Hyvät muistot? Huonot muistot?

Anonyymi

Jotkut kertoilivat täällä ihanista lapsuusmuistoistaan ja kaipuustaan entisiin ihanuuksiin. Mikähän minua vaivaa? Lapsuudesta muistan ampiaispiston apilanurmella... Kouluajasta lintsaamisen ja selkäsaunat... Teini-iästä huonot alkoholikokeilut... Työpaikasta ikävän ihmisen... Hääjuhlasta sahdin loppumisen... Elämä on ollut hyvää, tasaista, onnellistakin, joten miksi muistoissa päällimmäisenä omat mokat ja muut pienet murheet?

Ei masennusta, mitä nyt joskus vähän ahistaa. 😆

21

264

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ehkä keskityt vääriin seikkoihin menneessä elämässä. - Nm. Selätä trauma

    • Anonyymi

      Jokainen ”muistaa” tavallaan!

      Tuttuni muistaa olleensa lapsena vaaleatukkainen. Valokuvat kertovat toista. Sanoo aina olleensa allerginen ”melkein kaikelle”. Kävi allergiatesteissä, eikä ole allerginen millekään. Ym., ym. samanlaista ”muistamista”.

      Sillälailla ne luonteet ehkä muodostuu; kuka blokkaa minkäkin muistijäljen.

      • Anonyymi

        Oletan, että tuttusi tapauksessa on kyse jostain muusta kuin muistamisesta. - Nm. Todellisuus toisenlainen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletan, että tuttusi tapauksessa on kyse jostain muusta kuin muistamisesta. - Nm. Todellisuus toisenlainen

        Kuvitelmista ja haihattelusta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvitelmista ja haihattelusta!

        Niiin, aika monet ihmiset sanoittavat elämänsä sillä lailla kuin haluaisivat sen olevan. Eivät sillä lailla kuin se oikeasti ja realistisesti on. - Nm. Asiain erot


    • Anonyymi

      Pääasiassa hyvät muistot. Yhteiset lauluillat ovat jääneet kauniina muistoina. Ja kaikki se missä puhallettiin yhteen hiillen eli tehtiin yhdessä, myös touhut naapurin lasten kanssa.
      Olen vieläkin porukkahenkinen, parhaita ovat ryhmämatkat, vaikka toritapahtumat ja talkoot.
      Ikävänä muistan kun vanhemmillani oli yhden naapurin kanssa riitaa, lähisukulaiset. Pari yksityiskohtia, vahvaa riitaa, tappelukin. On suorastaan kärventynyt mieleen, ilmeisesti vaikuttanut minuun tramatisoivasti. Pystyn vieläkin kokemaan sen pelottavan tunteen, mikä silloin oli.
      Vaikeinta onkin ollut jos sisarusten kanssa on epäsopua, minä annan periksi ja teen sovinnon olematta syyllinenkään, koska huonot välit läheisten kanssa ahdistavat. Ulkopuolisen luonteeseeni sopimattoman ihmisen jätän taakse jämäkästi mutta ystävällisesti.

    • Anonyymi

      Eipä ole tarvetta muistella sen enempää lapsuusaikoja kuin koulu- ja nuoruusaikojakaan. Itse en saanut valita miten ne olisin halunnut viettää niin muistotkaan ei niin ruusuisia joita haluaisin muistella.

      ei toivottu

      • Anonyymi

        Se riippuu niin paljon muistelijasta, miten asiat muistaa.

        Muistan sen viimeisen kesän, kun perheeni oli kasassa. Olimme viettämässä ihania kesäpäiviä ihanassa pikku mökissä. Oli uimista ja kissojen kanssa leikkimistä ja marjat pensaissa alkoivat olla kypsiä syötäviksi.

        Lähdimme käymään kaupungissa. Isämme vaatekaappi oli tyhjä. Hän oli jättänyt meidät kadulle, eikä tullut enää kotiin.

        Äitimme meni mielisairaalaan ja meidät lastensuojelu sijoitti lastenkotiin.

        Ajattelin, että oli hyvä aika mennä lastenkotiin kesällä maitohorsmien kukkiessa. Ja siitä alkoi kiva aika! Kävimme huvipuistossa ja uimassa ja vietimme ihanaa kesää hoitajien hyvässä huomassa, toisten lastenkotilasten kanssa leikkiessä. Kavereita ja puuhaa riitti.

        Muistan lastenkotiajankin mukavana ja turvallisena ajanjaksona elämässäni. Koulukin sujui silloin hyvin.


