Ilmaston muutoksen estäminen

Kaikki muutos lähtee itsestä, no näin. Ole esimerkkinä muille, no näin. Ota asioista selvää ennen ostopäätöstä, no näin. Älä osta kertakäyttöistä vaan kierrätettävää ja kestävää, no näin.

Paradoksi: Kestävää ei kukaan halua valmistaa nykyään, päinvastoin. Kaikkea muuta kuin kestävää on läjäpäin pakattuna toinen toistaan hienompaan ongelmajätepakettiin.

Sitä voisi miettiä uudelleen, onko kaikki pakko tuoda kaikki se roska, romutavara ja sen ongelmajätekääreet, meren takaa öljyä polttavan laivan kontissa tai bensan poltolla savuttavien lentokoneiden rahtina. Vai olisiko mahdollisuus valmistaa kotimaassa, jäisi ainakin eestaas rahtaamisen kustannukset pois ja mahdolliset työntekijöiden palkat kotimaahan.

Yksityinen energiankulutus ei Suomessa paljoakaan merkkaa, mutta siitä ollaan aina ensimmäisenä rankaisemassa. "Yritykset lähtee Suomesta jos me sitä tai tätä"- selityksellä "mahdollistetaan yritysten toiminta Suomessa ja pitää suomalaisia töissä". No, aika heikkoa tuntuu yrityksillä olevan, kovasti tuetaan ja paijataan, mutta työllisyyteen aika vähän vaikuttaa, tosi moni nuori on vailla töitä.

No näillä rahoilla työllistetään enimmäkseen ulkomaan toimintaa, ja toisaalta vielä tuodaan ne tuotokset erikseen kallilla myyntiin tänne kotimaahan, jossa on vuosi vuodelta vain vähemmän. Seuraava sukupolvi ei pääse lähellekään edellisen sukupolven elintasoa, tai saman elintason saavuttaminen vie kauemmin ja kauemmin.

Spiraali. Ilmasto muuttunee epäsuotuisampaan suuntaan siinä samalla. Mutta en kyllä tiedä auttaako kaikesta niin paljon enemmän maksaminen mihinkään. Sitä alkuketjuakin voi joskus miettiä, jos ottaisi sitä remonttiin välillä.
2593
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Saastuttamiseen tuolla voi olla vaikutusta, mutta ei ilmastoon.
Ei ihmisellä ole kykyä vaikuttaa ilmastoon, sitä kun säätelee tuo tähtemme, jota tämä pallomme kiertää.
Yhtä hyvin voisimme olla huolissamme maapallon pyörimisestä ja tehdä sopimuksia nykyisen pyörimisen jatkumisesta.

Äänestä
  • Älä+viitsi+suoltaa+sontaa.+Ihmisen+toiminta+on+lisännyt+toiseksi+tärkeimmän+kasvihuonekaasun+määrää+esiteollisesta+ajasta+yli+40+%.+Se+on+vaikuttanut+siihen,+että+jatkuvasti+maapallo+saa+pienen+määrän+enemmän+energiaa,+kuin+se+säteilee+pois.+Vaikka+ero+on+pieni,+niin+se+kumuloituu.Jos+ilmasto+on+ihmisen+toiminnasta+lämmennyt,+ihminen+voi+myös+vaikuttaa+lämpenemisen+hidastamiseen+ja+lopettamiseen.+Auringon+säteilyenergia+on+päin+vastoin+ollut+vähän+alempi,+kuin+ilmaston+ollessa+viileämpi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älä+viitsi+suoltaa+sontaa.+Ihmisen+toiminta+on+lisännyt+toiseksi+tärkeimmän+kasvihuonekaasun+määrää+esiteollisesta+ajasta+yli+40+%.+Se+on+vaikuttanut+siihen,+että+jatkuvasti+maapallo+saa+pienen+määrän+enemmän+energiaa,+kuin+se+säteilee+pois.+Vaikka+ero+on+pieni,+niin+se+kumuloituu.Jos+ilmasto+on+ihmisen+toiminnasta+lämmennyt,+ihminen+voi+myös+vaikuttaa+lämpenemisen+hidastamiseen+ja+lopettamiseen.+Auringon+säteilyenergia+on+päin+vastoin+ollut+vähän+alempi,+kuin+ilmaston+ollessa+viileämpi.

    Hiilidioksidilla ei ole minkäänlaista mitattavissa olevaa vaikutusta ilmakehän lämpötilaan.
    Joten ilmasto ei ole lämmennyt ihmisen toimesta, eikä muutenkaan, vaan viilenee koko ajan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hiilidioksidilla ei ole minkäänlaista mitattavissa olevaa vaikutusta ilmakehän lämpötilaan.
    Joten ilmasto ei ole lämmennyt ihmisen toimesta, eikä muutenkaan, vaan viilenee koko ajan.

    Kas kummaa, kun asiantuntijat ovat aivan eri mieltä kanssasi. Kasvihuonekaasujen vaikutus globaaliin lämpötilaan on n. 33 astetta ja CO2 on vesihöyryn jälkeen toiseksi suurin vaikutukseltaan.

