Sellunkeitto lisääntyy ja nyt siirrytään vielä lämmittämäänkin puulla .
Jännä nähdä kauanko kestää suomen puupellot
Anonyymi
35883
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Onneksi kaskeaminen ja tervanpoltto on sentään jo vähäistä.
Toivoa sopii että metsänviljely nykyisin muuttaisi muotoaan ja se oikea monimuotoisuus palautuisi. Kasvustolla ja puilla on vuorovaikutusta ympäristönsä
kanssa, joka yksipuolisesta kasvualueesta puuttuu.
Yksipuolisuus ei ole tarkemmin nähtynä kestävää pitkälle tulevaisuuteen.
Luonnonmukaiset metsät , niinpä niin .
Suomi on ojitettu ja metsistä tehty puupeltoja sellunkeittäjille , suot on kuivattu , vesistöt siinä samassa pilattu humuksella , niin ja parhaimmat joet padottu .
On tässä meillä varmaan jotakin parantamista .
Onhan sitä, parantamista. Sillä hetkellä kun monia ns. uudistuksia perustellaan, taustalla ovat aika usein ne, joiden hyötyä tai etua ne edustavat.
Tosin jossain mitassa on myös välttämätöntä hyväksyä ympäristöarvojen menetyksiäkin, mikäli nykymuotoinen yhteiskunta on säilyttävä.
Oikeastaan parantamista olisi ehkä siinä miten pysyvästi tai peruuttamasti muutoksia toteutetaan. Onko esim. aina hylättävä vanha olemassaoleva ja pyrittävä korvaamaan se aina alusta alkaen jollain uudella, esim. tiet, sillat, rataverkot, rakennukset tai muut ?
Monesti näitäkin perustellaan vanhanaikaisuudella, kasvuodotuksilla, siirtymien nopeutuksella, edistyksellä, näyttävyydellä tai vaan mukavuudella.
Pitäisikö ns. kehitys määritellä tarkemmin, eikä yksin joidenkin mielikuvien mukaisesti, joilla on kuitenkin todennäköisyys 0..1 jolla se voi toteutua.
Rataverkoista esimerkkinä jokin 8 minuutin siirtymäajan lyhentymä, mutta samalla väliasemilla pysähtymisen mahdollisuus jää pois.
Lisää mukavuutta siis pääteasemien välille, mutta mitä hyötyä on väliasemien ohi painelevista junista.
Mutta riittävätkö ne matkustajat pääteasemien välille ? Mikä olikaan todennäköisyys jokaisella junavuorolla, vai onko liikennöinti pääosin peräti tappiollista ?
Muitakin vastaavia esimerkkejä löytynee.
Ehkä kehitys on enemmänkin pyrkimystä mukavuuteen, riippumatta siitä onko se oleellinen
kysymys tai onko merkityksellistä päätyä jonnekin esim. 8 minuuttia aikaisemmin tai myöhemmin.
Mikä tässä esimerkissä onkaan ympäristövaikutus kokonaisuutenaan ?
8 minuuttia on ns. hyöty mutta mikä onkaan vastaavan mukavuuden tosiasiallinen kulutekijä.
Onkohan kaikissa muutoksissa elinkaari nähtynä riittävän etäiseen tulevaisuuteen ?
Ehkäpä ei, sitä on miltä näyttää.
puupellot kestävät ikuisesti kun kaadetun puun tilalle istuetaan uusi. Toivottavasti kasvatetaisiin puupelloissa myös pensaikkoja hirvien ravinnoksi
Toivotttavasti puupeltojankuttaminen ei sentään kestä ikuisesti.
Näkyy taas niin selkeästi että asioista ei mitään tarvitse tietää eikä ymmärtää voidakseen antaa neuvoja.
Suomessa on niin hirviä kuin metsääkin nykyisin enemmän kuin koskaan ennemmin.
Ja pensaikkoja kyllä kasvaa kasvattamatta aivan riittävästi.
Metsäkin kasvaa lopulta sieltä pensaikosta - hyvällä onnella - mutta hiukan auttamalla, esim. istuttamalla, se kasvaa nopeammin.
Ellei sitten hirvet syö kaikkia puuntaimia.
Ne hirvet on sitten kauheita. Syövät kaiken vähänkään herkullisen, lehdet ja puut juuri keväisin, kun ovat meheviä ja maistuvia mitään sen kummemmin ajattelematta.
Jokin säätely tässä olisi tarpeen.
Onko hirvien määrän kasvu syynä luontaisten vihollisten vähäisyyteen, pitäisikö susia tai karhuja olla enemmän ?
Ehkä sudetkin pitävät hirviongelmaa todellisena, mutta ovat samalla voimattomia korjaamaan tilannetta. Lajien suhteet ovat muuttuneet, sudet ovat kaupungeissa suosiossa, mutta muualla eivät erityisemmin.
