Jännä nähdä kauanko kestää suomen puupellot

Onhan sitä, parantamista. Sillä hetkellä kun monia ns. uudistuksia perustellaan, taustalla ovat aika usein ne, joiden hyötyä tai etua ne edustavat.
Tosin jossain mitassa on myös välttämätöntä hyväksyä ympäristöarvojen menetyksiäkin, mikäli nykymuotoinen yhteiskunta on säilyttävä.

Oikeastaan parantamista olisi ehkä siinä miten pysyvästi tai peruuttamasti muutoksia toteutetaan. Onko esim. aina hylättävä vanha olemassaoleva ja pyrittävä korvaamaan se aina alusta alkaen jollain uudella, esim. tiet, sillat, rataverkot, rakennukset tai muut ?
Monesti näitäkin perustellaan vanhanaikaisuudella, kasvuodotuksilla, siirtymien nopeutuksella, edistyksellä, näyttävyydellä tai vaan mukavuudella.

Pitäisikö ns. kehitys määritellä tarkemmin, eikä yksin joidenkin mielikuvien mukaisesti, joilla on kuitenkin todennäköisyys 0..1 jolla se voi toteutua.
Rataverkoista esimerkkinä jokin 8 minuutin siirtymäajan lyhentymä, mutta samalla väliasemilla pysähtymisen mahdollisuus jää pois.
Lisää mukavuutta siis pääteasemien välille, mutta mitä hyötyä on väliasemien ohi painelevista junista.
Mutta riittävätkö ne matkustajat pääteasemien välille ? Mikä olikaan todennäköisyys jokaisella junavuorolla, vai onko liikennöinti pääosin peräti tappiollista ?
Muitakin vastaavia esimerkkejä löytynee.

Ehkä kehitys on enemmänkin pyrkimystä mukavuuteen, riippumatta siitä onko se oleellinen
kysymys tai onko merkityksellistä päätyä jonnekin esim. 8 minuuttia aikaisemmin tai myöhemmin.
Mikä tässä esimerkissä onkaan ympäristövaikutus kokonaisuutenaan ?
8 minuuttia on ns. hyöty mutta mikä onkaan vastaavan mukavuuden tosiasiallinen kulutekijä.
Onkohan kaikissa muutoksissa elinkaari nähtynä riittävän etäiseen tulevaisuuteen ?
Ehkäpä ei, sitä on miltä näyttää.

Toivotttavasti puupeltojankuttaminen ei sentään kestä ikuisesti.
Näkyy taas niin selkeästi että asioista ei mitään tarvitse tietää eikä ymmärtää voidakseen antaa neuvoja.
Suomessa on niin hirviä kuin metsääkin nykyisin enemmän kuin koskaan ennemmin.
Ja pensaikkoja kyllä kasvaa kasvattamatta aivan riittävästi.
Metsäkin kasvaa lopulta sieltä pensaikosta - hyvällä onnella - mutta hiukan auttamalla, esim. istuttamalla, se kasvaa nopeammin.
Ellei sitten hirvet syö kaikkia puuntaimia.

Anonyymi kirjoitti:

Toivotttavasti puupeltojankuttaminen ei sentään kestä ikuisesti.
Näkyy taas niin selkeästi että asioista ei mitään tarvitse tietää eikä ymmärtää voidakseen antaa neuvoja.
Suomessa on niin hirviä kuin metsääkin nykyisin enemmän kuin koskaan ennemmin.
Ja pensaikkoja kyllä kasvaa kasvattamatta aivan riittävästi.
Metsäkin kasvaa lopulta sieltä pensaikosta - hyvällä onnella - mutta hiukan auttamalla, esim. istuttamalla, se kasvaa nopeammin.
Ellei sitten hirvet syö kaikkia puuntaimia.

Lue lisää

Ne hirvet on sitten kauheita. Syövät kaiken vähänkään herkullisen, lehdet ja puut juuri keväisin, kun ovat meheviä ja maistuvia mitään sen kummemmin ajattelematta.
Jokin säätely tässä olisi tarpeen.
Onko hirvien määrän kasvu syynä luontaisten vihollisten vähäisyyteen, pitäisikö susia tai karhuja olla enemmän ?
Ehkä sudetkin pitävät hirviongelmaa todellisena, mutta ovat samalla voimattomia korjaamaan tilannetta. Lajien suhteet ovat muuttuneet, sudet ovat kaupungeissa suosiossa, mutta muualla eivät erityisemmin.
Sudetkin kun ovat päätyneet välillä asutuksen läheisyyteen, jossa niiden vierailut on ei-toivottavia.
Sudet ja karhut voisivat vaikuttaa metsienkin uusiutumiseen, jos ne eivät aiheuttaisi muualla kuin kaupungeissa ihmisten kanssa epämukavia, tahattomia kohtaamisia.

