Raha ja materia, koska itsekin olen sellainen.
Haluan sellaisen puolison jota kiinnostaa
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aijaa. Minä puolestani taas sellaisen jolla on noita jo tarpeeksi, niin minun ei tarvitse hankkia.
Täytyy olla uusi asunto ja auto. Matkustelua usein ja ravintolassa käydään useita kertoja viikossa!
Siihen lisättynä kalliit vaatteet, dödöt, kengät, desing huonekalut yms.
T. mies
Kysyn tästä sivusta, että miksi juuri uusi asunto? Varsinkin aidot arvoasunnot tuppaavat usein olemaan vähän vanhemmissa taloissa. Pinnoiltaan remontoidun ja hyväkuntoisen ymmärrän, mutta miksi hitossa uusi?
Minä sellaisen, jota ei kiinnosta nuo liiaksi. Minä sen sijaan saisin kiinnostaa senkin edestä. 😁
Minä minä minä perskeles.
Ei luulis olevan kovin vaikea löytää. Itse taas tahtoisin sellaisen, jolle materia merkkaa sen suurempia. Se vaan ei silti tarkota "köyhäilijääkään". Itselleni rahaa on sopivasti, kun sitä ei tarvitse miettiä joka päivä. Mistähän sellasen löytäs?
Nääh, kiristys ja lahjonta näin kyynisimmillään ilmaistuna ei kyllä innosta minua.
Eikö sitten toinen ihminen merkkaa, hänen luonteensa ja ajatuksensa? Ei materiaakaan voi täysin pois sulkea nykyaikana, en itsekään ole sille täysin immuuni ja rahaa on hyvä olla edes sen verran, ettei ihan nälkärajalla joudu kituuttamaan, mutta materian ja rahan ei olisi hyvä mennä kaiken muun edelle. Kyllä minusta, jos haluaa olla parisuhteessa tai jos jo on, niin toisen ihmisen rakastaminen, kunnioittaminen ja ihmisarvo ovat tärkeämpiä kuitenkin kuin raha ja tittelit ja kalliit merkkivaatteet ja luksulaukut, hieno luksusasunto ja viimeistä huutoa oleva auto ja se kuinka usein pääsee ulkomaanmatkalle (nyt koronan aikaan ei edes pääse ulkomaille, ainakin täytyy olla rokotukset otettu tai voi päästä jos on pakko mennä työmatkalle tai sitten jos osaa jollain konstilla ovelasti kiertää säädöksiä ja keksii jonkun porsaanreiän).
Ja entä sitten, jos elämässä joskus tulee vaikeuksia, vaikka työttömyyttä tai sairautta yms, jolloin rahaa voi olla vähemmän? Arvostaako silloin toista ihmistä ja osaako silloin arvostaa niitä pieniä hetkiä elämässä ja yksinkertaisia asioita, jos aikaisemmin on arvottanut elämää suurelta osin materian ja muiden saavutusten kautta? Elämää ei pitäisi vain kokonaan laskea pelkän materian ja rahan ja titteleiden yms. varaan ja arvottaa sitä vain näiden kautta. Ei ihmisarvo perustu vain noihin asioihin, kyllä se lähtee jostain ihan muusta.
Et oo
Oot ihan samanlainen hellyydenkipee kuin minäkin
Fiksu olet. 👍❣️