsä työn sankariksi kertomalla myyttiä sadan miehen neukkudivisioonista!
Anonyymi
2021-06-14 08:02:01
V. Zamulinin kirjassa The Turn In Kursk annetaan listaukset 381 aktiivisesta divisioonassa 1.heinäkuuta 1943. Tässä vahvuudet:

4 divisioonaa 3 - 4 tuhatta miestä
20 div 4-5 t.
43 div 5-6 t.
107 div6-7 t.
132 div 7-8 t.
75 divisioonaa yli 8 tuhatta

Ja kyseessä jakso jossa keskivahvuudet sodan vahvimmat. Keskiarvo silloin noin 7 000.
Anonyymi
2021-06-14 09:01:27
On kyllä pöhveleillä ja nassikoilla kovat ajat ollut viimevuosina :D

Hetkessä on romautettu kaikki myytit, mitä Suomessa on muodostettu: Kuhlmeyn tuhoamislukemat, Suomen ilmavoimien pudotuslukemat, Tali-Ihantalan oikea mittakaava, voimasuhteet Kannaksella 1944 jne.
- Anonyymi
  2021-06-14 10:26:03
  ” On kyllä pöhveleillä ja nassikoilla kovat ajat ollut viimevuosina :D”
  
  Ei todellakaan, mutta olthan sinä pitänyt huolen hauskanpidosta:-D
  
  ”Hetkessä on romautettu kaikki myytit, mitä Suomessa on muodostettu: Kuhlmeyn tuhoamislukemat, Suomen ilmavoimien pudotuslukemat, Tali-Ihantalan oikea mittakaava, voimasuhteet Kannaksella 1944 jne.”
  
  Miten niin? Etsinä ole romauttanut yhtään mitään! Kaikki tietää, että virallisissa pudotusluvuissa on ilmaa, mutta ei ne korvaudu prosenttilaskulla tai stalkarin epämääräisillä neukkutilastoilla!
Anonyymi
2021-06-14 09:34:40
1/4 Leningradin Rintaman 21.Armeijasta ei osallistunut koko Tali-Ihantalan taisteluun (Lähde: Ohto Manninen) . Tämä tarkoittaa silloin sitä että osallistuneita joukkoja olisi ollut korkeintaan 12 divisioonaa. Montako sotilasta oli 12 divisioonassa? 12 x 6750 miestä mikäli olivat täysvahvuiset kesäkuun alun tapaan (tuskin olleet?) . Se tarkoittaa vain 81 000 sotilasta. Venäläiset historioitsijat esittävät taisteluihin osallistuneen vain 60 000 puna-armeijan sotilasta. Se on ehkä liian pieni lukema mutta suomalaisten esittämä 150 000 on aivan liian suuri paisutteleva lukema.
Anonyymi
2021-06-14 11:52:43
Tuon puna-armeijan 285 miehen pataljoonan kiväärikomppanian määrävahvuus oli vain 60 miestä ja kk-komppaniassa oli vain 38 miestä. Yhteensä pataljoonan 3 kivääri- ja 1 kk-komppaniassa oli vain 218 miestä. Niillä oli 6 konekivääriä.

Vastoin vailla tosiasioista perillä olevien uskomuksia ja fantasioita tuhottu pataljoona ei merkinnyt "jopa tuhannen miehen vihollistappioita" . Ja kun Manninen esitti että tuollaisten pataljoonien hyökkäysvoima oli puolittunut siihen tarvittiin vain noin 100 miehen tappiot per pataljoona, no more no less.

*****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-14 14:18:41
Usein selitellään että kaiken tarkoitus olisi ollut "järkiperäistäminen", että "turhia rönsyjä karsittiin". Mutta tilastot viittaavat muuhun. Verrataanpa viralliseen 04/550-04/53-malliin divisioonassa jossa olisi 9438 sotilasta. Siinä pataljoonien kivääri- ja kk-komppanioiden yhteiset vahvuudet yhteenlaskettuna olisi ollut 45,7% koko divisioonan vahvuudesta. Tämän pienemmän yleistyneen 5297 henkilön divisioonan sotilaista pataljoonien kivääri- ja kk-komppanioiden osuus oli pudonnut 37%:iin. Siis varsinaisten taistelijoiden osuus laski tuntuvasti.

On luultavaa että Kannaksella olleista hieman suuremmista alkuvahvuudeltaan 6700 miehen divisioonista nämä taistelijat muodostivat noin 38% osuuden. Siis pataljoonan 3 kivääri ja yhdessä kk-komppaniassa on ollut yhteensä vain noin 280 miestä. Kun ne kärsivät 140 miehen tappiot on taisteluvoima puolittunut ja hyökkäysvoima aivan liian olematon. Divisioonallisesti kyse oli vain noin 1300 miehen tappioista.

Nyt siis ymmärrämme paremmin miksi vain noin 30 000 miehen tappiot hyökkääjälle 9.6-20.6.44 merkitsivät hyökkääjän hyökkäysvoiman 50% pudotusta. Siksi "150 000 puna-armeijan sotilaan osallistuminen" Tali-Ihantalaan on erittäin fiktiivinen väittämä ja hokema. Yhtä hyvin voisi esittää että puolet Suomen puolustusvoimien puolesta miljoonasta sotilaasta olisi tavalla tai toisella osallistunut tuohon taisteluun. Mutta kerettiläisen leimanhan siitä Suomessa saisi. Puna-armeijan joukkojen määriä hatusta vedellessä pidäkkeet Suomessa poistuvat.

////historian faktat
- Anonyymi
  2021-06-14 14:35:36
  Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima.
  
  Se oli Puna-armeijalla ylivoimainen,kunnes suomalaiset keskittivät Tali-Ihantalassa riittävästi tykistöä rintamalle.Sitä tukivat melko vahvat ilmavoimat sekä panssarintorjunta.
  
  Puna-armeijalla oli aluksi noin kolminkertainen miesylivoimakin,mutta sitä tasoittivat suomalaiset lisäjoukot ja Puna-armeijan raskaat tappiot.
  Tilannetta tasoitti myös hyökkäystä varten annettujen vahvennusten siirtäminen Baltiaan jo heinäkuussa.
- Anonyymi
  2021-06-14 15:19:56
  Puna-armeijan historian faktat näyttää olevan sitten hatusta vedettyjä kun Tapio Tiihonen on tutkinut niitä 14 vuotta.
  
  No en sitten yhtään ihmettele miksi öljyputket vuotaa Siperiassa.
- Anonyymi
  2021-06-14 15:47:28
  Anonyymi kirjoitti:
  Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima.
  
  Se oli Puna-armeijalla ylivoimainen,kunnes suomalaiset keskittivät Tali-Ihantalassa riittävästi tykistöä rintamalle.Sitä tukivat melko vahvat ilmavoimat sekä panssarintorjunta.
  
  Puna-armeijalla oli aluksi noin kolminkertainen miesylivoimakin,mutta sitä tasoittivat suomalaiset lisäjoukot ja Puna-armeijan raskaat tappiot.
  Tilannetta tasoitti myös hyökkäystä varten annettujen vahvennusten siirtäminen Baltiaan jo heinäkuussa.
  "Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima."
  
  Ja siinäkin erot mitättömät Tali-Ihantalassa. Lukemat kenttätykistön ammutuissa kranaateissa 21.6-7.7.44 IV AK: n lohkolla:
  
  NL 144 000
  Suomi 122 000
  
  Kun suomalaisilla keskimäärin hieman painavammat kranaatit voidaan puhua tasapainosta.
  
  Lisäksi: panssarivaunut ilman riittävää jalkaväkeä eivät voita mitään taisteluja. Ne eristettynä on helppo tuhota. Savuammukset ajavat vaunumiehistöt kaaokseen.
- Anonyymi
  2021-06-14 15:52:06
  Anonyymi kirjoitti:
  "Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima."
  
  Ja siinäkin erot mitättömät Tali-Ihantalassa. Lukemat kenttätykistön ammutuissa kranaateissa 21.6-7.7.44 IV AK: n lohkolla:
  
  NL 144 000
  Suomi 122 000
  
  Kun suomalaisilla keskimäärin hieman painavammat kranaatit voidaan puhua tasapainosta.
  
  Lisäksi: panssarivaunut ilman riittävää jalkaväkeä eivät voita mitään taisteluja. Ne eristettynä on helppo tuhota. Savuammukset ajavat vaunumiehistöt kaaokseen.
  Jotain tuohon suuntaan. Suomalaisilla 113500 kranaattia 18.D/3.Pr/6.D lohkolla, 24500 4.D:n lohkolla ja 3.D:n lohkolla yli 25000 (Noskua, osa Ihantalaan) kranaattia. Suomalaisten määrät laskettu 20.6.44 lähtien.
  
  *****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-14 15:41:18
No ei ainakaan mitään kolminkertaista miesylivoimaa ja vielä vähemmin taistelujoukoissa. Jos tuollainen ylivoima olisi ollut ja hyökkääjän tappiot vain reilu tuplasti suuremmat kuin puolustajilla niin suomalaisten puolustus heinäkuun alussa olisi luhistunut, eikö niin?
- Anonyymi
  2021-06-14 23:35:24
  Ei olisi, koska Suomen tykistöllä ei ollut ammuspulaa ja se keskitti tulensa huomattavasti vastustajaansa tarkemmin.
- Anonyymi
  2021-06-15 00:49:44
  Hyökkäysjoukkojen vahvuus oli alussa yli 200 000 miestä ynnärintamavastuussa olleet ja suomalaisten 75 000.
  Materiaalin voimasuhteita on turha edes vertailla.
  Lisäksi hyökkääjä voi keskittää voimansa painopisteeseen,kun puolustajan on oltava varuillaan rintaman koko leveydeltä.
  Hyökkäys torjuttiin.
Anonyymi
2021-06-14 23:52:36
Mannisen mukaan viikolla 27.6-3.7.44 Tali-Ihantalan suunnalla puna-armeijan tappiot olivat 18 000. Seuraavalla viikolla (4.-10.7) 3 900 Ihantalan suunnalla. Yht siis 21 900.

Koko Kannaksella vastaavat lukemat 19 000 ja 14 800. Tämä tarkoittaa että noin 270 pataljoonaa koki 30 000 eli 110 miehen tappiot per pataljoona kahden viikon aikana. Ei siis mitenkään äärimmäisen dramaattiset.
Anonyymi
2021-06-15 00:16:37
15.7.44 Leningradin Rintaman 21.Armeijalla oli käytössään 12 divisioonaa, 9 tykistöprikaatia, 3 tykistörykmenttiä, 1 pst-rykmentti, 4 krh-rykmenttiä, 1 raketinheitinrykmentti, 3 järeää patteristoa, 3 pansarirykmenttiä, 2 rynnäkkötykkirykmenttiä.

23.Armeijalla oli käytössään Vuosalmen suunnalla 6 divisioonaa, 4 tykistöprikaatia, 3 tykistörykmentti, 4 pst-rykmenttiä, 1 krh-prikaati, 5 krh-rykmenttiä, 2 raketinheitinrykmentti, 3 pansarirykmenttiä ja 3 rynnäkkötykkirykmenttiä.

Puna-armeijan tykistörykmentti oli keskimäärin 1/3 pienempi kuin suomalainen ja motorisoidun rykmentin miesmäärä n. 660-680 miestä. Prikaati jonkin verran suurempi kuin suomalainen tykistörykmentti mutta esim raskaan 152 mm tykkejä usein vain 24. Sen sijaan krh-prikaati saattoi käsittää suuren määrän, jopa 84 kpl 120 mm heittimiä.
- Anonyymi
  2021-06-15 14:23:48
  Ja mitä vahvuuksia näissä yksiköissä lienee ollut? Esim 9438 miehen jv-divisioonien Pst-pataljoona saattoi jossain vaiheessa sotaa olla 206 miehen vahvuinen (autorisoitu hyväksytty maksimi) mutta 1944 siirtyi uudet jv-divisioonat käyttämään enää vain 104 miehen pst-pataljoonia. Ne eivät olleet kuin suomalaisen pst-komppanian kokoisia. Vaikka Pst-pataljoona olisi ollut v 1944 206 miehen kokoinen on rykmentti tuskin ollut 700-800 henkilöstöä suurempi, mutta luultavammin riisuttu n. 500 miehen "rykmentti". Motorisoidun tykistörykmentin koko: 675 miestä. Suomessa patteristoissa keskimäärin n. 500 miestä.
  
  Yleinen trendi näyttää siis siltä että puna-armeijan tykistöaselajien monet prikaatit joissa oli 2-3 rykmenttiä tai ne koostuivat 4 patteristosta olivat miesmääriltään 1000-1500 miehen kokoisia ja jos ne koostuivat patteristosta ne jäivät alle 1000 miehen vahvuisiksi. Patteristot näet alkoivat olla vain n. 100 miehen kokoisia. Kaikenkaikkiaan - ne saattoivat olla paljon pienempiä, ja usein olivatkin kuin mitä nimestä saattoi äkkiä päätellä.Suomalaisen kenttätykistörykmentin miesmäärät ilman lomalaisia ja komennuksella olevia olivat n. 1800-1850 miehen vahvuisia.
  
  Puna-armeijan miespula juuri vuoden 1941 katastrofin, tuotannon vaatimusten sekä erittäin veristen 1942-43 taistelujen vuoksi oli akuutti eikä osoittanut helpottumisen merkkejä myöskään 1944. Päinvastoin. Kaikkien organisaatioiden ja yksikköjen miesmääriä oli karsittava ja se koski myös ylijohdon ja rintamien tykistöaselajiyksiköitä.
  
  *****Penna Tervo*****
- Anonyymi
  2021-06-15 14:53:35
  Noilla tiedoilla muihin kuin 21.armeijan jv-divisiooniin (tykistöaselaji- ja panssariyhtymät) on kuulunut tuskin enempää kuin 15000 miestä eli 12 jv-div nämä yhteensä vain n. 90 000 miestä.
  
  Ollaan kaukana jostain 150 000 vahvuuksista kun vielä huomioidaan että tosiaan 1/4 21. A:sta ei osallistunut Tali-Ihantalaan.
Anonyymi
2021-06-15 00:24:41
Kurskin taisteluissa puna-armeijalla oli yli 2 kertaa enemmän tykkejä kuin saksalaisilla mutta saksalaiset ampuivat tykistöammuksia tonneina 2.5 kertaa enemmän.

Kannaksella VKT-linjalla koettiin vähän vastaavaa. Se että on paljon putkia ei vielä merkitse mitään. Ammutuissa ammuksissa suomalaiset pääsivät lähelle puna-armeijan lukemia ja suomalainen tykistö oli raskaampaa. Tonnimäärissä tilanne saattoi olla tasan. Se ratkaisee.
- Anonyymi
  2021-06-15 09:50:08
  Sotakorkeakoulun tutkimus 1950-luvulla esitti että IV Armeijakunnan lohkolla Tali-Ihantalassa sekä maa- että lentotiedustelu paikansi vain noin 100 puna-armeijan tykistöaselajien patteriasemaa. Se oli vain 15% enemmän mitä suomalaisilla ja samansuuntainen oli suhdelukema myös ammuskulutuksessa oli sitten kyse kenttätykistöstä tai heittimistöistä. Ylivoimainen enemmistö niistä ammuksista on tullut puna-armeijan jv-divisioonien pattereista tai sitten armeijakuntien kenttätykistörykmenteistä joita jokaisella armeijakunnalla oli vain yksi.
  
  Tykistöprikaati, armeijan tai ylijohdon yksikkö, puolestaan oli tapauskohtaisesti vain jonkin verran suurempi kuin suomalainen tykistörykmentti. Esim raskaassa haupitsiprikaatissa oli yleensä 32 kpl 152 mm haupitseja. Toisaalta 122mm tykkejä käyttävässä haupitsiprikaatissa saattoi olla 84 putkea mutta kevyessä tykistöprikaatissa 36 tai sitten 62. Sen sijaan ainakin paperilla krh-prikaati oli suuri: peräti 108 kpl 120 mm heittimiä. Se olisi tarkoittanut suomalaisessa mittapuussa 18 raskasta krh-komppaniaa. Periaatteessa siis kuuden suomalaisen divisioonan raskaita krh-komppanioita. 120 mm heittimillä oli hyvin keskeinen rooli puna-armeijan epäsuorassa tulenkäytössä. Mutta se oliko Kannaksella etulinjassa, alkuvaiheen jälkeen enää tällaisia yksikköjä on kyseenalaista. Ammusmäärin vertailu ei ainakaan viittaa siihen VKT-linjalla.
  
  *****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-15 00:45:50
Puna-armeijan tykistödivisioonat jakaantuivat tykistöprikaateihin. Esim. Kannaksella kesällä 1944 olleen 21.Armeijan 5.Kaartin läpimurtotykistödivisioona koostui seuraavista tykistöaselajiprikaateista (jos määrävahvuisia):

-71. KevytTykistöPrikaati = joko 48 tai 72 kpl 76 mm kenttätykkejä
-17. Kaartin KevTykPr = sama kuin edellä, 48 tai 72 kevyttä tykkiä (2 tai 3 rykmenttiä)
- 67.Haupitsiprikaati = 84 kpl 122 mm haupitseja (jotkut lähteet: 3 x 20 haupitsia )
- 95.RaskasHaupitsiPr = 32 kpl 152 mm haupitseja
-18.Kaartin Järeä HaupitsiPr = 24 kpl 203 mm haupitseja
-27.HeitinPrikaati = 108 kpl 120 mm heittimiä

15.Läpimurtotykistöprikaatiin kuului puolestaan:

-35. HaupitsiPr = 84 kpl 122 mm haupitseja
- 85.RaskasHaupitsiPr= 32 kpl 152 mm haupitseja
- 106.JäreäHaupitsiPrikaati = 24 kpl 203 mm haupitseja
- Anonyymi
  2021-06-15 14:36:58
  Epäilemättä mutta samalla logiikalla olisi jv-divisioonien koko pitänyt olla 9438 miestä mutta olivat 6400-7200 Kannaksella ja sitten tulivat mukaan reilun 5100 miehen divisioonat kuten 124.D ja 224.D.
  
  On jokseenkin selvä asia että tykistöaselajiprikaatit olivat selvästi aseiden ja miesmäärien perusteella Kannaksella ja Laatokan Karjalassa mallejaan pienempiä. Aseista ei ollut pula vaan niiden koulutetuista käyttäjistä. Krh-aseita oli NL:llä niin runsaasti että niiden tuotantoa oli sodan jälkipuolella rajusti vähennettävä.
  
  *****Penna Tervo*****
- Anonyymi
  2021-06-16 15:34:27
  Vuonna 1944 Kevyt tykistöprikaati tarkoitti enää kahta 76 mm tykkejä käyttävää tykistörykmenttiä eli 2x24 = 48 tykkiä. Suomalaisessa tykistörykmentissä oli yleensä 1 patteristo joka käytti 75-76 mm tykkejä, yksi raskas haupitsipatteristo (150-155 mm haupitsi) ja 2 muuta käyttivät 105-122 mm tykkejä. Se oli huomattavasti voimakkaampi kuin puna-armeijan ylijohdon kevyt tykistöprikaati.
  
  Voidaan myös päätellä vahvuustaulukoista että tuollainen kevyt "tykistöprikaati" oli tuskin suurempi kuin 1300 miehen yksikkö. Suomalaiseen tykistörykmenttiin kuului n. 1830 miestä.
  
  Raskas haupitsiprikaati koostui 4 patteristosta jossa kussakin oli 8 kpl 152 mm haupitseja. Yht 32 haupitsia. Haupitsiprikaati koostui kolmesta haupitsirykmentistä jossa kussakin 28 kpl 122 mm haupitseja, yht 84. Se oli tällä täysryhmityksellä suurin myös miesmääriltään, yli 2 000 miestä.
- Anonyymi
  2021-06-20 05:51:54
  Kevyt tykistöprikaati oli 1944 kahden rykmentin eli 48 kpl (76 mm) kenttätykin yksikkö, korkeintaan.
Anonyymi
2021-06-15 01:09:48
Avainkohta on tämä: miksi puna-armeija 21.6-7.7.44 kykeni ampumaan vain 144 000 kenttätykistön ammusta IV AK:n lohkolla Tali-Ihantala ja heitinten ammukset mukaanlukien vähemmän kuin pelkästään Valkesaaressa 10.6.44? Pettikö ammushuolto? Loppuiko ammukset? Oliko pula henkilöstöstä ja ajoneuvoista jotka ammuksia toivat? Mitä hyötyä on tykeistä jos ei niillä ammuta?
- Anonyymi
  2021-06-15 01:15:10
  huolto takkuili, ja suomen ampumat tykistökeskitykset tuhosi kärjen.... eväät ja ylivoima loppui.....
- Anonyymi
  2021-06-15 12:20:03
  Anonyymi kirjoitti:
  huolto takkuili, ja suomen ampumat tykistökeskitykset tuhosi kärjen.... eväät ja ylivoima loppui.....
  Suomalaisten aiheuttamat tappiot puna-armeijan tykistölle ja logistiikalle olivat aivan mitättömät. Noita illuusioita on turhaa sisulaisten turha viritellä. Syyt olivat pikemminkin vuoden 1941 katastrofissa ja ammustuotannin ongelmissa kun tuotantoalueita menetettiin. Esim ruuti oli pullonkaulatekijä.
- Anonyymi
  2021-06-15 12:37:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomalaisten aiheuttamat tappiot puna-armeijan tykistölle ja logistiikalle olivat aivan mitättömät. Noita illuusioita on turhaa sisulaisten turha viritellä. Syyt olivat pikemminkin vuoden 1941 katastrofissa ja ammustuotannin ongelmissa kun tuotantoalueita menetettiin. Esim ruuti oli pullonkaulatekijä.
  myös puna-armeijan kannaksen huoltokuljetuksia häirittiin tehokkaasti.
  
  Ja tykistökeskitykset lamauttivat ryntäysjoukot ja tuhosivat myös panssari kärjen. Voima katosi.
  Uuutta voimaa ei saatu. Siihen se jäi.
  Itä-karjalassa viel rynnistettiin, mutta sielläkin voima loppui.
- Anonyymi
  2021-06-18 16:44:36
  Anonyymi kirjoitti:
  myös puna-armeijan kannaksen huoltokuljetuksia häirittiin tehokkaasti.
  
  Ja tykistökeskitykset lamauttivat ryntäysjoukot ja tuhosivat myös panssari kärjen. Voima katosi.
  Uuutta voimaa ei saatu. Siihen se jäi.
  Itä-karjalassa viel rynnistettiin, mutta sielläkin voima loppui.
  Kyllä ne syyt olivat NL:n ammustuotannon pullonkauloissa. Sotaromantikot vain kuvittelevat että piskuiset Suomen ja Saksan lento-osastot olisivat olleet joku suurikin tekijä. Ei sentään 60-70 pommi- tai rynnäkkökoneella mitään ihmeitä saada aikaan.
Anonyymi
2021-06-15 10:10:17
Suomalaisissa tutkimuksissa (Helge Seppälä ja myös Tiihonen) esitetään että VT-linjan taisteluissa hyökkääjällä olisi ollut 1744 tykistöaselajeihin kuulunutta asetta (kenttätykit, krh-heittimet, pst-tykit, raketinheittimet) Suomenlahden pohjoisrannikon ja Kuuterselän välisellä alueella sekä n. 600 Siiranmäen lohkolla. Siis yhteensä n. 2350.