    Sinulla sirittää pahasti hömelö rukka.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kas kummaa, kun asiantuntijat ovat aivan eri mieltä kanssasi. Kasvihuonekaasujen vaikutus globaaliin lämpötilaan on n. 33 astetta ja CO2 on vesihöyryn jälkeen toiseksi suurin vaikutukseltaan.

    Sinulla sirittää pahasti hömelö rukka.

    Taidat nyt tarkoittaa niitä "ilmastoasijantuntioita", jotka ajavat tuota uskonnollista ilmasto-gendaansa.

    Maapallon lämpövaranto on merissä, joten meret säätelevät ilmakehän lämpötilaa.
    Miten siis hyvin pieni osa ilmakehän kaasuista voisi säädellä valtamerten lämpötilaa?

    Taisit katsoa peiliiin, kun lausuit: "Sinulla sirittää pahasti hömelö rukka."

    Äänestä

  • Auringon vaikutus on sellainen, että ellei mitään muuta mekanismia olisi, maapallon lämpötila olisi -18 Celsiusastetta. Käytännössä meret olisivat pysyvästi jäässä. Näin ei ole, niiden keskiarvoinen lämpötila on noin 15 Celsiusastetta.
    Joten Aurinko ei ole ainoa mekanismi, jolla on vaikutusta.
    Jos katsoo muita planeettoja, Merkuriuksen lämpötilaennuste perustuen Auringon säteilemään energiaan (jossa on otettu huomioon se määrä, jonka planeetan ilmakehä tai sen rippeet heijastaa pois) on 163 C, mitattu keskiarvoinen lämpötila on 167 C. Venuksella samat: ennuste on -41 C, mitattu 462 C. Marsissa samat: ennuste on -64 C, mitattu -58 C. Maassa samat: ennuste on -18 C, mitattu 14 C tuossa 1900- luvun puolivälissä, ennen sitä alle asteen vähemmän 1900- luvun alussa ja sen jälkeisen ajan osalta nyt tällä hetkellä mennään 15 C.
    Maapallon "hetkellisiä" ennätyksiä on ollut viimeisen 500miljoonan vuoden aikana 25 C - 32 C välissä, toisaalta "hetkellisesti" myös 10 C paikkeilla. Piikit ja kuopat ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana ja ovat voineet olla "nykyistä normaalia 15 C" ylempänä kymmenien miljoonien vuosien ajan.
    Maapallon lämpötila ei ole ollut koskaan "vakio". Maapallon paikka Aurinkokunnassa on tietääksemme ollut melkoisen vakio ainakin viimeisen 500miljoonan vuoden aikana, ja koska Auringon säteilyssä ei ole tullut todennäköisesti niin merkittäviä muutoksia, että olisivat säteilymääriä tuplaantuneet tai triplaantuneet, asiaan liittyy muutakin itseasiassa ilmeisesti paljon merkittävämpää kuin säteilyn määrä.
    Mars ja Merkurius ovat tehtyjen mittausten mukaan siis melko hyvin tasoissa Auringon säteilymäärien kanssa, Maa ja Venus eroavat, ja joista Venus eroaa erittäin paljon.
    Joten ilmakehän poisheijastaman säteilyn määrä Auringon säteilyn määrän kanssa ei ole nekään riittävä selitys konkreettisille havainnnoille.
    Mutta totta on, että se energia on kuitenkin isolta osin peräisin Auringosta.
    Ensimmäinen asiaa tutkinut henkilö oli Joseph Fourier, joka päätteli, että ilmakehällä täytyy olla merkittävä rooli lämpötilan säätelyssä muutenkin kuin heijastaen, varsinkin jos planeetan ilmakehä heijastaa merkittävän osan pois ja jos ajatellaan, että säteily vaikuttaa vain pintalämpötilan kautta. Maan ilmakehä heijastaa noin kolmanneksen säteilystä, ero on suurin Venuksella, jonka ilmakehä heijastaa kolme neljännestä säteilystä. Ja kuitenkin sen pinnalla on todella kuuma.
    Fourierin aikaan 1800-luvun alkupuolella mekanismeja ei tunnettu vielä ollenkaan, vaikka syy-yhteyden pystyi päättelemään, mutta käytännössä hänen töiden jatkona myöhemmin päästiin kiinni myös ilmakehän prosesseihin.
    Näiden töiden jatkotutkimusten pohjalta on päästy kiinni kasvihuone- ilmiöön ja sen syihin, tutkimalla omaa ilmastoa ja myös muiden planeettojen ilmastoja ja niiden kaasukehien eroavuuksia. Sekään ei ole vielä kaikenkattava ja superyksityiskohtainen selitys, koska on vielä monta lämpöä tasaavaa ja varastoivaa mekanismia, osa kumulatiivisia lisäten vaikutusta ja osa vähentäen vaikutusta, mutta mainitun ilmiön voimakkuus merkitsee suurinta osaa selityksestä sille mitä eroksi havaitaan Maapallon ja Venuksen osalta ennusteen ja mittausten välillä, plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Auringon vaikutus on sellainen, että ellei mitään muuta mekanismia olisi, maapallon lämpötila olisi -18 Celsiusastetta. Käytännössä meret olisivat pysyvästi jäässä. Näin ei ole, niiden keskiarvoinen lämpötila on noin 15 Celsiusastetta.
    Joten Aurinko ei ole ainoa mekanismi, jolla on vaikutusta.
    Jos katsoo muita planeettoja, Merkuriuksen lämpötilaennuste perustuen Auringon säteilemään energiaan (jossa on otettu huomioon se määrä, jonka planeetan ilmakehä tai sen rippeet heijastaa pois) on 163 C, mitattu keskiarvoinen lämpötila on 167 C. Venuksella samat: ennuste on -41 C, mitattu 462 C. Marsissa samat: ennuste on -64 C, mitattu -58 C. Maassa samat: ennuste on -18 C, mitattu 14 C tuossa 1900- luvun puolivälissä, ennen sitä alle asteen vähemmän 1900- luvun alussa ja sen jälkeisen ajan osalta nyt tällä hetkellä mennään 15 C.
    Maapallon "hetkellisiä" ennätyksiä on ollut viimeisen 500miljoonan vuoden aikana 25 C - 32 C välissä, toisaalta "hetkellisesti" myös 10 C paikkeilla. Piikit ja kuopat ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana ja ovat voineet olla "nykyistä normaalia 15 C" ylempänä kymmenien miljoonien vuosien ajan.
    Maapallon lämpötila ei ole ollut koskaan "vakio". Maapallon paikka Aurinkokunnassa on tietääksemme ollut melkoisen vakio ainakin viimeisen 500miljoonan vuoden aikana, ja koska Auringon säteilyssä ei ole tullut todennäköisesti niin merkittäviä muutoksia, että olisivat säteilymääriä tuplaantuneet tai triplaantuneet, asiaan liittyy muutakin itseasiassa ilmeisesti paljon merkittävämpää kuin säteilyn määrä.
    Mars ja Merkurius ovat tehtyjen mittausten mukaan siis melko hyvin tasoissa Auringon säteilymäärien kanssa, Maa ja Venus eroavat, ja joista Venus eroaa erittäin paljon.
    Joten ilmakehän poisheijastaman säteilyn määrä Auringon säteilyn määrän kanssa ei ole nekään riittävä selitys konkreettisille havainnnoille.
    Mutta totta on, että se energia on kuitenkin isolta osin peräisin Auringosta.
    Ensimmäinen asiaa tutkinut henkilö oli Joseph Fourier, joka päätteli, että ilmakehällä täytyy olla merkittävä rooli lämpötilan säätelyssä muutenkin kuin heijastaen, varsinkin jos planeetan ilmakehä heijastaa merkittävän osan pois ja jos ajatellaan, että säteily vaikuttaa vain pintalämpötilan kautta. Maan ilmakehä heijastaa noin kolmanneksen säteilystä, ero on suurin Venuksella, jonka ilmakehä heijastaa kolme neljännestä säteilystä. Ja kuitenkin sen pinnalla on todella kuuma.
    Fourierin aikaan 1800-luvun alkupuolella mekanismeja ei tunnettu vielä ollenkaan, vaikka syy-yhteyden pystyi päättelemään, mutta käytännössä hänen töiden jatkona myöhemmin päästiin kiinni myös ilmakehän prosesseihin.
    Näiden töiden jatkotutkimusten pohjalta on päästy kiinni kasvihuone- ilmiöön ja sen syihin, tutkimalla omaa ilmastoa ja myös muiden planeettojen ilmastoja ja niiden kaasukehien eroavuuksia. Sekään ei ole vielä kaikenkattava ja superyksityiskohtainen selitys, koska on vielä monta lämpöä tasaavaa ja varastoivaa mekanismia, osa kumulatiivisia lisäten vaikutusta ja osa vähentäen vaikutusta, mutta mainitun ilmiön voimakkuus merkitsee suurinta osaa selityksestä sille mitä eroksi havaitaan Maapallon ja Venuksen osalta ennusteen ja mittausten välillä, plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen.

    " plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen."
    piti olla
    "plus esimerkiksi vulkaanisen toiminnan tai ihmisten toiminnan hetkellisesti vaikuttavat plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen."

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Auringon vaikutus on sellainen, että ellei mitään muuta mekanismia olisi, maapallon lämpötila olisi -18 Celsiusastetta. Käytännössä meret olisivat pysyvästi jäässä. Näin ei ole, niiden keskiarvoinen lämpötila on noin 15 Celsiusastetta.
    Joten Aurinko ei ole ainoa mekanismi, jolla on vaikutusta.
    Jos katsoo muita planeettoja, Merkuriuksen lämpötilaennuste perustuen Auringon säteilemään energiaan (jossa on otettu huomioon se määrä, jonka planeetan ilmakehä tai sen rippeet heijastaa pois) on 163 C, mitattu keskiarvoinen lämpötila on 167 C. Venuksella samat: ennuste on -41 C, mitattu 462 C. Marsissa samat: ennuste on -64 C, mitattu -58 C. Maassa samat: ennuste on -18 C, mitattu 14 C tuossa 1900- luvun puolivälissä, ennen sitä alle asteen vähemmän 1900- luvun alussa ja sen jälkeisen ajan osalta nyt tällä hetkellä mennään 15 C.
    Maapallon "hetkellisiä" ennätyksiä on ollut viimeisen 500miljoonan vuoden aikana 25 C - 32 C välissä, toisaalta "hetkellisesti" myös 10 C paikkeilla. Piikit ja kuopat ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana ja ovat voineet olla "nykyistä normaalia 15 C" ylempänä kymmenien miljoonien vuosien ajan.
    Maapallon lämpötila ei ole ollut koskaan "vakio". Maapallon paikka Aurinkokunnassa on tietääksemme ollut melkoisen vakio ainakin viimeisen 500miljoonan vuoden aikana, ja koska Auringon säteilyssä ei ole tullut todennäköisesti niin merkittäviä muutoksia, että olisivat säteilymääriä tuplaantuneet tai triplaantuneet, asiaan liittyy muutakin itseasiassa ilmeisesti paljon merkittävämpää kuin säteilyn määrä.
    Mars ja Merkurius ovat tehtyjen mittausten mukaan siis melko hyvin tasoissa Auringon säteilymäärien kanssa, Maa ja Venus eroavat, ja joista Venus eroaa erittäin paljon.
    Joten ilmakehän poisheijastaman säteilyn määrä Auringon säteilyn määrän kanssa ei ole nekään riittävä selitys konkreettisille havainnnoille.
    Mutta totta on, että se energia on kuitenkin isolta osin peräisin Auringosta.
    Ensimmäinen asiaa tutkinut henkilö oli Joseph Fourier, joka päätteli, että ilmakehällä täytyy olla merkittävä rooli lämpötilan säätelyssä muutenkin kuin heijastaen, varsinkin jos planeetan ilmakehä heijastaa merkittävän osan pois ja jos ajatellaan, että säteily vaikuttaa vain pintalämpötilan kautta. Maan ilmakehä heijastaa noin kolmanneksen säteilystä, ero on suurin Venuksella, jonka ilmakehä heijastaa kolme neljännestä säteilystä. Ja kuitenkin sen pinnalla on todella kuuma.
    Fourierin aikaan 1800-luvun alkupuolella mekanismeja ei tunnettu vielä ollenkaan, vaikka syy-yhteyden pystyi päättelemään, mutta käytännössä hänen töiden jatkona myöhemmin päästiin kiinni myös ilmakehän prosesseihin.
    Näiden töiden jatkotutkimusten pohjalta on päästy kiinni kasvihuone- ilmiöön ja sen syihin, tutkimalla omaa ilmastoa ja myös muiden planeettojen ilmastoja ja niiden kaasukehien eroavuuksia. Sekään ei ole vielä kaikenkattava ja superyksityiskohtainen selitys, koska on vielä monta lämpöä tasaavaa ja varastoivaa mekanismia, osa kumulatiivisia lisäten vaikutusta ja osa vähentäen vaikutusta, mutta mainitun ilmiön voimakkuus merkitsee suurinta osaa selityksestä sille mitä eroksi havaitaan Maapallon ja Venuksen osalta ennusteen ja mittausten välillä, plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen.

    Ja taas keksitään ikiliikkujaa ja takaisinsäteilyuunia.

    https://climateofsophistry.files.wordpress.com/2012/11/ipcc_oven.png

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja taas keksitään ikiliikkujaa ja takaisinsäteilyuunia.

    https://climateofsophistry.files.wordpress.com/2012/11/ipcc_oven.png

    Lämmön nettomääräisen siirron teho on tuossa "uunissa" nolla eli kappale säteilee uunin seinille ihan saman määrän energiaa kuin mitä uunin seinät säteilevät takaisin kappaleeseen. Tuon tapauksen käsittelin vuonna 2018 tässä viestissä:

    lämmön.nettosiirron.teho
    24.10.2018 12:55
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95375082

    Vastaus on tietenkin vain niille, joita kiinnostaa se mitä tuossa oikeasti tapahtuisi. Arkijärki sanoo että broileri ei lämpenisi eikä jäähtyisi ja samaan tulokseen päätyy myös lämpösäteilyn avulla tehty lämmön nettosiirron tehon laskelma.

    Äänestä

Kalliiksi tulee suomalaisille eu.n kun ilmastopaneeli pääse tositoimiin. Hyvä niin. Onpa
Sannakin sanonut että Suomi on vaurasmaa. Ilmastopolitiikkaa on yksi monista rahansiirto mekanismeista millä kustannetaan pakolaisiirto ongelmaa euroopassa ja suomessa sekä paljon muita esim. Italian taloutta ja muita isoja maiden ongelmia eu.ssa.
Suomessa on pitkä ja loskaisen kylmätalvi joten on syytä asettaa suomalaisille mukavia kiristyksiä elinoloihin erinlaisin verotuksin.
Meidän nuorempien kykenevien pitää nyt ajatella pois muuttoa suomenkurimuksesta maihin missä on edullisemmat kustanukset ja ilmasto suotuisampi elämiseen. Näin osaltaan olemme ratkaisemassa suomen ilmastollista ongelmaa.

