Kerronpa tässä tilanteestani. Olen nyt todella suuttunut Työvoimatoimiston tai oikeastaan työvoimatoimikunnan touhuun. Heittelen tavaroita pitkin seiniä kämpässäni ja suorastaan kuhisen raivosta.
Olen valmistunut vajaa viisivuotta sitten ja takana akateeminen tutkinto tekniikan alueelta. En ole vielä saanut ensimmäistäkään työpaikkaa. Olen käynyt läpi kaksi työllisyyskurssia, laittanut varmaankin parisensataa työhakemusta ja ollut toista kymmentä kertaa haastattelussa, mutta ei ole tärpännyt. No sitten ajattelin että jotainhan sitä pitäisi tehdä oman elämänsä eteen. Olin kokeillut erään verkostoyrityksen lisäravinteita ja saanut niistä hyviä kokemuksia ja päätin että voisihan niitä myydä muille että saisi vähän lisätuloa ja ajattelin myös että jos bissness lähtisi hyvin käyntiin voisin sillä sitten vaikka elättää itseni. Mutta myyntihomma ole kuitenkaan ollut minulle kovinkaan helppo juttu ja myyntitulot ovat olleet niin pieniä, että niillä ei ole aina pystynyt kattamaan edes omasta tuotekäytöstä aiheutuneita kustannuksia.
Mutta tuollaista tilannetta on aika vaikeaa sovittaa työvoimaviranomaisten pykäliin. Välillä olen saanut soviteltua työttömyyspäivärahaa ja yhteen otteeseen olin yrittäjän statuksella, kun minulla oli toiminimi ja sain omasta verkostosta jonkinverran tuloja. Mutta jouduin lopettamaan toiminimen, kun bisnekseni ajautuivat ns. konkurssiin. Tuohon aikaan hain epätoivoisesti myös ns. hanttihommia että sais edes jostain rahaa elämiseen. Siitäkään ei tullut mitään. Minua katsottiin niissä haastatteluissa vähän pitkin nenän vartta "mitähän tuokin täällä tekee, hakis nyt kunnon hommia, kun on sellaiset paperitkin". No soskun luukun kautta sitten sain rahaa ja minut jopa hyväksyttiin työkkärissäkin työttömäksi.
No minulla oli jonkinlainen tuotevarasto jäljellä. Olin ottanut lähipiiriltä lainaa sen hankkimiseksi ja tietenkin jatkoin tuotteiden myymistä ja sain soviteltua työttömyyskorvausta. Sitten yks kaks tuli ilmoitus Kelalta että katkaisevat tuen maksun myyntitulojen selvitystä varten. Sain siitä myyntitoiminnasta silloin jotain 50- 100€/kk. Omiin tuotteisiin käytin vielä enemmän rahaa. No sitten kerkesin jo käymään soskun luukulla kerjuulla ennen kuin työttömyyskorvaukset alkoivat taas juoksemaan. No muutama kuukausi taas meni tukien kanssa, kunnes sitten taas tuet katkaistiin samanlaisten selvitysten vuoksi. Nyt tuosta tuenmaksun katkaisusta on kulunut jo yli 1.5 kuukautta ja eilen kuulin työvoimatoimikunnalta päätöksen että hakija työllistyy yritystoiminnassa. Mietin vain että mitenhän 100-200€:n tuloilla, jota nyt viimeaikoina olen myyntihommasta saanut voisi pärjätä (asumistuen lisäksi) Pääkaupunkiseudulla. Aika mahdoton juttu. Yritin hakea starttirahaakin että saisin yritystoiminnan kannattavaksi sen tuenmaksun aikana, mutta hakemus hylättiin. Olen niin hermostunut että just nyt en voi kuvitellakkaan että voisin tehdä myyntihommaa. Siitä ei tällaisessa mielentilassa tule mitään.
Pitää varmaan lähteä taas soskun luukulle kerjäämään toimeentuloa. Ette varmaan voi kubitellakkaan miten hajottavaa touhua on jatkuva epävarmuus omasta toimeentulosta ja miten nöyryyttävää on akateemisena henkilönä rahan kerjuu Soskusta. Tuntuu että tästä on inhimillinen elämänarvo kaukana.
Olen todella pettynyt ja turhautunut myös työvoimaviranomaisten tekemisiin. Tuntuu että ei ole todellakaan mitään hyvää sanottavaa koko järjestelmästä ja sen toimivuudesta. Se ei kyllä millään tavalla kannusta omaehtoiseen ja yritteliäiseen toimintaan. Päätöksentekijät tuntuvat jotenkin ylimielisiltä ja ne ovat mielestäni etääntyneet kauaksi niiden ihmisten elämästä, joiden tuensaantia käsittelevät.
Verkostohomma on kuitenkin ollut tosi merkittävä henkireikä minulle. En tiedä missä jamassa elämäni olisi jos en olisi siihen törmännyt. Siksi en haluaisi millään lopettaa tuotteiden käyttöä, kun niiden ansiosta elämä on muutoin tullut paljon paremmaksi. En ole edes masentunut ja toimintakyky on tallella, vaikka elämä onkin potkinut rajusti päähän.
Muista oman alaan liittyvistä työn hauista olen lähiaikoina saanut kommentteja "Kiitoksia mielenkiinnosta yritystämme kohtaan, mutta valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut teihin. Toivotamme hyvää jatkoa"
Tällaista on akateemisesti koulutetun tekniikan ammattilaisen elämä pääkaupunkiseudulla. Niin mehän tosiaan eletään hyvinvointivaltiossa.
Olen valmistunut vajaa viisivuotta sitten ja takana akateeminen tutkinto tekniikan alueelta. En ole vielä saanut ensimmäistäkään työpaikkaa. Olen käynyt läpi kaksi työllisyyskurssia, laittanut varmaankin parisensataa työhakemusta ja ollut toista kymmentä kertaa haastattelussa, mutta ei ole tärpännyt. No sitten ajattelin että jotainhan sitä pitäisi tehdä oman elämänsä eteen. Olin kokeillut erään verkostoyrityksen lisäravinteita ja saanut niistä hyviä kokemuksia ja päätin että voisihan niitä myydä muille että saisi vähän lisätuloa ja ajattelin myös että jos bissness lähtisi hyvin käyntiin voisin sillä sitten vaikka elättää itseni. Mutta myyntihomma ole kuitenkaan ollut minulle kovinkaan helppo juttu ja myyntitulot ovat olleet niin pieniä, että niillä ei ole aina pystynyt kattamaan edes omasta tuotekäytöstä aiheutuneita kustannuksia.
Mutta tuollaista tilannetta on aika vaikeaa sovittaa työvoimaviranomaisten pykäliin. Välillä olen saanut soviteltua työttömyyspäivärahaa ja yhteen otteeseen olin yrittäjän statuksella, kun minulla oli toiminimi ja sain omasta verkostosta jonkinverran tuloja. Mutta jouduin lopettamaan toiminimen, kun bisnekseni ajautuivat ns. konkurssiin. Tuohon aikaan hain epätoivoisesti myös ns. hanttihommia että sais edes jostain rahaa elämiseen. Siitäkään ei tullut mitään. Minua katsottiin niissä haastatteluissa vähän pitkin nenän vartta "mitähän tuokin täällä tekee, hakis nyt kunnon hommia, kun on sellaiset paperitkin". No soskun luukun kautta sitten sain rahaa ja minut jopa hyväksyttiin työkkärissäkin työttömäksi.
No minulla oli jonkinlainen tuotevarasto jäljellä. Olin ottanut lähipiiriltä lainaa sen hankkimiseksi ja tietenkin jatkoin tuotteiden myymistä ja sain soviteltua työttömyyskorvausta. Sitten yks kaks tuli ilmoitus Kelalta että katkaisevat tuen maksun myyntitulojen selvitystä varten. Sain siitä myyntitoiminnasta silloin jotain 50- 100€/kk. Omiin tuotteisiin käytin vielä enemmän rahaa. No sitten kerkesin jo käymään soskun luukulla kerjuulla ennen kuin työttömyyskorvaukset alkoivat taas juoksemaan. No muutama kuukausi taas meni tukien kanssa, kunnes sitten taas tuet katkaistiin samanlaisten selvitysten vuoksi. Nyt tuosta tuenmaksun katkaisusta on kulunut jo yli 1.5 kuukautta ja eilen kuulin työvoimatoimikunnalta päätöksen että hakija työllistyy yritystoiminnassa. Mietin vain että mitenhän 100-200€:n tuloilla, jota nyt viimeaikoina olen myyntihommasta saanut voisi pärjätä (asumistuen lisäksi) Pääkaupunkiseudulla. Aika mahdoton juttu. Yritin hakea starttirahaakin että saisin yritystoiminnan kannattavaksi sen tuenmaksun aikana, mutta hakemus hylättiin. Olen niin hermostunut että just nyt en voi kuvitellakkaan että voisin tehdä myyntihommaa. Siitä ei tällaisessa mielentilassa tule mitään.
Pitää varmaan lähteä taas soskun luukulle kerjäämään toimeentuloa. Ette varmaan voi kubitellakkaan miten hajottavaa touhua on jatkuva epävarmuus omasta toimeentulosta ja miten nöyryyttävää on akateemisena henkilönä rahan kerjuu Soskusta. Tuntuu että tästä on inhimillinen elämänarvo kaukana.
Olen todella pettynyt ja turhautunut myös työvoimaviranomaisten tekemisiin. Tuntuu että ei ole todellakaan mitään hyvää sanottavaa koko järjestelmästä ja sen toimivuudesta. Se ei kyllä millään tavalla kannusta omaehtoiseen ja yritteliäiseen toimintaan. Päätöksentekijät tuntuvat jotenkin ylimielisiltä ja ne ovat mielestäni etääntyneet kauaksi niiden ihmisten elämästä, joiden tuensaantia käsittelevät.
Verkostohomma on kuitenkin ollut tosi merkittävä henkireikä minulle. En tiedä missä jamassa elämäni olisi jos en olisi siihen törmännyt. Siksi en haluaisi millään lopettaa tuotteiden käyttöä, kun niiden ansiosta elämä on muutoin tullut paljon paremmaksi. En ole edes masentunut ja toimintakyky on tallella, vaikka elämä onkin potkinut rajusti päähän.
Muista oman alaan liittyvistä työn hauista olen lähiaikoina saanut kommentteja "Kiitoksia mielenkiinnosta yritystämme kohtaan, mutta valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut teihin. Toivotamme hyvää jatkoa"
Tällaista on akateemisesti koulutetun tekniikan ammattilaisen elämä pääkaupunkiseudulla. Niin mehän tosiaan eletään hyvinvointivaltiossa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Todella nöyryyttäväähän se on oikein akateemisena rahan kerjuu soskusta! Kenelle se sitten ei olisi nöyryyttävää?
Semmoiset ihmiset, jotka Suomessa joutuvat pitempään työttömänä olemaan, oppivat kyllä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Luulisi sen oikein akateemisenakin tajuavan.
Sillä että toimilla on itselle merkitystä ei ole työvoimaviranomaisille ja Kelalle työttömyyskorvausten maksajana mitään merkitystä.
Yleensä järjestelmä kyllä kannustaa omaehtoiseen ja yritteliääseen toimintaan, mutta viranomaisia kiinnostaa vain ja ainoastaan se miten saadaan porukka poistettua vastikkeettoman rahan piiristä.
Valitettavasti jos et saa toimintaasi kannattamaan, jää jäljelle vain verkostohomman tai työttömyyskorvausten lopettaminen. Voithan tietysti yrittää jatkaa tuota piirileikkiä.
Niin sen työttömyydenhän voisi Suomesta poistaa kokonaan siten että työvoimaviranomaiset vois jakaa jokaiselle työttömälle jonkun verkostofirman aloituspakkauksen ja sanoisi sitten että tässä on teille bisness. Elättäkää sillä itsenne. Lycka till.
Tuon jutun voisin ehdottaa niille viranomaisille.
Jätä se verkostomarkkinointihumpuuki nyt heti. Suututat vain läheiset ja kaverisi (olet jo todennäköisesti suututtanutkin).
Kun pääset siitä ja humpuukituotteistasi irti, voit taas ajatella kirkkaammin. Jos et löydä alaltasi töitä, mene uudelleen kouluun. Valitse tällä kertaa opintolinja, jolta on edes mahdollista saada töitä opintojen jälkeen. Muista että koulutuspolitiikkamme on tehdä kaikista insinöörejä, joten sinne ei kannattane suuntautua.
kysyn, miten helposti sossusta maksettiin Sinulle toimeentulotukea? Esittikö sosiaalityöntekijä jotain:"Tällä kertaa voimme Teitä avustaa mutta pitemmän päälle emme" -tyyppistä juttua?
Näitä provisiopalkkaisia myyntihommia tarjotaan näet jatkuvasti sekä lehtien työpaikkasivuilla (pikkuilmoituksin)että vastauksina omiin työnhakuilmoituksiin Internetissä. Oikeita työpaikkoja ne eivät mielestäni ole, ja sopivat ainoastaan lisäansiolähteeksi henkilöille, joiden toimeentulo on muuten turvattu ja joilla on riittävän laaja potentiaalisten asiakkaiden verkosto. Tuttavapiirin tarpeet tulevat sangen pian tyydytetyiksi, vaikka sieltä muuten vaivatta kiinnostuneita asiakkaita löytyisi. Eihän tavallinen ihminen osta esim. pesuaineita dekalitroittain tai litraa viikottain.
Pelkästään verkostomarkkinointia tekevää ei saisi pitää yrittäjänä vaan lisäansioita hankkivana; näin ollen hänelle tulisi työkkäristä tarjota samat palvelut kuin työttömälle työnhakijalle eikä yrittäjästatusta kaikkine hankaluuksineen. Kirjanpitohan täytyy verkostomarkkinoijankin hoitaa, joten siitä selviäisi vaivatta työvoimaviranomaisellekin homman laajuus ja tuottavuus/tuottamattomuus.
Mutta ennen kuin näihin asioihin saadaan jonkinlainen selkeä, yksittäisen viranomaisen mielipiteestä riippumaton ratkaisu, ei auta muu kuin levittää eteenpäin suositusta, jonka itse sain työkkäristä:
Varokaa yrittäjästatusta (siis toiminimeä tai ly-tunnusta)!
Kun esitti tiliotteen, mistä näkivät varallisuus tilanteen. Ensimmäisen käynnin aikana minulla oli vielä toiminimi voimassa. Ne vaativat että se pitää lopettaa että jatkossa saisi tukea.
Laadultaan sosiaalitoimiston asiakaspalvelu on kuitenkin aivan toista luokkaa, kuin Työvoimatoimiston-Kelan sählääminen. Siellä saa sentään yksilöllistä asiakaspalvelua, kun taas Kela-Työvoimatoimisto akselilla kommunikointi päättäjien kanssa suoritetaan pääasiassa kirjeiden välityksellä ja siitähän ei oikein tahdo tulla mitään.