Toisaalta se nykyisin paremmin kuin Seppälän aikaan tiedetään että monet divisioonien mukana kulkevat tykistöaseet olivat täysin muodollisia lukemia koska aseille ei ollut käyttäjiä. Relavantinpaa olisikin tietää ammutut kenttätykistön ja heittimistön ammusmäärät.

Ajatuksia herättäviä on myös se miten motorisoitu tykistörykmentti on kyennyt tehokkaaseen toimintaan jos siinä on näissä jv-divisioonissa ollut vain 675 miestä. Toimiko logistiikka?
Anonyymi
2021-06-15 12:09:43
Stalin ei antanut Govoroville tämän pyytämää 2 armeijakuntaa (= 6 divisioonaa) vaikka NL:lla oli niitä kaikkiaan runsaasti yli 400 ja reservissä toistasataa. Voidaan siis kysyä mikä painoarvo STAVKA:lla ja eteenkin Stalinilla oli koko Kymi-operaatiolle? Taisi olla melko vähäinen. Tässä vaiheessa edettiin jo voimalla kohti Puolan itäosia.

Heinäkuussa 1944 Saksa sai selkäänsä oikein kunnolla Valko-Venäjällä ja elokuun alussa läntisessä Ukrainassa. Saksan sotakonetta kritiikittä palvoneet Suomen aks-läiset olivat henkisessä sekasortotilassa.
Anonyymi
2021-06-15 12:23:08
Suomen rooli neuvostoarmeijan divisioonien yleisessä kutistamisessa oli aivan mitätön. Huvittavaa lukea näiden tietämättömien sinivalkoisten hourailijoiden fantasioita 😂
- Anonyymi
  2021-06-15 12:29:11
  kyllä punakone toppasi tali ihantalaan, yms.. kun sai tykistökeskityksiä vastaan,, voimat hupeni, kärki murtui,,,, ei ollu enää voimia ja henkisestikin murtui.. Lisää voimaa ei saatu, jne....
- Anonyymi
  2021-06-15 21:59:13
  ” Suomen rooli neuvostoarmeijan divisioonien yleisessä kutistamisessa oli aivan mitätön. Huvittavaa lukea näiden tietämättömien sinivalkoisten hourailijoiden fantasioita”
  
  Me sodimme paikallisesti Suomen rintamalla ja siellä neukkulaumoille tuotetut ”mitättömät” tappioit olivat täysin riittävät viiteen perättäiseen torjuntavoittoon ja rauhansopimukseen!
  
  Tämä korpeaa yhä erityisesti Tarkkispoikaa ja samaa tuskaa kokevat alter egot Stieglitz, Penna Tervo, Kainalohiki ja Hostorian Faktat!
Anonyymi
2021-06-15 12:37:47
Se mikä piilonatseja tässä keskustelussa nyppii on se että he ovat pienissä päissään rakentaneet kuvan jossa lukumääräisesti muka selvästi alakynnessä olleet suomalaiset olisivat aiheuttaneet valtavan paljon suuremmat tappiot hyökkääjälle kuin se mitä itse kärsi. Mutta tosiasiassa, kuten Manninen on tuonut esille, hyökkääjän tappiot ovat olleet vain 2.2-2.4 kertaa suuremmat tappiot kuin mitä puolustajan ja tämä kaikki sen jälkeen kun kenttätykistön ammusmäärissä hyökkääjä on ampunut vain alle 20% enemmän kranaatteja kuin puolustaja.

On näitä taustoja vasten omituista vielä väittää että "suomalainen tykistö oli parhaimmillaan jopa 100 kertaa tehokkaampi kuin hyökkääjän". Tämä Tiihosen huuhaaväite voidaan kumota juuri tappio- ja ammuskulutusvertailulla. Suomen tykistö oli ehkä 3-4, kertaa tehokkaampi tappion tuottamisessa. Tiihosen paisuttelu faktantarkistuksen jälkeen on hyvin läpinäkyvää.

Mitä ja ketä varten tätä soppaa on 1990-luvulta lähtien hämmennetty?
- Anonyymi
  2021-06-15 14:03:52
  Varsinkin Ihantalassa hyökkääja oli kapeassa suppilossa Tali, Tienhaara ja Ihantala. Suomalainen tykistö pystyi eripuolilta tätä suppiloa ampumaan suurella putkimäärällä yhtäaikaa samaan pisteesen, koska tulta johtettiin keskitetysti.
  
  Ampumatekniikana käytettin halutulla putkimäärällä lyhyttä tuli-iskua yhteen rajattuun paikkaan niin nopesti kuin tykillä pystyi ampumaan. Tällöin saatiin suuri tulivaikutus pinta-ala/aikayksikkö/ammusmäärä.
  
  Tämä säästi myös ammuksia, ei tarvittu niin paljon ammuksia ja hajoitti hyökkäysryhmittymisen heti alkuunsa.
- Anonyymi
  2021-06-15 22:00:27
  ” Mitä ja ketä varten tätä soppaa on 1990-luvulta lähtien hämmennetty?”
  
  En tiedä! Itsehän sinä äänessä olet ja turpasaunaa kerjäät!
Anonyymi
2021-06-15 15:44:52
Enemmän olisi syytä keskustella miksi suomalaiset joutuivat niin tiukille Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurinlahdella että täytyi kutsua ressukoiden apua Saksasta. Eihän NL käyttänyt kuin 4 viikkon ajan 3% sotilaallisesta potentiaalistaan niin heti putosivat suomalaiset polvilleen ja osa sotilaista silmät soikeina suu vaahdossa korpien kautta menivät käpyjen keräykseen Sisä-Suomeen.

Ja nyt 77 v myöhemmin kumipäät rakentelevat tarinoita jossa "ryssille annettiin selkään". 🤣
- Anonyymi
  2021-06-15 16:20:38
  Kas tässä listaa, joka kertoo tyhmimmällekin marski-uskovaisellemme, että puna-armeijalla oli jo vuonna 1944 pikkuisen muutakin tekemistä kuin rähistä jo puoliksi tapetun suomalaisarmeijan kanssa ties missä Ihantalan ja Ilomantsin pöpeliköissä. Se peli oli pelattu. Olihan Stalin tarjonnut Moskovan rauhan 1940 rajaa jo kevättalvella 1944.
  Em. pöpeliköissä Suomen kohtalo ei ratkennut, vaan kuten jokainen fiksu tietää: se ratkesi Kremlissä 19.9.1944 sekä 1947 Pariisissa, jossa edustajamme natsisaksan liittolaisena tuskin sai avata edes suutaan. Olikin aika yllättävää, että nimenomaan britit pitivät tiukimmin kiinni Suomen armeijan pienestä vahvuudesta, joka oli lähes sama kuin puna-armeijan vahvuus Porkkalassa isoimmillaan.
  On uskomatonta, että tästä maasta vieläkin tuntuu löytyvän sotahulluja, joiden mielestä horjuntavoittomme esti puna-armeijaa etenemästä ensin vain 100 km Kymijoelle, josta matkaa olisikin ollut Helsinkiin enää vain runsas toinen mokoma.
  
  Puna-armeija kykeni tekemään siis seuraavaa yhden vuoden aikana:
  15.2.1944 Novgorodin valtaus
  20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
  23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
  3.7.1944 Minskin valtaus
  13.7. 1944 Vilnan valtaus
  27.7.1944 Narvan valtaus
  27.7.1944 Lvovin valtaus
  25.8.1944 Tarton valtaus
  30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
  22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
  13.10.1944 Riikan valtaus
  17.1.1945 Varsovan valtaus.
  27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.
  
  Ja kirsikkana kakussa Berliinin valtaus, jota juhlitaan edelleen vuosittain 9. toukokuuta.
- Anonyymi
  2021-06-15 17:15:13
  Sinulla on oma stallariversiosi asiasta!
  
  ” Enemmän olisi syytä keskustella miksi suomalaiset joutuivat niin tiukille Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurinlahdella että täytyi kutsua ressukoiden apua Saksasta.”
  
  Siitä avusta oli sovittu jo aiemmin ja apu oli jo paikan oäällä kun neukku yritti hyökätä.
  
  ” Eihän NL käyttänyt kuin 4 viikkon ajan 3% sotilaallisesta potentiaalistaan niin heti putosivat suomalaiset polvilleen ja osa sotilaista silmät soikeina suu vaahdossa korpien kautta menivät käpyjen keräykseen Sisä-Suomeen.”
  
  Olemattoman pieni osa! Ja se 3 % on PALJON KUN HUOMIOI, ETTÄ VÄKILUKUMME ON PALJON PIENEMPI KUIN 3 % neukun vastaavasta! Neukun menestys loppui Viipurin valtaukseen 20.6.1944 ja sitten heitä kohtasi viisi tappiota suomalaisten torjuntavoittojen myötä!
  
  ”Ja nyt 77 v myöhemmin kumipäät rakentelevat tarinoita jossa "ryssille annettiin selkään". ”
  
  Kuten annettiinkin. Neukku vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ja taipui vallan muuhun 4.9.1944!
- Anonyymi
  2021-06-15 17:31:44
  Anonyymi kirjoitti:
  Kas tässä listaa, joka kertoo tyhmimmällekin marski-uskovaisellemme, että puna-armeijalla oli jo vuonna 1944 pikkuisen muutakin tekemistä kuin rähistä jo puoliksi tapetun suomalaisarmeijan kanssa ties missä Ihantalan ja Ilomantsin pöpeliköissä. Se peli oli pelattu. Olihan Stalin tarjonnut Moskovan rauhan 1940 rajaa jo kevättalvella 1944.
  Em. pöpeliköissä Suomen kohtalo ei ratkennut, vaan kuten jokainen fiksu tietää: se ratkesi Kremlissä 19.9.1944 sekä 1947 Pariisissa, jossa edustajamme natsisaksan liittolaisena tuskin sai avata edes suutaan. Olikin aika yllättävää, että nimenomaan britit pitivät tiukimmin kiinni Suomen armeijan pienestä vahvuudesta, joka oli lähes sama kuin puna-armeijan vahvuus Porkkalassa isoimmillaan.
  On uskomatonta, että tästä maasta vieläkin tuntuu löytyvän sotahulluja, joiden mielestä horjuntavoittomme esti puna-armeijaa etenemästä ensin vain 100 km Kymijoelle, josta matkaa olisikin ollut Helsinkiin enää vain runsas toinen mokoma.
  
  Puna-armeija kykeni tekemään siis seuraavaa yhden vuoden aikana:
  15.2.1944 Novgorodin valtaus
  20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
  23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
  3.7.1944 Minskin valtaus
  13.7. 1944 Vilnan valtaus
  27.7.1944 Narvan valtaus
  27.7.1944 Lvovin valtaus
  25.8.1944 Tarton valtaus
  30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
  22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
  13.10.1944 Riikan valtaus
  17.1.1945 Varsovan valtaus.
  27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.
  
  Ja kirsikkana kakussa Berliinin valtaus, jota juhlitaan edelleen vuosittain 9. toukokuuta.
  Mites siellä nyt lapsia oli ja noin paljon. Meille on siis valehdeltu
Anonyymi
2021-06-15 16:09:10
Miksi suomalaiset antoivat venäläisten yleensä tuoda tykit liian lähelle linjoja. Miksei rautateitä sabotoitu riittävästi tai lentokoneet suorittaneet pommituslentoja. Näin asiasta toiseen kun katsoo koko sodan kuvaa.
- Anonyymi
  2021-06-15 17:18:12
  ” Miksi suomalaiset antoivat venäläisten yleensä tuoda tykit liian lähelle linjoja. ”
  
  Mitään ei ”annettu”! Tykistö yleensä toimii etulinjan takaa!
  
  ”Miksei rautateitä sabotoitu riittävästi tai lentokoneet suorittaneet pommituslentoja. ”
  
  Lentokoneet pommittivat jatkuvasti! Kannaksen vetäytymisvaiheessa ei rautateitä keritti riittävästi tuhoamaan!
- Anonyymi
  2021-06-18 16:51:23
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Miksi suomalaiset antoivat venäläisten yleensä tuoda tykit liian lähelle linjoja. ”
  
  Mitään ei ”annettu”! Tykistö yleensä toimii etulinjan takaa!
  
  ”Miksei rautateitä sabotoitu riittävästi tai lentokoneet suorittaneet pommituslentoja. ”
  
  Lentokoneet pommittivat jatkuvasti! Kannaksen vetäytymisvaiheessa ei rautateitä keritti riittävästi tuhoamaan!
  Suomen pommikoneet olivat aivan mitätön tekijä (noin 40 toimintavalmista pommaria) ja esim 26.6.44 Osasto Kuhlmeyllä oli toimintakunnossa vain 24 Stukaa. Jabojen määrä alle 10. Kaikkiaan näitä koneita toimintakunnossa yhteensä hieman yli 70. Ja suomalaisten pommareista vain kymmenkunta modernia Ju-88 konetta. Muilla onneton 550-700 kg pommilasti.
Anonyymi
2021-06-15 16:09:10
Nyt on hyvä puhua.
- Anonyymi
  2021-06-15 16:43:45
  Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.
  Tasavallan presidentti Mannerheim kutsui luottoupseerinsa kenmraali A.Airon ja eversti A.Paasosen tekemään selkoa armeijamme puolustuskyvystä aamuviideltä maan hallitukselle 19. syyskuuta 1944. Molotov oli antanut uhkavaatimuksen, jossa NL vaati välirauhansopimuksen allekirjoittamista Moskovassa viimeistään 19.9.1944.
  Airon mukaan armeijamme olisi kyennyt sotimaan enää vain kolme kuukautta puna-armeijan saadessa ylivoimansa keskitettyä taas riittäväksi.
  Paasonen oli tunnetusti pessimistisempi ja mainitsi, että vain parissa viikossa puna-armeija saisi joukkojensa keskitykset taas ylivoimaisiksi.
  Airo ja Paasonen esittivät nämä arvionsa nimenomaan maamme hallitukselle aamuviiden jälkeen 19.9.1944.
- Anonyymi
  2021-06-15 17:32:04
  Anonyymi kirjoitti:
  Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.
  Tasavallan presidentti Mannerheim kutsui luottoupseerinsa kenmraali A.Airon ja eversti A.Paasosen tekemään selkoa armeijamme puolustuskyvystä aamuviideltä maan hallitukselle 19. syyskuuta 1944. Molotov oli antanut uhkavaatimuksen, jossa NL vaati välirauhansopimuksen allekirjoittamista Moskovassa viimeistään 19.9.1944.
  Airon mukaan armeijamme olisi kyennyt sotimaan enää vain kolme kuukautta puna-armeijan saadessa ylivoimansa keskitettyä taas riittäväksi.
  Paasonen oli tunnetusti pessimistisempi ja mainitsi, että vain parissa viikossa puna-armeija saisi joukkojensa keskitykset taas ylivoimaisiksi.
  Airo ja Paasonen esittivät nämä arvionsa nimenomaan maamme hallitukselle aamuviiden jälkeen 19.9.1944.
  - Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.
  
  Syksyllä 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan ja oli halutessaan pystynyt jatkamaan sotaa.
  
  USA :n politiikka oli myös muuttunut, rullatuolibolsu ei ollut enää presitenttinä, eikäUSA nuollut enää neukkuja.
- Anonyymi
  2021-06-15 22:01:05
  Anonyymi kirjoitti:
  - Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.
  
  Syksyllä 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan ja oli halutessaan pystynyt jatkamaan sotaa.
  
  USA :n politiikka oli myös muuttunut, rullatuolibolsu ei ollut enää presitenttinä, eikäUSA nuollut enää neukkuja.
  "Syksyllä 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan..."
  
  Väärin. Suomen armeija oli vahvimmillaan aamulla 9.6.44. Ja romahti. Heinäkuun puolivälissä panssarijääkärien taso oli kuin varjo entisestään kun vanhoja ukkoja tuotiin täydennykseksi. Tämä näkyi mm Vuosalmella jossa vastahyökkäykseen määrätyt jääkärit jänistivät ja pötkivät pakoon. Ennenkuulumatonta Laguksen porukassa mutta mitä tapahtuu kun aletaan kaivelemaan tynnörin pohja.
  
  Suomen polttoainetilanne vaikeutui. Ja pommikoneita 1/4 vähemmän kuin kesällä. Täysin NL:n armoilla.
Anonyymi
2021-06-15 17:21:01
” Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.”

Sotimiseen riitti voimia loppuun saakka! Kannas ja Karjala rauhoittuivat heinäkun aikana ja rikkoi vain neukkujen ”hölmön tölmäys” Ilomantsissa, mikä torjuttiin ja josta tuli viides torjuntavoitto!
- Anonyymi
  2021-06-15 22:52:02
  Lähes koko jatkosodan suomalaisilla oli miesylivoima rintamalla. Kun NL kuukaudeksi keskitti 1.7-kertaisen ylivoiman 1 kuukaudeksi putosi Suomi ja 150-200 km matka länteen oli tosiasia. Yritä siinä sitten ylistää Suomen armeijaa.
- Anonyymi
  2021-06-16 10:49:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Lähes koko jatkosodan suomalaisilla oli miesylivoima rintamalla. Kun NL kuukaudeksi keskitti 1.7-kertaisen ylivoiman 1 kuukaudeksi putosi Suomi ja 150-200 km matka länteen oli tosiasia. Yritä siinä sitten ylistää Suomen armeijaa.
  Mistä se ylivoima tuli kun vastassa oli 200 miljoonainen kansa Suomen 3,5 miljoonaa.
Anonyymi
2021-06-16 01:25:12
Suomalaisen Kannaksella olleen 19.Prikaatin eräiden yksiköiden kirjavahvuudet 30.kesäkuuta 1944:

1.Pataljoona 1048 miestä (suurempi kuin määrävahvuus)

2.Pataljoona 1024 ( määrävahvuus 1022)

3.Pataljoona 1038 (suurempi kuin määrävahvuus)

Krh. K/19.Pr 159 miestä (määrävahvuus 156)

Kannaksella olleen JR 15:n lukemia 5.7.44:

I/JR 15...... 1024 (määrävahvuus 1022)
III/JR 15........978 (määrävahvuus 1022)

Kuten huomaamme puheet 800 miehen suomalaisista jv-pataljoonista huuhaata. Vain yksi mainituista neljästä varsin vähän alle määrävahvuuden.
Anonyymi
2021-06-16 01:57:42
Entä mitä sanotte Vuosalmella kesällä 1944 olleen 2.Divisioonan joukko-osastojen vahvuuksista 30.6.44 kirjavahvuuksina:

JR7 : 122 upseeria 605 aliupseeria 3245 miestä) = 3972 ( määrävahvuus 3618)

JR49: 122 upseeria 513 aliupseeria 3351 miestä = 3986 (määrävahvuus 3618)

Er. P 12 : 1020 (vain 2 pienempi kuin määrävahvuus)

Er. P 25 : 875 ( määrävahvuus 1022)

HeimoP 3: 1026

Vain yksi pataljoonista selvästi (n. 15%) alle määrävahvuuden muut suurempia kuin määrävahvuus edellyttäisi. Rykmentit todella suuria. Ainakin 2,5 kertaa suurempis kuin vihollisen ellei 3 kertaa suurempia. Ei siis 2.D taistellut Vuosalmellakaan mitenkään valtavaa ylivoimaa vastaan. Sille alistettuja kaksi muiden yksiköiden pataljoonaa sekä Päämajan alainen Heimopataljoona 3. Siis peräti 10 jv-pataljoonaa käytössä. Vastannut taatusti 3 vihollisdivisioonan jalkaväkeä.
- Anonyymi
  2021-06-16 07:23:30
  ” Vastannut taatusti 3 vihollisdivisioonan jalkaväkeä.”
  
  Ja vielä suurempaa määrää näitä neukun uusia sadan miehen divisioona!
- Anonyymi
  2021-06-16 10:13:13
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Vastannut taatusti 3 vihollisdivisioonan jalkaväkeä.”
  
  Ja vielä suurempaa määrää näitä neukun uusia sadan miehen divisioona!
  No no. Kyllä ne divisioonat sentään 5000-6500 miehen vahvuisia olivat. Tappiohan kohdistuivat yli 90%:sti näihin ennestään pieniin jv-pataljooniin. Muistapa nyt että vain 1300 miehen tappiot merkitsivät puna-armeijan hyökkäysvoiman puolittumista.
- Anonyymi
  2021-06-16 11:06:37
  Anonyymi kirjoitti:
  No no. Kyllä ne divisioonat sentään 5000-6500 miehen vahvuisia olivat. Tappiohan kohdistuivat yli 90%:sti näihin ennestään pieniin jv-pataljooniin. Muistapa nyt että vain 1300 miehen tappiot merkitsivät puna-armeijan hyökkäysvoiman puolittumista.
  Neljän Tali-Ihantalassa olleen neuvostodivisioonan vahvuudet olen nähnyt ilmoitetun 5.-9.7.44. Vain yhden vahvuus käväisi alle 5 000, yksi oli n. 5700 ja kaksi muuta jo yli 6000:n. Joten mitään 2000 miehen divisioonia ei näytä heinäkuun ensimmäisen viikon jälkeen siellä ollut kuten Tiihonen väitti. Hänen koko tutkimuksensa pohjautuu Päämajan ylioptimistisiin "arvioihin" vihollistappioista.
- Anonyymi
  2021-06-19 20:28:23
  Hölynpölyä jr 7 taisteli Äyräpään harjulla 30.6.-44, jossa hakkasi hajalle venäläisiä rykmenttejä, kärsien myös itse.
Anonyymi
2021-06-16 11:15:44
"Yksi (13500 miehen) suomalainen divisioona puolustautui sitkeästi "ylivoimaista" kahta (6400 miehen) vihollisdivisioonaa vastaan." Tuo on ilmeisesti torjuntavoittomulkeron käsitys VKT-linjan taisteluista🤣
Anonyymi
2021-06-16 12:07:43
Kaikki muut joukot VKT-linjalla paitsi Viipurinlahdella, Noskuassa, Vuosalmen suunnalla ja Taipaleen suunnalla olleet joukot voidaan katsoa osallistuneen Tali-Ihantalan taisteluihin. Viipurinlahden-Tienhaaran joukkoja olivat lähinnä 10.D, 17.D, Rv. Pr, Noskuan 3.D ja Vuosalmi-Taipaleessa 2.D, 15.D ja 19.Pr. Esimerkiksi kaikki 20.Pr:n kaatuneet ja kadonneet tulleet Tali-Ihantalan suunnalta.

Tappiotilastoja silmäeltäessä paljastuu uusia kiinnostavia asioita. Valtaosa 17.Divisioonaan kuuluneen JR 13:n kuolleista ajalla 25.6-9.7. 44 liittyy Talin taisteluihin. Siis jopa 40% 17.D:stä voidaan liittää siten Tali-Ihantalan taisteluihin.

Kun JR13 ja 20.Pr liittyvät Tali-Ihantalaan( yli 10 000 miestä) voidaan varmuudella todeta ettei tuohon taisteluun osallistuneiden suomalaisjoukkojen määrä ole ollut vain 50 000 vaan varmuudella yli 80 000. 18.D, 11.D, 6.D, 4.D, PS. D, 3.Pr ja Rj. JP 2 sekä heimo- ja linnoituspataljoonat sekä ylijohdon tykistöaselajiyksiköt ovat olleet runsaasti yli 75 000 ilman niiden takaportaan huolto- ja tukiyksiköitäkin.

////historian faktat
Anonyymi
2021-06-16 12:35:59
Kertoo jotain sekin että Viipurinlahdelle 124.D: ja 224.D:n tueksi annettu panssariprikaati olisi myös käyttänyt keveitä T-26 panssarivaunuja. Samoja vaunuja käytettiin myös Laatokan Karjalassa Karjalan Rintaman neuvostoliittolaisessa offensiivissa.