Äänestä
  • Bingo,+komppaan+100+%.Kertokaa,+mihin+päästökaupan+tulot+käytetään.

    Äänestä

  • Opettele edes kirjoittamaan äidinkieltäsi oikein, niin voisit antaa vakuuttavamman kuvan itsestäsi. Vaikka ei sekään asiavirheisiisi vaikuta.

    Taidat tosiaan olla nuorempi. Kalle 12 V vai onko sekin arvaus ihan liikaa?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Bingo,+komppaan+100+%.Kertokaa,+mihin+päästökaupan+tulot+käytetään.

    Taisit juuri kompata itseäsi. Eikö yhtään hävetä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Taisit juuri kompata itseäsi. Eikö yhtään hävetä?

    Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi. Itse saat hävetä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi. Itse saat hävetä.

    Onko täällä muka kaksi saman tasoista pösilöä, jotka komppaavat toisiaan? En usko.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onko täällä muka kaksi saman tasoista pösilöä, jotka komppaavat toisiaan? En usko.

    Kerro nyt samantien kumpi noista olet.

    Äänestä

Unohtuiko lihan syönti, ja nuotion sytyttäminen päältäpäin käsin ?

Äänestä

Lentoliikenne ja laivaliikenne on ilmastollisesti yksi tärkeimpiä huolen aiheita. Onhan ne teollisuuden jälkeen suurimpia saastuttajia.

Äänestä
  • Kerro toki tarkemmin tuosta lento- ja laivaliikenteen ilmastollisesti tärkeästä huolenaiheesta.
    Mikä se mahtaa olla?
    Vesihöyry on vaaratonta ilmastolle ja ympäristölle ja hiilidioksidista on pelkkää hyötyä koko biosfäärille, joten mitä jää jäljelle?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kerro toki tarkemmin tuosta lento- ja laivaliikenteen ilmastollisesti tärkeästä huolenaiheesta.
    Mikä se mahtaa olla?
    Vesihöyry on vaaratonta ilmastolle ja ympäristölle ja hiilidioksidista on pelkkää hyötyä koko biosfäärille, joten mitä jää jäljelle?