Sudetkin kun ovat päätyneet välillä asutuksen läheisyyteen, jossa niiden vierailut on ei-toivottavia.
Sudet ja karhut voisivat vaikuttaa metsienkin uusiutumiseen, jos ne eivät aiheuttaisi muualla kuin kaupungeissa ihmisten kanssa epämukavia, tahattomia kohtaamisia.
hirvien määrävähenisi hurjasti, jos vain hirvien metsstys annettaisiin joka ihmisen oikeudeksi. Nykyisinkin salakaatoja tapahtuu rangaistuksista piittaamatta, kuinkahan paljon kaatoja tulisi, jos ei laki säätelisi pyyntimääriä. Ei siinä susia tarvita, kyllä kaksjalkaiset pyssynpaukuttajat osaa hirvet listiä
Ympäristötekona poseerataan aina istuttamalla puita.
Vähintään yhtä hyödyllistä olisi suojella puun taimia.
Jos elokapinalliset haluaa auttaa ilmastoa, paras paikka telttailla on männyntaimikon laidalla.
Joka istustusalan vartiointiin riittää yksi elokapinallinen että alue tulee suojelluksi tuholta. Ja metsässä vietetty aika on luonnonystävälle parasta mahdollista elämää. Kuunnella metsän huminoita ja tutkia lähietäisyydeltä maaemoa paljaana ja vapaana asfaltin kahleista ja kivetystä vankeudesta.
Annettuaan panoksensa metsänsuojeluun, nuori ympäristösoturi voisi olla ylpeä teostaan.
Ja huomioarvo olisi valtaisa joten elokapinan sanoma leviäisi koko maahan.
Tässä on nyt sellainen väärinkäsitys että puupelto ei ole luontoa niinkuin ei hyvin lannoitettu , kynnetty , karhittu ja istutettu viljapeltokaan .
Ojitettu laikutettu ja taimikoina toistuvasti kaadettu ja istutettu puupeltokaan ei ole luontoa ja juuri luontoa meidän tulisi suojella .
Luonto olisi tärkeä .
Metsät ja puupellot menevät nykyään puheissa sekaisin , suomessa on enään puupeltoja metsät on hävitetty .
"Tässä on nyt sellainen väärinkäsitys että puupelto ei ole luontoa niinkuin ei hyvin lannoitettu , kynnetty , karhittu ja istutettu viljapeltokaan .
Ojitettu laikutettu ja taimikoina toistuvasti kaadettu ja istutettu puupeltokaan ei ole luontoa ja juuri luontoa meidän tulisi suojella .
Luonto olisi tärkeä .
Metsät ja puupellot menevät nykyään puheissa sekaisin , suomessa on enään puupeltoja metsät on hävitetty ."
Näyttää menevän sekaisin suunnilleen kaikki noissa puheissa.
Jos haluaa provosoida, tietämättömyys ja ilmiselvät asiavirheet eivät herätä kuin ehkä sääliä.
Museaaliset termit ("karhittu") voisivat tehokeinoina toimiakin, mutta asiaa olisi oltava siteeksi.
Ja kyllä viljan istuttaminen on Suomessa yhtä harvinaista kuin metsien taimikoiden toistuva kaataminen.
Provosointi on vaativa laji sekin, hyvää sellaista näkee harvoin 'enään'.
Tietty se olisi luonnolle parasta että niin metsät kuin muutkin maa-alueet ja veden peittämä ala totaalisesti suojeltaisiin eikä ihmisten sallittaisi niihin päästä. Mutta se on vaan niin että nykyinen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen metsän tuotteita kuten myös muita maan ja veden antimia. Millä nämä korvataan jos kaikki suojellaan?
Onko tosiaan niin että suomi pärjää ainoastaan sellua keittämällä .
Kyse ei ole siitä pärjääkö Suomi ilman sellua vaan siitä mitä sellun tilalle jos sen valmistus lopetetaan niin meillä kuin muualla.
Ja se meidän täytyy ympäristön kustannuksella lunastaa ??
Ei toki tarvitse. Voidaan myös alentaa kulutusta, pienentää kansan ostovoimaa ettei kuluta niin paljon luonnonvaroja, tai kääntää väestönkasvu väestön vähenemiseksi, onhan niitä keinoja. Nuo toimet ei vaan ole kenenkään poliitikon tai valtaapitävän agendalla.
Ei sellunkeitto varmasti ole ainoa tulonlähde , se vaan on sadan vuoden ajan on ollut ainoa mihin kaikki on keskitetty .
Sellunkeitosta vaan on nyt hankala päästä irti , tottumuksia on työläs muuttaa .