Anonyymi kirjoitti:

Ne hirvet on sitten kauheita. Syövät kaiken vähänkään herkullisen, lehdet ja puut juuri keväisin, kun ovat meheviä ja maistuvia mitään sen kummemmin ajattelematta.
Jokin säätely tässä olisi tarpeen.
Onko hirvien määrän kasvu syynä luontaisten vihollisten vähäisyyteen, pitäisikö susia tai karhuja olla enemmän ?
Ehkä sudetkin pitävät hirviongelmaa todellisena, mutta ovat samalla voimattomia korjaamaan tilannetta. Lajien suhteet ovat muuttuneet, sudet ovat kaupungeissa suosiossa, mutta muualla eivät erityisemmin.
Sudetkin kun ovat päätyneet välillä asutuksen läheisyyteen, jossa niiden vierailut on ei-toivottavia.
Sudet ja karhut voisivat vaikuttaa metsienkin uusiutumiseen, jos ne eivät aiheuttaisi muualla kuin kaupungeissa ihmisten kanssa epämukavia, tahattomia kohtaamisia.

Lue lisää

hirvien määrävähenisi hurjasti, jos vain hirvien metsstys annettaisiin joka ihmisen oikeudeksi. Nykyisinkin salakaatoja tapahtuu rangaistuksista piittaamatta, kuinkahan paljon kaatoja tulisi, jos ei laki säätelisi pyyntimääriä. Ei siinä susia tarvita, kyllä kaksjalkaiset pyssynpaukuttajat osaa hirvet listiä

Tässä on nyt sellainen väärinkäsitys että puupelto ei ole luontoa niinkuin ei hyvin lannoitettu , kynnetty , karhittu ja istutettu viljapeltokaan .
Ojitettu laikutettu ja taimikoina toistuvasti kaadettu ja istutettu puupeltokaan ei ole luontoa ja juuri luontoa meidän tulisi suojella .
Luonto olisi tärkeä .

Onko tosiaan niin että suomi pärjää ainoastaan sellua keittämällä .

Anonyymi kirjoitti:

Onko tosiaan niin että suomi pärjää ainoastaan sellua keittämällä .

Kyse ei ole siitä pärjääkö Suomi ilman sellua vaan siitä mitä sellun tilalle jos sen valmistus lopetetaan niin meillä kuin muualla.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ole siitä pärjääkö Suomi ilman sellua vaan siitä mitä sellun tilalle jos sen valmistus lopetetaan niin meillä kuin muualla.

Ja se meidän täytyy ympäristön kustannuksella lunastaa ??

Anonyymi kirjoitti:

Ja se meidän täytyy ympäristön kustannuksella lunastaa ??

Ei toki tarvitse. Voidaan myös alentaa kulutusta, pienentää kansan ostovoimaa ettei kuluta niin paljon luonnonvaroja, tai kääntää väestönkasvu väestön vähenemiseksi, onhan niitä keinoja. Nuo toimet ei vaan ole kenenkään poliitikon tai valtaapitävän agendalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei toki tarvitse. Voidaan myös alentaa kulutusta, pienentää kansan ostovoimaa ettei kuluta niin paljon luonnonvaroja, tai kääntää väestönkasvu väestön vähenemiseksi, onhan niitä keinoja. Nuo toimet ei vaan ole kenenkään poliitikon tai valtaapitävän agendalla.

Lue lisää

Ei sellunkeitto varmasti ole ainoa tulonlähde , se vaan on sadan vuoden ajan on ollut ainoa mihin kaikki on keskitetty .
Sellunkeitosta vaan on nyt hankala päästä irti , tottumuksia on työläs muuttaa .

Anonyymi kirjoitti:

Ei sellunkeitto varmasti ole ainoa tulonlähde , se vaan on sadan vuoden ajan on ollut ainoa mihin kaikki on keskitetty .
Sellunkeitosta vaan on nyt hankala päästä irti , tottumuksia on työläs muuttaa .