    Hiilidioksidia+syntyy+ihan+kiitettävään+tahtiin+ihmisenkin+toimesta,+kun+ottaa+huomioon,+että+öljyn+kulutus+on+noin+95+000+000+tynnyriä+(barrel)+per+päivä,+jossa+1+tynnyri+on+noin+150+litraa.+Mitä+se+tarkoittaa+käytännössä?+Kaikki+öljy+ei+pala+bensana,+osa+menee+kaikenlaisiin+muihin+tarpeisiin,+mutta+toisaalta+ei+poistu+luonnosta.+Jos+polttoaineina+poltettaisiin,+se+on+noin+2.5kg+CO2+per+litra,+375kg+per+tynnyri.+Arvioitu+vuosikulutus:+"Nearly+15+billion+metric+tons+of+fossil+fuels+are+consumed+every+year.+Three+countries+use+more+fossil+fuels+than+the+rest+of+the+world+combined:+China,+the+United+States+and+India.+Together,+these+countries+consume+54+percent+of+the+world’s+fossil+fuels+by+weight,+according+to+the+Global+Material+Flow+Database+developed+by+the+UN+Environment+Programme."+(+Lähde:+https://blog.resourcewatch.org/2019/05/02/which-countries-use-the-most-fossil-fuels/+)Fossiilisten+polttoaineiden+kulutuksen+kautta+vapautuu+hiilidioksidia+noin+40+000+000+tonnia+per+vuosi,+eli+40+x+10^9+kg+per+vuosi.+Ilmakehä+painaa+noin+5+x+10^18+kg,+josta+0,04%+(409ppm)+on+C02,+eli+noin+2+x+10^12kg.+Vuosittainen+nousu+näyttäisi+täten+olevan+2%/vuosi.+Eli++8ppm+per+vuosi.+Tämä+on+ylimääräistä+lisäystä+ilmakehään,+koska+luonnollisesti+tätä+lisäystä+ei+tapahtuisi,++öljy+olisi+sitoutuneena+kallioperän+alle+siellä+mistä+sitä+tällä+hetkellä+pumpataan.Kuinka+paljon+luonto+kuluttaa+CO2+samassa+ajassa?+Yksi+puu+kuluttaa+keskimäärin+21kg+per+vuosi,+50+vuodessa+1+tonnin.+Josta+sitten+voi+laskea,+että+vuosittain+täytyisi+istuttaa+1,9+miljardia+puuta+lisää,+jotta+poltetun+fossiilisen+öljyn+lisä+CO2+määrään+kompensoituu.Se+mitä+samaan+aikaan+tapahtuu+on+metsien+katoaminen,+noin+5+miljoonaa+hehtaaria+per+vuosi.+Kun+uutta+metsää+istutetaan,+tyypillisesti+laitetaan+noin+1000+puuta+tai+vähän+päälle+per+hehtaari.+Isossa+metsässä+kasvaa+noin+700-750+puuta+per+hehtaari.+Joten+puita+kaadetaan+noin+3,5+miljardia+runkoa+joka+vuosi,+ja+joista+vain+osa+istutetaan+uudelleen.+Peltoja+tehtäessä+hyvin+usein+puut+poltetaan+paikoilleen,+josta+puihin+sitoutunut+hiili+vapautuu+ilmaan.+Joissain+tapauksissa+puutavara+päätyy+toiseen+käyttöön+ja+niiden+sisältämä+hiili+ei+vapaudu+heti.+Metsän+paikalle+yleensä+rakennetaan+teitä,+paikkoja+asunnoille+ja+peltoja.+Niissä+tapauksessa,+kuin+peltoa+kasvatetaan+pidempään+kuin+vuoden,+ne+kuluttavat+noin+400kg+hiilidioksidia+per+hehtaari+per+vuosi.+Metsät+pelkästä+puistaan+ovat+siis+tehokkaampi+hiilidioksidin+sitoja.+Aika+usein+pellot+hylätään+ensimmäisen+vuoden+viljelyn+jälkeen+(varsinkin+sademetsistä+hakatut+pellot),+koska+sademetsien+pohja+ei+ole+välttämättä+kovin+hedelmällinen+viljelyskäytössä.Muissa+kuin+peltokäyttööntulevissa+metsää+ei+voi+enää+istuttaa+uudelleen,+koska+se+tila+on+sellaisessa+käytössä,+että+metsä+ei+enää+siihen+paikkaan+sovellu.Kaikenkaikkiaan,+meidän+pitäisi+istuttaa+siis+melkein+2+miljardia+puuta+vuodessa,+mutta+tuhoammekin+metsiä+noin+3+miljardia+puuta+vuodessa+kaatamalla+metsiä.+Noin+1/3+kaadetuista+runkomääristä+istutetaan+takaisin,+joten+tämän+laskelman+mukaan,+2+miljardia+puuta+vähenee+joka+vuosi.+Joten+se+mitä+tarvittaisiin+ja+se+miten+me+toimitaan,+ero+on+4+miljardia+runko+per+vuosi.Tätä+voisi+sanoa+jatkuneen+helposti+ainakin+jo+20+vuotta.+Ehkä+pidempäänkin.Samat+datat+löytää+todennäköisesti+melko+helposti+Suomenkin+tasolle+(nämä+olivat+koko+palloa+koskevat+numerot+ja+laskelmat).+Suomen+osuus+tästä+kokonaisuudesta+on+melkoisen+vähäinen,+joskin+Suomessa+on+vielä+toistaisesi+ainakin+ihan+hyvin+kasvavat+metsät,+ja+metsiä+on+melko+paljon+suhteessa+väkilukuun.