Kyllä sitä sellua tullaan tarvitsemaan vielä aika pitkään. Paha on korvata vessapaperia jollain muulla tuotteella ja talouspaperia, nenäliinoja ja vauvanvaippoja tullaan tarvitsemaan aina.
Puutikuilla kaapimenen oli aikoinaan joidenkin tapa peräpäänsä puhdistamisessa mutta itse en ainakaan siitä innostu vaikka kuinka sellunkeittoa vastustaisinkin.
Toki fanaattiset elokapinalliset varmasti senkin luontoa säästävän keinon hallitsevatkin.
Saksalaisille turisteille pitäisi säästää metsää ja perustaa reservaatteja missä vain Saksalaisturisti sitten voi sipsutella.
Ovat omat metsänsä tappaneet hiilidsaasteisiin ja savuun.
Sellunkeitto seis Suomessa ja riukupaskalla sitten pyyhitään kanervilla kun ei ole serlaa?
Järki käteen jos on mitä ottaa???
Se kulutuksen alentaminen olisi eräs tapa vähentää haitallista kulutusta.
Miten se voisi onnistua ?
Pitäisi vältellä valmisaterioita, muovipakkauksia, kertakäyttökulutusta laajasti ja toimia omavaraisesti sen ollessa mahdollista.
Vaikuttaa mahdolliselta, mutta hankaluus tulee siitä kun eräät välttämättömyydet ovat pakollisia, joita ei voi poistaa vaihtoehdoista, liikkuminen, valaistus, lämmöntarve, pakkaukset ovat moderneja eikä moderni logistiikka toimi ilman muoveja.
Tietoisesti ostoksia voi tehdä myös lihatiskeiltä ilman niitä pakkauksia.
Nyt vielä kun yksilöstä on tullut asiakas, joille tarjotaan mitä erilaisempia palveluita ja tarvikkeita ja uusia kulutuksen kohteita.
Vastaan tulee myös pitkäaikainen käyttöikä ja korjattavuus, joka pyrkii kertakäyttökulutuksessa toteutumaan vastakkaisena, käyttöikä lyhenee, eikä
korjattavuutta tai varaosia ole.
Tarjonnan monialaisuus ja laajuus johtaa myös kulutusasennoitumisen muutoksiin, syntyy muoti-ilmiöitä ja vastaavia.
Poreallas on välttämättömyys.
Riippuvuus ostotarpeisiin on kasvanut, rakentamisessa ja monissa muissa asioissa,
mukavuuksien kautta.
Korkea jalostusaste voisi korvata matalan tason jalosteiden vientiä.
Yhtälö on kuitenkin vaikea.
Metsistä on vaikea irtautua.
Sellupuu on metsänhoidossa vähempiarvoinen sivutuote. Metsän kasvatuksessa tukkipuu on pääasiallinen tuote, kaikki ponnistukset tähtäävät tukkiosuuden kasvattamiseen.
Mitenkäs sitä riittää sahatavaraksi , sellunkeittoon ja lämmitykseen .
Minkä näköiseksi muuttuu maisemat , ojitetut laikutetut ja istutetut taimikot joista kannotkin on revitty . Jälki on kuin pommituksen jälkeen .
Hyvin riittää. Metsän kasvu räjähtää kun puut saa hiilidioksidia.
Satelliittikuvat osoittavat maailman metsien lisääntyneen 20 vuodessa Amazonin sademetsien pinta-alaa vastaavalla määrällä. Kohta puuta on riesaksi asti.
Puun polttamisen päästöt per tuotettu energia ovat isommat kuin kivihiilen. Lisäksi melkoinen rekkaralli tarpeen, kun puuta haalitaan sieltä sun täältä.
Toisaalta puu sitoo kasvaessaan saman määrän hiilidioksidia mitä poltossa vapautuu. Eli on hiilineutraalia.
Ja paskat siinä löpöä palaa ennenkuin puu on voimalaitoksella hakkeena .
Löpöä palaa paljon ennen kuin löpö on voimalaitoksen öljypolttimossa
Löpö on löpöä ja suomen metsät on muutettu puupelloiksi .
Vaan paljonko fossiilista menee että kivihiili on kaivettu maan uumenista ja rahdattu käyttökohteeseen?
Tai paljonko menee energiaa ja soihdutetaan kaasuja ennenkuin polttoaine on tuotu käyttäjälle asti?
Minulla on oikeus kaataa minun metsäni .
Puupelloista ken tietää mutta Suomen metsät kasvaa puuta kiihtyvää vauhtia. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu (kasvihuoneilmiö) ja lmaston lämpeneminen aiheuttavat sen, että puut kasvavat nopeammin kuin vuosituhansiin.
Puupellot kasvaa metsät on hävitetty .
Suomessahan on niin paljon metsää että Suomi on hiilineutraali maa