Lue lisää

Kyllä sitä sellua tullaan tarvitsemaan vielä aika pitkään. Paha on korvata vessapaperia jollain muulla tuotteella ja talouspaperia, nenäliinoja ja vauvanvaippoja tullaan tarvitsemaan aina.
Puutikuilla kaapimenen oli aikoinaan joidenkin tapa peräpäänsä puhdistamisessa mutta itse en ainakaan siitä innostu vaikka kuinka sellunkeittoa vastustaisinkin.
Toki fanaattiset elokapinalliset varmasti senkin luontoa säästävän keinon hallitsevatkin.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tosiaan niin että suomi pärjää ainoastaan sellua keittämällä .

Saksalaisille turisteille pitäisi säästää metsää ja perustaa reservaatteja missä vain Saksalaisturisti sitten voi sipsutella.
Ovat omat metsänsä tappaneet hiilidsaasteisiin ja savuun.

Anonyymi kirjoitti:

Saksalaisille turisteille pitäisi säästää metsää ja perustaa reservaatteja missä vain Saksalaisturisti sitten voi sipsutella.
Ovat omat metsänsä tappaneet hiilidsaasteisiin ja savuun.

Lue lisää

Sellunkeitto seis Suomessa ja riukupaskalla sitten pyyhitään kanervilla kun ei ole serlaa?
Järki käteen jos on mitä ottaa???

Anonyymi kirjoitti:

Ei sellunkeitto varmasti ole ainoa tulonlähde , se vaan on sadan vuoden ajan on ollut ainoa mihin kaikki on keskitetty .
Sellunkeitosta vaan on nyt hankala päästä irti , tottumuksia on työläs muuttaa .

Lue lisää

Se kulutuksen alentaminen olisi eräs tapa vähentää haitallista kulutusta.
Miten se voisi onnistua ?
Pitäisi vältellä valmisaterioita, muovipakkauksia, kertakäyttökulutusta laajasti ja toimia omavaraisesti sen ollessa mahdollista.

Vaikuttaa mahdolliselta, mutta hankaluus tulee siitä kun eräät välttämättömyydet ovat pakollisia, joita ei voi poistaa vaihtoehdoista, liikkuminen, valaistus, lämmöntarve, pakkaukset ovat moderneja eikä moderni logistiikka toimi ilman muoveja.
Tietoisesti ostoksia voi tehdä myös lihatiskeiltä ilman niitä pakkauksia.

Nyt vielä kun yksilöstä on tullut asiakas, joille tarjotaan mitä erilaisempia palveluita ja tarvikkeita ja uusia kulutuksen kohteita.

Vastaan tulee myös pitkäaikainen käyttöikä ja korjattavuus, joka pyrkii kertakäyttökulutuksessa toteutumaan vastakkaisena, käyttöikä lyhenee, eikä
korjattavuutta tai varaosia ole.

Tarjonnan monialaisuus ja laajuus johtaa myös kulutusasennoitumisen muutoksiin, syntyy muoti-ilmiöitä ja vastaavia.
Poreallas on välttämättömyys.

Riippuvuus ostotarpeisiin on kasvanut, rakentamisessa ja monissa muissa asioissa,
mukavuuksien kautta.

Korkea jalostusaste voisi korvata matalan tason jalosteiden vientiä.
Yhtälö on kuitenkin vaikea.
Metsistä on vaikea irtautua.

Hyvin riittää. Metsän kasvu räjähtää kun puut saa hiilidioksidia.

Toisaalta puu sitoo kasvaessaan saman määrän hiilidioksidia mitä poltossa vapautuu. Eli on hiilineutraalia.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta puu sitoo kasvaessaan saman määrän hiilidioksidia mitä poltossa vapautuu. Eli on hiilineutraalia.

Ja paskat siinä löpöä palaa ennenkuin puu on voimalaitoksella hakkeena .

Anonyymi kirjoitti:

Ja paskat siinä löpöä palaa ennenkuin puu on voimalaitoksella hakkeena .

Löpöä palaa paljon ennen kuin löpö on voimalaitoksen öljypolttimossa

Anonyymi kirjoitti:

Löpöä palaa paljon ennen kuin löpö on voimalaitoksen öljypolttimossa

Löpö on löpöä ja suomen metsät on muutettu puupelloiksi .

Anonyymi kirjoitti:

Ja paskat siinä löpöä palaa ennenkuin puu on voimalaitoksella hakkeena .

Vaan paljonko fossiilista menee että kivihiili on kaivettu maan uumenista ja rahdattu käyttökohteeseen?
Tai paljonko menee energiaa ja soihdutetaan kaasuja ennenkuin polttoaine on tuotu käyttäjälle asti?