    • Anonyymi

      Eiköhän ole itsestä kiinni, mitä haluaa muistella lapsuudestaan ja sen jälkeisestä elämästään? Minulle ei ole traumoja jäänyt vaikka olen allerginen mehiläisten ja ampiaisten pistoille ja sain niiden pistoja usein ja olin sen jälkeen "kuoleman kielissä". Isä veteli remmillä kinttuihin kun olin tuhma. Syystä veteli. Nykyaikana tämä on kiellettyä ja lapsia ei saa kuriin millään. Ei jäänyt traumoja enkä muistele pahalla. Minulle on jäänyt hyvät muistot lapsuudesta ja niitä vaalin ja ajattelen usein. 50- ja 60-luvulla elimme vielä köyhää aikaa. Lapset olivat iloisia pienestäkin. Esim muistan kun isoisä osti minulle elämäni ensimmäisen ilmapallon tai kun menimme yhdessä onkimaan. Menimme myös yhdessä kauppaan. Minä istuin mopon tarakalla ja pidin papasta tiukasti kiinni. Äiti osti kerran viikossa pienen suklaalevyn ja se jaettiin tasan kaikkien kuuden lapsen kesken joka lauantai saunan jälkeen. Se oli viikon kohokohta meille lapsille.
      Viikko ennen äitini kuolemaa keskustelin hänen kanssaan hänen lapsuudenmuistoistaan. Päällimmäiseksi hänelle oli jäänyt hyvä muisto kun vietti lapsuuden kesiä isänsä ja äitinsä kanssa saaressa ja keittelivät kahvia nuotiolla. Hän ei muistellut sota-aikaa, pommisuojiin juoksemista jne eli sitä pahaa elämää, jota me nuorempi sukupolvi emme ole kokeneet.

    • Anonyymi

      Minä teen omaa historiikkia, kai realismi on ok.

    • Anonyymi

      On luonteesta varmaan kiinni, miten menneitä muistelee.
      Olen luonteeltani niin sanotusti eteenpäin menevä.
      Väkisinkin toki tulee mieleen asioita lapsuudesta, jos joku asiasta alkaa praataamaan.
      Välillä tulee sitä mieleen ja välillä tätä, johtuen vastakeskustelijan jutuista.
      Olin onnellinen aikanaan silloin ja silloin, kun pääsin perheestäni eroon. Olen edelleen onnellinen, kun lähdin hyvin nuorena pois.
      Olin niin suojeltu lapsi kuin vain ikinä, että kuka tahansa lapsi olisi siitä ahdistunut.
      Kaikki käyttäytymiset, kaikki esiintymiset (piano) vieraille, kaikki "ole-kunnolla"-asiat ja myös se, että kenenkä kanssa saan seurustella.
      Ehkä se oli rakkautta? Kuka ties, mutta minua ahdisti sellainen ja onneksi löysin tulevan mieheni ja aloin elämään OMAA elämää.
      Heikunkeikku

      • Anonyymi

        Miehen kanssa ”omaa elämää”! No joo! Just!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miehen kanssa ”omaa elämää”! No joo! Just!

        Niin. Minuakin ihmetytti , että kun löytää tulevan miehen niin sitten alkaa elää omaa elämää. Onko omaa elämää vain jos sitä elää miehen kanssa? Eikös se ole jaettua omaa elämää? Kyllä minun mielestä omaa elämää voi parhaiten elää ihan yksin. Silloin ei tarvitse ottaa huomioon kumppanin tarpeita ja mielipiteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Minuakin ihmetytti , että kun löytää tulevan miehen niin sitten alkaa elää omaa elämää. Onko omaa elämää vain jos sitä elää miehen kanssa? Eikös se ole jaettua omaa elämää? Kyllä minun mielestä omaa elämää voi parhaiten elää ihan yksin. Silloin ei tarvitse ottaa huomioon kumppanin tarpeita ja mielipiteitä.

        Jotkut ovat parhaimmillaan silloin (silti omia itsejään!), kun voivat jakaa arjen toisen kanssa. Itse kuulun heihin. En ole kokenut, että täytyy ottaa huomioon kumppanin tarpeet, vaan SAA ottaa ne huomioon. Vuorovaikutus on parasta. Mutta jokainen ajattelee tavallaan, eivätkä kaikki pysty/halua ottaa toista huomioon.


    • Anonyymi

      Kaikki vain yksi päivä häviää, muistot jää.

      Minun elämässäni tärkein tapahtuma oli kun äiti toi minulle kaurapuuron huoneeseeni isän kuoleman jälkeisessä ajassa. Vasta silloin ymmärsin mitä rakkaus on, otin äidistä kiinni ja sanoin että pidän äidistä. Puhuimme hieman lähekkäin ja kaikki paha oli poissa.

      Tämä tapahtuma muutti minut täysin, kaikista tärkein on rakkaus.

    • Anonyymi

      50-luvulla kun heinät oli ajettu latoon saatiin lapset kilo jäätelöä ,ja sunnuntaina sitten Korkeasaareen :) Olipa elämys ku stadissa kadulla näki mustan miehen :D

      Per-kel

    • Anonyymi

      On vain huonoja muistoja joista muutaman harvan voi kääntää myönteiseksi käyttäen mielikuvitusta ja soveltaen myöhempään elämään.
      Realismi.
      Paksunahkaisuus.
      Tinkimätön työn teko.
      Rahan tärkeyden tajuaminen.

      Asennettani kuvannee se, että kun äitini viimeisestä hoitopaikasta minulle soitettiin ilmoittaen, että jos haluan vielä nähdä hänet hengissä niin aikaa on pari tuntia.
      Matkaan olisi mennyt noin 15 minuuttia mutta en nähnyt aihetta mennä katsomaan sitä pahansuopaista myrkkyä tihkuvaa naista.

      • Anonyymi

        Hieno homma.Nyt sitten olet vapaa menneisyyden taakasta eikä äitisi kuolema ole sinulle huono muisto vaan hyvä ja helpotus? Toivotan tsemppiä auvoiseeen, tulevaan elämään!


    • Sinä kuitenkin muistat tuon hyvän tasaisen ja onnellisenkin, ethän muutoin osaisi siitä mainita. Jos nuo epämukavuudet olivat poikkeuksia ja siksi ne nousee päällimmäisenä mieleen.

      • Anonyymi

        Riippuu niin paljon siitä, miten elämänsä muistaa. Köyhyys. Ei tuntunut köyhältä, vaikka rahat sain sosiaalihuollosta. Vanhemmat ja koti. En tuntenut itseäni mitenkään onnettomaksi, vaikka olin lastensuojelun asiakas.

        Muistan, kun kuulin sattumalta kahden psykiatrin keskustelun ja katseen ja sanat; ei hyvältä näytä.


      • Anonyymi

        Todellakin. Annoit ajattelemisen aihetta aloittajalle. Kiitos.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. HUS:lta viimein dataa koronasta ja koronarokotteista

      Hesarissa on artikkeli (tai kaksikin) jossa HUS kertoo koronatilanteesta ja antaa selvää numerofaktaa koronatilanteesta ja rokotusten vaikutuksesta. E
      Maailman menoa
      313
      4055
    2. Sähköpotkulautailija menehtyi linja-auton alle

      Turussa; 23-v. nainen kuoli onnettomuuspaikalla. Mikä suru taas kotiin ja omaisille ;(. https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000008170930.html
      Maailman menoa
      255
      3816
    3. Aki Manninen pois pelistä! Anni Hautala mukaan! Suurin pudottaja Suomi -taustatiimi on tässä

      Oliko mielestäsi oikea päätös heittää Manninen pois ohjelmasta? Entä mitä mieltä olet siitä, että uutena juontajana Riku Niemisen tilalla aloittaa Hau
      Kotimaiset julkkisjuorut
      56
      2380
    4. Miten monta kertaa voi rakastua?

      Mtv naputellut Cosmopolitanin näpertelyn, tällaisen väitteen. "Psykologien mukaan jokainen meistä voi rakastua elämänsä aikana aidosti vain kolme ker
      Sinkut
      110
      1196
    5. Maisa Torpan mieletön julkisuuskiima

      Muutama kuukausi sitten Maiskikuli Törppö itki julkisuudessa kuinka julkisuus pilaa elämän, ei saa olla rauhassa ja hän ei olisi koskaan edes halunnut
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1097
    6. Martina Aitolehti ei pääse hehkuttamaansa USA:n kilpailuun

      Tässä on selvitys joten lopettakaa turha uikutus ja ulina. MARTINA EI PÄÄSE AMERIKKAAN!!! JOS VÄITÄTTE ETTÄ PÄÄSEE NIIN KERTOKAA MIHIN POIKKEUSKATEGOR
      Kotimaiset julkkisjuorut
      83
      1034
    7. Hänen kolme viimesintä..

      Mitkä on kolme viimeisintä numeroa hänen puh.numerossaan? Jos ei numero tiedossa niin kolme viimeistä kirjainta nimessään? Katsotaan tuleeko osumia :)
      Ikävä
      54
      1028
    8. JULKISTUS: Tässä uudet Yökylässä Maria Veitola "vieraat" - Sanna Marin, Sampo ja Minttu Kaulanen...

      Wau, mikä kattaus! Kenen koti ja jutut kiinnostaa eniten (tai vähiten)? https://www.suomi24.fi/viihde/julkistus-tassa-uudet-yokylassa-maria-veitola-vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      831
    9. Viime vuosi on ollut raskas, julkisuuden tähden Stefan kertoi haastattelussa.

      Ulosotot ja velat ovat miestä kaivartaneet, mielestäni ei ne ole kuin hänen itsensä aiheuttamia lööppejä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      53
      821
    10. yäk rambo yäk

      Yäk siellä se leijonaemon "sulhanen " vääntää hikisestä paidasta kuntosalin lattialle hikensä . YÄK , YÄK, Hienoa seuraavien tulla salille , puista
      Kotimaiset julkkisjuorut
      94
      815
    Aihe