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hiilidioksidia+syntyy+ihan+kiitettävään+tahtiin+ihmisenkin+toimesta,+kun+ottaa+huomioon,+että+öljyn+kulutus+on+noin+95+000+000+tynnyriä+(barrel)+per+päivä,+jossa+1+tynnyri+on+noin+150+litraa.+Mitä+se+tarkoittaa+käytännössä?+Kaikki+öljy+ei+pala+bensana,+osa+menee+kaikenlaisiin+muihin+tarpeisiin,+mutta+toisaalta+ei+poistu+luonnosta.+Jos+polttoaineina+poltettaisiin,+se+on+noin+2.5kg+CO2+per+litra,+375kg+per+tynnyri.+Arvioitu+vuosikulutus:+"Nearly+15+billion+metric+tons+of+fossil+fuels+are+consumed+every+year.+Three+countries+use+more+fossil+fuels+than+the+rest+of+the+world+combined:+China,+the+United+States+and+India.+Together,+these+countries+consume+54+percent+of+the+world’s+fossil+fuels+by+weight,+according+to+the+Global+Material+Flow+Database+developed+by+the+UN+Environment+Programme."+(+Lähde:+https://blog.resourcewatch.org/2019/05/02/which-countries-use-the-most-fossil-fuels/+)Fossiilisten+polttoaineiden+kulutuksen+kautta+vapautuu+hiilidioksidia+noin+40+000+000+tonnia+per+vuosi,+eli+40+x+10^9+kg+per+vuosi.+Ilmakehä+painaa+noin+5+x+10^18+kg,+josta+0,04%+(409ppm)+on+C02,+eli+noin+2+x+10^12kg.+Vuosittainen+nousu+näyttäisi+täten+olevan+2%/vuosi.+Eli++8ppm+per+vuosi.+Tämä+on+ylimääräistä+lisäystä+ilmakehään,+koska+luonnollisesti+tätä+lisäystä+ei+tapahtuisi,++öljy+olisi+sitoutuneena+kallioperän+alle+siellä+mistä+sitä+tällä+hetkellä+pumpataan.Kuinka+paljon+luonto+kuluttaa+CO2+samassa+ajassa?+Yksi+puu+kuluttaa+keskimäärin+21kg+per+vuosi,+50+vuodessa+1+tonnin.+Josta+sitten+voi+laskea,+että+vuosittain+täytyisi+istuttaa+1,9+miljardia+puuta+lisää,+jotta+poltetun+fossiilisen+öljyn+lisä+CO2+määrään+kompensoituu.Se+mitä+samaan+aikaan+tapahtuu+on+metsien+katoaminen,+noin+5+miljoonaa+hehtaaria+per+vuosi.+Kun+uutta+metsää+istutetaan,+tyypillisesti+laitetaan+noin+1000+puuta+tai+vähän+päälle+per+hehtaari.+Isossa+metsässä+kasvaa+noin+700-750+puuta+per+hehtaari.+Joten+puita+kaadetaan+noin+3,5+miljardia+runkoa+joka+vuosi,+ja+joista+vain+osa+istutetaan+uudelleen.+Peltoja+tehtäessä+hyvin+usein+puut+poltetaan+paikoilleen,+josta+puihin+sitoutunut+hiili+vapautuu+ilmaan.+Joissain+tapauksissa+puutavara+päätyy+toiseen+käyttöön+ja+niiden+sisältämä+hiili+ei+vapaudu+heti.+Metsän+paikalle+yleensä+rakennetaan+teitä,+paikkoja+asunnoille+ja+peltoja.+Niissä+tapauksessa,+kuin+peltoa+kasvatetaan+pidempään+kuin+vuoden,+ne+kuluttavat+noin+400kg+hiilidioksidia+per+hehtaari+per+vuosi.+Metsät+pelkästä+puistaan+ovat+siis+tehokkaampi+hiilidioksidin+sitoja.+Aika+usein+pellot+hylätään+ensimmäisen+vuoden+viljelyn+jälkeen+(varsinkin+sademetsistä+hakatut+pellot),+koska+sademetsien+pohja+ei+ole+välttämättä+kovin+hedelmällinen+viljelyskäytössä.Muissa+kuin+peltokäyttööntulevissa+metsää+ei+voi+enää+istuttaa+uudelleen,+koska+se+tila+on+sellaisessa+käytössä,+että+metsä+ei+enää+siihen+paikkaan+sovellu.Kaikenkaikkiaan,+meidän+pitäisi+istuttaa+siis+melkein+2+miljardia+puuta+vuodessa,+mutta+tuhoammekin+metsiä+noin+3+miljardia+puuta+vuodessa+kaatamalla+metsiä.+Noin+1/3+kaadetuista+runkomääristä+istutetaan+takaisin,+joten+tämän+laskelman+mukaan,+2+miljardia+puuta+vähenee+joka+vuosi.+Joten+se+mitä+tarvittaisiin+ja+se+miten+me+toimitaan,+ero+on+4+miljardia+runko+per+vuosi.Tätä+voisi+sanoa+jatkuneen+helposti+ainakin+jo+20+vuotta.+Ehkä+pidempäänkin.Samat+datat+löytää+todennäköisesti+melko+helposti+Suomenkin+tasolle+(nämä+olivat+koko+palloa+koskevat+numerot+ja+laskelmat).+Suomen+osuus+tästä+kokonaisuudesta+on+melkoisen+vähäinen,+joskin+Suomessa+on+vielä+toistaisesi+ainakin+ihan+hyvin+kasvavat+metsät,+ja+metsiä+on+melko+paljon+suhteessa+väkilukuun.

    "Vuosittainen+nousu+näyttäisi+täten+olevan+2%/vuosi.+Eli++8ppm+per+vuosi."Suoraan+laskennallisesti+varmaan+noin,+kaasujen+painot+jo+yksistään+ovat+erilaiset,+joka+vääristää+laskutoimitusta.+Tämän+hetken+maailmanlaajuinen+kasvunopeus+on+todennäköisesti+noin+2.5ppm/v.+https://www.co2.earth/co2-accelerationHyviäkin+uutisiakin+on+ollut,+kuten+fossiilisten+polttoaineiden+käytön+väheneminen+ainakin+hetkellisesti.+Vuonna+2019+fossiilisten+polttoaineiden+kulutus+oli+suurinta+tähän+mennessä,+2020+oli+noin+6%+alle+sen.+Todennäköistä+on,+että+2021+menee+myös+alle+2019.Kuitenkin,+YK:n+asettelemien+tavoitteiden+mukaan+2030+saakka+samainen+6%+vuotuinen+vähennys+tulisi+pystyä+säilyttämään.+Suomen+lukuja+https://www.stat.fi/til/ehk/2020/02/ehk_2020_02_2020-09-30_tie_001_fi.htmlSuomen+hiilidioksidipästöt+ovat+vähentyneet+melkein+50%+2000-luvun+alun+huippulukemista.+Tuotannon+osuus+hiilidioksidipäästöistä+on+tällä+hetkellä+noin+88+prosenttia,+kotitalouksien+12+prosenttia.+Kotitalouksien+oma+osuus+jakaantuu+siten,+että+noin+20%+on+liikkumiseen+liittyvää+ja+30%+on+asumiseen+liittyvää.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Vuosittainen+nousu+näyttäisi+täten+olevan+2%/vuosi.+Eli++8ppm+per+vuosi."Suoraan+laskennallisesti+varmaan+noin,+kaasujen+painot+jo+yksistään+ovat+erilaiset,+joka+vääristää+laskutoimitusta.+Tämän+hetken+maailmanlaajuinen+kasvunopeus+on+todennäköisesti+noin+2.5ppm/v.+https://www.co2.earth/co2-accelerationHyviäkin+uutisiakin+on+ollut,+kuten+fossiilisten+polttoaineiden+käytön+väheneminen+ainakin+hetkellisesti.+Vuonna+2019+fossiilisten+polttoaineiden+kulutus+oli+suurinta+tähän+mennessä,+2020+oli+noin+6%+alle+sen.+Todennäköistä+on,+että+2021+menee+myös+alle+2019.Kuitenkin,+YK:n+asettelemien+tavoitteiden+mukaan+2030+saakka+samainen+6%+vuotuinen+vähennys+tulisi+pystyä+säilyttämään.+Suomen+lukuja+https://www.stat.fi/til/ehk/2020/02/ehk_2020_02_2020-09-30_tie_001_fi.htmlSuomen+hiilidioksidipästöt+ovat+vähentyneet+melkein+50%+2000-luvun+alun+huippulukemista.+Tuotannon+osuus+hiilidioksidipäästöistä+on+tällä+hetkellä+noin+88+prosenttia,+kotitalouksien+12+prosenttia.+Kotitalouksien+oma+osuus+jakaantuu+siten,+että+noin+20%+on+liikkumiseen+liittyvää+ja+30%+on+asumiseen+liittyvää.

    Suomen+osuus+maailman+hiilidioksidipäästöistä+on+0.14%Per+capita+se+on+paljon,+mutta+on+Suomen+teollisuus+energiaa+kuluttavaaLentoliikenteen+päästöt+putosivat+2019-2020+58%Osuus+tosin+pieni+kokonaisuudestaSuomen+metsien+hiilinielun+koko+on+1/6+kaikista+Suomen+hiilidioksidipäästöistä

    Äänestä

Jos ihan rehellisesti sanon, ilmaston muutosta ei voida estää, hidastaa vain voidaan ja sekin täytyy sanoa, menee ihmisraukoilta pieleen.
Sensijaan on hyvä uutinen seuraava, omat paskansa voi estää, kun nussii vähemmän, eli pursuminen 100 vuodeksi kiellettyä. Ei kai ne sikiä kun siemenpankitkin tuhotaan pois.

Äänestä

saanko pieraista?

Äänestä

Kohtahan tämä loppuu, aurinko sammuu ja päästään nauttimaan viherautoista. Ei ole rahaa tehdä ostopäätöksiä, kuin halvimman mukaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kaikki muutos lähtee itsestä, no näin. Ole esimerkkinä muille, no näin. Ota asioista selvää ennen ostopäätöstä, no näin. Älä osta kertakäyttöistä vaan kierrätettävää ja kestävää, no näin.

Paradoksi: Kestävää ei kukaan halua valmistaa nykyään, päinvastoin. Kaikkea muuta kuin kestävää on läjäpäin pakattuna toinen toistaan hienompaan ongelmajätepakettiin.

Sitä voisi miettiä uudelleen, onko kaikki pakko tuoda kaikki se roska, romutavara ja sen ongelmajätekääreet, meren takaa öljyä polttavan laivan kontissa tai bensan poltolla savuttavien lentokoneiden rahtina. Vai olisiko mahdollisuus valmistaa kotimaassa, jäisi ainakin eestaas rahtaamisen kustannukset pois ja mahdolliset työntekijöiden palkat kotimaahan.

Yksityinen energiankulutus ei Suomessa paljoakaan merkkaa, mutta siitä ollaan aina ensimmäisenä rankaisemassa. "Yritykset lähtee Suomesta jos me sitä tai tätä"- selityksellä "mahdollistetaan yritysten toiminta Suomessa ja pitää suomalaisia töissä". No, aika heikkoa tuntuu yrityksillä olevan, kovasti tuetaan ja paijataan, mutta työllisyyteen aika vähän vaikuttaa, tosi moni nuori on vailla töitä.

No näillä rahoilla työllistetään enimmäkseen ulkomaan toimintaa, ja toisaalta vielä tuodaan ne tuotokset erikseen kallilla myyntiin tänne kotimaahan, jossa on vuosi vuodelta vain vähemmän. Seuraava sukupolvi ei pääse lähellekään edellisen sukupolven elintasoa, tai saman elintason saavuttaminen vie kauemmin ja kauemmin.

Spiraali. Ilmasto muuttunee epäsuotuisampaan suuntaan siinä samalla. Mutta en kyllä tiedä auttaako kaikesta niin paljon enemmän maksaminen mihinkään. Sitä alkuketjuakin voi joskus miettiä, jos ottaisi sitä remonttiin välillä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu