Parin tyhjiin menneen akun kanssa olen Einhellin ylläpitolaturin kohdalla huomannut, ettei se ala lataamaan niitä ennen kuin akkuihin on ladattu "tavallisella" laturilla jonkinlainen alkujännite.
Miten on tällaisen Defan kiinteästi asennettavan ylläpitolaturin kanssa, alkaako sellainen lataamaan akkua täysin tyhjästä? Olisi irrallaan tuossa.
https://www.defa.com/fi/autolampo/akkulaturit/
Miten on tällaisen Defan kiinteästi asennettavan ylläpitolaturin kanssa, alkaako sellainen lataamaan akkua täysin tyhjästä? Olisi irrallaan tuossa.
https://www.defa.com/fi/autolampo/akkulaturit/
Vastaukset 49
Vanhimmat
Jos lyijyakku on ollut niin pitkään heitteillä että kokonaan on tyhjentynyt, turhaan sitä on latailla, ei siitä enää kalua tule.
Akkuhan voi olla tyhjentynyt aivan hetki sitten...
Vähän yli vuoden vanha akku, joka on ollut autossa, jota en käytä, mutta pari kuukautta sitten lähti vielä käyntiin.
Einhell näytti nyt lukemaa 14,6 V ja näytti akun olevan täysi. Olkoon nyt paikallaan tuo Einhell.
Niin, latasin ensin ns. tavallisella akkulaturilla puolisen tuntia ja sitten laitoin Einhellin akun napoihin. Pitäisi vaan siirtää hieman autoa joku päivä, kun on toinen auto käytettävänä.
Kahden auton loukku.
Ei ole defasta kokemusta, tuuripeliä.. Liiterin laturi ainakin on täysin kelvoton, luulee 6v akuksi eikä muutenkaan lataa kunnolla täyteen, tai sitten lataa viikon. Itse olen ollut tyytyväinen c-teck latureihin tyhjempienkin akkujen kanssa, osta vaikka sellainen...
Taitaa olla jotain nykypäivän turvallisuusjuttuja, että laturi ensin tarkistaa akun terveeksi ja aloittaa vasta sitten lataamisen. Itse joskus tein tuon tempun tyhjäksi purkautuneelle mopon akulle, että huijasin sen muuntajalla alkuun. Tolkuton kanamunakäry ohjuspatteriäänitehosteilla sitten autotallista, kun varoventtiilit antoi periksi ja akku tulikuuma.
Nyt joku sanoo, ettei akkua saa purkaa tyhjäksi, mutta kun käyttöä on niin monenlaista. Joku starttikäytöstä poistettu akku menee terassipöydän alla kännykkälaturina tai työvaloakkuna, eikä paljon ahdista, vaikka syväpurkautuisi, akkuromun hinta perustuu painoon ja pysyy samana.
Täysin tyhjentyneen akun jotkut ovat laittaneet ensin toisen akun rinnalle, että jännite nousee ja sitten älylaturiin. Akkuhan voi olla vaikka viikon vanha, mutta käytetty tyhjäksi jossain, missä sitä ei käytön yhteydessä ladata. Ei sitä kannata heittää menemään, ehjää akkua.
Ei se akun ikä mitenkään pelasta tyhjiin purkamisen aihettamilta vaurioilta. Päin vastoin, suhteelliset vauriot ovat suurimmat uudella akulla.
Et oikein tainnut/taida ymmärtää että on oleellisen iso ero sillä että kauanko akku on ollut purkautuneena ennen latausta ja toiseksi vanha akku voi olla jo käyttökelvoton vaikka siitä olisikin suhteessa häipynyt vähemmän varauskykyä kuin uudesta.
Et taida ymmärtää että jokainen akun syväpurkaus jättää korjaantumattoman jäljen akkuun.
Mitä ne vauriot sitten ovat? Mitä tarkoittaa älylaturien ominaisuus sulfatoinnin purkaminen?
Hohjoijaa... -ymmärrys hoi ja äly älä jätä.
Lineekö sulla noita ollutkaan...
Ei jaksas alkaa sulle rautalangasta vääntää, varsinkaan kun kaikki on jo tuossa aiemmin kerrottu -koitappa vielä jos saisit koottua -autetaan sitten jos et vieläkään ýmmärrä.
Mitenkä sitä mitään mistään vääntää jos ei asiasta ole hajuakaan...
Mitä tarkoittaa eheytystoiminto joissain latureissa? Jos asiasta jotain tiedät, kerro äläkä lässytä tyhjää.
Ei se osaa selvittää sitä rautalangalla, eikä ilman.
Kirjoitat vaurioista, mutta etpä ala kertomaan tarkemmin, millaisia vaurioita ne ovat ja miksi ne muka ovat korjaamattomia? Heittelet vaan tuollaisia kommentteja, ettei tule enää kalua, ei kannata latailla jne. Tiedätköhän asiasta mitään?
Mitähän virkaa tuolla indikaattorisilmälläkään akussa sitten on, kun se näyttää nyt kuitenkin vihreää tässä alunperin puheena olleessa akussa, joka oli tyhjentynyt?
Osaatko kertoa mitään kuormitustestereistäkään?
Vihreä silmä on yksinkertainen versio nesteen ominaispainomittarista. Se kertoo akun varaustilan. Akun kunto todetaan mittaamalla akun sisäinen resistanssi. Saatua resistanssi arvoa verrataan uuden vastaavan akun resistanssiin. Kun resistanssi on kasvanut kaksinkertaiseksi on akku hylkykunnossa. Tietenkin akulle voi tehdä myös kuormituskokeen jolla saa selville akun senhetkisen kapasiteetin Ah:na.
Kerro lisää, vaurioista, niiden korjautumattomuudesta ja muusta mitä kysyttiin tässä ketjussa.
Akku on pudonnut kivikkoon ja kulmasta pala pois jostaa tihkuu jotain nestettä. Tuskin tuon nyt mitään vaurioksi voi sanoa. Kotimittari antaa nollalukema-amppeerit. Kuivattelen ensin vuodot ettei valu auton sisuksiin, se voi pilata pellit helposti sanoi taloyhtiön huoltomies.
Katsotaan sen jälkeen pysyykö latingeissaa.
Ellet jo ole ajoissa tukkinut vuotoa niin eiköhän akku ole entinen.
Mistä vaurioista? Oletko tosiaan pudottanut akun kivikkoon.
Eli sinulla loppuikin sitten tieto. Sellaista sattuu joskus. Joillekin useammasti kuin joillekin toisille.
Onkohan kaverin juhannusputki venähtänyt pitkäksi?
Ei ole kuule "tietoa", kysele muilta.
"Täysin tyhjentyneen akun jotkut ovat laittaneet ensin toisen akun rinnalle, että jännite nousee"
Lyijy-akku jonka varaus on purkautunut, mutta joka on muutoin ehjä (mikään kenno ei ole oikosulussa) ei varaudu pätkääkään kun sen rinnalle kytketään hyväkuntoinen täydessä latinkissa oleva saman nimellisjännitteen omaava lyijy-akku. Napalännite nousee ehjän akun napajännitteeseen mutta mitään latausvirtaa ei kulje.
Lyijy-akku-kenno tarvitsee noin 2,15V tai sitä suuremman jännitteen napojensa yli latautuakseen. Lyijy-akussa jonka nimellisjännite on 12V on kuusi kappaletta kennoa, joten lyijy-akku alkaa varautumaan vasta kun navoilla on 6*2,15V=12,9V tai sitä suurempi jännite. Hyväkuntoinen 12V lyijy-akku joka on täysin varautunut omaa napajänniteen joka on enintään 12,6V, sellainen lyijy-akku siis ei voi ladata mitään 12V lyijy-akkua.
Esim: https://www.powerstream.com/SLA.htm
Tuo että luulee 6v akuksi voisi kieliä akussa olevan 1-2 elementtiä oikarissa? Jännite siis alle 12V minimin mutta osuu silti 6v akun käyttöalueelle tai sen yläpäähän. Ei sen pahasti tarvi olla oikosessa ja voi jopa saada toimivaksi syöttämällä virtapulsseja mutta jos on vanha akku, niin luultavasti ei auta.
Oletko oikeasti se sama palstoilla aikaisemminkin sekoillut akkufilosofi vai joku toinen, joka tekee hänestä parodiaa? Ovatko samankaltaisena toistetut yhdyssanavirheet tarkoituksellinen tehokeino sen lisänä, että asiakin menee kokonaisvaltaisesti väärin?
Eikö harmitakin vietävästi, kun yrittää haastaa riitaa kaikkien kanssa, mutta kukaan ei ala väitellä kanssasi?
"Napalännite nousee ehjän akun napajännitteeseen mutta mitään latausvirtaa ei kulje."
Sehän siinä ajatuksena juuri on, että saadaan sitä napajännitettä akkuun sen verran, että älylaturi alkaa sitä lataamaan. Ei ole tarkoituskaan yrittää ladata akkua toisella akulla!
Kun nuo älylaturit ei välttämättä ala lataamaan nollavolttista akkua.
"ovat laittaneet ensin toisen akun rinnalle, että jännite nousee ja sitten älylaturiin"
Noinhan tuossa kerrotaan. Ei siinä kerrota, että joku yrittäisi ladata akkua toisella akulla.
Ahaa, että semmoinen älylaturi ettei älyä alkaa lataamaan ilman että on raahattu latinkissa oleva akku tyhjän rinnalle. Voisi kuvitella että tyhmälaturiin olisi älytty laittaa vaikkapa herätysnappi jos ei muuta.
Kun kerrotaan että: "Täysin tyhjentyneen akun jotkut ovat laittaneet ensin toisen akun rinnalle, että jännite nousee", niin siitä voi saada käsityksen että kuvitellaan jännitteen nousemalla nousevan. Käytännössä se nasahtaa/hyppää/ponnahtaa latinkissa olevan akun napajännitteeseen (paitsi jos se on korkeamman nimellisjännitteen omaava akku).
Joo, voit kuvitella itseksesi ihan mitä haluat. Kun noin älykäskin olet, hih. Kiitoksia vaan kovasti paljon osallistumisestasi tähänkin ketjuun.
Kun avaruusraketti lähtee laukaisutelineistään, sekään ei siis nouse, vaan se nasahtaa/pompsahtaa/hyppää/hujahtaa/ponkaisee/pinkaisee/loikkaa jne, mutta ei nouse, eipä tietenkään, miten se nyt nousisi?
Jenkkien Challenger avaruussukkula kerrattain nasahtamisen jälkeen lasahti ja laskeutui romuna takaisin maahan. Vai onko laskeutumisellekin joku parempi termi?
Joo, kattoin kans... on se poljä taas niin sekasin tai sitten on taitava provo. Ongelmia tuntuu olevan vähän kaikenlaisia; tekstin tuottamisessa, luetun ymmärryksessä, asenteessa ja erityisesti sähkötekniikan hallitsemisessa aivan perusasioista lähtien.
Taittaa olla puoliaaltotasasuunnatussa muuntajalaturissakin enemmän älyä kun tuon akkufilosofin korvien välissä...
Tuota asennevammaa tuntuu olevan useammallakin. 🤣🤣🤣🤣
Jännite ampaisee.
Einhellin jatauselekroniikka vaatii pienen alkujännitteen.
Olen käynnistänyt latauksen 9V pariston avulla.
Mihin kytkit 9V pariston ja miten? Laturiin vai akkuun? Vai oliko laturin piuhat jo kiinni akussa, ei kai? En ihan uskaltaisi paristoa akun napoihin laittaa.
Niin, 9V patterin voi hyvinkin uskaltaa kytkeä tyhjentyneen 12V akun napojen yli, siten että plussa kytketään plusnapaan ja miinus kytketään miinusnapaan, kytkentähetkellä käy niin että tyhjentyneen akun napajännite nasahtaa 9V patterin jännitteeseen muutamassa nanosekunnissa (riipuen kaapelien pituudesta). Mutta sitten kun napojen yli lisäksi kytketään akkulaturi niin kannattaa ainakin olla roiskeen kantamaa etäämpänä patterista. Yleensä patterit kyllä varoittelee ensin, kuumenevat ja pullistuvat ja vasta sitten roiskahtavat.
Yleensä älylaturit kykenevät lataamaan jopa täysin purkautuneen, mutta muutoin ehjän akun. Akun napaisuus ja kennojen lukumäärä on helppo selvittää mittaamalla VI käyrä.
Mutta jos akussa on yksikin kenno oikosulussa, joka niin ikään on helppo selvittää VI käyrästä, niin älylaturi ei edes yritä ladata sellaista akkua koska oikosulussa olevan kennon aukaisemiseen liittyy vaaratekijöitä. Ja harvemmalla äylaturilla edes on riittävästi virransyöttökykyä sitä varten. Toisella, hyvän varauksen omaavalla akulla, voi osaava akkumestari saada kennon oikosulun aukenemaan, tai hapot silmille.
Jos ei ala ladata, painetaan nappia vaan. Viis vaaratekijöistä.
"Voisi kuvitella että tyhmälaturiin olisi älytty laittaa vaikkapa herätysnappi jos ei muuta."
Kukahan tuon kirjoitti?
"Jos ei ala ladata, painetaan nappia vaan. Viis vaaratekijöistä."
Miten herätysnappi mielestäsi eroaa vaaran osalla siitä että käyttäjä raahaa siihen viereen toisen akun ja kytkee hyppykäynnistyskaapelit?
Sinähän se asiaintuntijja olet asiassa kuin asiassa.
"Toisella, hyvän varauksen omaavalla akulla, voi osaava akkumestari saada kennon oikosulun aukenemaan, tai hapot silmille."
"jos akussa on yksikin kenno oikosulussa, joka niin ikään on helppo selvittää VI käyrästä, niin älylaturi ei edes yritä ladata sellaista akkua koska oikosulussa olevan kennon aukaisemiseen liittyy vaaratekijöitä"
Kannattaneeko sitä älylaturia sitten pakottaa herätysnapilla lataamaan akkua, jos se tunnistaa akun vialliseksi?
Joo.
Kirjoitinkin jo tuossa ylempänä, että älylatureissa suuria on eroja. Halvat pas kat ei juurikaan osaa tyhjää akkua omin avuin ladata ja vielä enemmän ärsyttää, etteivät ala itse automaattisesti lataamaan sähkökatkon jälkeen, eli joka kerta nappia painelemaan.
C-teck on osannut aina ladata ja käynnistyy automaattisesti, joten en ole viitsinyt enää muilla arpoa. Isoin 25A puhaltimella varustettu C-teck tuotti pettymyksen, kun ei ollutkaan vesitiivis, kuten pienemmät mallit. Tokihan tämäkin oli käyttöohjeessa mainittu.
Ctekin johtojen eristeet ei sietäneet pakkasta siinä ainoassa, jonka olen omistanut. Murusiksi meni.
No, eikö tuossa jo alkuunsa kerrottu, ettei tyhjää akkua edes kannata latailla?
"Jos lyijyakku on ollut niin pitkään heitteillä että kokonaan on tyhjentynyt, turhaan sitä on latailla, ei siitä enää kalua tule."
Tuossa on vaan se, että uusikin akku saattaa tyhjentyä lyhyessäkin ajassa.
Miksi+ei+kannata?+Se+riippuu+aivan+käytöstä+ja+akun+mitoituksesta+kohteeseen+tuleeko+siitä+kalua.+
Noin 10v sitten C-teckillä oli joku halpismalli sisäkäyttöön jossa oli huonompilaatuiset komponentit, erityisesti muovikaapelit ja käyttölämpötilat rajattu kapealle alueelle. Mahtoikohan olla sellainen? Oli muistaakseni sininen ja puolet halvempi kun perusmalli.
Sitä kannattavuutta kannattaa kysyä tuolta, joka noin oli vastannut avaukseen.