Lähde: Ohto Manninen, Kuinka Suomi valloitetaan
Anonyymi
2021-06-16 14:42:32
Kaikki tilastot siis kyseenalaistavat vahvasti sen että Tali-Ihantalassa olisi ollut tämä mystinen suomalaisten sepittelemä 1:3 voimasuhde hyökkääjän eroksi. Taistelijoiden osalta voidaan pikemminkin esittää lukemaksi 1:1.2 tai 1:1.3.

Tämä sama suhdelukema näyttää olleen myös kenttätykistön ja heittimistön kokonaislukemissa. Aivan turha siis verrata johonkin talvisodan Taipaleenjoen taisteluihin. Onkin hämmästyttävää miten tiukille suomalaiset kuitenkin joutuivat vaikka sakemannitkin oli huudettu apuun. Oliko suomalaisten taistelutahto merkittävästi madaltunut sitten Taipaleen ja Kollaan päivien vai oliko neuvostojoukkojen suorituskyky niin paljon kohentunut että suomalaisten illuusiot haihtuneet savuna ilmaan?
- Anonyymi
  2021-06-16 15:38:36
  Näköjään kyrsii oikein kunnolla mannerheim-uskovaisiamme vieläkin tuo pelkän idioottimaisen hyökkäysvuoden 1941 karmea vainajien määrä, joka oli siis kuta kuinkin sama 26 000 kuin koko talvisodassa kuolleiden määrä.
  Jo elokuun 1941 puoliväliin mennessä suomalaistappiot olivat peräti noin 38 000 miestä eli jo 7,3 prosenttia koko asevoimistamme. (Mukana myös haavoittuneet.)
  Mutta olihan hirveä kiire tyydyttää erään natsikorpraalin himoja ja päästä väkisin tekemään lampunjalkoja ja sormuksia Syvärin pusikoihin.
  Sormuksille tuli raju litrahinta - pelkällä suomalaisverellä laskettuna - ja vain yhden miekantuppipäiväkäskyn takia, joka oli annettu jo vuonna 1918 ensimmäisen kerran.
Anonyymi
2021-06-16 15:59:15
Puna-armeijan jv-pataljoonien miesmäärien laskuun vaikutti sekin että jv-divisioonassa pidettiin tykistöä kuitenkin kohtuullisen paljon. Tyypillinen Kannaksella ollut divisioonalla näytti olleen 12 kpl 122 mm haupitseja, 20-32 kpl 76 mm keveitä tykkejä sekä 12 kpl 76 mm ns vuoristo- eli jalkaväkitykkejä. Lisäksi 18 kpl 120 mm heittimiä eli yhtä paljon kuin suomalaisella tuplasti suuremmalla jv-divisioonalla. 45 mm pst-tykkejä oli vahvuudessa lähes jokaisella 18 kpl (suomalaisella divisioonalla useinmiten yhtä paljon 6 kpl 75 mm tykkejä).

Autojen määrät Kannaksella 1944 olleilla divisioonilla vaihtelivat 64 ja 147 välillä ja hevosissa 271-774. Traktoreita 10-63 riippuen esim tykkikalustosta. Esim yli puolella 23.Armeijan divisioonista ei ollut traktoreita ollenkaan.
Anonyymi
2021-06-16 16:08:24
Ainoa Kannaksella ollut muu kuin kaartindivisioona jossa oli yli 7 000 miestä oli 177.D ja suurelta osin siksi että sillä oli patteriston verran keveitä tykkejä enemmän kuin muilla. 76 mm tykkien määrä oli sillä 32. Muussa tapauksessa vahvuus olisi ollut n. 6600-6700.
- Anonyymi
  2021-06-17 15:47:56
  Unohtuiko mainita ilmavoimiemme ylivoima. Meidän puna-armeijallamme oli käytössä Karjalan Kannaksella 1500 ja 1600 lentäjää.
  21. Armeijan kostumus.
  Neuvostolähteen mukaan divisionan vahvuudet vaihtelivat 6400-7000 mieheen.
  Yhdeksän divisioonaa näyttäisi olevan Dmitri N. Gusev.in komentaman 21. Armeijassa.
  
  Puna-armeijan 21.Armeijan tehtävänä oli aloittaa suurhyökkäys läpimurrolla Valkeasaaren alueella 9. kesäkuuta alkaneessa taistelussa. Murtoalueen leveydeksi oli määritelty 21,7 km:n levyinen rintamanosa Suomenlahdesta alkaen.
  
  Armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti Dmitri N. Gusev.
  
  Armeijaan kuuluivat mm.
  
  109. Armeijakunta
  komentajana kenraaliluutnantti Ivan P. Alfjorov
  30. Kaartin Armeijakunta
  komentajana kenraaliluutnantti Nikolai P. Simonjak
  97. Armeijakunta
  komentajana kenraalimajuri Mihail M. Busarov
  lisäksi
  kaksi panssarirykmenttiä
  yksi rynnäkkötykkirykmentti.
  21. Armeijan divisioonat olivat oheisen taulukon mukaiset.
  
  109.D 21.A/109.AK kenrm. Nikolai A.Truškin Suomenlahti-Retukylä
  72.D 21.A/109.AK kenrm Ilja I. Jastrepov Rajajoki
  286.D 21.A/109.AK kenrm Mihail D. Grišin AK:n reservi
  45.Ka.D 21.A/30.Ka.AK kenrm Saveli M. Putilov Aleksandrovka
  63.Ka.D 21.A/30.Ka.AK kenrm Afanasi F. Štšeglov Valkeasaari
  64.Ka.D 21.A/30.Ka.AK kenrm Ivan D. Romantsev AK:n reservi
  381.D 21.A/97.AK kenrm Aleksandr V. Jakušov Vaskisavotta
  358.D 21.A/97.AK ev. Semjon A. Vrublevski Vaskisavotta
  178.D 21.A/97.AK kenrm Aleksandr L. Kronik AK:n reservi
  
  23. Armeija
  
  23. Armeijan tehtävänä oli liittyä 21. Armeijan aloittamaan suurhyökkäykseen ja jatkaa sitä murtoalueesta pohjoiseen ja luoteeseen.
  
  Armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti Aleksandr I. Tšerepanov.
  
  Armeijaan kuuluivat mm.:
  
  115. Armeijakunta
  98. Armeijakunta
  
  Reservijoukot
  
  Suomea vastaan tehtävän suurhyökkäyksen jatkamista varten oli Neuvostoliiton sodanjohto Stavka varannut lisäksi mm. kaksi jalkaväkiarmeijakuntaan, jotka olivat:
  
  108. Armeijakunta
  110. Armeijakunta
  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_divisioonat_jatkosodassa
Anonyymi
2021-06-17 10:26:55
Juu, myytti se on, kaikkihan sen tietää että hyökkävää puna-armeija vuonna 1944 Karjalan kannaksella koostui yhdestä sotamies Ivan Ivanovitsista ja tämän polkupyörästä ja Ivanin hölökohtaisesta aseesta joka puoliautomaattikivääri ja johon mainitulla Iivanilla oli 50 patruunaa, ja niin sai tsuhna turpiinsa niin Tali-Ihantalassa kuin Vuosalmellakin niin että raikui.

Mikä oli Suomelle suuri häpeä kun Suomi sentään oli sinne keskittänyt koko runsaan panssarivahvuutensa mikä tuolloin oli 3 Vickers vaunua. Ja suomalaista jalkaväkeäkin oli paikalla ainakin kaksi puoliksi tapettua joukkuetta.
Anonyymi
2021-06-17 15:12:13
Koska Stalin kieltäytyi antamasta Govoroville tämän pyytämää kahta armeijakuntaa täytyi STAVKA:n antaa Govoroville lupa saada 26.6.44 Karjalan Rintaman 7.Armeijan käyttöön tarkoitettu reservi, 94.Armeijakunta käyttöönsä. Tämä määrättiin 26.6.44 siis Leningradin Rintamaan. Manninen merkitsi:

"Rintaman reservistä 21.Armeijassa 8.7-17./27.9.44."

21.Armeijaan niin ikään kuulunut 109.AK oli lähes koko Tali-Ihantalan ajan Rintama reservissä (26.6-3.7.44). Se annettiin 21.A:lle vasta 3.7.44. Kaksi päivää myöhemmin rintamareserviin siirrettiin 110.AK.

Samoin 23.Armeijaan luettu 6.AK saapui vasta 18.6.44 Kannakselle.
- Anonyymi
  2021-06-18 00:44:26
  Se että Govorov otti Meretskovilta tämän Armeijakunnan itselleen kertoo samasta kuin että housuissa ollut reikä paikattiin ottamalla samoista housuista paikkakangasta. Ei Suomi ollut mikään muu kuin toissijainen rintama. Karjala pois öykkäreiltä ja 300 miljoonan dollarin lasku Suur-Suomi hourailuista.
Anonyymi
2021-06-17 16:25:22
Kannakselle on jossain vaiheessa merkittyjä armeijakuntia (2-3 divisioonaa) ollut seuraavat:

6.AK (Kannakselle 18.6.44, 23. A:ssa)

30.KaAK: 21.A:ssa 3.-15.6, reservissä 16.-24.6, 21.A:ssa 25.6-5.7, reservissä 5.7 ja pois 29.7

43.AK: 59.A:ssa 2.7- 17.9.44. Pieniä divisioonia..

94.AK: Karjalan Rintamasta Kannakselle. Rintamareservistä 21.A:aan 8.7.44 alkaen. Ei osallistunut Tali-Ihantalaan. Osallistui hyvin vähän taisteluihin muutenkin.

97.AK:21.Armeijassa

98.AK: Rintaman reservissä 23.A:lle

108.AK: 21.A:ssa

109.AK: Rintamareservistä 21.A:lle

110.AK:21.A:ssa 12.6-5.7.44, reserviin 5.7, siirretty Kannakselta.

115.AK: 23.Armeijassa
Anonyymi
2021-06-17 17:05:01
Mannisen listauksessa oli 29 divisioonaa Kannakselle ja niistä varmuudella 1 ei osallistunut missään vaiheessa taisteluun ja samoin yhden 3 divisioonan armeijakunnan osallistuminen oli vähäinen.Realistista onkin todeta että taisteluihin enemmän tai vähemmän täysipainoisesti osallistui n. 25 divisioonaan joista useat olivat myös alle 6 000 miestä alkuvahvuudeltaan vain vain 4 alunperinkin hieman yli 7 000 sotilasta. Tältä osin voidaan puhua kun lisätään panssariyhtymät ja ylijohdon ja armeijakuntien tykistöaseyksiköt todellakin 188 000 sotilaan voimasta.

Suomen divisioonat, prikaatit, pataljoona, patteristot ja rannikkopuolustuksentorjuntayhtymät onkin käyty läpi. Lähtökohtana keskimäärin 13 300 miehen divisioonat, 9200 miehen ps-divisioona, 6700 miehen prikaatit, 4300 miehen ratsuväkiprikaati, 1000 miehen pataljoonat, 500 miehen patteristot, reilun 100 miehen patterit, noin 150 tykkikomppaniat, jne...
- Anonyymi
  2021-06-17 18:09:00
  Ketä kiinnostaa?
  Olennaisinta oli/on kuitenkin se, että tasan 77 vuotta sitten alkoi ampumajuoksumaaottelu Suomi - Neuvostoliitto Kannaksen halki kääntyä Viipurin menetykseen 20.6. 1944 vain muutamassa tunnissa.
  Ja yhtä olennainen tieto on se, että 10. - 20.6.1944 (11 vrk) kuoli sodassa 3243 suomalaista. Se tarkoittaa siis 295 vainajaa vuorokautta kohti ja 12 kuollutta jokaista tuntia kohti. Samanalaisia tappioita koettiin jo hyökätessä vuonna 1941 - valitettavasti.
  Vähintään yhtä olennaista on myös se, ettei Stalin saanut päähänsä piirtää nykyisen kaakkoisrajmme sijasta timpurinkynällään rajaviivaa esimerkiksi Kymijokeen. Pappa olisi senkin voinut tehdä, emmekä olisi saaneet apua mistään.
- Anonyymi
  2021-06-17 22:23:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Ketä kiinnostaa?
  Olennaisinta oli/on kuitenkin se, että tasan 77 vuotta sitten alkoi ampumajuoksumaaottelu Suomi - Neuvostoliitto Kannaksen halki kääntyä Viipurin menetykseen 20.6. 1944 vain muutamassa tunnissa.
  Ja yhtä olennainen tieto on se, että 10. - 20.6.1944 (11 vrk) kuoli sodassa 3243 suomalaista. Se tarkoittaa siis 295 vainajaa vuorokautta kohti ja 12 kuollutta jokaista tuntia kohti. Samanalaisia tappioita koettiin jo hyökätessä vuonna 1941 - valitettavasti.
  Vähintään yhtä olennaista on myös se, ettei Stalin saanut päähänsä piirtää nykyisen kaakkoisrajmme sijasta timpurinkynällään rajaviivaa esimerkiksi Kymijokeen. Pappa olisi senkin voinut tehdä, emmekä olisi saaneet apua mistään.
  "Ja yhtä olennainen tieto on se, että 10. - 20.6.1944 (11 vrk) kuoli sodassa 3243 suomalaista. Se tarkoittaa siis 295 vainajaa vuorokautta kohti ja 12 kuollutta jokaista tuntia kohti. Samanalaisia tappioita koettiin jo hyökätessä vuonna 1941 - valitettavasti."
  
  Tuo oli pientä talvisodan vikoihin viikkoihin verrattuna. Silloin kylmeni suomalaisia ihan ennätystahdilla, jopa 700-800 miehen päivävauhtia.
Anonyymi
2021-06-17 19:21:09
Ohto Mannisen mukaan talvisodan lopulla NL:lla oli loppuvaiheessa 700 000 miestä Kannaksella ja suomalaiset urhoollisesti mutta luhistumisen partaalla lopulta tunnustivat reaaliteetit.

Kesällä 1944 voimasuhteet olivat huomattavasti tasaisemmat kun Kannaksella taistelujoukoissa olivat lopulta melko tasaiset (panssarivoimat ainoa merkittävä poikkeus). Silti Suomi horjui ja tarvitsi Saksan apua. Tätä tollot kutsuvat "ihmeeksi".

Kaikki tämä kertoo siitä että puna-armeija oli kehittynyt 4 vuodessa erittäin iskukykyiseksi. Sehän suurissa taisteluissa liiskasi Wehrmachtin luin torakan kantapään alle. Lits!

Stalin säästi Suomen. Olisi halutessaan milloin tahansa murskannut Suomen. 2-3 uutta armeijakuntaa lisää ja ylijohdon tykistöä ja Suomi olisi pudonnut polvilleen. Suomen miehet potivat sotaväsymystä puhukoot torjuntavoittoromantikot mitä tahansa.
- Anonyymi
  2021-06-17 20:46:57
  ” Kesällä 1944 voimasuhteet olivat huomattavasti tasaisemmat kun Kannaksella taistelujoukoissa olivat lopulta melko tasaiset (panssarivoimat ainoa merkittävä poikkeus). Silti Suomi horjui ja tarvitsi Saksan apua. Tätä tollot kutsuvat "ihmeeksi". ”
  
  Tottakai se on uhme, koska neukulla oli runsaasti enemmän väkeä kuin väität ja totinen yritys edetä sisämaahan hyökkäyksillä, joiden Tarkoitusta ei Tarkkispoika tunnu ”edes tietävän”! Näitä kiutsutaan torjuntavoitoiksi! Oletko nimen kuullut? Auts töks töks:-D
  
  ”Kaikki tämä kertoo siitä että puna-armeija oli kehittynyt 4 vuodessa erittäin iskukykyiseksi. Sehän suurissa taisteluissa liiskasi Wehrmachtin luin torakan kantapään alle. Lits!”
  
  Päinvastoin.oli sama tehoton möhelö, mutta sen ylivoima oli vain kasvanut!
  
  ”Stalin säästi Suomen. ”
  
  Ei säästänyt vaan yritti hampaat irvassä!
  
  ”Olisi halutessaan milloin tahansa murskannut Suomen. 2-3 uutta armeijakuntaa lisää ja ylijohdon tykistöä ja Suomi olisi pudonnut polvilleen.”
  
  Vain jos olisi keventänyt saman määrän joukkoja pois Keski-Euroopasta! Ei hänellä sentään NIIN hatara kaali ollut!
  
  ” Suomen miehet potivat sotaväsymystä puhukoot torjuntavoittoromantikot mitä tahansa.”
  
  Tottakai! Kaikkien maiden armeijat potivat sitä vuonna 1944! Vallan erityisesti sitä poti Puna-armeija, jonka miehet tiesivät, että punainen piru omisti heidän sielunsa eikä loppua ollut näkyvissä!
- Anonyymi
  2021-06-25 11:10:44
  - Stalin säästi Suomen. Olisi halutessaan milloin tahansa murskannut Suomen. 2-3 uutta armeijakuntaa lisää ja ylijohdon tykistöä ja Suomi olisi pudonnut polvilleen. Suomen miehet potivat sotaväsymystä puhukoot torjuntavoittoromantikot mitä tahansa.
  
  Lend Lease apinan täytyy olla todella tyhmä. USA ;n politiikka oli muuttunut, Truman oli tullut presitentiksi, eikä kieroillut enää yhdessä Stalinin kanssa., kuten rullatuoli-bolsu. Stalin petti lännen aloittaessaan suurhyökkäyksen, josta ei sovittu Theranissa.
Anonyymi
2021-06-18 00:01:36
Stalin oli suunnitellut Suomelle muutamia tehtäviä:

1) saksalaisten ajaminen pois maasta
2) sotakorvausten maksaminen
3) ulkopolitiikan täyskäännös pois ryssävihan suonsilmäkkeestä

Koska Suomessa itsessään ei ollut mitään erityisen tavoittelemisen arvoista on tuo sotakorvaus ollut mm Pekka Visurin mukaan hyvin keskeinen Kremlin tavoite. Maksa tai itke ja maksa.
Anonyymi
2021-06-18 02:09:52
Joko torjuntavoittonatsit eli ns Daavid vs Goljat-koulukunnan edustajat ovat henkisesti valmiit tunnustumaan seuraavat tosiasiat Kannaksen kesän 1944 sotivien osapuolten voimasuhteista:

1. Suomalainen divisioona oli miesmäärältään 2 kertaa suurempi kuin puna-armeijan divisioona

2.Suomalainen Jv-rykmentti oli noin 2.5 kertaa suurempi miesmäärältään kuin puna-armeijan jv-rykmentti

3. Suomalainen jv-pataljoona oli keskimäärin lähes 3 kertaa suurempi miesmäärältään kuin puna-armeijan jv-pataljoona

4.Suomalaisen divisioonan kenttätykistö oli keskimäärin raskaampi kaliberiltaan kuin puna-armeijan divisioonan

5. Voimasuhteet VKT-linjan taisteluissa kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 ovat olleet luultua paljon tasaväkisemmät

6. Neuvostoilmavoimien lentomäärät saavuttivat huippunsa 14.6.44 ja vähenivät sen jälkeen 30-50%

7. Stalin ei antanut Govoroville tämän pyytämää kahta armeijakuntaa eli jätti komentajan oman onnensa nojaan

8. VKT-linjalla Leningradin Rintaman tykistö ampui vain n. 20% enemmän kranaatteja kuin suomalainen
Anonyymi
2021-06-18 09:51:14
" Suomalainen divisioona oli miesmäärältään 2 kertaa suurempi kuin puna-armeijan divisioona. "

Mutta divisioonia olikin viisi kertaa runsaammin.
- Anonyymi
  2021-06-18 11:23:14
  -- "Tottakai! Kaikkien maiden armeijat potivat sitä vuonna 1944! Vallan erityisesti sitä poti Puna-armeija, jonka miehet tiesivät, että punainen piru omisti heidän sielunsa eikä loppua ollut näkyvissä!--"
  ---
  Edellisen johdosta uusintana tässä jälleen tuo puna-armeijan - jonkun tonokin mielestä - "suunnattomasta sotaväsymyksestä" kielivä lista yhden vuoden ajalta:
  Vaikka ei horjuntavoittajiemme takia kyennyt edes Lappenrantaan, Kymijoelle tai peräti Helsinkiin, puna-armeija kykeni tekemään sen sijaan kaikenlaista muuta yhden vuoden aikana:
  
  15.2.1944 Novgorodin valtaus
  20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
  23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
  3.7.1944 Minskin valtaus
  13.7. 1944 Vilnan valtaus
  27.7.1944 Narvan valtaus
  27.7.1944 Lvovin valtaus
  25.8.1944 Tarton valtaus
  30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
  22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
  13.10.1944 Riikan valtaus
  17.1.1945 Varsovan valtaus.
  27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.
  
  Ja nuo yhden vuoden "sotaväsyneiden puna-armeijan miesten" tekemiset kruunaa Berliinin valtaus toukokuun alussa, mitä juhlitaan edelleen (muuallakin kuin) Venäjällä 8. - 9. toukokuuta vuosittain.
  
  Talvisodassa kuolleiden määrä on erittäin helppo laskea:
  Sota kesti 105 vuorokautta eli 2520 tuntia. Nykytutkimusten mukaan sodassa kuoli 26 662 ihmistä.
  Siitä saadaan jakolaskun 26 662 / 2520 tuloksena keskimäärin 10,6 kuollutta sodan jokaista tuntia kohti. (254 hlö/vrk)
  Karmein oli maaliskuun puolikas, jonka kuluessa peräti 7478 suomalaista kuoli mikä tarkoittaa 575 kuollutta päivää kohti ja peräti 24 kuollutta tuntia kohti!
  Kyösti Kallio oli SILTI valmis pappa jatkamaan sotimista, vaikka rintaman romahdus oli enää muutaman päivän päässä kaikkialla.
  Ryti oli vielä silloin nopeimman rauhan kannalla. Osasi pankkiukkona varmaan laskea helmitaululla sentään 26 000:een GM:n kanssa.
- Anonyymi
  2021-06-18 12:03:56
  Anonyymi kirjoitti:
  -- "Tottakai! Kaikkien maiden armeijat potivat sitä vuonna 1944! Vallan erityisesti sitä poti Puna-armeija, jonka miehet tiesivät, että punainen piru omisti heidän sielunsa eikä loppua ollut näkyvissä!--"
  ---
  Edellisen johdosta uusintana tässä jälleen tuo puna-armeijan - jonkun tonokin mielestä - "suunnattomasta sotaväsymyksestä" kielivä lista yhden vuoden ajalta:
  Vaikka ei horjuntavoittajiemme takia kyennyt edes Lappenrantaan, Kymijoelle tai peräti Helsinkiin, puna-armeija kykeni tekemään sen sijaan kaikenlaista muuta yhden vuoden aikana:
  
  15.2.1944 Novgorodin valtaus
  20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
  23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
  3.7.1944 Minskin valtaus
  13.7. 1944 Vilnan valtaus
  27.7.1944 Narvan valtaus
  27.7.1944 Lvovin valtaus
  25.8.1944 Tarton valtaus
  30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
  22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
  13.10.1944 Riikan valtaus
  17.1.1945 Varsovan valtaus.
  27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.
  
  Ja nuo yhden vuoden "sotaväsyneiden puna-armeijan miesten" tekemiset kruunaa Berliinin valtaus toukokuun alussa, mitä juhlitaan edelleen (muuallakin kuin) Venäjällä 8. - 9. toukokuuta vuosittain.
  
  Talvisodassa kuolleiden määrä on erittäin helppo laskea:
  Sota kesti 105 vuorokautta eli 2520 tuntia. Nykytutkimusten mukaan sodassa kuoli 26 662 ihmistä.
  Siitä saadaan jakolaskun 26 662 / 2520 tuloksena keskimäärin 10,6 kuollutta sodan jokaista tuntia kohti. (254 hlö/vrk)
  Karmein oli maaliskuun puolikas, jonka kuluessa peräti 7478 suomalaista kuoli mikä tarkoittaa 575 kuollutta päivää kohti ja peräti 24 kuollutta tuntia kohti!
  Kyösti Kallio oli SILTI valmis pappa jatkamaan sotimista, vaikka rintaman romahdus oli enää muutaman päivän päässä kaikkialla.
  Ryti oli vielä silloin nopeimman rauhan kannalla. Osasi pankkiukkona varmaan laskea helmitaululla sentään 26 000:een GM:n kanssa.
  Harvinaisen voimakasta pötyä suoltavat nuo putinistit .
  Yrittävät vuorostaan vähätellä punikkijoukkojen määrää , ja suomalaisia paisutella. Konsteja tuntuu löytyvän, mutta paskapuhetta mahtuu ilmaan.
  Puna-armeijan div. oli yli 12000 sotilasta, ja se mitä tievaantui matkalla on eri.
  Asetus tuli voimaan Stalinin ukaasilla 1943.
Anonyymi
2021-06-18 16:00:22
Jospa mistään tietämättömät torjuntavoittojuntit pikkuhiljaa alkaisivat tutustumaan sotahistoriaan muutenkin kuin vain lapsellisten iskulauseitten ja hokemiensa kautta? He voisivat aloittaa opiskelunsa tutustumatta vaikkapa puna-armeijan sotatoimiyhtymien todellisiin kokoluokkiin sekä sellaisiin yksiköihin kuten:

-panssari- ja rynmäkkötykkirykmentti, sen henkilöstövahvuus ja vaunumäärät

-panssariprikaati ja sen kokoluokat

-tykistö- ja heitinprikaati ja miten niiden koko muuttui 1943-44 ja miten erilaisia ne olivat kaluston muututtua
Anonyymi
2021-06-18 17:14:26
Näitä "putkimääriä" laskettaessa paljastuu ettei ylijohdon tykistöprikaatit ole voineet olla erityisen suuria tai sitten niitä on käytetty taistelussa vähän. Esim Vuosalmella on laskettu hyökkääjällä olleen heinäkuun toisella viikolla 6 jv-divisioonan tykit ja heittimet, siis ainakin 250 pst tykit (45 mm). Nämä yksistään nostavat tämän "putkimäärän" varmuudella yli 300:n. Lisäksi kolmen armeijakunnan tykit (3 rykmenttiä) eli määrä nousee noin 400:aan "putkeen".

Vuosalmella on lopulta laskettu "putkia" olleen n. 600. Puuttuvat noin 200 saadaan kasaan Mannisen mainitsemista

- 4 tykistörykmentissä
- 4 pst-rykmenteistä (45 mm)
- 1 krh-prikaatista (120 mm)
- 5 krh-rykmenteistä (120 mm)
- 2 raketinheitinrykmenttiä

Eipä ole olleet ilmeisesti määrävahvuisia kun esim jo pelkästään 120 mm heittimiä käyttävällä krh-prikaatilla pitäisi olla peräti 108 heitintä v. 1944. Kevyen tykistöprikaatin vahvuus oli 48 kpl 76 mm tykkejä mutta haupitsiprikaatilla 122 mm haupitseja 84.

Ei siis tarvinne olla kummoinen ennustaja kun toteaa että 23.Armeijan tykistöyksiköt olivat pieniä tai sitten Mannisen mainitsemat ylijohdon tykistöaselajiyksiköt eivät kaikki edes osallistuneet (mies- tai ammuspulan vuoksi? ) Äyräpään hyökkäykseen.

*****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-18 17:34:19
Tai asiaa voi pohtia myös Mannisen maininnasta että kun 15.7.44 21.Armeija asettui "väliaikaisesti" puolustuksen oli sillä 12 jv-divisioonaa ja

- 9 tykistöprikaatia
- 3 tykistörykmenttiä (armeijakuntien? 76-122 mm? )
- 1 pst-rykmentti (45 mm)
- 4 krh-rykmenttiä (120 mm)
- 1 raketinheitinpatteristo
- 3 järeää patteristoa (203 mm)

Ja kuitenkin Tali-Ihantalasta paikannettiin taistelujen aikana vain n. 100 tykistöaselajipatteria eli vain vähän enemmän mitä suomalaisilla oli. Pelkästään 12 divisioonalla on ollut ainakin 500 "putkea" ilman pst-tykkejä.

Todellakin - suomalaisen sotahistorian helmasyntejä näyttää olevan usein paisutella puna-armeijan tykistövoimia. Suomalaisten taisteluraportit kuitenkin paljastavat miten vähän "putkimäärään" nähden 21.Armeija ampui Tali-Ihantalassa 21.6-7.7.44. Tarvinneeko ihmetellä että sama paisuttelu näyttää liittyvän yleensäkin hyökkääjän miesvahvuuksiinkin.

"Alakynnessä urhoollisesti taistevasta" Suomen armeijasta on tullut myytti jota halutaan pönkittää vaikka tosiasiat viittasivat voimasuhteiden merkittävään tasoittumisen.

*****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-18 18:39:47
” Alakynnessä urhoollisesti taistevasta" Suomen armeijasta on tullut myytti jota halutaan pönkittää vaikka tosiasiat viittasivat voimasuhteiden merkittävään tasoittumisen. ”

Suomen armeija taisteli ylivoimaa vastaan urhoollisesti ja jälleen kerran neukku otti hyökkäyksessä pataan!

”*****Penna Tervo*****”

Tarkkispojan (tällä kertaa ”Penna Tervo”) asiantuntemus aiheesta on osoittautumassa turhaksi myytiksi!
- Anonyymi
  2021-06-19 08:38:28
  Ei ole vaan pitkiä luetteloita, joita kukaan ei jaksa lukea ja hatusta tempaistuja väitteitä! Miksi kirjoittelet kolmella nimimerkillä? Haluatko häivyttää olemattoman kannatuksesi?
Anonyymi
2021-06-19 08:47:39
Hienoa aikaa kun pääsisi mukaan tuoksintaan.
- Anonyymi
  2021-06-19 11:19:59
  Eli epäonnistumaan kesän 1944 suurhyökkäyksessä?
Anonyymi
2021-06-19 09:03:48
Kyllä niillä on ollut sitä ukkoa todellakin paljon.
Karjalan kannaksellekin tuonee tykkejä, mitä se olikaan ollut 300 tykkiä kilometriä kohden, eivät tytkin rinnakkai kuulema olisi mahtuneet kilometrille.
Stalinille olisi ollut tärkeää valloittaa Suomi, sille oli suuri himo valloittaa, olihan se karkupaikkakin Tampereella. Ja suomen kommunisti toverit nehän ne olisi täytynyt tapattaa ja viedä venäjälle pakkotyöleirelle kuolemaan.
Ukrainasta Stalin toi kesäkamppeissa ukkoja -40 astees pakkaseen, kyllä sitä ukkoa on ollut ja uuttahan ukot on panneet akoilla tulemaan.
- Anonyymi
  2021-06-20 00:19:54
  Neuvostoliitossa tykki ei ole sama kuin kenttätykki. Kaikki "putket" laskettiin tykistöaseiksi. Jopa 23 mm tykit. Perspektiiviharha syntyy siitä. Lisäksi monet divisioonaa kantoivat sisällään heittimiä ja pst-tykkejä joille ei ollut käyttäjiä. Monilla oli noin 50-60 kpl 50 mm krh-aseita joilla harvoin edes ammuttiin. Osa" putkimääristä" olikin pelkkää fiktiota.
Anonyymi
2021-06-19 10:10:59
Kesäkuun 21. päivänä NL ylijohto antoi ohjeensa jossa Leningradin rintaman joukkoja käskettiin jatkamaan hyökkäystään Karjalan kannaksella.Päävoimien piti tunkeutua 26. - 28. päivinä kesäkuuta Imatra-Lappeenranta-Virojoki tasalle. Samaan aikaan oli osilla voimia hyökättävä Käkisalmi Elisenvaara suuntaan ja puhdistettava Kannaksen pohjois ja koilisosa vihollisista eli joukot Vuoksen pohjoispuolelta. (Joukkojamme oli uhkaamassa Äyräpään vastarannalla).Rintaman oli tämän jälkeen hyökättävä päävoimillaan länteen ja luoteeseen Kotkan ja Kouvolan tasalle. Suunitelmaa tuli vahvistamaan Narvan suunnalta siirretty 59. Armeijan esikunta. Tässä vaiheessa Karjalan kannaksella oli 21. ja 23. Armeija, joihin kuului seitsemän armeijakuntaa joissa oli 21. divisioonaa. Armeijat toimivat 200 km:n levyisellä alueella Laatokasta Viipuriin. Reserveinä rintaman komentajalla oli yksi armeijakunta sekä kaksi erillistä divisioonaa.
Disisioonien vahvuudet vaihteli 21. divisioonan 4000-6000 - 23. armeijan 4200- 6000 mieheen. Molemmat armeijan divisioonien vahvuudet olivat käytyjen taisteluiden johdosta suuresti vajaalukuiset sekä kiivaiden taisteluiden uuvuttamat. Vastassa oli suomalaisten huomattavasti vahvemmat joukot kuin suurhyökkäyksen alkuvaiheessa. Suomen joukkoja oli kolme armeijakuntaa - 14. yhtymää eli seitsemän divisioonaa, pahssaridivisioona kolme prikaatia, ratsuväkiprikaati ja kaksi rannikkoprikaatia. Nämä kaikki oli alistettu kesäkuun 14. päivänä perustetulle Karjalan ryhmälle. Näiden lisäksi siirrettii Etelä Kajalasta kaksi suomalaista divisioonaa sekä saksalainen yhtymä Greif joka tuli Viipurinlahdelle.

Suomen joukkojen sijoittumisesta edelleen kerrotaan Platonovin Taistelut Suomen rintamalla näin:Suomalaisten joukot oli sijoitettu puolustukseen varsin edulliseen luontaisten suojattuuun maastoon. Kolme armeijakuntaa oli ryhmittynyt laajalle alueelle Vuoksen vesistön pohjoispuolelle tukeutuen tähän vesistölinjaan. Kaksi 4. ja 5. armeijakunta olivat ryhmittyneinä Vuoksen ja Viipurinlahden kannaksille. Leningradin rintaman oli äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa jatkettava hyökkäystään Karjalan kannaksella runsasjärvisissä metsäisissä korpimaastossa voimistuvaa vastarintaa vastaan. Leningradin rintaman komentaja teki tilanteen perusteella hyökkäyspäätöksensä 21. päivänä, jonka esitteli ylipäällikölleen hyväksyttäväksi. Pääkohdat olivat olivat seuraavat. Hyökkäyksen pääisku suunnataan Lappeenrantaan. Sen jälkeen hyökkäystä kehitettään kahden armeijan voimin länteen Lappeenranta Suurpää tasalle.
Samalla oli toisen armeijan ylitettävä Vuoksi Anrean-Enson välillä Hiitolan suuntaan Käkisalmen kiertämiseksi pohjoisesta. Suunitelman jotkoon annettiin taisteluvälineitä lisää 30 kpl T-34 ja 30 kpl SU-76 panssarivaunuja. 100 kpl Studepakker kuorma-autoja sekä 17 000 raketinhitinammusta. Lisäjoukkoja ei pyynnöstä huolimatta annettu.

Platonov - Taistelut Suomen rintamalla sivu 164-5
- Anonyymi
  2021-06-19 10:28:47
  Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. Merkillistä mutta paljastavaa on myös tykistöaseilla ammuttujen kranaattien määrän väheneminen. Näyttää siltä että suurin puristus tähdättiin päiviin 10.6 ja 14.6.44. Samoin lentomäärät vähenivät huomattavasti 14.6 jälkeen ilman että vaikkapa Osasto Kuhlmey oli ehtinyt edes tulla Kannakselle.
- Anonyymi
  2021-06-19 10:31:14
  "Kaksi 4. ja 5. armeijakunta"
  
  Tuollaisia armeijakuntia ei Kannaksella kesällä 1944 ollut.
- Anonyymi
  2021-06-19 10:35:40
  Anonyymi kirjoitti:
  "Kaksi 4. ja 5. armeijakunta"
  
  Tuollaisia armeijakuntia ei Kannaksella kesällä 1944 ollut.
  Kyllä oli - Suomella. Armeijakunnat V AK Viipurinlahti, IV AK Tali-Ihantala- Noskua sekä III AK Vuosalmi-Taipale.
- Anonyymi
  2021-06-19 10:49:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. Merkillistä mutta paljastavaa on myös tykistöaseilla ammuttujen kranaattien määrän väheneminen. Näyttää siltä että suurin puristus tähdättiin päiviin 10.6 ja 14.6.44. Samoin lentomäärät vähenivät huomattavasti 14.6 jälkeen ilman että vaikkapa Osasto Kuhlmey oli ehtinyt edes tulla Kannakselle.
  " Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. "
  
  " Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. "
  
  Pitäisi edes yrittää tukeutua lähteisiin jos toinen osapuoli esittää omat lähteensä.
  Omia mielipiteitä toki voi tuoda esille, mutta ei niillä saavuteta keskustelussa yhtään mitään.
  Omia päänsisässä kehitettyjä poliittisia päämääriä ajavia höpinöitä ei kannata sotkea jos asiaa valotetaan lähdeaineistoa jopa sivu sivulta esitettynä.
- Anonyymi
  2021-06-19 10:51:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. Merkillistä mutta paljastavaa on myös tykistöaseilla ammuttujen kranaattien määrän väheneminen. Näyttää siltä että suurin puristus tähdättiin päiviin 10.6 ja 14.6.44. Samoin lentomäärät vähenivät huomattavasti 14.6 jälkeen ilman että vaikkapa Osasto Kuhlmey oli ehtinyt edes tulla Kannakselle.
  Täälltä löytyy useita Platonovin teoksia muutamalla eurolla kotiin ja tuotuna.
  
  https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/876457
Anonyymi
2021-06-19 10:39:55
Platonovin tiedot viittaavat siis keskimäärin runsaan 5 000 miehen vahvuisiin neuvostodivisiooniin. Yritäppä siitä sitten rakennella kertomusta jossa Tali-Ihantalan taisteluun olisi osallistunut 150 000 neuvostosotilasta. On tämä Suomen virallinen sotahistoria niin maan perusteellisen runebergiläistä. 🤣
- Anonyymi
  2021-06-19 10:57:58
  Udet tutkimukset osoittavat arvion 150 000 mieheen. Platonvin määrät tulkittaneen alku ja loppuvaiheen määriksi. Jos 21. neuvostodivisioonaa kerrotaan 7000 miehellä niin joukkoja olisi 147 000 miestä.
- Anonyymi
  2021-06-19 11:08:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Udet tutkimukset osoittavat arvion 150 000 mieheen. Platonvin määrät tulkittaneen alku ja loppuvaiheen määriksi. Jos 21. neuvostodivisioonaa kerrotaan 7000 miehellä niin joukkoja olisi 147 000 miestä.
  Lisäksi Viipurioperaation aikana Koiviston saarien valtaamiseen annettiin 108. armeijakunnan komentajalle saaristoalusprikaati sekä 260. merijalkaväkipataljoona.
  Lopulta nämä alistettiin Gronstadin meripuolustusalueen tehtäviin kotra-amiraali G.I.Levtsenkolle
- Anonyymi
  2021-06-19 11:18:53
  Anonyymi kirjoitti:
  Lisäksi Viipurioperaation aikana Koiviston saarien valtaamiseen annettiin 108. armeijakunnan komentajalle saaristoalusprikaati sekä 260. merijalkaväkipataljoona.
  Lopulta nämä alistettiin Gronstadin meripuolustusalueen tehtäviin kotra-amiraali G.I.Levtsenkolle
  Kuten tuolla ylempänä toin esiin uuden komentoportaan eli 59. armeijan esikunnan tuonti kannakselle. Nyt tälle alistettiin suoraan Kaislahdessa reservissä ollut 224. divisioona sekä Lugasta Ollahteen siirretty 124. divisioona.
  Kronnstadin meripuolustusalueen 84 erilaista alusta ja 30 maihinnousualusta. Rautatietykistöä voitiin käyttää maihinousun tukemiseen. Ilmavoimat tukivat saariston maihinnousua 700 lentokoneella määrä oli saavuttaa 1000 lentoa ja käyttää 250 tonnia pommeja.
- Anonyymi
  2021-06-19 11:34:37
  Anonyymi kirjoitti:
  Kuten tuolla ylempänä toin esiin uuden komentoportaan eli 59. armeijan esikunnan tuonti kannakselle. Nyt tälle alistettiin suoraan Kaislahdessa reservissä ollut 224. divisioona sekä Lugasta Ollahteen siirretty 124. divisioona.
  Kronnstadin meripuolustusalueen 84 erilaista alusta ja 30 maihinnousualusta. Rautatietykistöä voitiin käyttää maihinousun tukemiseen. Ilmavoimat tukivat saariston maihinnousua 700 lentokoneella määrä oli saavuttaa 1000 lentoa ja käyttää 250 tonnia pommeja.
  Viipurinlahdella.
  Maihinnousun aikana 4-5 heinäkuuta tykistö ampui 14 000 kranaattia saarille. Samaan aikaan ilmavoimat tekivät 2000 lentoa pudottivat 3000 pommia ja ampuivat 2000 rakettia.
  
  Syntyneen tilanteen johdosta suomen sodanjohto ryhtyi estämään neuvostojoukkojen maihinnousua Viipurinlahden luoteisrannikolle. Saksalainen 122. divisioona sai käskyn ryhtyä puolustukseen Nisalahden Piispalan alueelle. Ratsuväkiprikaati vetäydyttyään saarilta ja jäi puolustukseen rannikolle Nisalahden lounaispuolelle.
  
  Leningradin rintaman komentaja antoi käskyn suorittaa maihinnousu Viipurinlahden läntiselle saarille. Kuitenkin Leningradin rintaman komentaja 13.7. keskeytti toisteiseksi suunnitelmat. Saatuaan kaksi konekivääri-tykkipataljoonaa vahvennuksekseen ryhtyivät puolustukseen saarille. Samoin ryhyi 21. armeija puolustukseen Viipurin pohjois-koilispuolen järvikannaksilla.
- Anonyymi
  2021-06-19 12:16:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Viipurinlahdella.
  Maihinnousun aikana 4-5 heinäkuuta tykistö ampui 14 000 kranaattia saarille. Samaan aikaan ilmavoimat tekivät 2000 lentoa pudottivat 3000 pommia ja ampuivat 2000 rakettia.
  
  Syntyneen tilanteen johdosta suomen sodanjohto ryhtyi estämään neuvostojoukkojen maihinnousua Viipurinlahden luoteisrannikolle. Saksalainen 122. divisioona sai käskyn ryhtyä puolustukseen Nisalahden Piispalan alueelle. Ratsuväkiprikaati vetäydyttyään saarilta ja jäi puolustukseen rannikolle Nisalahden lounaispuolelle.
  
  Leningradin rintaman komentaja antoi käskyn suorittaa maihinnousu Viipurinlahden läntiselle saarille. Kuitenkin Leningradin rintaman komentaja 13.7. keskeytti toisteiseksi suunnitelmat. Saatuaan kaksi konekivääri-tykkipataljoonaa vahvennuksekseen ryhtyivät puolustukseen saarille. Samoin ryhyi 21. armeija puolustukseen Viipurin pohjois-koilispuolen järvikannaksilla.
  Viipurin valtauksen jälkeen 21. armeija sai tehtäväkseen jatkaa hyökkäystään pysähtymättä luoteeseen tavoitteena NL ja Suomen raja. Tämän jälkeen käskettiin tunkeutua syvälle Suomeen. Noin 30 km levyiselläalueella oli kaksi armeijakuntta eli 12 divisioonaa sekä reservissä 30. Kaartin armeijakunta. Suomalaisia oli vastassa 4. ja 5. armeijakunnat. Ylipäällikön reservit mukaan lukien 9. divisioonaa. Suomalaisten ilmavoimat aiheuttivat vahvistuessaan (Kuhlmey) suuria tappioita. Kapeikkoisessa maastossa hyökkäys suoriteettiin erittäin ankaria taisteluita käyden kaivautuneita suomalaisia vastaan. Ilmavoimien aiheuttamat tuntuvat tappiot huomioiden joukot etenivät ainoastaan Karisalmen- Ihantalan -Portinhoikan - Suomenvedenpohjan tasalle.
  Suomalaiset siirtivät Etelä-Karjalasta 6. ja 11. divisioonat. Virosta lähetettiin 303. rynnäkkötykkiprikaati. Vastassa oli nyt kuusi divisioonaa kolme prikaatia sekä 100 tykistö ja 120 kranaatinheitinpatteria. Samalla muuttui tilanne suomalaisten eduksi niin elävänvoiman kuin taisteluvälineiden osalta.
  
  Tässä tilanteessa Leningradin rintaman komentaja joutui keskeyttämään hyökkäyksen syvälle Suomeen. Antamallaan käskyllä ryhtyi 21. armeija lujaan puolustukseen saavuttamalleen tasalle. Vuosalmella aloitti 23. armeija hyökkäyksen Äyräpäässä olevia joukkojamme vastaan.
  
  Platonov keskustelee edelleen.
Anonyymi
2021-06-19 10:47:12
Ohto Manninen ei kirjassaan Kuinka Suomi valloitetaan puhunut mitään 150 000 miehen vahvuisista neuvostojoukoista Tali-Ihantalassa. Tätä sontaa syöttävät sellaiset jotka eivät ole päässeet kurkistamaan neuvostoliittolaisiin dokumentteihin. Miesmäärät eivät ole alkuunkaan olleet tuolla tasolla jos kohta lukema 60 000 lienee hieman liian pieni. 80 000 voi olla jo paljon lähempänä totuutta.

Suomalaisten divisioonien osalta voidaan todeta 18.D:n rivivahvuuden olleen 15.7.44 noin 12 900 miestä. Kyseessä oli sentään divisioonaa joka oli Kannaksella heti ensipäivistä lähtien.
- Anonyymi
  2021-06-19 13:01:55
  15.7.44 oli 18.Divisioonan vahvuudet:
  
  -rivivahvuus 12 463
  - kirjavahvuus 13 813
  
  Kirjavahvuus = rivivahvuus sairaalassa olevat komennuksella olevat karkurit
- Anonyymi
  2021-06-19 13:02:46
  Anonyymi kirjoitti:
  15.7.44 oli 18.Divisioonan vahvuudet:
  
  -rivivahvuus 12 463
  - kirjavahvuus 13 813
  
  Kirjavahvuus = rivivahvuus sairaalassa olevat komennuksella olevat karkurit
  ... ja lomalla olevat?
- Anonyymi
  2021-06-19 14:00:00
  Anonyymi kirjoitti:
  15.7.44 oli 18.Divisioonan vahvuudet:
  
  -rivivahvuus 12 463
  - kirjavahvuus 13 813
  
  Kirjavahvuus = rivivahvuus sairaalassa olevat komennuksella olevat karkurit
  Vuosalmella JR 7 kirjavahvuus peräti 3972 kesäkuun 30.päivä 1944. JR49 vielä suurempi.
- Anonyymi
  2021-06-19 16:58:40
  Anonyymi kirjoitti:
  ... ja lomalla olevat?
  Aivan. Rivivahvuus = kirjavahvuus - sairaaloissa olevat - lomalla olevat - komennuksella olevat - karkurit - muu syy.
Anonyymi
2021-06-19 11:23:07
Ohto oli sitten väärässä, mikä on yleensä myös Tarkkispojan kohtalo olla nimimerkeillä Penna Tervo, Stieglitz, Historian Faktat tai Kainalohiki!
- Anonyymi
  2021-06-19 14:22:48
  Ja 10. - 30. kesäkuuta 1944 kuoli 6025 suomalaista. Siis 301 vainajaa jokaista vuorokautta kohti eli noin 13 miestä joka ainoata tuntia kohti. Luvussa on jo toki muuallakin kuin Kannaksella kaatuneita, koska kymmenkunta päivää oltiin kalpittu karkuun jo Syvärin pusikoista.
  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
- Anonyymi
  2021-06-19 15:55:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Ja 10. - 30. kesäkuuta 1944 kuoli 6025 suomalaista. Siis 301 vainajaa jokaista vuorokautta kohti eli noin 13 miestä joka ainoata tuntia kohti. Luvussa on jo toki muuallakin kuin Kannaksella kaatuneita, koska kymmenkunta päivää oltiin kalpittu karkuun jo Syvärin pusikoista.
  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
  Paljonkos teiltä kaatui sotilaita? Puna-armeijan tappiot yrityksissä asettaa Suomi kapitulaatio tilanteeseen. Yritys tuhota kannaksen joukot ja edetä syvälle Suomeen vaati uhreja molemmilta osapuolista.
- Anonyymi
  2021-06-19 19:41:55
  "Pöhvelille tiedoksi että Kannaksella nykytutkimuksen mukaan kesä-heinäkuussa 1944 kaatui, katosi, kuoli haavoihinsa tai muusta syistä n. 24 700 neuvostosotilasta. "
  
  UNOHTUI VAIN KERTOA, että kuka teki ja koska tämän "nykytutkimuksen"?
- Anonyymi
  2021-06-20 08:43:35
  Viipurin jälkeen puna-armeilata kaatui 28 .06 - 04. 07.1944 9000 sotilasta. Pahin päivä 28.06
Anonyymi
2021-06-19 16:55:29
Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava, sakemannit ajettava ulos Suomesta ja että Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta.

J. K Paasikivi: "suomalaiset ovat poliittisesti vähä-älyistä kansaa, aivan kuten saksalaiset."
- Anonyymi
  2021-06-19 19:45:32
  "Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava, sakemannit ajettava ulos Suomesta ja että Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta."
  
  MUTTA SE ESTI JOTAIN PALJON PAHEMPAA!
  
  Se esti maan miehityksen, sovketisoinnin ja massaraiskaukset. Se esti usean sadan tuhannen suomalaisen poistumisen maasta vankikuljetuksina ja vain osa olsi koskaan palannut! Se esti 1-2 miljoonan etnisen venäläisen muuton asumaan maahan!
  
  Ja ennen kaikkea: se esti sen, että maa olisi kenties vapautuessaan 1990 pudonnut kehityksessä kivikautiselle tasolle!
- Anonyymi
  2021-06-19 21:33:35
  Anonyymi kirjoitti:
  "Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava, sakemannit ajettava ulos Suomesta ja että Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta."
  
  MUTTA SE ESTI JOTAIN PALJON PAHEMPAA!
  
  Se esti maan miehityksen, sovketisoinnin ja massaraiskaukset. Se esti usean sadan tuhannen suomalaisen poistumisen maasta vankikuljetuksina ja vain osa olsi koskaan palannut! Se esti 1-2 miljoonan etnisen venäläisen muuton asumaan maahan!
  
  Ja ennen kaikkea: se esti sen, että maa olisi kenties vapautuessaan 1990 pudonnut kehityksessä kivikautiselle tasolle!
  ” Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava”
  
  Tyypillistä stallarille on se, että kun kesällä taistellaan Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta niin HÄNELLE ON TÄRKEINTÄ JOKU SOTAKORVAUS!
  
  Jos maa miehitetään niin ei tarvitse maksaa SITÄ HIRVEÄÄ SOTAKORVAUSTA, mutta menetetään jotakin paljon pahempaa ja suurempaa! Raha on stallarilla aina mielessä?
- Anonyymi
  2021-06-19 21:37:37
  Anonyymi kirjoitti:
  "Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava, sakemannit ajettava ulos Suomesta ja että Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta."
  
  MUTTA SE ESTI JOTAIN PALJON PAHEMPAA!
  
  Se esti maan miehityksen, sovketisoinnin ja massaraiskaukset. Se esti usean sadan tuhannen suomalaisen poistumisen maasta vankikuljetuksina ja vain osa olsi koskaan palannut! Se esti 1-2 miljoonan etnisen venäläisen muuton asumaan maahan!
  
  Ja ennen kaikkea: se esti sen, että maa olisi kenties vapautuessaan 1990 pudonnut kehityksessä kivikautiselle tasolle!
  PöhveIi asettaa taas jälkikäteen omat tavoitteensa omien mieltymystensä mukaisesti, ja sitten selittää ne torjutuiksi😂😂😂
Anonyymi
2021-06-19 20:59:18
Jo on vauhtia näillä nimimerkeillä, jotka urakalla syytävät ns historian tilastoa , lukuja mikä mistäkin ilman mitään faktaa.
Korkeintaan, käydä divarista Platonovin kirja todisteeksi, on mallissaan näitten punikkien yritys , todistella heidän jorinoitaan.
Se paatoksellisuus, kuinka soopaa levitetään, sekä poliittinen termistö viimeistään osoittaa , systemaattisen yrityksen vääristelyllä ja paskan jauhamisen. Ei jatkoon.
- Anonyymi
  2021-06-19 22:03:30
  Osui ja upposi. Faktat laittoivat pönttösi sekain. Jos pystyt, niin esitä omat fakta-lähteesi.
  NL aikainen Platonovin teos antaa perusteet tapahtumille. NL tyyliin kuului vähätellä omia joukkoja ja liiitella vastapuolen toimintaa. Mutta sinunlaisesi valehtelee Putinilaisittain Pietarin trollitehtaan tyylillä kaikesta mahdollisesta.
Anonyymi
2021-06-20 05:44:17
Leningradin Rintamalle oli tarkka lukema: 188 000 miehen taistelevat yksiköt koko Kannaksella. Niistä hieman yli puolet 21.Armeijalla joista taas 25% ei osallistunut koko Tali-Ihantalaan.

Arvi ja Lennart loivat myytin 150 000 puna-armeijan miehestä Tali-Ihantalassa. Kai nyt NL:ssä tiedettiin paremmin taisteluihin osallistuneiden joukkojensa määrät. Aina osa tietenkin reservinä. Eniten kyllä ihmetyttää se ettei edes suomalaisjoukkojen määriä laskettu oikein. Esim JR 13 (17.D) osallistui Talin taisteluun. 20.Pr osallistui myös Tali-Ihantalaan. Muita 3.Pr, 11.D, 18.D, 4.D, 6.D, Ps. D, Rj. JP2, Päämajan alaisia tukiaselajeja jne. Määrävahvuisina yli 80 000, kirjavahvuisina lähellä 80 000. Viipurinlahti-Tienhaara: 10.D, rannikkojoukkoja, Rv. Pr, JR61 (17.D), myöhemmin Greif-Divisioona myös. Noskua: 3.D. Vuosalmi-Taipale: 2.D,15.D, 19.Pr.
- Anonyymi
  2021-06-20 08:52:23
  Leningadin rintamallle Govorovin joukoille oli annettu 470 000 ukkoa 21armeija ja 23 armeija. Edellisissä kommenteissa Ihantalan taisteluista on sekoitettu keskenään Armeijakunta käsite ja Armeijat 21 sekä 23 , jolla yritetään hämärtää kokonaisuutta. Ihantalan alueella oli puna-armeijalla viisi armeijakuntaa
  
  Suomalainen 11 divisioona oli vasta juhannuksen jälkeen Juustilan kankaalla, ei ollut Ihantalassa
- Anonyymi
  2021-06-20 10:27:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Leningadin rintamallle Govorovin joukoille oli annettu 470 000 ukkoa 21armeija ja 23 armeija. Edellisissä kommenteissa Ihantalan taisteluista on sekoitettu keskenään Armeijakunta käsite ja Armeijat 21 sekä 23 , jolla yritetään hämärtää kokonaisuutta. Ihantalan alueella oli puna-armeijalla viisi armeijakuntaa
  
  Suomalainen 11 divisioona oli vasta juhannuksen jälkeen Juustilan kankaalla, ei ollut Ihantalassa
  Juuri noin. JR.50 saapui junilla Luumäen asemalle 24.6. Juustilassa osasto oli muistaakseni vasta 28.6-44. Tali-Ihanata on myös käsite suuremmassa mittakaavassa. Monet 11.D:n kadonneet ja kaatuneet on kirjattu suurpiirteisesti taistelualueen Tali-Ihantala vaikka kirjaimellisesti eivät siellä taistelleet.
- Anonyymi
  2021-06-20 10:53:17
  Anonyymi kirjoitti:
  Juuri noin. JR.50 saapui junilla Luumäen asemalle 24.6. Juustilassa osasto oli muistaakseni vasta 28.6-44. Tali-Ihanata on myös käsite suuremmassa mittakaavassa. Monet 11.D:n kadonneet ja kaatuneet on kirjattu suurpiirteisesti taistelualueen Tali-Ihantala vaikka kirjaimellisesti eivät siellä taistelleet.
  Koko matkaa ei tultu junalla, vaan alkumatkan 70 kilometriä tultiin marssimalla. 11 divioona oli Ventelänselän ja 6 divisioonan välissä, suuntana Portinhoikka.
- Anonyymi
  2021-06-20 12:51:10
  Anonyymi kirjoitti:
  Koko matkaa ei tultu junalla, vaan alkumatkan 70 kilometriä tultiin marssimalla. 11 divioona oli Ventelänselän ja 6 divisioonan välissä, suuntana Portinhoikka.
  Mäkriästä 11.D lähti junilla 22.6 kohti Luumäkeä ja Timperilää, jonne junat saapuivat purettaviksi 24.6 aamuyöllä.
  Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Tämä rata oli eräs ratkaisevimpia seikkoja Tali-Ihantalan suurtaistelun torjuntavoiton saavuttamisessa kesällä 1944, sillä rataa pitkin voitiin siirtää Kannakselle nopeasti mm. koko 17.Divisioona ja pääosat 11.Divisioonasta torjumaan vihollisen maahantunkeutumista.
  
  Logistiikasta mainittakoon, että 17.D käytti kuljetuksissaan 31 junaa ja 1337 vaunua (ajalla 16.-23.6.44). 11.D käytti 20 junaa ja 889 vaunua (ajalla 21.-29.6.44; JR 30 kuormattiin Tokarissa).
  
  https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/664/country/9/area/90/
- Anonyymi
  2021-06-20 13:05:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Mäkriästä 11.D lähti junilla 22.6 kohti Luumäkeä ja Timperilää, jonne junat saapuivat purettaviksi 24.6 aamuyöllä.
  Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Tämä rata oli eräs ratkaisevimpia seikkoja Tali-Ihantalan suurtaistelun torjuntavoiton saavuttamisessa kesällä 1944, sillä rataa pitkin voitiin siirtää Kannakselle nopeasti mm. koko 17.Divisioona ja pääosat 11.Divisioonasta torjumaan vihollisen maahantunkeutumista.
  
  Logistiikasta mainittakoon, että 17.D käytti kuljetuksissaan 31 junaa ja 1337 vaunua (ajalla 16.-23.6.44). 11.D käytti 20 junaa ja 889 vaunua (ajalla 21.-29.6.44; JR 30 kuormattiin Tokarissa).
  
  https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/664/country/9/area/90/
  Timperilästä Jalkaväkirykmentti 50. marssi alkoi keskiyöllä 26.6 ja saapui Kotalammelle 10.30. Vihollisen tykistö aiheutti ensimmäiset tappiot Nurmen aseman maastossa.
  Kello 17.50 tuli käsky 11.D lähteä marssimaan. Iltamyöhällä rykmentin komentaja antoi yksityiskohtaisia ohjeita ottaa rintamavastuita.
- Anonyymi
  2021-06-20 13:13:40
  Anonyymi kirjoitti:
  Timperilästä Jalkaväkirykmentti 50. marssi alkoi keskiyöllä 26.6 ja saapui Kotalammelle 10.30. Vihollisen tykistö aiheutti ensimmäiset tappiot Nurmen aseman maastossa.
  Kello 17.50 tuli käsky 11.D lähteä marssimaan. Iltamyöhällä rykmentin komentaja antoi yksityiskohtaisia ohjeita ottaa rintamavastuita.
  Täällä asiasta.
  
  http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3479780
Anonyymi
2021-06-20 06:05:50
Tää on niin selvä myyttinen taru mitä kärsivällisesti Suomessa ovat torjuntavoittorevanssistit rakentaneet ja vain siksi että Suomen hyökkässota, joka alkoi 80 v sitten päättyi nöyryyttävään tappioon. Suomelle saneltiin rauhan ehdot. Suomen oli tunnustettava tappio. Stalinin kuoleman jälkeen siipi maassa olleet alkoivat lättänäksi lyödyt kokoomuslaiset ja entiset ikollit pestä itseään puhtaiksi. Saksassa entiset kansanmurhanatsit samoin. Alkoi hävityn sodan sankarien muunnellun totuuden torvensoitto.😄
- Anonyymi
  2021-06-22 07:49:19
  Kuinka katkeroitunut oikein olet siitä, ettei NL:n petovalta työntynyt Suomeen asti, kommunistiparka. On merkillistä että tuollaisia raakkujia vielä tänäänkin löytyy vaikka lapsikin tietää, mikä massamurhaajavaltio Neuvostoliitto oli.
  Ethän Sinä vain nauti suomalaisesta hyvinvoinnista, jonka aikaansaajia solvaat? Ymmärrän , että Sinulla ei oikein ole tukikohtaa paratiisissa joka mätäni ansaittuun hautaansa jo 1990-luvun alussa.
  Mahtaa ressulla olla kovaa, kun pitää vieläkin hyppiä seinille ja elää oman katkeruutensa ja vihansa kanssa - vaikka kuinka yrittää sitä peittää nauru-emojien taakse.
  Surkuhupainen tapaus.
Anonyymi
2021-06-20 08:36:23
Ihan selvästi koko kesän 1944 tapahtumat näyttääkin siltä, että tsuhnat pakeni pää kolmantena koipena kohti Suomea, kun venäläiset vähän kinttaitaan läpsytti yhteen!
- Anonyymi
  2021-06-20 08:43:02
  Se vain näyttää siltä stallarin toivorikkaaseen silmään!
  
  Neukku yritti Tali-Ihantalassa tosissaan, mutta EI SAANUT AIKAAN LÄPIMURTOA JA HYYTYI KESKEN SUURIIN TAPPIOIHIN!
- Anonyymi
  2021-06-20 11:24:58
  Anonyymi kirjoitti:
  Se vain näyttää siltä stallarin toivorikkaaseen silmään!
  
  Neukku yritti Tali-Ihantalassa tosissaan, mutta EI SAANUT AIKAAN LÄPIMURTOA JA HYYTYI KESKEN SUURIIN TAPPIOIHIN!
  No jos puna-armeijan pataljoonassa on ollut 300 miestä niin divisioonan kivääripataljoonissa on ollut 2700 ja 13 divisioonassa 35000 miestä. Siinäpä ne Tali-Ihantalan neuvostotaistelijat panssariyhtymien ja pst-yksikköjen muutamien tuhansien miesten lisäksi.
  
  Lasketaanpa suomalaisten: 900 miestä pataljoonassa ja pataljoonia Tali-Ihantalassa ainakin 46. Niistä tulee yhteensä yli 40 000 taistelijaa.
  
  Aikamoinen ylivoima hyökkääjällä. 😆
Anonyymi
2021-06-20 10:41:58
Vuonna 1944 puna-armeijan divisioonan raskasasemäärätkin olivat aivan toista luokkaa kuin mitä ne paperilla esittivät. Monet tykit ja heittimet olivat vain nimellisesti divisioonan vahvuudessaTämä oli se todennäköinen raskasaselajimäärä useimmilla jv-divisioonilla 1944:

- 4 raskasta 120 mm heitintä (7 sijasta)
- 12-18 kpl 82 mm heitintä (27 sijasta)
- 4-6 kpl 45 mm pst-tykkiä (12 sijasta)
- 18-25 konekivääriä (36 sijasta)
- 50-80 pikakivääriä (162 sijasta)
- 50 mm heittimet kulkivat ehkä matkassa mutta niitä ei käytetty koska ei riittänyt käyttäjiä

Lähde: TsAMO f. 377, op. 10864, d. 94, ll.84-90ob.

Niinpä Ohto Manninenkin on aika varovainen esittämästä näitä "putkimääriä". Niitä latovat ne jotka haluvat lillua fantasioissa joissa "suomalaiset olivat määrällisesti kovasti alakynnessä" mutta "voittivat lopulta kuitenkin". He ovat sotaromantiikkoja.

*****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-20 13:47:42
On sinänsä huvittavaa huomata kuinka torjuntavoittomantran hokijat ovat astuneet miinakenttään. He uskovat myyttiin hyökkääjän miesmäärältään kolminkertaiseen ylivoimaan mutta eivät kykene selittämään suurta ristiriitaa. Näet hyökkääjän miestappiot olivat kuolleissa vain hieman yli 2 kertaa suuremmat kuin puolustajan. Eikö hyökkäyksen pysäyttäminen elellyttäisi siten sitä että suomalaiset olisivat tuottaneet noin neljä kertaa suuremmat tappiot hyökkääjälle kuin itse kokivat? 🤔

Ongelman ratkaisu onkin siinä että hyökkääjän miesylivoima on ollut paljon vähempi kuin 1:2. ☝️😄

Lähdetieto: Ohto Mannisen mukaan n. 25 000 neuvostosotilasta menehtyi Kannaksella kesä-heinäkuussa 1944. Suomalaisia menehtyi tai jäi sotavangiksi n. 12 000. ⛪

Kuten lukemista nähdään puheet "turpasaunasta" ovat natsivähäpoikien lapsellista hourailua.😂 Ei ihme ettei sodasta palanneet miehemme kehua retostelleet torjuntavoitosta mitään. Tarvittiin 10 v ja nenänsä verille saaneen AKS- ja suoheluskuntaväen nousua kellareistaan "suojasään vuosina". Alkoi hävinneiden historian kaunistelu ja myyttien rakentelu. Nyt osa nuorista hölmöistä uskoo näitä taruja. 🖕😆
- Anonyymi
  2021-06-20 14:07:15
  Kerrokko mistä sinä olet ammentanut historian opintosi? Oletko ihan omasta päästäsi kehitellyt? Tuohon ei kyllä moni pysty.
- Anonyymi
  2021-06-20 14:28:22
  Onkin tänään 20. kesäkuuta 1944 tullut kuluneeksi päivälleen 77 vuotta, kun Viipuri tarjoiltiin hopealautasella puna-armeijalle.
  Näin ollen Kannaksen ampumajuoksumaaottelu Suomi-Neuvostoliitto sai erittäin nolon lopun.
  Noin 5100 miehen puolustajaprikaatista kaatui 19, haavoittui 101 ja 419 katosi.
  GM pisti tietenkin armeijan tutkimaan asiassa itse itseään.
  Prikaatin komentaja eversti Armas Kemppi sai sotaylioikeudessa vain muistutuksen, joka muuttui korkeimmassa oikeudessa 25 vrk arestiksi.
  "Suurin syypää" kaikkeen oli tietenkin majuri Kurt Bäckman, jonka tuomio koveni korkeimmassa oikeudessa yhteen vuoteen kuritushuonetta.
  Hirveän raivarin aluksi saanut GM itse saattoi olla iloinen tuomioista varsinkin peiliin katsoessaan ja erittäinkin siksi, että varmastikin OIKEUS toteutui.
Anonyymi
2021-06-21 19:08:50
Miten aiotte yhteensovittaa väitteen 1:3 miesylivoimasta ja 1:2 tappiosuhteesta? Tuo yhtälö ei toimi että hyökkäys noilla lukemin olisi pysähtynyt tappioihin. On erittäin todennäköistä että ylivoima on ollut hyökkääjällä paljon pienempi kuin 1:2. Ja sen osoittaa kaikki tiedot osallistuneista divisioonista. Suomalainen divisioona oli vähintään 2 kertaa suurempi kuin neuvostodivisioona. Pataljoonatasolla lähes 3 kertaa suuremmat olivat suomalaisyksiköt kuin puna-armeijan.
- Anonyymi
  2021-06-21 19:38:54
  ” Miten aiotte yhteensovittaa väitteen 1:3 miesylivoimasta ja 1:2 tappiosuhteesta? Tuo yhtälö ei toimi että hyökkäys noilla lukemin olisi pysähtynyt tappioihin. On erittäin todennäköistä että ylivoima on ollut hyökkääjällä paljon pienempi kuin 1:2. Ja sen osoittaa kaikki tiedot osallistuneista divisioonista. Suomalainen divisioona oli vähintään 2 kertaa suurempi kuin neuvostodivisioona. Pataljoonatasolla lähes 3 kertaa suuremmat olivat suomalaisyksiköt kuin puna-armeijan.”
  
  Turhaan murehdit pikkuasioita! Otetaan neukkutappiot ja lasketaan paljonko ne ovat koko maailmansodan molempien osapuolen tappioista ja kerrotaan lopuksi ”olivat ainakin” periaatteella niin hyvä tulee:-D
Anonyymi
2021-06-21 19:11:11
Yhtään puna-armeijan rykmenttiäkään ei tuhottu Tali-Ihantalassa. Ja jos pataljoona kärsi 50% tappiot se tarkoitti 150 miehen tappioita.
- Anonyymi
  2021-06-21 19:41:03
  ” Yhtään puna-armeijan rykmenttiäkään ei tuhottu Tali-Ihantalassa. Ja jos pataljoona kärsi 50% tappiot se tarkoitti 150 miehen tappioita.”
  
  Ei ehkä, mutta parikin heidän sadan miehen divisioonistaan kärsi 50 %:n tappiot ja kun niitä verrataan prosenteissa Halhin-Golin koko taistelun tappioihin (molemmin puolin) alkaa totuus paljastua!
Anonyymi
2021-06-22 00:47:09
Tsekattaessa menehtyneiden tietokannan prikaatien ja jv-rykmenttien tappioita menehtyneinä ei Tali-Ihantala ole ollut erityisen verinen taistelu. Esim 3.Prikaatin miehiä menehtyi 21.6-7.7.44 kaikkiaan 295 ja JR 12 miehiä 151. Hansteen rykmentille samoin kuin Tienhaaran JR 61:lle sälytetty jokin maaginen sädekehä. Kokonaistappiot 8750 kertovat siitä että alueelle hilattu niin paljon suomalaisia että tappiot jakaantuivat lopulta yli 80 000 miestä käsittäneille puolustajille eikä yhdenkään tappiot todella rajut.

Sen sijaan Vuosalmi sai pitkään tulla toimeen vahvistetun 2.Divisioonan, JR 57/15.D:n sekä IV/19.Pr:n voimin. Siellä tappiot yksikköjä kohden olivat huomattavasti kovemmat. On tunnettu asia että kenraali Oesch teki virhearvion kun ei aiemmin siirtänyt esim Ps.D:tä Vuosalmelle. Samainen Oesch oli keskeinen persoona Tali-Ihantalan ylle huolella rakennetun sädekehän synnyssä. Vuosalmi on selvästi jätetty sen varjoon vaikka se oli taisteluista se brutaalimpi.

Tarkistakaa itse JR 7:n ja JR 49:n tappiot. Ja nämä rykmentit olivat tulessa jo Siiranmäellä.
- Anonyymi
  2021-06-22 06:50:22
  ” Vuosalmi on selvästi jätetty sen varjoon vaikka se oli taisteluista se brutaalimpi.”
  
  Mutta Tali-Ihantala oli taisteluna ratkaiseva! Siinä neukku yritti tosissaan läpimurtoa ja pääsi lähelle sitä, mutta otti lopultakin pahasti pataan!
- Anonyymi
  2021-06-22 09:54:00
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Vuosalmi on selvästi jätetty sen varjoon vaikka se oli taisteluista se brutaalimpi.”
  
  Mutta Tali-Ihantala oli taisteluna ratkaiseva! Siinä neukku yritti tosissaan läpimurtoa ja pääsi lähelle sitä, mutta otti lopultakin pahasti pataan!
  Jaahas. Päivälleen 80 vuotta sitten se alkoi: minimunakorpraalin hyökkäys eli Barbarossa Neuvostoliittoon - ja meidät nilkit painoivat perässä. Alkoi noin 66 000 puuristin tienuu.
  Miksei muuten jatkosodan nimeksi ole kelpuutettu GM:n käyttämä pyhä sota tai miekantuppisota - tai edes hyökkäyssota, jolla se torvet soiden ja rinta rottingilla aloitettiin.
  On syytä muistaa, että puna-armeijalaisia kaatui 2. maailmansodassa kaikkiaan noin 11,7 miljoonaa. Asukasluvustaan NL menetti koko sodassa vajaat 14 prosenttia.
  Natsisaksan sotilaita kaatui koko sodassa "vain" Suomen nykyisen asukasluvun verran eli 5,5 miljoonaa soltaattia. Asukasluvustaan natsisaksa menetti vajaat 11 prosenttia koko sodassa.
  Ylivoimaisesti eniten asukasluvustaan menetti 2. maailmansodassa Puola, noin 16 prosenttia. Suurin syy siihen on natsien tappamat runsaat 3 miljoonaa puolanjuutalaista.
  Suomi menetti koko 2. maailmansodassa vain 2,6 prosenttia asukasluvustaan.
  Monin paikoin näillä sivustoilla erilaisilla kirjoittajilla menevät sekaisin TAPPIOmäärät ja KAATUNEIDEN määrät. Tappiomäärät sisältävät myös haavoittuneet, vangeiksi joutuneet, tärähtäneet etc. etc. muut taistelukyvyttömät.
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_määristä
- Anonyymi
  2021-06-22 10:05:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Jaahas. Päivälleen 80 vuotta sitten se alkoi: minimunakorpraalin hyökkäys eli Barbarossa Neuvostoliittoon - ja meidät nilkit painoivat perässä. Alkoi noin 66 000 puuristin tienuu.
  Miksei muuten jatkosodan nimeksi ole kelpuutettu GM:n käyttämä pyhä sota tai miekantuppisota - tai edes hyökkäyssota, jolla se torvet soiden ja rinta rottingilla aloitettiin.
  On syytä muistaa, että puna-armeijalaisia kaatui 2. maailmansodassa kaikkiaan noin 11,7 miljoonaa. Asukasluvustaan NL menetti koko sodassa vajaat 14 prosenttia.
  Natsisaksan sotilaita kaatui koko sodassa "vain" Suomen nykyisen asukasluvun verran eli 5,5 miljoonaa soltaattia. Asukasluvustaan natsisaksa menetti vajaat 11 prosenttia koko sodassa.
  Ylivoimaisesti eniten asukasluvustaan menetti 2. maailmansodassa Puola, noin 16 prosenttia. Suurin syy siihen on natsien tappamat runsaat 3 miljoonaa puolanjuutalaista.
  Suomi menetti koko 2. maailmansodassa vain 2,6 prosenttia asukasluvustaan.
  Monin paikoin näillä sivustoilla erilaisilla kirjoittajilla menevät sekaisin TAPPIOmäärät ja KAATUNEIDEN määrät. Tappiomäärät sisältävät myös haavoittuneet, vangeiksi joutuneet, tärähtäneet etc. etc. muut taistelukyvyttömät.
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_määristä
  Alkoi 23.6.41 aamulla.
- Anonyymi
  2021-06-22 10:07:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Alkoi 23.6.41 aamulla.
  Ei kyllä se alkoi jo 22.6.41 aamulla.
- Anonyymi
  2021-06-22 10:38:43
  Anonyymi kirjoitti:
  Alkoi 23.6.41 aamulla.
  Jos tarkkoja ollaan, Petsamossa suomalais-saksalainen poliisiosasto valtasi Neuvostoliiton konsulaatin 22.6.1941 kello 2.30 eli jo tunti ennen Barbarossa-hyökkäyksen B-hetkeä eli aloitusta.
  Natsit ottivat saman tien Petsamon sataman valvontaansa.
  Vaikka ryti valehteli radiossa vielä 26.6. ummet ja lammet kansalle "puolustussodasta", Lapissa oli samaan aikaan jo 80 000 aseistettua natsia vain odottamassa kieli pitkällä (haaveeksi jäänyttä) Muurmanskin valloitusta ja Kantalahti-offensiiviä.
  "Natsien saavutukset Lapista itään" kuuluukin maailman ohuimpien sotakuvausten joukkoon samaan tapaan kuin "Italian armeijan uroteot WW2:ssa."
- Anonyymi
  2021-06-22 14:30:47
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos tarkkoja ollaan, Petsamossa suomalais-saksalainen poliisiosasto valtasi Neuvostoliiton konsulaatin 22.6.1941 kello 2.30 eli jo tunti ennen Barbarossa-hyökkäyksen B-hetkeä eli aloitusta.
  Natsit ottivat saman tien Petsamon sataman valvontaansa.
  Vaikka ryti valehteli radiossa vielä 26.6. ummet ja lammet kansalle "puolustussodasta", Lapissa oli samaan aikaan jo 80 000 aseistettua natsia vain odottamassa kieli pitkällä (haaveeksi jäänyttä) Muurmanskin valloitusta ja Kantalahti-offensiiviä.
  "Natsien saavutukset Lapista itään" kuuluukin maailman ohuimpien sotakuvausten joukkoon samaan tapaan kuin "Italian armeijan uroteot WW2:ssa."
  Munattoman raukan monologia
- Anonyymi
  2021-06-22 17:36:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Jaahas. Päivälleen 80 vuotta sitten se alkoi: minimunakorpraalin hyökkäys eli Barbarossa Neuvostoliittoon - ja meidät nilkit painoivat perässä. Alkoi noin 66 000 puuristin tienuu.
  Miksei muuten jatkosodan nimeksi ole kelpuutettu GM:n käyttämä pyhä sota tai miekantuppisota - tai edes hyökkäyssota, jolla se torvet soiden ja rinta rottingilla aloitettiin.
  On syytä muistaa, että puna-armeijalaisia kaatui 2. maailmansodassa kaikkiaan noin 11,7 miljoonaa. Asukasluvustaan NL menetti koko sodassa vajaat 14 prosenttia.
  Natsisaksan sotilaita kaatui koko sodassa "vain" Suomen nykyisen asukasluvun verran eli 5,5 miljoonaa soltaattia. Asukasluvustaan natsisaksa menetti vajaat 11 prosenttia koko sodassa.
  Ylivoimaisesti eniten asukasluvustaan menetti 2. maailmansodassa Puola, noin 16 prosenttia. Suurin syy siihen on natsien tappamat runsaat 3 miljoonaa puolanjuutalaista.
  Suomi menetti koko 2. maailmansodassa vain 2,6 prosenttia asukasluvustaan.
  Monin paikoin näillä sivustoilla erilaisilla kirjoittajilla menevät sekaisin TAPPIOmäärät ja KAATUNEIDEN määrät. Tappiomäärät sisältävät myös haavoittuneet, vangeiksi joutuneet, tärähtäneet etc. etc. muut taistelukyvyttömät.
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_määristä
  #Monin paikoin näillä sivustoilla erilaisilla kirjoittajilla menevät sekaisin TAPPIOmäärät ja KAATUNEIDEN määrät. Tappiomäärät sisältävät myös haavoittuneet, vangeiksi joutuneet, tärähtäneet etc. etc. muut taistelukyvyttömät."
  
  No sinulla ainakin menee sekaisin;)
Anonyymi
2021-06-22 16:15:06
Harrastetaanpa jälki spekulointia. Jos oltaisiin jätetty puolustuslinjat rakentamatta ja pantu koko kannas tuleen ja tankkeja varten kaivettu suuria monttuja mihin putoaisivat niin olisiko kestetty yli 10 päivää. Silloinhan linjat kestivät vain 10 päivää.
- Anonyymi
  2021-06-22 16:34:54
  Mitkä linjat kestivät 10 päivää? Pääasema murtui kahden päivän taistelun jälkeen, samoin VT-asema. VKT-asema ei murtunut ja Salpa-asemalla ei koskaan taisteltu.
- Anonyymi
  2021-06-22 16:36:06
  Miksi tankki putoaisi kuoppaan! Tulipalot kesällä eivät ketään viivytä! Linnoitteet esim Siiranmäessä viivyttivät etenevää neukkua jonkun verran samoin kuon myös bastahyökkäys Kuuterslässä! Maata luovutettiin 100 km kymmenessä päivässä!
  
  Mikä oli nyt pointtisi.?
- Anonyymi
  2021-06-22 16:38:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi tankki putoaisi kuoppaan! Tulipalot kesällä eivät ketään viivytä! Linnoitteet esim Siiranmäessä viivyttivät etenevää neukkua jonkun verran samoin kuon myös bastahyökkäys Kuuterslässä! Maata luovutettiin 100 km kymmenessä päivässä!
  
  Mikä oli nyt pointtisi.?
  Heebo ilmeisesti yrittää selittää, että puna-armeija tuli halki koko Kannaksen ainoastaan 10 päivässä, minkä päätteeksi se valloitti Viipurin muutamassa tunnissa.
- Anonyymi
  2021-06-22 16:47:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Heebo ilmeisesti yrittää selittää, että puna-armeija tuli halki koko Kannaksen ainoastaan 10 päivässä, minkä päätteeksi se valloitti Viipurin muutamassa tunnissa.
  Ei koko Kannaksen, vaan ainoastaan VKT-linjan eteläpuolella olevan osan.
Anonyymi
2021-06-22 16:51:10
” Heebo ilmeisesti yrittää selittää, että puna-armeija tuli halki koko Kannaksen ainoastaan 10 päivässä, minkä päätteeksi se valloitti Viipurin muutamassa tunnissa.”

Totta! Mutta sitten puolustus sitkistyi ja alkoi viiden torjuntavoiton sarja!
- Anonyymi
  2021-06-22 17:27:46
  Ja koko kahinan ratkaissut saksalainen Kuhlmey lento-osasto esti puna-armeijan etenemisen Suomeen. Sitä mieltä oli moni todellinen asiantuntija.
  Sen voi jokainen katsoa tästä:
  https://areena.yle.fi/1-3245121
- Anonyymi
  2021-06-22 23:21:57
  Anonyymi kirjoitti:
  Ja koko kahinan ratkaissut saksalainen Kuhlmey lento-osasto esti puna-armeijan etenemisen Suomeen. Sitä mieltä oli moni todellinen asiantuntija.
  Sen voi jokainen katsoa tästä:
  https://areena.yle.fi/1-3245121
  "kahinan ratkaissut saksalainen Kuhlmey ..."
  
  Mietihän poloinen asioita vähän uudelleen äläkä ole populaarikulttuurien ja iltapaskojen toimittajien väitteiden armoilla.
Anonyymi
2021-06-22 23:20:50
Kaartindivisioonien tappiot Kannaksella kesä-heinäkuussa 1944 on aina esitetty niin että divisioonat (45.KaD, 63.KaD ja 64.KaD) olisi muka tuhottu. Väite on rankkaa liioittelua sillä menehtyneitä sotilaita näissä kolmessa divisioonassa oli yhteensä hieman yli 2500 ja keskimääräinen lukema per divisioona 840. Divisioonien tappiot olivat siten n. 10% joko Leningradin Rintaman. Koska Leningradin Rintamallla oli 19 divisioonaa ja kaartindivisioonat olivat keskimäärin n. 10% suuremmat kuin muut ei niiden tappioita voi pitää mitenkään dramaattisina.

Se on taas eri asia että myös kaartindivisioonan jv-pataljoonat olivat suhteellisen pieniä (suurempia kuin 300, pienempiä kuin 500) joten pataljoonaa kohden kokonaistappiot (ml haavoittuneet 3200-3300) ovat olleet lähes 300 miestä jos oletetaan että yli 90% tappioista keskittyi jv-pataljooniin.

Kuten sotahistorioitsijat hyvin tietävät - suhteellisen pienet tappiot heikensivät puna-armeijan divisioonien hyökkäysvoimaa v. 1944.

-----Stieglitz-----
- Anonyymi
  2021-06-23 12:35:06
  Puhalla nyt perceesees! Kaartin divisioonia oli neljä, koska kyseessä oli vahvennettu AK .
  45 AK , 46 AK, 63 AK , 64 AK . Vahvennetussa divisioonassa oli 4500 ukkoa.
  
  Valehtelu on noussut kusen lailla ammatiksesi.
- Anonyymi
  2021-06-23 15:53:57
  Anonyymi kirjoitti:
  Puhalla nyt perceesees! Kaartin divisioonia oli neljä, koska kyseessä oli vahvennettu AK .
  45 AK , 46 AK, 63 AK , 64 AK . Vahvennetussa divisioonassa oli 4500 ukkoa.
  
  Valehtelu on noussut kusen lailla ammatiksesi.
  Hah hah! Jäipä hemmo kiinni huuhaa-tiedosta. Oletko käynyt Juhani Putkisen sekoiluja katsomassa? Tyyppi oli kirjannut karttaan 46.KaD vaikka sitä yksikköä ei Kannaksella ollut? 😆
- Anonyymi
  2021-06-23 15:57:45
  Anonyymi kirjoitti:
  Puhalla nyt perceesees! Kaartin divisioonia oli neljä, koska kyseessä oli vahvennettu AK .
  45 AK , 46 AK, 63 AK , 64 AK . Vahvennetussa divisioonassa oli 4500 ukkoa.
  
  Valehtelu on noussut kusen lailla ammatiksesi.
  46.D ei ole sama kuin 46.KaD. Ota ääliö opiksi virheestäsi äläkä sokeasti luota kersantti Putkisen söheltämiseen. ☝️😂
Anonyymi
2021-06-23 11:42:30
Vuoden 1943 toukokuussa jokaista 1000 armeija kunnissa, jv-divisioonissa tai prikaateissa ollutta kohden oli n. 290 täydennysjoukoissa olevaa ja noin 60 koulutusyksiköissä olevaa. Lisäksi viesti- pioneeri-, auto-, tienrakennus-, topografisissa joukoissa oli yli 250 miestä jokaista 1000 kiväärijoukoissa ollut kohden. Näin jo näistä saadaan 60% lisää. Mutta se oliko tämä suhdelukema välttämättä rintaman joukoissa lisänä divisioonille ja prikaateille on arvoitus.

Vain 40% puna-armeijan kokonaisvahvuudesta oli armeijakuntia, divisioonia tai jv-prikaateja. Mutta eihän Suomen armeijakunnat, divisioonat, prikaatit ja pataljoonat kattaneet myöskään edes 50% puolustusvoimien henkilöstöstä.
- Anonyymi
  2021-06-23 11:56:46
  Se on niin että narratiivissa mikä Suomessa on luotu suomalaisten vahvuuksiin ei lasketa täydennys-, huolto-, kuljetus- ja muita logistisia tai tukiyksiköitä. Ikään kuin divisioonamme ja prikaatimme olisivat saaneet valtavat materiaalinsa kuin taivaan lahjana tyhjästä. Miettikää pelkkää ruoka-, juoma- ja muuta materiaalimäärää mikä piti kuljettaa joukoille. Ruokaa 2 kg per mies/pv. Tykistön kranaatteja kesällä 1944 ainakin 1 050 000 ja krh:n 880 000. Paino tonneina kenttätykistön ammuksille 16 000 tonnia ja krh:n lähes 6 000 tonnia. Nämä kuljetettiin rintamille suurelta osin hevosilla. Loput kantamalla. Autokaluston määrä liian vähäinen. Ruokaa tarvittu rintamajoukoissa ainakin 500 tonnia päivässä ja 15 000 tonnia kuukaudessa.
Anonyymi
2021-06-23 14:38:27
Aikamoinen sinivalkea narratiivi jossa vain muka 50 000 sotilaistamme läsnä "pohjoismaiden suurimmassa taistelussa" kun Suomen puolustusvoimien koko ilman Suojeluskuntia ja kotirintaman osa-aikaisia IV-joukkojakin 525 000 heinäkuussa 1944. Muistutettakoot että Kannaksella oli kenttäarmeijasta lähes 70% ja niistä yli puolet Tali-Ihantalassa. Siis siellä ollut n. 35% koko kenttäarmeijasta. Joko nyt alkaa aueta heikkopäisimmille tämä 50 000 vs 150 000 vedätys? 😄
- Anonyymi
  2021-06-23 16:56:39
  Et edes taida tietää mikä paikka on Ihantala. Edes koko Kannaksen alueella ollut puolta tuosta Suomen armeijasta.
  
  Kyseessä on paremminkin oma vedätyksesi.
- Anonyymi
  2021-06-23 18:32:59
  Ei aukea ja taistelun loppuvaiheessa voimasuhteet olivat 100.000 vs 150.000.
- Anonyymi
  2021-06-23 18:52:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Et edes taida tietää mikä paikka on Ihantala. Edes koko Kannaksen alueella ollut puolta tuosta Suomen armeijasta.
  
  Kyseessä on paremminkin oma vedätyksesi.
  Ihantalan taistelusta ei puhuta vaan Tali-Ihantalasta pöljä. Tali-Ihantala koskee heti Viipurin koillisesta esikaupunkialueesta aina Noskuan lähelle ulottuneita taisteluja. Toisten mielestä myös Noskua siihen olisi luettava mukaan. Sopivan tulkintavarainen asia sekin. Ja tietenkin se tulkitaan niin että Noskualla olleet 23.Armeijan joukot laskettaisiin mielellään vihollisen vahvuuksiin kun taas suomalaisen 3.DIvisioonan (yli 13 000 miestä) ei.
- Anonyymi
  2021-06-24 15:16:12
  Anonyymi kirjoitti:
  Ihantalan taistelusta ei puhuta vaan Tali-Ihantalasta pöljä. Tali-Ihantala koskee heti Viipurin koillisesta esikaupunkialueesta aina Noskuan lähelle ulottuneita taisteluja. Toisten mielestä myös Noskua siihen olisi luettava mukaan. Sopivan tulkintavarainen asia sekin. Ja tietenkin se tulkitaan niin että Noskualla olleet 23.Armeijan joukot laskettaisiin mielellään vihollisen vahvuuksiin kun taas suomalaisen 3.DIvisioonan (yli 13 000 miestä) ei.
  Kysyin paikkaa, enkä taistelualuetta. Pitääkö siis kysyä uudestaan, missä on Öljymäki ?
Anonyymi
2021-06-23 20:46:12
" Lapissa oli samaan aikaan jo 80 000 aseistettua natsia vain odottamassa kieli pitkällä (haaveeksi jäänyttä) Muurmanskin valloitusta ja Kantalahti-offensiiviä. "

Mitenkäs ne sinne pääsivät? Mistä kautta marssivat ja kenen luvalla?
- Anonyymi
  2021-06-24 08:09:42
  Saksa valtasi Norjan 1940, jolloin ne pääsivät P-Norjaan normaalien kulkureittien kautta Norjassa!
  
  Myöhemmin Saksa tiedusteli Ruotsilta ja Suomelta mahdollisuutta kuljettaa lomalaiskuljetuksia maidn kautta Saksaan ja kumpikin siihen suostui!
  
  Suomen kohdalla tuo suostuminen oli onnekas tapahtuma, koska se oli ratkaiseva este syksyllä neukun haaveille Suomen suhteen ”saattaa Talvisota päätökseen”!
  
  Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
  
  Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
  
  Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
  
  "Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
  
  Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
  "Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
  
  Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
Anonyymi
2021-06-23 20:46:47
Katsoin tilannekarttaa 3.7.44 ja Tali-Ihantalan kartalle, rintamalinjaa 13 km oli merkitty vain 6 neuvostodivisioonaa. Vaikka olisivat olleet täysvahvuiset niissä olisi ollut vain 40 000 miestä. Suomalaisia joukkoja 18.D, 6.D ja 4.D eli myös n. 40 000.

Onkohan taistelun maagisuutta hieman liioiteltu Suomessa?
Anonyymi
2021-06-24 11:01:41
17.Divisioonaan kuulunut 27.Erillinen pataljoona (ruotsinkielinen) taisteli Juustilassa Tienhaaran taistelujen jälkeen. Ylipäätänsä siis taistelujoukoista tuon divisioonan joukoista ei osallistunut Tali-Ihantalaan vain Marttisen rykmentti JR 61. Myös melkoinen osa divisioonan tykistöstä tuki Tali-Ihantalan taistelua.

*****Penna Tervo*****
Anonyymi
2021-06-24 11:14:50
Tali-Ihantalan osalta voidaan laskea suomalaisjoukkoja olleen:

2/3 17.Divisioonasta
18.Divisioona
11.Divisioona
6.Divisioona
4.Divisioona
Panssaridivisioona
3.Prikaati
20.Prikaati
Rajajääkäripataljoona 2

Pelkästään näissä joukoissa 82 000 - 83 000 miestä. Niiden lisäksi useita linnoitusyksikköjä, armeijakuntien ja Päämajan tykistö-, it- ja pst-yksikköjä. Suomalaisten määrä nousee hyvin lähelle 100 000 ja ehkä sen yli.
Anonyymi
2021-06-24 11:56:09
Jossakin keskustelussa on ollut esillä, että Salin olisi kiittänyt Hitleriä kun Saksa valtasi Norjan. Onkohan tässä mitään perää? En jaksa uskoa kansandemokratiaa tunnustavana, että Stalin olisi ollut niin hullu.
Anonyymi
2021-06-24 21:32:20
Kannaksella ollut 80.Divisioona ei käytännössä osallistunut ollenkaan taisteluihin. Sen sotilaita kuollut vain parikymmentä kesä-heinäkuussa 1944. Toinen vastaava tapaus oli 125.Divisioona. Näin ollen ainakin nämä pari divisioonaa voidaan laskea pois jos mietitään kuinka moni näistä 29 divisioonasta edes osallistui taisteluihin jossain vaiheessa.
- Anonyymi
  2021-06-25 08:07:21
  Ei niitä mihinkään pois lasketa kun kerran taistelupaikalle oli kuskattu! On venäläisen, ei sinun, asia miten joukkojaan käytti!
- Anonyymi
  2021-06-25 15:10:53
  Eli taistelussa olivat läpimurtojoukot, joiden takana odottivat vuoroaan seuraavat joukot valmiina tunkeutumaan rintamaan syntyvästä aukosta suomalaisten selustaan. Totta kai kaikki lasketaan mukaan, vaikka läpimurto jäi tekemättä.
Anonyymi
2021-06-25 11:26:52
Ylistetty, sankarillisen puna-armeijan kaartin divisioona, se raaka, voiman tuhlaus ryntäys brigaadi, sai niin riittämiin tulta niskaansa, ettei rynnännyt ihantalassa!! taisi tulla täysosuma komento paikkaankin, sekä moderniin panssarikärkeen, jne.
- iivana makasi, jos henkiin jäi, kiltisti kolossa. mikään ei toiminut. kun tykistökeskityksessä makaa paskat housussa kuolemaa peläten, niin se sankaruus ja into häviää.....
Myös Esim. sankarilliset Raketinheittin osastot murskautuivat.
Ryntäily loppui ja niin ei päästy suomea raiskaamaan.
Näin se kävi todellisuudessa..... kakka housuus ei edetty enää.

Sama toistui vuosalmella, viipurinlahdella, tienhaarassa, ilomantsissa, jne jne.
Punakone hyytyi, eteneminen loppui. ja pska haisi.
Anonyymi
2021-06-25 14:06:30
Eikös jopa Tiihonen esittänyt koko Kannaksen neuvostojoukkojen määräksi 188 000? Tämä lukema 260 000 - 270 000 saadaan näihin yksiköihin kuulumattomista lähinnä huolto-, ylläpito-, kuljetus-, ym portaista. Nämä vastaavat yksiköt (kuten suojeluskuntapiirit ja logistiikkaketju) puuttuvat suomalaislaskelmists täysin.
- Anonyymi
  2021-06-30 18:43:30
  Mitähän oikein horiset ? Hoitiko Lend Lease kuljetukset taistelujoukot puna-armeijassa ?
Anonyymi
2021-06-25 15:02:54
Noudatti hyvin pitkälle itärintaman sotivien osapuolten tappiosuhdetta 1944. Saksalaisten lisäksi huomioitava romanialaisten, unkarilaisten, suomalaisten, slovakkien ja kroaattien tappiot itärintamalla. Pelkkä saksalaisten suhdelukema n 1:2.8 ja korvaamattomissa jo alle 1:2.

Suomalaiset Kannaksella eivät esittäneet mitään maagista vaikka kenttätykistömme eufooriset ylihypettäjät rakentaneet kovalla innolla jotain mystistä glamouria tuolle aselajille. Tappiota jatkosodassa yritetään kovasti siloitella. 😄
Anonyymi
2021-06-25 16:15:27
” Suomalaiset Kannaksella eivät esittäneet mitään maagista vaikka kenttätykistömme eufooriset ylihypettäjät rakentaneet kovalla innolla jotain mystistä glamouria tuolle aselajille. ”

Suomi pystyi ampumameneyelmillään keskittämään varsin ankaran keskityksn sopvaan paikkaan ja tämän neukkuparat totesivat varsin katkerasti Tali-Ihantalan Pyörökankaalla, jossa hyökkäykseen tiheästi keskitetyt Stalinin iskudivisioonat saivat kertaläjäyksnä kylvetyksen, jossa pääjoukko päätyi kuusenoksille ja koko hyökkäys peruuntui!

”Tappiota jatkosodassa yritetään kovasti siloitella.”

Onneksi meidän ei tarvitse! Pelkkä totuus riittää! Tosiasia on kuitenkin se, että selvisimme kahdesta sodasta voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa eroon vapaana ja itsenäisenä maana!
- Anonyymi
  2021-06-30 17:28:19
  Itsenäisenä säilymisessämme oli ja on toki jonkin verran tekemistä myös itsenäisyyden ajan suurimmilla valtiomiehillämme J.K. Paasikivellä ja Urho Kekkosella.
  On erittäin todennäköistä, että jatkosota olisi vältetty, jos Paasikivi olisi valittu presidentiksi Kyösti Kallion kuoltua eikä natsinuoleskelija Rytiä.
  Paasikivihän pelaamalla pelattiin ulos pois kaikesta ulkopolitiikasta. Nimenomaan viisasta idänpolitiikkaa olisi tarvittu, missä JKP olikin ainoa, johon Kreml oikeasti luotti jo syksyn 1939 nevotteluista lähtien.
- Anonyymi
  2021-06-30 19:01:22
  Kumma kyllä Govorov tykistön tuntijana ei ymmärtönyt minkälaiseen loukkoon joukkonsa ajoi, Säiniön takaiskun takia ilmeisesti. Ainoa tie oli Sortavalasta Joensuuhun.
- Anonyymi
  2021-06-30 19:22:59
  Anonyymi kirjoitti:
  Itsenäisenä säilymisessämme oli ja on toki jonkin verran tekemistä myös itsenäisyyden ajan suurimmilla valtiomiehillämme J.K. Paasikivellä ja Urho Kekkosella.
  On erittäin todennäköistä, että jatkosota olisi vältetty, jos Paasikivi olisi valittu presidentiksi Kyösti Kallion kuoltua eikä natsinuoleskelija Rytiä.
  Paasikivihän pelaamalla pelattiin ulos pois kaikesta ulkopolitiikasta. Nimenomaan viisasta idänpolitiikkaa olisi tarvittu, missä JKP olikin ainoa, johon Kreml oikeasti luotti jo syksyn 1939 nevotteluista lähtien.
  ”Itsenäisenä säilymisessämme oli ja on toki jonkin verran tekemistä myös itsenäisyyden ajan suurimmilla valtiomiehillämme J.K. Paasikivellä ja Urho Kekkosella.”
  
  Kyseessä ei suonkaan olleet ’suurimmat valtiomiehet’ ja esim. Kekkosen aika koitti vasta sodan jälkeen!
  
  ”On erittäin todennäköistä, että jatkosota olisi vältetty, jos Paasikivi olisi valittu presidentiksi Kyösti Kallion kuoltua eikä natsinuoleskelija Rytiä.”
  
  On ERITTÄIN TODENNÄKÖISTÄ, että Suomi olisi miehitetty jo vuonna 1939 Paasikiven neuvoin! Ryti oli anglofiili eikä fanittanust Saksaa millään tavoin!
  
  ”Paasikivihän pelaamalla pelattiin ulos pois kaikesta ulkopolitiikasta. Nimenomaan viisasta idänpolitiikkaa olisi tarvittu, missä JKP olikin ainoa, johon Kreml oikeasti luotti jo syksyn 1939 nevotteluista lähtien.”
  
  Ja Kremlin luottamus olisi olut Suomelle ”kuoleman suudelma”! Jox Kremlin aluevaihdoksiin olisi suostuttu sellaisenaan niin Suomi olisi päätynyt jka tapauksessa Talvisotaan (joka oli Stalinin ehdoton tavoite), MUTTA ILMAN KANNAKSN LINNOTTEITA, jotka oikeasto viivyttivät vihollista sodassa yli kaksi kuukautta! Viipurin portelta olisi hurviteltu esteittä panssarivaunuilla Hrlsinkiin alta kajden viikon!
  
  Stallari ajaa vain ja yksinomaan Stalinin etua!
Anonyymi
2021-06-30 22:09:07
Juuri siksi että hyökkääjän jv-pataljoonat olivat jo lähtökohtaisesti pieniä (eräät alle 300 miestä) selittää miksi suhteellisen pienet tappiot (kaatuneita, kadonneita ja haavoihinsa menehtyneitä ja muuten kuin taisteluissa kuolleita) oli 9.6-18.7.44 Kannaksella vain 24636, kuitenkin pysäyttivät hyökkäyksen. Ohto Manninen täysin samoilla linjoilla tuon lukeman kanssa.

Tuo kuolinlukema (alle 25 000) myös kertoo että lopultakin vain noin 45 000 miestä hyökkääjältä meni kokonaan pois muonavahvuusesta koska n. 20 000 oli vaikeita haavoittumistapauksia.

Suomalaisia kaatui, menehtyi haavoihinsa tai muulla tavoin kuoli Kannaksella kesä-heinäkuussa noin 11500 ja sotavangiksi jäi noin 1400. Siis lähes 13 000 miehen poistuma.

Koska voimasuhteet ainakin taistelujoukoissa olivat jo lähes tasan suomalaisten puolta pienemmät tappiot suhteessa vahvistivat heidän asemiaan. Siis tarvittiin voimasuhteiden tasoittuminen. Suomalaiset eivät olleen niin hyviä tappiontuottajia kuin ovat jälkeenpäin itselleen uskotelleet.
- Anonyymi
  2021-07-01 07:43:54
  Kuinka paljonko divisioonassa oli miehiä, kun Stalin antoi käskyn Govoroville siirtää viisi divisioonaa Leningradiin?
  
  Päämajan radiokuuntelu oli heinäkuun keskivaiheilla siepannut Moskovasta Leningradin päämajaan lähetetyn tärkeän radiosanoman. Lähettäjä oli Stalin ja vastaanottaja Leningradin rintaman komentaja, kenraali Govorov. Stalinin sähke oli käsky:
  " Viisi divisioonaa on heti siirrettävä Suomen rintamalta Leningradiin kaikkine varusteineen muihin tehtäviin. Kenraali esitti vastalauseensa ja ilmoitti voivansa vallata Helsingin kahden viikon kuluessa. Tunnin kuluessa siepattiin Stalinin vastaus: ”Joukot tarvitaan saksalaisia vastaan. Sota ratkaistaan Berliinissä eikä Helsingissä. Te vastaatte hengellänne, että joukot kaikkine varusteineen ovat Leningradissa määräaikana. ”
  
  Kuinka paljon Stalin suunnitteli siirtävän taisteluvoimiaan Leningradiin sinun laskelmiesi mukaan?
Anonyymi
2021-07-01 09:22:26
Kannakselle kirjatuista neuvostodivisioonista kolmen tapauksessa kesä-heinäkuussa 1944 kuolleita (niihin laskettu myös taistelujen ulkopuolella menehtyneet) oli keskimäärin vain 46 ja kolmen 203. Siis 6 divisioonaa ei käytännössä osallistunut juuri ollenkaan suurtaisteluihin tai sitten ottivat rintamavastuun kun suurtaistelu oli jo päättynyt . Muutaman muun tappiot olivat myös suhteellisen pienet. 24 divisioonaa osallistui taisteluihin jossa ne kärsivät keskimäärin vajaan 900 miehen tappiot menehtyneinä. Käytännössä siten n. 13% divisioonan sotilaista menehtyi.

-----Stieglitz-----
Anonyymi
2021-07-01 09:45:53
29 divisioonassa oli keskimäärin (määrävahvuus) 6 600 miestä eli hieman yli 191 000 miestä.

Suomalaisten 9 jv-divisioonan osalta vastaava lukema keskimäärin 13 300, panssaridivisioona 9 350, ratsuväkiprikaati 4 330, 3 jv-prikaatin 6 700 ja rajajääkäripataljoona n. 1 100. Yhteensä 154 580. Saksalainen Greif-Divisioona ja 303.Ryn.Tykkiprikasti nostavat miesmäärän noin 165 000.

Mikäli divisioonien kuluminen molemmilla osapuolilla olisi ollut yhtä suuri olisi voimasuhde ollut 1:1.16. Siis 100 akselivaltojen sotilasta vastaan 116 neuvostosotilasta.

Ei siten ihme että 1:2 tappiosuhde, siis varsin tyypillinen puolustajan-hyökkääjän tappiosuhde II maailmansodassa, riitti pysäyttämään hyökkäyksen. Mitään sinänsä "maagista" Suomalaisten suorituksesta ei löydy. Voimasuhteet tasoittuivat kun Suur-Suomi aate romahti ja Itä-Karjalan tyhjeni suomalaisista sotilaista.
- Anonyymi
  2021-07-01 09:58:11
  Kuinka paljonko Leningradin rintaman divisioonassa oli miehiä, kun Stalin antoi käskyn Govoroville siirtää viisi divisioonaa Leningradiin?
- Anonyymi
  2021-07-01 11:45:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Kuinka paljonko Leningradin rintaman divisioonassa oli miehiä, kun Stalin antoi käskyn Govoroville siirtää viisi divisioonaa Leningradiin?
  Miksi pitää lässyttää täällä omia hölynpölyjään, kun aivan oikeata ja oikeaksi todistettua faktaakin on olemassa:
  Normaalijärkiselle suomalaiselle riittää hyvin tosiasia, että viime sodissamme kuoli yli 95 000 suomalaista, joista noin 26 000 talvisodassa.
  Natsisaksan tahdon mukainen ja idioottimainen hyökkäysretki Petroskoihin ja Syvärille yksistään vuonna 1941 tappoi suunnilleen saman verran (26 000) suomalaisia kuin talvisota. Vaikeaa sulattaa??
  
  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
- Anonyymi
  2021-07-01 12:19:04
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi pitää lässyttää täällä omia hölynpölyjään, kun aivan oikeata ja oikeaksi todistettua faktaakin on olemassa:
  Normaalijärkiselle suomalaiselle riittää hyvin tosiasia, että viime sodissamme kuoli yli 95 000 suomalaista, joista noin 26 000 talvisodassa.
  Natsisaksan tahdon mukainen ja idioottimainen hyökkäysretki Petroskoihin ja Syvärille yksistään vuonna 1941 tappoi suunnilleen saman verran (26 000) suomalaisia kuin talvisota. Vaikeaa sulattaa??
  
  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
  Miksi kuitenkaat et halua kertoa, kuinka paljon Leningradin rintaman neuvostodivisioonassa oli miehiä heinäkuussa 1944?
- Anonyymi
  2021-07-01 17:56:58
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi kuitenkaat et halua kertoa, kuinka paljon Leningradin rintaman neuvostodivisioonassa oli miehiä heinäkuussa 1944?
  Koska ei voisi sellainen tieto vähempää kiinnostaa. Tonokki.
  Pyydä Pietarin nykyisiltä sotatutkijoilta aiheesta uusin dokumentti tyynysi alle, ellet muuten saa nukutuksi.
  Surunsa ja halunsa kullakin.
  
  Sen sijaan tuo verraton em. kronos.narc-laskuri kertoo, että päivälleen 80 vuotta sitten 1. heinäkuuta 1941 kuoli jo 116 suomalaista - siis yhden päivän aikana.
  Idioottimainen Karjalan armeijan miekantuppi- eli Itä-Karjalan valloitushyökkäyksemme Neuvostoliittoon alkoi vasta 10. heinäkuuta 1941.
  Se jos mikä nakersi suomalaisjoukkoja rotan lailla - valitettavasti.
- Anonyymi
  2021-07-01 18:47:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Koska ei voisi sellainen tieto vähempää kiinnostaa. Tonokki.
  Pyydä Pietarin nykyisiltä sotatutkijoilta aiheesta uusin dokumentti tyynysi alle, ellet muuten saa nukutuksi.
  Surunsa ja halunsa kullakin.
  
  Sen sijaan tuo verraton em. kronos.narc-laskuri kertoo, että päivälleen 80 vuotta sitten 1. heinäkuuta 1941 kuoli jo 116 suomalaista - siis yhden päivän aikana.
  Idioottimainen Karjalan armeijan miekantuppi- eli Itä-Karjalan valloitushyökkäyksemme Neuvostoliittoon alkoi vasta 10. heinäkuuta 1941.
  Se jos mikä nakersi suomalaisjoukkoja rotan lailla - valitettavasti.
  Leningradin rintaman suurhyökkäyksessä Tali-Ihantalaan - puna-armeija menetti non 1000 miestä kilomeräiä kohti. Valkeasaari lähtöpisteenä. Juustila Pyörakakangas Murokallio.
- Anonyymi
  2021-07-01 20:27:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Koska ei voisi sellainen tieto vähempää kiinnostaa. Tonokki.
  Pyydä Pietarin nykyisiltä sotatutkijoilta aiheesta uusin dokumentti tyynysi alle, ellet muuten saa nukutuksi.
  Surunsa ja halunsa kullakin.
  
  Sen sijaan tuo verraton em. kronos.narc-laskuri kertoo, että päivälleen 80 vuotta sitten 1. heinäkuuta 1941 kuoli jo 116 suomalaista - siis yhden päivän aikana.
  Idioottimainen Karjalan armeijan miekantuppi- eli Itä-Karjalan valloitushyökkäyksemme Neuvostoliittoon alkoi vasta 10. heinäkuuta 1941.
  Se jos mikä nakersi suomalaisjoukkoja rotan lailla - valitettavasti.
  Punikkilaskuri puolestaan kertoo, että Stalinin turhissa kotkotuksissa kuoli 14.6 miljoonaa puna-armeijalaista pyrkiessään Keski-Eurooppaan!
  
  Kun neukku romahti 1991 niin kaikki nuo tappioit ja uhraukset katosivat savuna ilmaan! Hukkaan meni sekin! Raunioille jäi pikkuinen Venäjä monin tavoin pienentyneenä juhlimaan ”voittoa” 9.5. joka vuosi:-D
- Anonyymi
  2021-07-01 22:37:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Leningradin rintaman suurhyökkäyksessä Tali-Ihantalaan - puna-armeija menetti non 1000 miestä kilomeräiä kohti. Valkeasaari lähtöpisteenä. Juustila Pyörakakangas Murokallio.
  "Menetti". Niissä tappioissa on 5-10% ollut sairaustapauksia, tappioluokitus jota suomalaiset yksiköt eivät edes tilastoineet. Se avaa muitakin kiinnostavia näkymiä. Sekä Saksa että Suomi näyttivät jättävän tilastoimatta kaikkein lievimmät haavoittumiset.
- Anonyymi
  2021-07-01 22:41:58
  Anonyymi kirjoitti:
  "Menetti". Niissä tappioissa on 5-10% ollut sairaustapauksia, tappioluokitus jota suomalaiset yksiköt eivät edes tilastoineet. Se avaa muitakin kiinnostavia näkymiä. Sekä Saksa että Suomi näyttivät jättävän tilastoimatta kaikkein lievimmät haavoittumiset.
  Ohoh! Siltäkö näyttää? Koko taistelu joutuu nyt uuteen valoon;-D
Anonyymi
2021-07-01 22:29:13
Tästä tuskin lienee kiistaa: suomalaisen jv-divisioonan miesvahvuus 1944 oli noin kaksi kertaa suurempi kuin puna-armeijan.

Mutta mentäessä jv-rykmentin kokoluokkaan oli suomalainen jv-rykmentti enemmän kuin tuplasti suurempi, se oli jopa 2.5 kertaa suurempi kuin puna-armeijan rykmentti. Pataljoonassa suhdelukema oli 1:2.5 tai jopa 1:3.

Kiväärikomppanissa suhdelukema esim suomalaisen ja Viipurinlahdella hönkineiden 224.D:n ja 124.D:n välillä oli jo lähes 1:3.5. Noissa neuvostoliittolaisista kiväärikomppanissa miesvahvuus oli enää 60 miestä. Muissa neuvostodivisioonissa se oli n. 75-80 miestä.
- Anonyymi
  2021-07-01 22:44:29
  ” Tästä tuskin lienee kiistaa: suomalaisen jv-divisioonan miesvahvuus 1944 oli noin kaksi kertaa suurempi kuin puna-armeijan.”
  
  On tietenkin! Stallarin kertomana sen täytyy olla puolet pienempi!
  
  ”Mutta mentäessä jv-rykmentin kokoluokkaan oli suomalainen jv-rykmentti enemmän kuin tuplasti suurempi, se oli jopa 2.5 kertaa suurempi kuin puna-armeijan rykmentti. Pataljoonassa suhdelukema oli 1:2.5 tai jopa 1:3.”
  
  Todellisuudessa 1:0,2!
  
  ”Kiväärikomppanissa suhdelukema esim suomalaisen ja Viipurinlahdella hönkineiden 224.D:n ja 124.D:n välillä oli jo lähes 1:3.5. Noissa neuvostoliittolaisista kiväärikomppanissa miesvahvuus oli enää 60 miestä. Muissa neuvostodivisioonissa se oli n. 75-80 miestä.”
  
  Todistit juuri suunnattoman neukkuylivoiman!
- Anonyymi
  2021-07-02 16:59:09
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Tästä tuskin lienee kiistaa: suomalaisen jv-divisioonan miesvahvuus 1944 oli noin kaksi kertaa suurempi kuin puna-armeijan.”
  
  On tietenkin! Stallarin kertomana sen täytyy olla puolet pienempi!
  
  ”Mutta mentäessä jv-rykmentin kokoluokkaan oli suomalainen jv-rykmentti enemmän kuin tuplasti suurempi, se oli jopa 2.5 kertaa suurempi kuin puna-armeijan rykmentti. Pataljoonassa suhdelukema oli 1:2.5 tai jopa 1:3.”
  
  Todellisuudessa 1:0,2!
  
  ”Kiväärikomppanissa suhdelukema esim suomalaisen ja Viipurinlahdella hönkineiden 224.D:n ja 124.D:n välillä oli jo lähes 1:3.5. Noissa neuvostoliittolaisista kiväärikomppanissa miesvahvuus oli enää 60 miestä. Muissa neuvostodivisioonissa se oli n. 75-80 miestä.”
  
  Todistit juuri suunnattoman neukkuylivoiman!
  Heinäkuussa 1941 sodassa kuoli 6674 suomalaista ja heinäkuussa 1944 kuoli 6770 eli vain 96 ukkoa enemmän.
  Eikös tämänkin sivun neropattien (?) mielestä olisi kannattanut jättää huhtomatta pitkin Syväriä noiden lukujen valossa?
  Luvut todistavat, että hyökkäyssotamme oli jo heinäkuussa eli siis ensimmäisen HYÖKKÄYSkuukauden aikana yhtä verinen kuin tuo kriittinen HORJUNTAkuukausi eli heinäkuu 1944.
  (Lähde: Suomen sodissa 1939-45 kuolleet)
- Anonyymi
  2021-07-02 17:38:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Heinäkuussa 1941 sodassa kuoli 6674 suomalaista ja heinäkuussa 1944 kuoli 6770 eli vain 96 ukkoa enemmän.
  Eikös tämänkin sivun neropattien (?) mielestä olisi kannattanut jättää huhtomatta pitkin Syväriä noiden lukujen valossa?
  Luvut todistavat, että hyökkäyssotamme oli jo heinäkuussa eli siis ensimmäisen HYÖKKÄYSkuukauden aikana yhtä verinen kuin tuo kriittinen HORJUNTAkuukausi eli heinäkuu 1944.
  (Lähde: Suomen sodissa 1939-45 kuolleet)
  Hyökkäyssota oli osa jatkosotaamme.
  Kerrotko kuinka suomalaisten olisi pitänyt menetellä (teidän) venäläisiä vastaan Hitlerin hyökättyä maatanne vastaan?
- Anonyymi
  2021-07-02 22:27:53
  Anonyymi kirjoitti:
  Heinäkuussa 1941 sodassa kuoli 6674 suomalaista ja heinäkuussa 1944 kuoli 6770 eli vain 96 ukkoa enemmän.
  Eikös tämänkin sivun neropattien (?) mielestä olisi kannattanut jättää huhtomatta pitkin Syväriä noiden lukujen valossa?
  Luvut todistavat, että hyökkäyssotamme oli jo heinäkuussa eli siis ensimmäisen HYÖKKÄYSkuukauden aikana yhtä verinen kuin tuo kriittinen HORJUNTAkuukausi eli heinäkuu 1944.
  (Lähde: Suomen sodissa 1939-45 kuolleet)
  ” Eikös tämänkin sivun neropattien (?) mielestä olisi kannattanut jättää huhtomatta pitkin Syväriä noiden lukujen valossa?”
  
  Sehän riippuu siitä, että oliko niille vaihtoehtoa? Rauhaa kun meile ei neukun toimesta tarjottu ja neukkumiehitys sovjetisointi on puuhaa, jossa tappiot lasketaan sadoissa tuhansissa!
  
  ”Luvut todistavat, että hyökkäyssotamme oli jo heinäkuussa eli siis ensimmäisen HYÖKKÄYSkuukauden aikana yhtä verinen kuin tuo kriittinen…
  
  Mutta monin verroin helpompi kuin sovjetisointi!
  
  Tosiasia on kuitenkin se, että selvisimme kahdesta sodasta voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa eroon vapaana ja itsenäisenä maana!
  
  Ehkä sinun kannattaa pohtia SEN SIJAAN SITÄ, mitä EI TULLUT kun ehdotonta antautumista ei vaan tapahtunut muualla kuin Tarkkispojan lahon kaalin sisällä!
  
  Torjuntavoitoilla vältimme:
  - miehityksen
  - massaraiskauksen
  - sovjetisoinnin
  - 300.000 suomalaista vankikuljetuksina Siperian gulageille
  - tilalle 1-2 miljoonaa etnistä neukkua Suomeen asumaan
  - Suomen nuoret miehet armeijaan Kaukaasiaan ja sotimaan Afganistaniin
  - käyhyys ja olematon valikoima kaupoissa
  - krooninen puute vessapaperista
  - Stalinin hirviöpilvenpiirtäjä Helsingin keskustassa;-D
- Anonyymi
  2021-07-03 17:49:28
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Eikös tämänkin sivun neropattien (?) mielestä olisi kannattanut jättää huhtomatta pitkin Syväriä noiden lukujen valossa?”
  
  Sehän riippuu siitä, että oliko niille vaihtoehtoa? Rauhaa kun meile ei neukun toimesta tarjottu ja neukkumiehitys sovjetisointi on puuhaa, jossa tappiot lasketaan sadoissa tuhansissa!
  
  ”Luvut todistavat, että hyökkäyssotamme oli jo heinäkuussa eli siis ensimmäisen HYÖKKÄYSkuukauden aikana yhtä verinen kuin tuo kriittinen…
  
  Mutta monin verroin helpompi kuin sovjetisointi!
  
  Tosiasia on kuitenkin se, että selvisimme kahdesta sodasta voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa eroon vapaana ja itsenäisenä maana!
  
  Ehkä sinun kannattaa pohtia SEN SIJAAN SITÄ, mitä EI TULLUT kun ehdotonta antautumista ei vaan tapahtunut muualla kuin Tarkkispojan lahon kaalin sisällä!
  
  Torjuntavoitoilla vältimme:
  - miehityksen
  - massaraiskauksen
  - sovjetisoinnin
  - 300.000 suomalaista vankikuljetuksina Siperian gulageille
  - tilalle 1-2 miljoonaa etnistä neukkua Suomeen asumaan
  - Suomen nuoret miehet armeijaan Kaukaasiaan ja sotimaan Afganistaniin
  - käyhyys ja olematon valikoima kaupoissa
  - krooninen puute vessapaperista
  - Stalinin hirviöpilvenpiirtäjä Helsingin keskustassa;-D
  Tapahtuiko (edes DDR:ssä) jotakin tuollaista, vaikka Saksa antautui ehdoitta? Saati Länsi-Saksassa? Sen sijaan natsisaksassa tapahtui noita ilmiöitä mm. poliittisia murhia päivittäin
  Afganistaniinhan jopa suomipojut hinkusivar vapaaehtoisesti ja nyt tulivat häntä koipien välissä pois.
  Ota kulaus kylmää vettä ja tarkkaile kalsareitasi.
  Baltian maatkin ovat maamme oikeistolaisille suoranaisia veroparatiiseja.
- Anonyymi
  2021-07-03 17:55:20
  Anonyymi kirjoitti:
  ” Eikös tämänkin sivun neropattien (?) mielestä olisi kannattanut jättää huhtomatta pitkin Syväriä noiden lukujen valossa?”
  
  Sehän riippuu siitä, että oliko niille vaihtoehtoa? Rauhaa kun meile ei neukun toimesta tarjottu ja neukkumiehitys sovjetisointi on puuhaa, jossa tappiot lasketaan sadoissa tuhansissa!
  
  ”Luvut todistavat, että hyökkäyssotamme oli jo heinäkuussa eli siis ensimmäisen HYÖKKÄYSkuukauden aikana yhtä verinen kuin tuo kriittinen…
  
  Mutta monin verroin helpompi kuin sovjetisointi!
  
  Tosiasia on kuitenkin se, että selvisimme kahdesta sodasta voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa eroon vapaana ja itsenäisenä maana!
  
  Ehkä sinun kannattaa pohtia SEN SIJAAN SITÄ, mitä EI TULLUT kun ehdotonta antautumista ei vaan tapahtunut muualla kuin Tarkkispojan lahon kaalin sisällä!
  
  Torjuntavoitoilla vältimme:
  - miehityksen
  - massaraiskauksen
  - sovjetisoinnin
  - 300.000 suomalaista vankikuljetuksina Siperian gulageille
  - tilalle 1-2 miljoonaa etnistä neukkua Suomeen asumaan
  - Suomen nuoret miehet armeijaan Kaukaasiaan ja sotimaan Afganistaniin
  - käyhyys ja olematon valikoima kaupoissa
  - krooninen puute vessapaperista
  - Stalinin hirviöpilvenpiirtäjä Helsingin keskustassa;-D
  Paasikivellä oli montakin vaihtoehtoa, mutta kun hänet pelaamalla pelattiin sivuun. Yksi merkittävin vaihtoehto hukattiin jo silloin, kun ryssävihaisesta Rytistä runnaamalla runnattiin presidentti.
  Ei tarvitse olla edes jälkiviisas, kun toteaa, että Paasikiven valinta presidentiksi jo silloin heti Kallion seuraajaksi olisi estänyt koko jatkosodan eli hakeutumisemme natsisaksan kainaloon. Mahdollinen Suomen natsimiehitys olisi ollut hunajaista aikaa, kuten Norjassakin saatiin nähdä - ainakin natsiemme mielestä. (?) Ja jo kesällähän 1941 Lappi olikin jo natseja täynnä - anyway.
  
  Mauno Koivisto lausui Länsi-Saksassa pöytäpuheessaan vuonna 1989:
  "Minä kuljin läpi sodan ja kaksi sodanjälkeistä vuosikymmentä ennen kuin minulle alkoi tuskallisesti selvitä, että Suomi oli nimenomaan pyrkinyt sotaan vuonna 1941. Lopputuloksen me tunnemme."
  Koivisto sanoi tuon pöytäpuheessaan 2.10.1989 Länsi-Saksassa vain kuukausi ennen Berliinin muurin murtumista. Vain muutaman viikon kuluttua Mihail Gorbatshov piti historiallisen suvereniteettipuheensa Finlandia-talossa.
- Anonyymi
  2021-07-04 00:26:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Heinäkuussa 1941 sodassa kuoli 6674 suomalaista ja heinäkuussa 1944 kuoli 6770 eli vain 96 ukkoa enemmän.
  Eikös tämänkin sivun neropattien (?) mielestä olisi kannattanut jättää huhtomatta pitkin Syväriä noiden lukujen valossa?
  Luvut todistavat, että hyökkäyssotamme oli jo heinäkuussa eli siis ensimmäisen HYÖKKÄYSkuukauden aikana yhtä verinen kuin tuo kriittinen HORJUNTAkuukausi eli heinäkuu 1944.
  (Lähde: Suomen sodissa 1939-45 kuolleet)
  Vuonna 1941 kenttäarmeijan 16 divisioonassa ja prikaatissa oli jv-pataljoonia 152. Kolme vuotta myöhemmin 14 jv-divisioonassa, 5 prikaatissa ja panssari divisioonassa yht 142 pataljoonaa.
  
  Ts. jv-pataljoonien määrä laski 10. Lisäksi poistui jokaisesta divisioonasta lähes 400 miehen vahvuinen Kevyt Osasto eli siis 6-7 jv-pataljoonan verran taistelijoita. Tämä merkitsee että kesällä 1944 oli n. 12% vähemmän jalkaväen taistelijoita kuin 1941.
- Anonyymi
  2021-07-04 07:14:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Vuonna 1941 kenttäarmeijan 16 divisioonassa ja prikaatissa oli jv-pataljoonia 152. Kolme vuotta myöhemmin 14 jv-divisioonassa, 5 prikaatissa ja panssari divisioonassa yht 142 pataljoonaa.
  
  Ts. jv-pataljoonien määrä laski 10. Lisäksi poistui jokaisesta divisioonasta lähes 400 miehen vahvuinen Kevyt Osasto eli siis 6-7 jv-pataljoonan verran taistelijoita. Tämä merkitsee että kesällä 1944 oli n. 12% vähemmän jalkaväen taistelijoita kuin 1941.
  Se merkitsee vain sitä, että olet pelkkä valeita suoltava stallari!
- Anonyymi
  2021-07-04 11:03:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Vuonna 1941 kenttäarmeijan 16 divisioonassa ja prikaatissa oli jv-pataljoonia 152. Kolme vuotta myöhemmin 14 jv-divisioonassa, 5 prikaatissa ja panssari divisioonassa yht 142 pataljoonaa.
  
  Ts. jv-pataljoonien määrä laski 10. Lisäksi poistui jokaisesta divisioonasta lähes 400 miehen vahvuinen Kevyt Osasto eli siis 6-7 jv-pataljoonan verran taistelijoita. Tämä merkitsee että kesällä 1944 oli n. 12% vähemmän jalkaväen taistelijoita kuin 1941.
  <<Kolme vuotta myöhemmin 14 jv-divisioonassa, 5 prikaatissa ja panssari divisioonassa yht 142 pataljoonaa.>>
  
  1944 suomalaisten divisioonien määrä lienee ollut 15 ja PsD, sekä prikaateja 5 eli yhteensä 21 yhtymää.
  
  https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74210/SM352.pdf?sequence=1
Anonyymi
2021-07-03 18:17:43
Oletko sinä uskonut miesvahvuuden arvioihin ? Olisiko aika terottaa ullakkoa ?
Anonyymi
2021-07-03 23:50:16
Riippuu lähteen luotettavuudesta! Tarkkispoika on täysin epäluotettava tietolähde!
Anonyymi
2021-07-04 12:59:14
6 suomalaisessa divisioonassa oli noin 80 000 miestä. 2 prikaatissa lisäksi yli 13 000. Näistä kertyy jo yli 90 000 sotilasta. Se on ollut ihan jotain muuta kuin väitetty 50 000. Mutta yhä tätä valhetta (50 000) levitetään.
- Anonyymi
  2021-07-04 13:11:10
  Nerokas-rytiä ei valittu kertaakaan demokraattisissa vaaleissa presidentiksi.
  Rytin nerokas-hitler-radiopuheen 26.6.1941 jälkeen 4. heinäkuuta mennessä kuolikin jo 542 suomlaista kahdeksassa päivässä. Siis päivälleen 80 vuotta sitten. Suurin lysti oli Neuvosto-Karjalan korvissa kuitenkin vielä edessä päin. Ja täysin TURHAAN.
  Kustun miekantuppihyökkäyskäskyäkin piti odottaa vielä kuusi päivää. Voi voi sentään.
Anonyymi
2021-07-04 13:22:03
Puna-armeijan joukot olivat kuluneet ja kutistuneet Tali-Ihantalaan tullessa.Suomalaiset olivat saaneet lisää joukkoja ja aseistusta,mutta venäläiset olivat jo siirtäneet ennen taistelua joukkojaan saksaa vastaan.Ei Tali-Ihantalan voitto ollut niin suuri ihme,kun on annettu ymmärtää.Suomalaiset taisteli kaikesta huolimatta Talissa kunniakkaasti ja peräänantamattomasti.On muistettava myös,että eturintamassa olivat osastojen komentajat.Kenraali Einar Vihma näytti miten upseeri kuolee ns.monttuun!
- Anonyymi
  2021-07-04 14:53:00
  Juuri noinhan se meni. Puna-armeijaa alettiin siirtää heinäkuussa kohti lähinnä Baltiaa, koska siellä riitti paljon parempaakin tekemistä, kuten
  13.7. 1944 Vilnan valtaus
  27.7.1944 Narvan valtaus
  27.7.1944 Lvovin valtaus
  25.8.1944 Tarton valtaus
  22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen (!)
  13.10.1944 Riikan valtaus.
  
  Suomipojut unohtavat yhä mielellään kertoa, että NL:n Ruotsin-lähettiläs Alexandra Kollontai teki kesällä 1944 aivan selväksi syyn, jonka takia Suomen miehittäminen ei enää silloin ollut NL:n intressissä.
  Se syy oli Kollontain mukaan se , että natsisaksa ei enää ollut vaaraksi Neuvostoliitolle ainakaan hyökkääjänä Suomen alueen kautta, vaan Saksa oli käytännössä jo hävinnyt ja seinää vasten ajettu rotta.
  Tilanne oli täysin toinen kuin esim. vuonna 1939. Loppukesän 1944 Ilomantsin taistelun perimmäinen syy on arvoitus, mutta se saattoi liittyä tavoitteeseen työntää itärajaamme siellä lännemmäs eikä suinkaan enää maan miehittämiseen.
  Kollontai puhui luonnollisesti Stalinin suulla eikä suinkaan omiaan. Varsinkin JKP tiesi tasan tarkkaan alusta asti, että madamen puheet on otettava aina vakavasti.
Anonyymi
2021-07-04 15:23:24
Ihantalassa lienee tapahtunut niin, että on saatu venäläisten kartta kaivannoista ja stalinin urkujen asemista, jolloin oman vastavalmistelun jälkeen hyökkäys on rauennut ja siirretty Vuosalmelle. Lisäksi venäläisten tuliasemia pommitti 30 stukaa, mihin suomalaiset eivät yltäneet.
- Anonyymi
  2021-07-04 16:02:17
  Radiotiedustelu oli samalla kanavalla venäläisen komentoketjun kanssa.
Anonyymi
2021-07-04 15:40:57
" Puna-armeijan joukot olivat kuluneet ja kutistuneet Tali-Ihantalaan tullessa. "

Juuri näin. Aivan kuten Tapio Tiihonen toteaa, ei ollut mitään joukkoja mitä siirrettiin Saksaa vastaan. Suomalaisia oli 500 000 hyvin aseistettua sotilasta. Syvyyteen porrastettu puolustus pst aseita oli nyt riittävästi. Tiedustelu käskytys toimi viimeisen päälle.
- Anonyymi
  2021-07-05 09:19:16
  Höpö höpö. Kaartin divisioonien vahvuus 7.heinäkuuta jälleen yli 6 000. Tiihonen horisi 1990-luvun uusisänmaallisessa euforiassaan omiaan.
Anonyymi
2021-07-05 09:21:00
Tappiosuhde menehtyneissä ja kadonneista (sotavangit) Kannaksella oli niinkin vaatimaton suomalaisille kuin 1:2.
- Anonyymi
  2021-07-05 15:04:26
  Höpö höpöä tuo puoli miljoonaa suomalaisukkoa!!
  Joulukuussa 1944 armeijamme kotiuttikin vain 460 000 ukkoa, jotka eivät suinkaan olleet kaikki tungettuina jonnekin Kannaksen kapeikkoihin.
  Tuo 520 000 ukkoa saatiin aseisiin kesäkuussa 1941 kaapimalla kaikki kiikkustuolitkin, mutta jo 14. elokuuta tappiot olivat nousseet peräti 38 000 mieheen, joista kuolleina noin 11 000.
- Anonyymi
  2023-06-23 00:42:13
  Anonyymi kirjoitti:
  Höpö höpöä tuo puoli miljoonaa suomalaisukkoa!!
  Joulukuussa 1944 armeijamme kotiuttikin vain 460 000 ukkoa, jotka eivät suinkaan olleet kaikki tungettuina jonnekin Kannaksen kapeikkoihin.
  Tuo 520 000 ukkoa saatiin aseisiin kesäkuussa 1941 kaapimalla kaikki kiikkustuolitkin, mutta jo 14. elokuuta tappiot olivat nousseet peräti 38 000 mieheen, joista kuolleina noin 11 000.
  Luulet siis Suomen kotiuttaneen koko puolustusvoimien henkilöstön joulukuussa 1944?
Anonyymi
2023-06-22 22:49:44
Kyllähän on taas joku vähä "tutkinut" sotahistoriaa, niin että ei oikein vissiin ole ymmärrys riittänyt lähdemateriaalin tulkitsemiseeen, ensinnäkin puna-armeijan mies ylivoima oli massiivinen, ei niin massiivinen kuin joskus aijemmin väitettiin mutta puna-armeija oli varannut tähän offensiiviin 150 000 miestä, kun taas hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä suomen rintamalohkolla puolustajia oli vain noin 50 000, onneksi vahvistuksia saatiin niin että lopulta vahvuus saatiin 100 000, joka siis vieläkin on se 50 000 vähemmän kuin puna-armeijalla, sen lisäksi 23km rintamalohkolla suomella oli tykistöä 250 putkea, puna-armeijan massiivinen ylivoima samalla perkeleen rintamalohkolla oli lähes 4 500 putkea kun lasketaan mukaan sekä varsinainen tykistö että kranaatin heittimet että staalinin urut. Eräs venäläinnen historian tutkija on arvioinut että tuon 23 kilometrin rintamalohkolla oli niin paljon puna-armeijan tykistöä että niitä oli kuuden metrin välein koko rintamalohkon matkalta.. Sen lisäksi puna-armeijalla oli myös panssareita operaatioon huomattavasti enemmän kuin suomella.. Eli totta on että aikoinaan ylivoimn määrää on liioiteltu mutta se että hyökkääjän ylivoima on myytti on sekä typerästi että valheellisesti sanottu. koska hyökkäyksen alussa se oli miehiston osalta kolminkertainen ja tykistön osalta moni vitu kymmen kertainen. Sen lisäksi puna-armeijalla oli käytössää operaatioon koko 13 ilma-armeija.. joka teki aivan älyttömän määrän pommituslentoja esim pelkästään 28. kesäkuuta oli 941 lentoa. Siiranmäki-Kuuterselän aikana 14. kesäkuuta 1 431. neuvostotykistö ampui Talin–Ihantalan taisteluissa 21. kesäkuuta – 7. heinäkuuta välisenä aikana kaikkiaan 144 000 tykistö- ja 92 000 heittimistön kranaattia. Kiivainta tulitus oli 28. kesäkuuta (14 000 tykistön ja 9 000 krh/pst-kranaattia) kuulostaako se että tali-ihantalaa kuvailtiin tulihelvetiksi nyt noiden määrien jälkeen liioiteltulta, no ei kuulosta, itseasiasa mm sotahistoroitsija Anthony Beevor on esittänyt omien tutkimustensa mukaan arvioin että tali-ihantalan aikana puna-.armeijan tykistö sekä pommituslennot olivat jopa massiivisempia kuin liittoutuneiden tulivalmistelu normandian maihinnousua ennen.. Joten kertokaapa, onko liioiteltu se että voidaan puhua tali-ihantalan ihmeestä., no ei oie ei... Ja itse kun en ole mikään random luinpa jutun tieteenkuvalehdestä ja luulentietävänä vaan olen tutkinut sotahistoriaa 36 vuotta harrastukenani..
- Anonyymi
  2023-06-22 23:12:05
  "Anthony Beevor on esittänyt omien tutkimustensa mukaan arvioin että tali-ihantalan aikana puna-.armeijan tykistö sekä pommituslennot olivat jopa massiivisempia kuin liittoutuneiden tulivalmistelu normandian maihinnousua ennen.."
  
  No sittenhän täytyy olla jotain lukuja esitettäväksi, vai onko Beevor vetänyt tuntemuksensa aivan hatusta?
  Missä teoksessa ja millä sivulla Anthony Beevor näin väittää?
- Anonyymi
  2023-06-23 09:58:57
  Anonyymi kirjoitti:
  "Anthony Beevor on esittänyt omien tutkimustensa mukaan arvioin että tali-ihantalan aikana puna-.armeijan tykistö sekä pommituslennot olivat jopa massiivisempia kuin liittoutuneiden tulivalmistelu normandian maihinnousua ennen.."
  
  No sittenhän täytyy olla jotain lukuja esitettäväksi, vai onko Beevor vetänyt tuntemuksensa aivan hatusta?
  Missä teoksessa ja millä sivulla Anthony Beevor näin väittää?
  Voimasuhteet Tali-Ihantalassa:
  
  Auomi
  
  50 000 sotilasta
  (loppuvaiheessa lähes 100 000)
  
  Neuvostoliitto
  
  150 000 sotilasta
  Valtaisa ylivoima kalustossa (tykistö, ps-vaunut, ilmavoimat)
- Anonyymi
  2023-06-23 19:14:49
  "itseasiasa mm sotahistoroitsija Anthony Beevor on esittänyt omien tutkimustensa mukaan arvioin että tali-ihantalan aikana puna-.armeijan tykistö sekä pommituslennot olivat jopa massiivisempia kuin liittoutuneiden tulivalmistelu normandian maihinnousua ennen"
  
  Ensimmäiset kaksi iskua Caeniin johtivat lukuisiin uhreihin ranskalaisille siviileille. Antony Beevorin mukaan kirjassaan D-Day:
  
  Varsinkin D-päivänä alkanut brittiläinen Caenin pommitus oli typerää, haitallista ja ennen kaikkea hyvin lähellä sotarikosta. Oletuksena oli, että Caen on täytynyt evakuoida etukäteen. Se oli brittien toiveajattelua. Siellä oli yli 2000 uhria kahden ensimmäisen päivän aikana, ja tavallaan oli ihmeellistä, että enemmän ihmisiä ei kuollut, kun ajattelee pommitusta ja pommituksia, jotka jatkuivat päiviä sen jälkeen. Ranskalaiset siviilit, jotka jäivät kiinni näiden taistelukenttien keskelle tai liittoutuneiden pommitusten alla, kestivät kauheita kärsimyksiä. Jopa vapautumisen iloilla oli synkkä puolensa. Pohjois-Ranskan sota ei merkinnyt vain sukupolvea, vaan koko sodanjälkeistä maailmaa, ja se vaikutti syvästi Amerikan ja Euroopan suhteisiin.

Ketjusta on poistettu 24 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi
29.04.2025 18:08Tampere
62
4332
Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡
29.04.2025 18:02Ikävä
155
1823
Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html
29.04.2025 17:17Maailman menoa
14
1533
Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !
29.04.2025 21:04Suomussalmi
38
1297
Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau
29.04.2025 14:20Sinkut
168
1073
Kerro kiva muisto
Kaivatustasi
30.04.2025 16:37Ikävä
58
919
Vieläkin jaksaa
naurattaa. 😆 🐽🐷🤣 M - N
29.04.2025 18:40Ikävä
79
915
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.
29.04.2025 15:34Kotimaiset julkkisjuorut
168
843
Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en
29.04.2025 20:24Ikävä
54
821
Kyllä sitä on tyhmä
Ettei aikoinaan sua ottanut. Huomenta❤️
29.04.2025 06:24Ikävä
39
791

Vastaukset

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti: