Ihminen muuttuu ijänmyöten,
ihettystä aiheuttaa,
elämä on ollut täynnä sukulaisia, ytäviä, työ-kavereita, tuttavia pilvin pimein,
nuorena pidetty yhteyksiä, soiteltu , lähetetty kortteja käyty kylässä,ym.
nyt kun kuolema lähestyy ja vanhuus on astunu kuvioihin,
ei enään h a l u a intensiivistä yhteyttä pitää, ei halua sitoutua uusiin ystäviin, keratkaikkiaan ei halua,
ei halua tavata ketään samoin kuin ennen,
haluaa liikkua yksin, tulla ja mennä aivan yksin
niikuin itselle tuntuu mielenkiintoiselta ja mielekkäältä,
ei halua kyläilyjä,
haluaa elää omaa elämäänsä yksin,
vain omat jälkeläiset on tärkeitä
ja muutamat elossa olevat lähi-sukulaiset niitä on enään vain muutama,
entiset ystvät ja tuttavat ei enään kiinosta,
eikä haalua enään sitoutua heihin enään mitenkää,
ei suuremmin nähdäkkään,
pakosta joskus törmää livenä,
neki tapaamisen tuntee aina jotenki vaivaantuneeksi,
ei halua enään tehdä selkoa , " mitä kuuluu "
neki keskustelut ku on yksipuolisia, meikäläisen pitäisi tehdä selkoa mitä kuuluu, ei jaksa,
seurustelu ei enään ole molemminpuolista, ja yksipuolinen jutustelu ei kertakaikkiaan kiinosta,
loppu elämä on vaikeeta aikaa,
ympyrät pinenee,
se tietenki on hyvä,
entiset kuviot ei kiinosta,
he kuuluvat meneisyyteen, eivät enään elämääni,
aktiivinen ihmis-suhde elämä on meneisyyttä,
onko väärin elää itseellistä loppuelämää,
olisi mukava kuulla kokemusksia
vanhan ihmisen elämästä .
Persoonallisuuden muutos !
14
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Onko vanhus itsekäs,
jos itseellinen yksin eläminen viehättää enemmän
kuin yhdistys elämä,
yhdistyksiä on monenlaisia,
en ole yhdistysihminen,
siitä kannan huonoa omaatuntoa, - Anonyymi
Onko se persoonallisuuden muutos oikeasti vain onko niin,
ettei vaan jaksa enää olla sosiaalinen, kun energiaa on niin vähän ?
Siitä ei riitä kaikkeen siihen, mihin ennen riitti.- Anonyymi
Tavallaan noin se onki,
hämmästyneenä huomasin itsessäni uuden piirteen
en haluakaa ystävystyä tuttaviin, en halua sen kummempaa kaveruutta, sitoutumista, yhteisiä menoja,
riittää kun tervehtii, ja jotain ympäripyöreetä nyky menosta juttelee,
ahdistaa lähempi kaveruus, ei kiitos,
- Anonyymi
Minuus se mikä oli nuorena ei häviä jos ei psyyke muutu, suhtautuminen voi muuttua.
- Anonyymi
Hieman toista mieltä,
jokin muutos on tullut persoonallisuuteen
koen kyllä olevani suosittu joukoissa,
mutta
itse en olekkaa enään kiinostunu
kaveruuksista koskee kyllä omaa sukupuolta olevia ,
nuorena oli tyttöystäviä pilvin pimein siis vain ystäviä, yhteisiä menoja oli kuten tanssit, tanhut,ym.
nykyisin en halua ainuttakaan kaveria jostain syystä
olen muuttunu jotenki,
alitajunassa kuitenki koen että vastakkaisen sukupuolen kanssa ehkä olisi mahdollinen ystävyyskin vanhana,
voi olla sekin pelkkä olettamus jos tosi olisi kysymyksessä, heh,
vaisto vaan kertoo,
vanhan erakoituu jossainmäärin aktiivinenki ihminen,
se on oma huomio, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hieman toista mieltä,
jokin muutos on tullut persoonallisuuteen
koen kyllä olevani suosittu joukoissa,
mutta
itse en olekkaa enään kiinostunu
kaveruuksista koskee kyllä omaa sukupuolta olevia ,
nuorena oli tyttöystäviä pilvin pimein siis vain ystäviä, yhteisiä menoja oli kuten tanssit, tanhut,ym.
nykyisin en halua ainuttakaan kaveria jostain syystä
olen muuttunu jotenki,
alitajunassa kuitenki koen että vastakkaisen sukupuolen kanssa ehkä olisi mahdollinen ystävyyskin vanhana,
voi olla sekin pelkkä olettamus jos tosi olisi kysymyksessä, heh,
vaisto vaan kertoo,
vanhan erakoituu jossainmäärin aktiivinenki ihminen,
se on oma huomio,Kuka minä olen. Minuus, sinun ajatusmaailmasi, sinä vain itse hallitset minuuttasi.
Minuus muokkautuu lapsena, se sama minuus on vanhanakin iänmyötä kokemuksen myötä katsot maailmaa ympäristöä, muita ihmisiä uudesta näkökulmasta.
Vanhana kiikkustuolissa se sama minä siinä kiikkustuolissa vaikka keho on raihnainen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka minä olen. Minuus, sinun ajatusmaailmasi, sinä vain itse hallitset minuuttasi.
Minuus muokkautuu lapsena, se sama minuus on vanhanakin iänmyötä kokemuksen myötä katsot maailmaa ympäristöä, muita ihmisiä uudesta näkökulmasta.
Vanhana kiikkustuolissa se sama minä siinä kiikkustuolissa vaikka keho on raihnainen.Jokin osa sielunmaisemassa on samaa totuus
joka sinne on kehittyny lapsuudesta lähtien,
se on ja pysyy samana,
mutta
jokin on muuttunut eletyn elämän kokemusten ja pettymysten kautta,
en usko että olen enään ihan sama " sinisilmäinen " ihminen,
Tuskin se persoonallisuus on mihinkään muuttunut,
jos ei varsinaista alshaimeria sairasta,
Elämäntavat ovat vain muuttuneet
ei siinä mitään pahaa ole jos haluaa
enemmän hiljaisuutta ja rauhaa elämäänsä.
Varsinkin jos aikaisemmin on viettänyt
vilkasta elämää, ollut monesa mukana.
Ehkä silloin ovat omat mielitiettytekemiset jääneet vähemmälle,
nyt ikääntyessä haluaa paneutua niihin enemmän.
Ei nuorena arvannut,
miten lystiä on vanhana,
varsinkin jos saa sen viettää suhtkoht terveenä.
Vuosi sitten meidän ikäihmiset haluttiinkin
viranomaisten taholta sulke a neljän seinän sisälle
ja siksi ei vieläkään huvita intoilla maailman tapahtumissa."maissii"
Heitänpä tästä sivusta mietteen.
Niin muille, kuin sinullekin.
-
Muisteleppa/kuvitteleppa aikaa 3-4-vuotiaana.
Silität varovasti Kissaa.
Kysyt äidiltäsi
- Miksi Kissa murisee minulle?
Äitisi kuuntelee hetken ja sanoo:
- Ei se murise, se kehrää.
Kisulla on hyvä olo.
Se on onnellinen, kun silität ja pidät sitä hyvänä.
-
Muisteleppa sitten aikaa 34-54-vuotiaana.
Kissa ei ole muuttunut, et sinäkään ole muuttunut.
Mutta jotain teille molemmille on tapahtunut.
Ja ikää en tarkoita.
H.huruksz kirjoitti:
"maissii"
Heitänpä tästä sivusta mietteen.
Niin muille, kuin sinullekin.
-
Muisteleppa/kuvitteleppa aikaa 3-4-vuotiaana.
Silität varovasti Kissaa.
Kysyt äidiltäsi
- Miksi Kissa murisee minulle?
Äitisi kuuntelee hetken ja sanoo:
- Ei se murise, se kehrää.
Kisulla on hyvä olo.
Se on onnellinen, kun silität ja pidät sitä hyvänä.
-
Muisteleppa sitten aikaa 34-54-vuotiaana.
Kissa ei ole muuttunut, et sinäkään ole muuttunut.
Mutta jotain teille molemmille on tapahtunut.
Ja ikää en tarkoita.
H.Hellekommentti
Ei ole persoonallisuus muuttunut, mutta elämä on tarjonnut kokemuksia
ja ehkäpä silityksellä on ollut uusia ulottuvuuksia.
Entä sitten kun sen 55 yli mennään, persoonallisuus on sama ja kissasta on tullut vaativampi, varmempi ja hullumpi.
Silityksellä ja kehräyksellä on sama vaikutus iästä riippumatta,
aina - hyvä olo - tavoittena.
Hyvän olon -tuntemukset vain saattavat muuttua iän mukana - tai sitten eivät.
*
Liittyy asiaan tai ei, mutta kerronpa kumminkin,
Aika kiva kiertokulku silitykselläkin, olen opettanut lapsenlapseni silityksin nukahtamaan. Viimeksi nukuttiin lattialla siskonpetillä, vanhempi suunnitteli, että mummi menee tuohon noin ja minä tähän ja nuorin tuohon, että mummi ylettyy toisella kädellä toista ja toisella toista silttämään. Niin tehtiin ja yhdessä kehrättiin.
- Anonyymi
Yksin elämisessä on puolensa. En ole riippuvainen kenestäkään
eikä kukaan ole riippuvainen minusta.
Yksinäisyyttä voi harrasta yksin tai joukossa.
Joskus istuin ravintolapöydässä, jossa puhuttiin niin pöljiä,
etten voinut kuin sulkea silmäni ja korvani ja miettiä omiani.
Yksinäiset soittelivat yöradioon Pekka Saurille,
jonka ei tarvinnut potea yksinäisyyttä öisin.
Jos ei pelkää yksinäisyyttä voi mennä naimisiin.
Vaimoni, se poloinen, sureksii elämän yksinäisyyttä.
Samuel Pepys - Anonyymi
Ei jaksa enää seurata ihmisten pölinöitä. Olenkin oppinut päästämään itseni helpolla.
Olen oppinut teeskentelemää sosiaalisuutta, kun kuitenkin odotetaan jonkunlaista hienotunteisuutta.. Olen kuuntelevinani ja sanon väliin "joo joo" ja "just noin". - Anonyymi
Muuttuu persoona,
eteenki kun voimat hiipuu , huomiokyky heikkenee
ja on kokoajan kipee
tulee äreäksi,
tiuskii vaikka ei ole tarkotus, heh, Elän mieleistäni elämää. En tunne itseäni vanhaksi.
Toivon että tällainen tilanne jatkuisi vielä kauan.
Onhan niitä kolotuksia, niihinkin tottuu ja oppii elämään niiden kanssa.
En ole koskaan ollut sosiaalinen, piirre korostuu vanhemmiten.
Voin olla vaikka kuinka kauan kissani kans kahden mökillä, en kaipaa mitään enkä ketään.
Jälkikasvu on tärkeä, mukavaa kun pärjäävät hyvin.
Poika kuoli eikä häneltä jäänyt lapsia, sekin on pakko hyväksyä vaikka vaikealta tuntuu.
On mieskaveri joka käy lomillaan ja viikonloppuisin, voi olla että tuntisin itseni yksinäisemmäksi ilman häntä. Meille sopii että ei olla koko ajan yhdessä.
Tämä helle ei tunnu hyvältä, kamalaa jos olisi ympäri vuoden näin kuuma. Onneksi tämä menee aika nopeasti ohi.
Hyttyset ja piinaava kuumuus ei tule mieleen kun muistelee kuinka ihanaa kesällä on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 545309
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233437Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281572Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1921463- 761066
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24988Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49897Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259826Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35788Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71779