Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kokemuksia? Kuinka helppoa ulkomaalaisen naisen on ollut työllistyä Suomessa?

    Tiedän, että mä nyt olen tätä aihetta jauhanut, mutta olen keskusteluissa aina törmännyt uusiin haasteisiin ja sitten alkanut pohtimaan, tutkimaan ja löytänyt uuden keskustelun aiheen kyseiseen aiheeseen liittyen.

    Tuossa on jotain tarinoita maahanmuuttajanaisten työllistymisestä.
    https://anna.fi/lifestyle/tyo-ja-raha/en-halunnut-tukia-halusin-toihin-korkeakoulutetut-maahanmuuttajat-allison-abdile-ja-bahar-mozaffari-hakivat-lukuisia-tyopaikkoja-vuosien-ajan-kunnes-lopulta-onnisti

    Kyllä on toki harmi, kun korkea koulutuskaan ei takaa työtä.

    https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

    Toisaalta kyllä korkeasta koulutuksesta kuitenkin on apua. Löytyi mielenkiintoinen tutkimus. En ole kokonaan lukenut, mutta joitakin kohtia kyllä.

    Tuossa ensimmäisessä artikkelissa mainitaan, että suurin osa koulutetuista naisista on muuttanut Suomeen kumppanin perässä.

    Maahanmuuttajamiesten on siis Suomessa helpompi työllistyä kuin naisten.

    Ei varmasti ole toivottua, että maahanmuuttajanainen menee sellaiseen työhön, joka ei vastaa koulutusta ja osaaminen valuu hukkaan.

    Mainitaanhan tuossa ensimmäisessä artikkelissa myös mahdolliset kulttuuriset rajoitteet. Tuo Baharhan kertoi, että tuli Suomeen lapsensa kanssa, joten sai elää suhteellisen vapaasti.

    Tämä keskustlu siitä mitkä mahdollisuudet ulkomaalaisilla naisilla on Suomessa työllistyä, on hyvinkin tärkeä, jos halutaan vähentää rasismia. Väittäisin nimittäin, että rasismi vähenisi reilusti, jos Suomeen saataisiin nimenomaan naisten maahanmuuttoa, jotka nimenomaan työllistyisivät Suomessa myös helposti koulutusta vastaaviin hommiin.

    Huomion arvoista tuosta jälkimmäisestä artikkelista on tuo, että asiantuntijoissa ulkomaalaistaustaisia naisia on melkein yhtä paljon kuin suomalaistaustaisia miehiä. Tosin suomalaistaustaiset naiset vievät selkeesti voiton. Ulkomaalaistaustaisia miehiä on taas asiantuntijoina vähiten.

    Jos tarkastellaan työllisyysastetta Latinalaisen Amerikan ja Itä-Euroopan kohdalta, ei ollut huonoimmasta päästä. Tästä Latinalaisesta Amerikastahan mä olen täällä keskustellut ja tästä ollaan mulle täällä naurettu, kun tavoittelen kauniita koulutettuja naisia.

    Lienee huomauttaa, että hymy saattaisi myös hyytyä, jos Suomeen alkaisi virrata paljonkin korkeasti koulutettuja helposti työllistyviä naisia esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta ja tulisi yleisestikin miesten keskuudessa tietoon näiden naisten osaaminen työelämässä ja muukin vapaus esimerkiksi kumppanien valinnassa. Siinä jäisi suominainen nimittäin helposti toiseksi.

    Nykyään, koska maahanmuuttajia on naisissa vähemmän ja lisäksi osalla on elämä rajoitteisempaa johtuen kulttuurisista seikoista, moni suomimies toki etsii kumppanikseen suominaista, jos kumppania etsitään Suomesta.

    Niin, siis kokemuksia, jos on ulkomaalaisten naisten työllistymisestä, nimenomaan avioliiton kautta Suomeen muuttaneiden. Kuinka helppoa tai vaikeeta tämä käytännössä on?

    Vielä sekin tiedoksi, että on itselläkin ollut yritystä tutustua ulkomaalaisiin, sekä Suomessa , ulkomailla ja myös netin välityksellä. Videopuheluitakin on tullut puhuttua. Tiedän, että helppoa se ei ole, mutta realismia on kuitenkin se, että naiseten määrä miestä kohden tulee Suomessa vähenemään, jolloin on luonnollista, että parisuhteeseen pääseminen tulee Suomessa entisestään vaikeutumaan. Jotakin siis tarttis tehdä.
    103634
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 103

    Vanhimmat

    • Vähemmän on latinoja, jotka ovat innoissaan siitä, että on pimeää ja kylmää syyskuusta huhtikuuhun.

      Äänestä

    • scrg kirjoitti:

      Vähemmän on latinoja, jotka ovat innoissaan siitä, että on pimeää ja kylmää syyskuusta huhtikuuhun.

      Ellei näe ihmisten sydämissä loistavaa valoa, ei kannata yrittää asua Pohjolassa.

      Äänestä

    • scrg kirjoitti:

      Vähemmän on latinoja, jotka ovat innoissaan siitä, että on pimeää ja kylmää syyskuusta huhtikuuhun.

      Suomihan toki on kuitenkin maailman onnellisimpia maita. Toki tästä voidaan olla aina montaa mieltä ja miten sitä onnellisuutta mitataan.

      Äänestä

    • Vauvojen tekeminen on susta työ?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Suomihan toki on kuitenkin maailman onnellisimpia maita. Toki tästä voidaan olla aina montaa mieltä ja miten sitä onnellisuutta mitataan.

      Suomi on maailman onnellisimpia maita monelle kantasuomalaiselle asua.
      Suomi ei välttämättä ole niitä onnellisimpia maita monelle muualta muuttaneelle asua.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Suomi on maailman onnellisimpia maita monelle kantasuomalaiselle asua.
      Suomi ei välttämättä ole niitä onnellisimpia maita monelle muualta muuttaneelle asua.

      Nimenomaan kantasuomalaisille korkeasti koulutetuille.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Nimenomaan kantasuomalaisille korkeasti koulutetuille.

      Heitäs arvio mitkä maat olisivat vähemmän koulutetuille kantasuomalaisille onnellisempia maita elää?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Heitäs arvio mitkä maat olisivat vähemmän koulutetuille kantasuomalaisille onnellisempia maita elää?

      Mä en lähtis vertailemaan, koska kulttuurit eroaa. Tässäkin keskustelussa ollaan puhuttu siitä, kuinka muissa kulttuureissa ollaan sosiaalisempia.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mä en lähtis vertailemaan, koska kulttuurit eroaa. Tässäkin keskustelussa ollaan puhuttu siitä, kuinka muissa kulttuureissa ollaan sosiaalisempia.

      Miksi sitten arvioit, että Suomi on "maailman onnellisimpia maita" juuri kantasuomalaisille KORKEAKOULUTETUILLE?

      Jos tulotasoa pohdit, niin ei ole kyllä kovin moni maa yhtä huolehtivainen matalatuloisistaan kuin Suomi.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Miksi sitten arvioit, että Suomi on "maailman onnellisimpia maita" juuri kantasuomalaisille KORKEAKOULUTETUILLE?

      Jos tulotasoa pohdit, niin ei ole kyllä kovin moni maa yhtä huolehtivainen matalatuloisistaan kuin Suomi.

      Rahalla ei voi kaikkea ratkaista. Täällähän otettiin tämäkin esille, että moni haluaisi muuttaa parisuhhteen perässä mieluummin Yhdysvaltoihin, vaikka siellä sosiaaliturva on heikompi. Miksi?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Rahalla ei voi kaikkea ratkaista. Täällähän otettiin tämäkin esille, että moni haluaisi muuttaa parisuhhteen perässä mieluummin Yhdysvaltoihin, vaikka siellä sosiaaliturva on heikompi. Miksi?

      Ei täällä kyllä kukaan ole missään välissä väittänyt, että moni haluaisi muuttaa PARISUHTEEN perässä USA:an.
      Puhe oli siitä että mihin on helpointa integroitua kielen ja kulttuurin puitteissa. Puhe oli siitä, että Suomessa korkeakoulutettujenkin ulkomaalaisten voi olla vaikea työllistyä, ellei osaa puhua suhteellisen sujuvasti suomea.

      USA:an ei tuosta vaan oteta ja muuteta. Pitää olla valmiiksi opiskelupaikka/ työpaikka tai se puoliso jo katsottuna ja rengastettuna.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei täällä kyllä kukaan ole missään välissä väittänyt, että moni haluaisi muuttaa PARISUHTEEN perässä USA:an.
      Puhe oli siitä että mihin on helpointa integroitua kielen ja kulttuurin puitteissa. Puhe oli siitä, että Suomessa korkeakoulutettujenkin ulkomaalaisten voi olla vaikea työllistyä, ellei osaa puhua suhteellisen sujuvasti suomea.

      USA:an ei tuosta vaan oteta ja muuteta. Pitää olla valmiiksi opiskelupaikka/ työpaikka tai se puoliso jo katsottuna ja rengastettuna.

      "Puhe oli siitä että mihin on helpointa integroitua kielen ja kulttuurin puitteissa. Puhe oli siitä, että Suomessa korkeakoulutettujenkin ulkomaalaisten voi olla vaikea työllistyä, ellei osaa puhua suhteellisen sujuvasti suomea."

      Voisiko tällä olla vaikutuksia myös siihenkin, kuinka onnellisia Suomessa kaikki ihmiset ylipäätään ovat?

      "USA:an ei tuosta vaan oteta ja muuteta. Pitää olla valmiiksi opiskelupaikka/ työpaikka tai se puoliso jo katsottuna ja rengastettuna."

      On ihmisiä, jotka ovat Yhdysvalloissa päässeet parempaan menestykseen kuin Suomessa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Puhe oli siitä että mihin on helpointa integroitua kielen ja kulttuurin puitteissa. Puhe oli siitä, että Suomessa korkeakoulutettujenkin ulkomaalaisten voi olla vaikea työllistyä, ellei osaa puhua suhteellisen sujuvasti suomea."

      Voisiko tällä olla vaikutuksia myös siihenkin, kuinka onnellisia Suomessa kaikki ihmiset ylipäätään ovat?

      "USA:an ei tuosta vaan oteta ja muuteta. Pitää olla valmiiksi opiskelupaikka/ työpaikka tai se puoliso jo katsottuna ja rengastettuna."

      On ihmisiä, jotka ovat Yhdysvalloissa päässeet parempaan menestykseen kuin Suomessa.

      Millä tahansa voi olla yhteyksiä mihin tahansa.

      On myös ihmisiä, jotka eivät ole Yhdysvalloissa päässeet parempaan menestykseen kuin Suomessa.

      Eikös nämä ole ihan itsestäänselvyyksiä?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Millä tahansa voi olla yhteyksiä mihin tahansa.

      On myös ihmisiä, jotka eivät ole Yhdysvalloissa päässeet parempaan menestykseen kuin Suomessa.

      Eikös nämä ole ihan itsestäänselvyyksiä?

      En pysty lukemaan tuota juttua kokonaan, mutta hyvin mielenkiintoiselta vaikuttava artikkeli kuitenkin.

      https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006182745.html

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      En pysty lukemaan tuota juttua kokonaan, mutta hyvin mielenkiintoiselta vaikuttava artikkeli kuitenkin.

      https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006182745.html

      Otsikon perusteella ei kannata tehdä mitään olettamuksia artikkelin sisällöstä.

      Klikkiotsikointi on lehdistön suosikkikikka lukijoiden kalasteluun.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Otsikon perusteella ei kannata tehdä mitään olettamuksia artikkelin sisällöstä.

      Klikkiotsikointi on lehdistön suosikkikikka lukijoiden kalasteluun.

      Eri medioista voi lukea aiheesta monia eri näkemyksiä. Suomen Uutisissa taas vähän tyympää tekstiä.
      https://www.suomenuutiset.fi/tanskalaistutkimus-tietyt-maahanmuuttajaryhmat-eivat-kotoudu-edes-kolmannessa-sukupolvessa/

      Jokatapauksessa vaikeistakin aiheista on voitava monipuolisesti keskustella. Tämä on mielestäni tehokkaampi tapa vähentää rasismia kuin liiallinen piilottelu.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eri medioista voi lukea aiheesta monia eri näkemyksiä. Suomen Uutisissa taas vähän tyympää tekstiä.
      https://www.suomenuutiset.fi/tanskalaistutkimus-tietyt-maahanmuuttajaryhmat-eivat-kotoudu-edes-kolmannessa-sukupolvessa/

      Jokatapauksessa vaikeistakin aiheista on voitava monipuolisesti keskustella. Tämä on mielestäni tehokkaampi tapa vähentää rasismia kuin liiallinen piilottelu.

      Ainoa joka täällä tekee maahanmuutosta vaikean aiheen keskustella olet SINÄ.

      Äänestä

    Riippuu töysin yksilöstä ja ammatista. Töitä löytyy aina, koulutusta vastaavia taas harvemmalta alalta.

    Äänestä

    • Niin, siihen pyritään, että nainen ei ainakaan liikaa eristäytyisi muista "normaaleista" suomalaisista naisista.

      Tämä vaatii paljon perehtymistä näihin ongelmiin, kun samanaikaisesti tutustuu. Aikaisemmin tuli kokeiltua, mutta kyllä realisminkin huomas. Tämän takia yrittäisin nyt olla vähän viisaampi. Hyvä, jos jostakin sais mahdollisimman realistista tietoa, miten tämä käytännössä menee.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin, siihen pyritään, että nainen ei ainakaan liikaa eristäytyisi muista "normaaleista" suomalaisista naisista.

      Tämä vaatii paljon perehtymistä näihin ongelmiin, kun samanaikaisesti tutustuu. Aikaisemmin tuli kokeiltua, mutta kyllä realisminkin huomas. Tämän takia yrittäisin nyt olla vähän viisaampi. Hyvä, jos jostakin sais mahdollisimman realistista tietoa, miten tämä käytännössä menee.

      "Niin, siihen pyritään, että nainen ei ainakaan liikaa eristäytyisi muista "normaaleista" suomalaisista naisista."

      Ei kukaan voi toisen ystävyyssuhteita tämän puolesta solmia. Se nyt on ihan naurettava ajatuskin.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Niin, siihen pyritään, että nainen ei ainakaan liikaa eristäytyisi muista "normaaleista" suomalaisista naisista."

      Ei kukaan voi toisen ystävyyssuhteita tämän puolesta solmia. Se nyt on ihan naurettava ajatuskin.

      Oman kokemukseni mukaan ihmiset kuitenkin ystävystyvät helpommin "saman tasoisten" kanssa.

      Entä tämäkin, jos naisella on vain se ulkomaalainen mies, jonka maahan on muuttanut?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Oman kokemukseni mukaan ihmiset kuitenkin ystävystyvät helpommin "saman tasoisten" kanssa.

      Entä tämäkin, jos naisella on vain se ulkomaalainen mies, jonka maahan on muuttanut?

      Puolisi ei pysty toiselle ystävyyssuhteita luomaan. Niin se vaan menee. Vai ajatteletko itse, että jos ulkomaille muuttaisit niin vaimosi jotenkin loisi sulle ystäväpiirin? Jo ihan suomalaisenakin vieraalle paikkakunnalle muuttaminen voi olla rankka kokemus. Jos koko tuttavapiiri on jotenkin puolison kautta tullutta niin se on jopa vielä epätasapainoisempi tilanne. Silloin sitä on henkisesti vieläkin enemmän puolisosta riippuvainen.

      Kun itse on tullut tuolla ulkomailla oltua niin ajatus siitä, että kumppani olis jotenkin mun puolesta näitä juttuja miettinyt on oikeestaan jopa vastenmielinen. Ei vaimosi ole sinun jatkeesi vaan ihan itseellinen ihminen. Tietysti vieraassa maassa voi auttaa käytännön asioissa ja etsiä tietoa, vaan ihan itse sen toisen pitää ne siipensä kasvattaa ja kokeilla. Ei puoliso ole vanhempi, eikä holhooja.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Puolisi ei pysty toiselle ystävyyssuhteita luomaan. Niin se vaan menee. Vai ajatteletko itse, että jos ulkomaille muuttaisit niin vaimosi jotenkin loisi sulle ystäväpiirin? Jo ihan suomalaisenakin vieraalle paikkakunnalle muuttaminen voi olla rankka kokemus. Jos koko tuttavapiiri on jotenkin puolison kautta tullutta niin se on jopa vielä epätasapainoisempi tilanne. Silloin sitä on henkisesti vieläkin enemmän puolisosta riippuvainen.

      Kun itse on tullut tuolla ulkomailla oltua niin ajatus siitä, että kumppani olis jotenkin mun puolesta näitä juttuja miettinyt on oikeestaan jopa vastenmielinen. Ei vaimosi ole sinun jatkeesi vaan ihan itseellinen ihminen. Tietysti vieraassa maassa voi auttaa käytännön asioissa ja etsiä tietoa, vaan ihan itse sen toisen pitää ne siipensä kasvattaa ja kokeilla. Ei puoliso ole vanhempi, eikä holhooja.

      Edelleenkään tämä tosiasia ei mihinkään häviä, että ihmiset ovat yleensä tekemisissä "saman tasoisten" kanssa, joten lähtököhdat ovat heikommat saada Suomessa suomalaisia ystäviä, jos on kovin vähän koulutusta tai kouluttautuminen on syystä tai toisesta hyvin haastavaa, samoin työllistyminen.

      Sitä varten nämä keskustelupalstat on, että täällä näitä ongelmia käydään läpi.

      Kuten jo ehdin mainita, kokemusta on parisuhdeyrityksistä ulkomaalaisten kanssa ja tiedän todellakin nämä haasteet. Silloin vaan ei ehkä tullut moniakaan asioita yhtä paljoa ajateltua, joten nyt aion olla viisaampi.

      Se, mitä suunnittelee, ei tarvitse edes aina kertoa tulevalle kumppanilleen, koska kaikki suunnittelu ei missään tapauksessa ole haitallista kummallekaan. Eri asia, todellakin, jos suunnittelee rikoksen tekemistä tai pettämistä silloin, kun on jo ehtinyt muodostaa parisuhteen.

      Se, että aina ei aivan kaikesta kerro, voi aivan hyvin olla joissakin tilanteessa pikemminkin fiksuutta ja tämä koskee molempia sukupuolia. Rehellisyyttä on todellakin olemassa kahta lajia: tyhmää sekä viisasta. Vai väitätkö, että kukaan ei suunnittele MITÄÄN ennen parisuhteeseen ryhtymistä? Jos näin kiven kovaa väität, toivoisin hyvät perustelut asialle,, miten jotkut ovat muodostaneet 50 vuoden avioliiton ilman MITÄÄN suunnittelua.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Edelleenkään tämä tosiasia ei mihinkään häviä, että ihmiset ovat yleensä tekemisissä "saman tasoisten" kanssa, joten lähtököhdat ovat heikommat saada Suomessa suomalaisia ystäviä, jos on kovin vähän koulutusta tai kouluttautuminen on syystä tai toisesta hyvin haastavaa, samoin työllistyminen.

      Sitä varten nämä keskustelupalstat on, että täällä näitä ongelmia käydään läpi.

      Kuten jo ehdin mainita, kokemusta on parisuhdeyrityksistä ulkomaalaisten kanssa ja tiedän todellakin nämä haasteet. Silloin vaan ei ehkä tullut moniakaan asioita yhtä paljoa ajateltua, joten nyt aion olla viisaampi.

      Se, mitä suunnittelee, ei tarvitse edes aina kertoa tulevalle kumppanilleen, koska kaikki suunnittelu ei missään tapauksessa ole haitallista kummallekaan. Eri asia, todellakin, jos suunnittelee rikoksen tekemistä tai pettämistä silloin, kun on jo ehtinyt muodostaa parisuhteen.

      Se, että aina ei aivan kaikesta kerro, voi aivan hyvin olla joissakin tilanteessa pikemminkin fiksuutta ja tämä koskee molempia sukupuolia. Rehellisyyttä on todellakin olemassa kahta lajia: tyhmää sekä viisasta. Vai väitätkö, että kukaan ei suunnittele MITÄÄN ennen parisuhteeseen ryhtymistä? Jos näin kiven kovaa väität, toivoisin hyvät perustelut asialle,, miten jotkut ovat muodostaneet 50 vuoden avioliiton ilman MITÄÄN suunnittelua.

      Ei se koulutus kenellekään ystäviä uudesta maasta tuo. Ei ole olemassa mitään sen ja tämän tasoisen koulutuksen kerhoa, jossa jaetaan ystäviä. Koeta nyt ymmärtää, että se koulutus, ei tuo maahanmuuttajalle autuutta. Eivätkä ihmiset ystävysty missään "omalla tasollaan". Samoissa piireissä kyllä, mutta eivät millään tasolla. Tai teistä miehistä en tiedä, mutta eivät ainakaan naiset. Se piiri missä ystäviä saadaan voi olla ihan mikä vaan, vaikka kokkikerho.

      Ja todellakin valtaosa ihmisistä ei tosiaan käy tollasia valtavia pohdintoja kumppanistaan. Ensiksi löydetään sopiva tyyppi ja sitten mietitään mitä tehdään ja miten. Sä voit suunnitella asiat ihan miten vaan, mutta elämä menee kuitenkin juuri tasan miten se menee.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei se koulutus kenellekään ystäviä uudesta maasta tuo. Ei ole olemassa mitään sen ja tämän tasoisen koulutuksen kerhoa, jossa jaetaan ystäviä. Koeta nyt ymmärtää, että se koulutus, ei tuo maahanmuuttajalle autuutta. Eivätkä ihmiset ystävysty missään "omalla tasollaan". Samoissa piireissä kyllä, mutta eivät millään tasolla. Tai teistä miehistä en tiedä, mutta eivät ainakaan naiset. Se piiri missä ystäviä saadaan voi olla ihan mikä vaan, vaikka kokkikerho.

      Ja todellakin valtaosa ihmisistä ei tosiaan käy tollasia valtavia pohdintoja kumppanistaan. Ensiksi löydetään sopiva tyyppi ja sitten mietitään mitä tehdään ja miten. Sä voit suunnitella asiat ihan miten vaan, mutta elämä menee kuitenkin juuri tasan miten se menee.

      Mulla vaan on aivan toisenlaista kokemusta. Ystäviä ei ilmaiseksi saa. Toki naisten väliset ystävyydet ovat vähän erilaisia, mutta veikkaan kuitenkin, että kouluttamattomalla ja työttömällä ulkomaalaisella, joka ei osaa hyvin mitään sellaista kieltä, jota Suomessa ymmärretään, on jokatapauksessa selvästi vaikeampaa.

      Tuskin naisetkaan tuola kadulla menee ihan ventovieraalle noin vain juttelee. Minä miehenä ainakin tiedän, että hyvin vaikeeta on etsiä kavereita maahanmuuttajista sekä myös suomalaisistakin, jos ei ole mitään yhteisiä piirejä. Jo sekin, että opiskellaan samassa paikassa helpottaa huomattavasti. Kokemusta on. Toki tämäkään ei vielä takaa sitä, että tulee ystäviä. Mutta kaikista haasteellisinta on se, että kadulla menee jollekin tuntemattomalle ihmiselle juttelee.

      Sitten, kun vielä lukee negatiivisia uutisia, että sellaista ja sellaista on tapahtunut, tälle ei vaan voi mitään, että sitä arvioi tilanteita monen eri tiedon ja toki myös kokemuksen mukaan. Tiedän, että ikävää aina on, jos syyttömätkin ihmiset kärsii joidenkin ihmisten hölmöilyjen takia.

      On erittäin järkevää siis miettiä, miten esimerkiksi kumppanille voisi järjestää riittävän laadukkaan elämän vieraassa maassa. Itse voi ainakin parhaansa yrittää ottamalla asioista selvää, näkemällä ja kokemalla asioita.

      Vielä tuosta naisten ystävystymisestä. Tietysti joku voi ajatella, että ulkomaalaiset tarvitsevat ystäviä, mutta en oikein jaksa uskoa, että kovin yleistä olisi mennä edes naisille juttelee täysin tuntemattomalle. Toki tilanteita on aina monenlaisia ja mä en sano, että se olisi täydellisen mahdotonta, mutta kyllä ne ihmissuhteet yksinkertaisesti syntyvät luontevasti sellaisissa paikoissa, joissa on jokin yhteinen tavoite, kiinnostus ja se, että ollaan jokseenkin "samalla tasolla". Esimerkiksi onhan parisuhteitakin tutkittu ja esimerkiksi Suomessa samantapaisella koulutuksella on merkitystä. Ihmiset siis useammin pariutuvat sellaisen henkilön kanssa, jolla on samantapainen koulutus.

      On myös yleistä, että parisuhteetkin löytyvät yhteisten tuttujen kautta. Koulutetut usein toisten koulutettujen kanssa tekemisissä, lopputuloksena toki, että koulutetut myös pariutuvat keskenään.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mulla vaan on aivan toisenlaista kokemusta. Ystäviä ei ilmaiseksi saa. Toki naisten väliset ystävyydet ovat vähän erilaisia, mutta veikkaan kuitenkin, että kouluttamattomalla ja työttömällä ulkomaalaisella, joka ei osaa hyvin mitään sellaista kieltä, jota Suomessa ymmärretään, on jokatapauksessa selvästi vaikeampaa.

      Tuskin naisetkaan tuola kadulla menee ihan ventovieraalle noin vain juttelee. Minä miehenä ainakin tiedän, että hyvin vaikeeta on etsiä kavereita maahanmuuttajista sekä myös suomalaisistakin, jos ei ole mitään yhteisiä piirejä. Jo sekin, että opiskellaan samassa paikassa helpottaa huomattavasti. Kokemusta on. Toki tämäkään ei vielä takaa sitä, että tulee ystäviä. Mutta kaikista haasteellisinta on se, että kadulla menee jollekin tuntemattomalle ihmiselle juttelee.

      Sitten, kun vielä lukee negatiivisia uutisia, että sellaista ja sellaista on tapahtunut, tälle ei vaan voi mitään, että sitä arvioi tilanteita monen eri tiedon ja toki myös kokemuksen mukaan. Tiedän, että ikävää aina on, jos syyttömätkin ihmiset kärsii joidenkin ihmisten hölmöilyjen takia.

      On erittäin järkevää siis miettiä, miten esimerkiksi kumppanille voisi järjestää riittävän laadukkaan elämän vieraassa maassa. Itse voi ainakin parhaansa yrittää ottamalla asioista selvää, näkemällä ja kokemalla asioita.

      Vielä tuosta naisten ystävystymisestä. Tietysti joku voi ajatella, että ulkomaalaiset tarvitsevat ystäviä, mutta en oikein jaksa uskoa, että kovin yleistä olisi mennä edes naisille juttelee täysin tuntemattomalle. Toki tilanteita on aina monenlaisia ja mä en sano, että se olisi täydellisen mahdotonta, mutta kyllä ne ihmissuhteet yksinkertaisesti syntyvät luontevasti sellaisissa paikoissa, joissa on jokin yhteinen tavoite, kiinnostus ja se, että ollaan jokseenkin "samalla tasolla". Esimerkiksi onhan parisuhteitakin tutkittu ja esimerkiksi Suomessa samantapaisella koulutuksella on merkitystä. Ihmiset siis useammin pariutuvat sellaisen henkilön kanssa, jolla on samantapainen koulutus.

      On myös yleistä, että parisuhteetkin löytyvät yhteisten tuttujen kautta. Koulutetut usein toisten koulutettujen kanssa tekemisissä, lopputuloksena toki, että koulutetut myös pariutuvat keskenään.

      Minä ystävystyin opiskelupaikkakunnallani kiinalaisen vaihto-opiskelijanaisen kanssa sen jälkeen, kun hän tuli kysymään minulta kadulla neuvoa bussipysäkin sijaintiin liittyen. Joskus harmittaa, että yhteydenpito jäi. Se oli opintojen jälkeen vain sähköpostin varassa, koska kiinalaisilla ei ollut lupaa käyttää facebookia.

      Kerran hän järjesti illanistujaiset, joissa oli paljon vaihto-opiskelijoita. En muista oliko siellä muita suomalaisia minun lisäkseni. Ystäväni sanoi minun olevan poikkeuksellinen siinä mielessä, että halusin tutustua vaihtareihin. Hän oli huomannut, etteivät monet suomalaiset halunneet tutustua heihin.

      Näin tuolloin ensimmäistä kertaa irl, miten valmistettiin dumplingseja. Ne olivat herkullisia. 😛

      Oli mukavaa huomata, miten voi olla samalla aaltopituudella ihmisen kanssa, joka on aivan eri puolelta maailmaa. 😊

      🦄

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mulla vaan on aivan toisenlaista kokemusta. Ystäviä ei ilmaiseksi saa. Toki naisten väliset ystävyydet ovat vähän erilaisia, mutta veikkaan kuitenkin, että kouluttamattomalla ja työttömällä ulkomaalaisella, joka ei osaa hyvin mitään sellaista kieltä, jota Suomessa ymmärretään, on jokatapauksessa selvästi vaikeampaa.

      Tuskin naisetkaan tuola kadulla menee ihan ventovieraalle noin vain juttelee. Minä miehenä ainakin tiedän, että hyvin vaikeeta on etsiä kavereita maahanmuuttajista sekä myös suomalaisistakin, jos ei ole mitään yhteisiä piirejä. Jo sekin, että opiskellaan samassa paikassa helpottaa huomattavasti. Kokemusta on. Toki tämäkään ei vielä takaa sitä, että tulee ystäviä. Mutta kaikista haasteellisinta on se, että kadulla menee jollekin tuntemattomalle ihmiselle juttelee.

      Sitten, kun vielä lukee negatiivisia uutisia, että sellaista ja sellaista on tapahtunut, tälle ei vaan voi mitään, että sitä arvioi tilanteita monen eri tiedon ja toki myös kokemuksen mukaan. Tiedän, että ikävää aina on, jos syyttömätkin ihmiset kärsii joidenkin ihmisten hölmöilyjen takia.

      On erittäin järkevää siis miettiä, miten esimerkiksi kumppanille voisi järjestää riittävän laadukkaan elämän vieraassa maassa. Itse voi ainakin parhaansa yrittää ottamalla asioista selvää, näkemällä ja kokemalla asioita.

      Vielä tuosta naisten ystävystymisestä. Tietysti joku voi ajatella, että ulkomaalaiset tarvitsevat ystäviä, mutta en oikein jaksa uskoa, että kovin yleistä olisi mennä edes naisille juttelee täysin tuntemattomalle. Toki tilanteita on aina monenlaisia ja mä en sano, että se olisi täydellisen mahdotonta, mutta kyllä ne ihmissuhteet yksinkertaisesti syntyvät luontevasti sellaisissa paikoissa, joissa on jokin yhteinen tavoite, kiinnostus ja se, että ollaan jokseenkin "samalla tasolla". Esimerkiksi onhan parisuhteitakin tutkittu ja esimerkiksi Suomessa samantapaisella koulutuksella on merkitystä. Ihmiset siis useammin pariutuvat sellaisen henkilön kanssa, jolla on samantapainen koulutus.

      On myös yleistä, että parisuhteetkin löytyvät yhteisten tuttujen kautta. Koulutetut usein toisten koulutettujen kanssa tekemisissä, lopputuloksena toki, että koulutetut myös pariutuvat keskenään.

      Väärin luulet, mutta usko nyt sitten noin. Puolisona et pysty vsikuytamaan tuon taivaallista siihen, miten puolisosi löytää ystäviä.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Väärin luulet, mutta usko nyt sitten noin. Puolisona et pysty vsikuytamaan tuon taivaallista siihen, miten puolisosi löytää ystäviä.

      Miten ystäviä yleensä löydetään? Työpaikka? Opiskelupaikka? Yhteiset tutut? Harrastukset? Voisitko selittää vähän tarkemmin.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Miten ystäviä yleensä löydetään? Työpaikka? Opiskelupaikka? Yhteiset tutut? Harrastukset? Voisitko selittää vähän tarkemmin.

      Sivusta, vähiten niitä ystäviä oikeasti löytyy puolison kautta. Puolison ystävät voivat toki kaveerata tämän kumppaninkin kanssa, mutta syviä ystävyyssuhteita niistä harvoin syntyy.

      Useimmat ihmiset kyllä tietävät miten ystävyydet alkavat. Sitä vaan jonkun kanssa klikkaa enemmän, oli se sitten koulussa, harrastuksissa, töissä tai missä vaan. Vaikka tulisi kaikkien kanssa toimeen, niin joidenkin kanssa sitä vaan viihtyy toisia paremmin. Siitä se ystävyys yleensä lähtee kasvamaan.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sivusta, vähiten niitä ystäviä oikeasti löytyy puolison kautta. Puolison ystävät voivat toki kaveerata tämän kumppaninkin kanssa, mutta syviä ystävyyssuhteita niistä harvoin syntyy.

      Useimmat ihmiset kyllä tietävät miten ystävyydet alkavat. Sitä vaan jonkun kanssa klikkaa enemmän, oli se sitten koulussa, harrastuksissa, töissä tai missä vaan. Vaikka tulisi kaikkien kanssa toimeen, niin joidenkin kanssa sitä vaan viihtyy toisia paremmin. Siitä se ystävyys yleensä lähtee kasvamaan.

      Mutta puolison kanssa käydään erilaisissa tilaisuuksissa, joissa tapaa ihmisiä. Aina kun käy paikoissa, joissa käy ihmisiä, avautuu mahdollisuudet tutustua uusiin ihmisiin. Jokin yhteinen kiinnostuksen kohde toki tarvitaan. Koulutuksella voi olla näihin kiinnostuksen kohteisiinkin vaikutusta.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mutta puolison kanssa käydään erilaisissa tilaisuuksissa, joissa tapaa ihmisiä. Aina kun käy paikoissa, joissa käy ihmisiä, avautuu mahdollisuudet tutustua uusiin ihmisiin. Jokin yhteinen kiinnostuksen kohde toki tarvitaan. Koulutuksella voi olla näihin kiinnostuksen kohteisiinkin vaikutusta.

      Vaan kun kaikki puolisot eivät ole innokkaita tilaisuuksissa kävijöitä.
      Ja ne ihmiset jotka ovat innokkaita tilaisuuksissa kävijöitä, löytävät monesti niistä kumppaniehdokkaita.

      Usein niitä ulkomailta tuotuja puolisoita toivoo juuri ne ihmiset, jotka eivät ole innokkaita etsimään seuraa ulkona käymällä. Ja usein niitä puolisoita etsitään juuri niistä Suomea sosiaalisemmista kulttuureista.

      Innostuisikohan kotona viihtyvä kantis viemään ulkkari-puolisoaan erinäisiin kissanristiäisiin etsiäkseen tälle kavereita, kun ei aiemminkaan innostunut yksinkään niissä käymään?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mutta puolison kanssa käydään erilaisissa tilaisuuksissa, joissa tapaa ihmisiä. Aina kun käy paikoissa, joissa käy ihmisiä, avautuu mahdollisuudet tutustua uusiin ihmisiin. Jokin yhteinen kiinnostuksen kohde toki tarvitaan. Koulutuksella voi olla näihin kiinnostuksen kohteisiinkin vaikutusta.

      Kerrohan nyt jotain esimerkkejä niistä tilaisuuksista ja kuinka usein sulla tulee niissä käytyä? Entä kuinka usein ajattelit niissä tilaisuuksissa kumppanin kanssa käydä? Noin yleisellä tasolla me suomalaiset emme todellakaan ole erityisen sosiaalisia ja sanoisin, että tavis suomalainen mies vielä vähemmän, kun nainen. Jos taas mietin naispuolisia latinoystäviäni niin he ovat aikalailla joka päivä jossain, kun ovat omassa kulttuurissaan. Lähes joka ilta mennään perheen tai ystävien kanssa syömään. Se on heille ihan normaalia ja monet monituiset kerrat olen kuullut miten outoa Suomessa on tottua olemaan menemättä. Kun heillä on oman kulttuurinsa edustajia ystävinä niin he todella ovat joka ilta jossain ja kotona käydään vain nukkumassa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kerrohan nyt jotain esimerkkejä niistä tilaisuuksista ja kuinka usein sulla tulee niissä käytyä? Entä kuinka usein ajattelit niissä tilaisuuksissa kumppanin kanssa käydä? Noin yleisellä tasolla me suomalaiset emme todellakaan ole erityisen sosiaalisia ja sanoisin, että tavis suomalainen mies vielä vähemmän, kun nainen. Jos taas mietin naispuolisia latinoystäviäni niin he ovat aikalailla joka päivä jossain, kun ovat omassa kulttuurissaan. Lähes joka ilta mennään perheen tai ystävien kanssa syömään. Se on heille ihan normaalia ja monet monituiset kerrat olen kuullut miten outoa Suomessa on tottua olemaan menemättä. Kun heillä on oman kulttuurinsa edustajia ystävinä niin he todella ovat joka ilta jossain ja kotona käydään vain nukkumassa.

      Lisään vielä, että nytkin kesällä grillibileitä on tarjolla oikeastaan joka illalle, jos vain suomalainen jaksaisi mennä. No minä en jaksa, enkä näin ollen ihan noin sosiaalisesta kumppanista haaveilekaan.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Lisään vielä, että nytkin kesällä grillibileitä on tarjolla oikeastaan joka illalle, jos vain suomalainen jaksaisi mennä. No minä en jaksa, enkä näin ollen ihan noin sosiaalisesta kumppanista haaveilekaan.

      Lisään vielä vähän ... itselläni on tuttavapiirissä myös useampi Latinalaisesta Amerikasta tullut mies ja onpa siellä sellaisiakin, joiden kanssa olisi molemminpuolista kiinnostusta. Vaan sen verran olen tilannetta seurannut, että tiedän ettei se toimisi pidemmän päälle. Toki sosiaalinen seura on elähdyttävää ja virkistävää ja näin kesäaikaan ja lomalla, mikäs on mennessä ja tehdessä. En mä kuitenkaan loputtomiin jaksaisi, kun joka ilta ollaan menossa johonkin ja ystäviä on kotona iltaa istumassa arkisinkin ilta kymmeneltä. Ja mä en oikeasti edes juuri liiottele.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Lisään vielä vähän ... itselläni on tuttavapiirissä myös useampi Latinalaisesta Amerikasta tullut mies ja onpa siellä sellaisiakin, joiden kanssa olisi molemminpuolista kiinnostusta. Vaan sen verran olen tilannetta seurannut, että tiedän ettei se toimisi pidemmän päälle. Toki sosiaalinen seura on elähdyttävää ja virkistävää ja näin kesäaikaan ja lomalla, mikäs on mennessä ja tehdessä. En mä kuitenkaan loputtomiin jaksaisi, kun joka ilta ollaan menossa johonkin ja ystäviä on kotona iltaa istumassa arkisinkin ilta kymmeneltä. Ja mä en oikeasti edes juuri liiottele.

      Ihmiset ovat toki helposti "omissa ryhmissään". Tämä se harmillinen puoli on omalla kohdalla ollut, kun ei ole päässyt "parempiin" porukoihin, koska niissä "normaalit" naiset yleensä liikkuu ainakin Suomessa, jossa naisten koulutus on korkealla tasolla.

      Otan esille tutkimuksen luokasta ja mausta.
      https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001725200.html

      "Keskiluokka harrastaa monipuolisesti, mutta karsastaa tosi-tv:tä, nyrkkeilyä ja moottoriurheilua, tuore väitöskirja paljastaa. Työväenluokka välttelee korkeakulttuuria ja on muutenkin passiivisempi."

      Esimerkiksi kirjallisuuden lukemiseen vaikuttaa lukutaito. Yliopistossa yleensä joutuu jonkin verran lukemaankin, joten lukutaito ei yleensä voi olla kohtuuttoman heikkoa, jos on selviytynyt yliopistosta.

      "Keskiluokkaiset, hyvin koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset pitävät kaikenlaisesta kulttuurista ja osallistuvat monenlaisiin kulttuuriharrasteisiin. Kahman mukaan huono-osaiset suhtautuvat puolestaan lähes kaikkeen kulttuuriin välinpitämättömästi."

      Kyllä, koska huono-osaisilla ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi aikaa ja energiaa, koska elämä on päivittäistä taistelua, jotta elämänlaatu olisi edes jollain tavoin tyydyttävää.

      Yhteenvetona pidän siis hyvin epätodennäköisenä onnistunutta parisuhdetta Suomessa ulkomaalaisen naisen kanssa, jolla koulutustaso on hyvin matala ja jos lukeminenkin on hyvin haasteellista.

      Pointti onkin se, että nainen olisi Suomessa suosittu myös "normaalien" suomalaisten naistenkin keskuudessa. Tämä vaan väistämättä edellyttää sitä, että on jotakin yhteistäkin "normaalien" suomalaisten naisten kanssa.

      https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4372577-tutkijat-ylisukupolvisen-huono-osaisuuden-torjumiseen-tarvitaan-laaja-valikoima-kohdennettuja-toimenpiteita

      Tuossakin on tärkeä huomata tuo käsite empatiakuilu ja että parempiosaisten voi olla vaikea eläytyä huonompi osaisten asemaan ja vielä nuo negatiiviset ennakkoasenteet toimeentulotuen saajia kohtaan.

      Ei ole toki välttämättä helppoa edes koulutetuilla Etelä_amerikkalaisilla Suomessa.
      https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/3fd7cc28-menestyvat-maahanmuuttajanaiset.pdf

      Tuosta sivulta 55 löytyy tarinoita omassa maassa koulutetuista Etelä-Amerikkalaisista naisista, joilla elämä todellakin muuttui Suomessa ja hyvinkin "nollasta" saattaa joutua aloittaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todennäköisempää selviytyminen kuitenkin on, jos on paljonkin kokemusta opiskelusta. On jotenkin kaukaa haettu ajatus, että äärimmäisen vähän kokemusta opiskelusta auttaisi jossain toisessa maassa merkittävästi kouluttautumaan.

      Vielä tällainenkin seikka: jos minä näen esimerkiksi pe-la iltana tummahiuksisen ja muutenkin ulkomaalaiselta näyttävän naisen kantasuomalaisten naisten porukassa, joka lisäksi vielä puhuu hyvin suomea, mun on yksinkertaisesti huomattavasti helpompi lähestyä, koska oletan, että nainen myös ymmärtää suomalaista kulttuuria ja jos jokin "pieni moka" tapahtuu, se tuskin on maailman loppu.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihmiset ovat toki helposti "omissa ryhmissään". Tämä se harmillinen puoli on omalla kohdalla ollut, kun ei ole päässyt "parempiin" porukoihin, koska niissä "normaalit" naiset yleensä liikkuu ainakin Suomessa, jossa naisten koulutus on korkealla tasolla.

      Otan esille tutkimuksen luokasta ja mausta.
      https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001725200.html

      "Keskiluokka harrastaa monipuolisesti, mutta karsastaa tosi-tv:tä, nyrkkeilyä ja moottoriurheilua, tuore väitöskirja paljastaa. Työväenluokka välttelee korkeakulttuuria ja on muutenkin passiivisempi."

      Esimerkiksi kirjallisuuden lukemiseen vaikuttaa lukutaito. Yliopistossa yleensä joutuu jonkin verran lukemaankin, joten lukutaito ei yleensä voi olla kohtuuttoman heikkoa, jos on selviytynyt yliopistosta.

      "Keskiluokkaiset, hyvin koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset pitävät kaikenlaisesta kulttuurista ja osallistuvat monenlaisiin kulttuuriharrasteisiin. Kahman mukaan huono-osaiset suhtautuvat puolestaan lähes kaikkeen kulttuuriin välinpitämättömästi."

      Kyllä, koska huono-osaisilla ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi aikaa ja energiaa, koska elämä on päivittäistä taistelua, jotta elämänlaatu olisi edes jollain tavoin tyydyttävää.

      Yhteenvetona pidän siis hyvin epätodennäköisenä onnistunutta parisuhdetta Suomessa ulkomaalaisen naisen kanssa, jolla koulutustaso on hyvin matala ja jos lukeminenkin on hyvin haasteellista.

      Pointti onkin se, että nainen olisi Suomessa suosittu myös "normaalien" suomalaisten naistenkin keskuudessa. Tämä vaan väistämättä edellyttää sitä, että on jotakin yhteistäkin "normaalien" suomalaisten naisten kanssa.

      https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4372577-tutkijat-ylisukupolvisen-huono-osaisuuden-torjumiseen-tarvitaan-laaja-valikoima-kohdennettuja-toimenpiteita

      Tuossakin on tärkeä huomata tuo käsite empatiakuilu ja että parempiosaisten voi olla vaikea eläytyä huonompi osaisten asemaan ja vielä nuo negatiiviset ennakkoasenteet toimeentulotuen saajia kohtaan.

      Ei ole toki välttämättä helppoa edes koulutetuilla Etelä_amerikkalaisilla Suomessa.
      https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/3fd7cc28-menestyvat-maahanmuuttajanaiset.pdf

      Tuosta sivulta 55 löytyy tarinoita omassa maassa koulutetuista Etelä-Amerikkalaisista naisista, joilla elämä todellakin muuttui Suomessa ja hyvinkin "nollasta" saattaa joutua aloittaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todennäköisempää selviytyminen kuitenkin on, jos on paljonkin kokemusta opiskelusta. On jotenkin kaukaa haettu ajatus, että äärimmäisen vähän kokemusta opiskelusta auttaisi jossain toisessa maassa merkittävästi kouluttautumaan.

      Vielä tällainenkin seikka: jos minä näen esimerkiksi pe-la iltana tummahiuksisen ja muutenkin ulkomaalaiselta näyttävän naisen kantasuomalaisten naisten porukassa, joka lisäksi vielä puhuu hyvin suomea, mun on yksinkertaisesti huomattavasti helpompi lähestyä, koska oletan, että nainen myös ymmärtää suomalaista kulttuuria ja jos jokin "pieni moka" tapahtuu, se tuskin on maailman loppu.

      "Tuossakin on tärkeä huomata tuo käsite empatiakuilu ja että parempiosaisten voi olla vaikea eläytyä huonompi osaisten asemaan ja vielä nuo negatiiviset ennakkoasenteet toimeentulotuen saajia kohtaan."

      Kyse ei ole välttämättä empatiakuilusta vaan kyse voi olla myös tietoisesta irtiotosta tiettyyn elämäntyyliin. Olen itse hyvin vaatimattomista oloista kotoisin mutta kouluttautunut aika pitkälle. Tunnen empatiaa ihmisiä kohtaan, joiden kaikki aika menee elämästä selviämiseen. En kuitenkaan halua viettää kaikkea aikaani sellaisten ihmisten kanssa. Sellainen elämäntyyli on elämän haaskaamista varsinkin nykyajan Suomessa, jossa kouluttautuminen on ilmaista.

      Enpä toisaalta koe keskiluokkaistakaan elämäntyyliä täysin omakseni. Kiinnostus ympäröivään maailmaan ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat sen positiiviset puolet, mutta laumasieluisuus ja statuksen tavoittelu hinnalla millä hyvänsä lähinnä naurattavat.

      Parasta tällaisessa tilanteessa on vain kerätä ympärilleen kirjava piiri ihmisistä, joilla on suurin piirtein samanlaiset arvot kuin itsellä. En koe pystyväni antamaan paljoakaan henkilölle, jonka elämä kuluu vain selviämiseen. Sellainen henkilö ei myöskään voi antaa minulle juuri mitään. Kanssakäyminen ei siis antaisi kummallekaan kovinkaan paljon. Ei se silti empatian puutetta ainakaan minun osaltani ole, vaan enemmänkin halua tehdä elämästäni itseni näköinen.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Tuossakin on tärkeä huomata tuo käsite empatiakuilu ja että parempiosaisten voi olla vaikea eläytyä huonompi osaisten asemaan ja vielä nuo negatiiviset ennakkoasenteet toimeentulotuen saajia kohtaan."

      Kyse ei ole välttämättä empatiakuilusta vaan kyse voi olla myös tietoisesta irtiotosta tiettyyn elämäntyyliin. Olen itse hyvin vaatimattomista oloista kotoisin mutta kouluttautunut aika pitkälle. Tunnen empatiaa ihmisiä kohtaan, joiden kaikki aika menee elämästä selviämiseen. En kuitenkaan halua viettää kaikkea aikaani sellaisten ihmisten kanssa. Sellainen elämäntyyli on elämän haaskaamista varsinkin nykyajan Suomessa, jossa kouluttautuminen on ilmaista.

      Enpä toisaalta koe keskiluokkaistakaan elämäntyyliä täysin omakseni. Kiinnostus ympäröivään maailmaan ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat sen positiiviset puolet, mutta laumasieluisuus ja statuksen tavoittelu hinnalla millä hyvänsä lähinnä naurattavat.

      Parasta tällaisessa tilanteessa on vain kerätä ympärilleen kirjava piiri ihmisistä, joilla on suurin piirtein samanlaiset arvot kuin itsellä. En koe pystyväni antamaan paljoakaan henkilölle, jonka elämä kuluu vain selviämiseen. Sellainen henkilö ei myöskään voi antaa minulle juuri mitään. Kanssakäyminen ei siis antaisi kummallekaan kovinkaan paljon. Ei se silti empatian puutetta ainakaan minun osaltani ole, vaan enemmänkin halua tehdä elämästäni itseni näköinen.

      Sivusta...

      Tämä!

      Elin täysi-ikäisyyteen asti alueella, jossa asuvat ihmiset olivat pääasiassa matalasti koulutettuja ja/ tai matalapalkka-aloilla. Oli paljon kaupungin vuokrakämppiä, joissa asui paljon huono-osaisia ja mielenterveysongelmaisia.
      Totta kai sekaan mahtui myös ihan keskiluokkaisia perheitä ja hyväosaisiakin, mutta tuli siis hyvinkin läheltä seurattua vähempiosaisten ihmisten jokapäiväistä elämää.

      Tiesin aina etten halua jäädä kotiseudulle ja elää sellaista elämää. Muutin muualle ja kouluttauduin, kuten jokainen voi Suomessa tehdä.
      Olen myös ihan tarkoituksella ottanut etäisyyttä niihin lapsuuden tuttaviin, jotka valitsivat erilaisen elämänpolun. Ei minulla ole heidän kanssaan juurikaan mitään yhteistä, aikuisiällä yhdistäväksi tekijäksi ei itselle riitä vain se, että oltiin samoilla luokilla ala-asteella.

      Ei minulla toisaalta riitä empatiaa ihan kaikille vähempiosaisille - jotkut kun tarkoituksella valitsevat jättäytyä opiskelujen ja työelämän ulkopuolelle.
      Tietenkin symppaan sitä että vaatimattomista oloista voi olla työläämpi ponnistaa liikkeelle, mutta itsekin siinä onnistuin, joten laiskureille empatiani ei riitä.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Tuossakin on tärkeä huomata tuo käsite empatiakuilu ja että parempiosaisten voi olla vaikea eläytyä huonompi osaisten asemaan ja vielä nuo negatiiviset ennakkoasenteet toimeentulotuen saajia kohtaan."

      Kyse ei ole välttämättä empatiakuilusta vaan kyse voi olla myös tietoisesta irtiotosta tiettyyn elämäntyyliin. Olen itse hyvin vaatimattomista oloista kotoisin mutta kouluttautunut aika pitkälle. Tunnen empatiaa ihmisiä kohtaan, joiden kaikki aika menee elämästä selviämiseen. En kuitenkaan halua viettää kaikkea aikaani sellaisten ihmisten kanssa. Sellainen elämäntyyli on elämän haaskaamista varsinkin nykyajan Suomessa, jossa kouluttautuminen on ilmaista.

      Enpä toisaalta koe keskiluokkaistakaan elämäntyyliä täysin omakseni. Kiinnostus ympäröivään maailmaan ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat sen positiiviset puolet, mutta laumasieluisuus ja statuksen tavoittelu hinnalla millä hyvänsä lähinnä naurattavat.

      Parasta tällaisessa tilanteessa on vain kerätä ympärilleen kirjava piiri ihmisistä, joilla on suurin piirtein samanlaiset arvot kuin itsellä. En koe pystyväni antamaan paljoakaan henkilölle, jonka elämä kuluu vain selviämiseen. Sellainen henkilö ei myöskään voi antaa minulle juuri mitään. Kanssakäyminen ei siis antaisi kummallekaan kovinkaan paljon. Ei se silti empatian puutetta ainakaan minun osaltani ole, vaan enemmänkin halua tehdä elämästäni itseni näköinen.

      "Sellainen elämäntyyli on elämän haaskaamista varsinkin nykyajan Suomessa, jossa kouluttautuminen on ilmaista."

      Kouluttautuminen ei ole missään maassa ilmaista kun tarkemmin asiaa ajattelee. Opiskelemaan pääseminen kun ei ole edes Suomessa vähimmässäkään määrin itsestään selvyys tai se, että kaikilla olisi ylipäätään samat mahdollisuudet samaan koulutukseen.

      "Parasta tällaisessa tilanteessa on vain kerätä ympärilleen kirjava piiri ihmisistä, joilla on suurin piirtein samanlaiset arvot kuin itsellä. "

      On vaan realismia, että huono-osaisella tämä on vaikeampaa kuin keskiluokkaisella. Esimerkiksi työttömyys, kaverit jättää, parisuhteet epäonnistuu, vieläpä kaikki samanaikaisesti tai lyhyessä ajassa, sitä voi olla niin perinpohjin hakattu, että energia on aika vähissä tutustumisten suhteen.

      Ihmiset ratkaisevat tämänkin tilanteen eri tavoin, joillakin kuvioon saattaa tulla alkoholi, joillakin pakonomainen pornon katselu, kuten omalla kohdalla kävi, josta irti taistelu on ollut varmaankin kovin haaste elämässä.

      Sitten vielä tämä, kun monta tappiota elämässä lyhyen ajan sisällä aiheuttaa helposti vähintään masennusta, samoin myös vihaa ja katkeruutta ja sitä miettii, kuka on "syyllinen" tähän kaikkeeen. Joku voi siinä vihassa ja katkeruudessa ryhtyä johonkin laittomaan tekoon. Eikös esimerkiksi Suomessa henkirikoksissa tekijä ole yleensä työtön, yksin asuva, alkoholisoitunut mies. Tiedän, että ei sais koskaan alkaa yleistää, koska on vaikka millä mitalla ihmisiä, jotka selviävät hankalistakin tilanteista elämässä, kuten itselin olen. Ymmärrän kuitenkin sen hakatun olon, joka seuraa, kun menettää lyhyen ajan sisällä monia tärkeitä asioita. Silloin, kun eämässä tapahtuu isot tappiot, uusiin ihmisiin tutustuminen helposti vaikeutuu, tutustui sitä sitten "menestyneisiin" tai "saman tasoisiin".

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Sellainen elämäntyyli on elämän haaskaamista varsinkin nykyajan Suomessa, jossa kouluttautuminen on ilmaista."

      Kouluttautuminen ei ole missään maassa ilmaista kun tarkemmin asiaa ajattelee. Opiskelemaan pääseminen kun ei ole edes Suomessa vähimmässäkään määrin itsestään selvyys tai se, että kaikilla olisi ylipäätään samat mahdollisuudet samaan koulutukseen.

      "Parasta tällaisessa tilanteessa on vain kerätä ympärilleen kirjava piiri ihmisistä, joilla on suurin piirtein samanlaiset arvot kuin itsellä. "

      On vaan realismia, että huono-osaisella tämä on vaikeampaa kuin keskiluokkaisella. Esimerkiksi työttömyys, kaverit jättää, parisuhteet epäonnistuu, vieläpä kaikki samanaikaisesti tai lyhyessä ajassa, sitä voi olla niin perinpohjin hakattu, että energia on aika vähissä tutustumisten suhteen.

      Ihmiset ratkaisevat tämänkin tilanteen eri tavoin, joillakin kuvioon saattaa tulla alkoholi, joillakin pakonomainen pornon katselu, kuten omalla kohdalla kävi, josta irti taistelu on ollut varmaankin kovin haaste elämässä.

      Sitten vielä tämä, kun monta tappiota elämässä lyhyen ajan sisällä aiheuttaa helposti vähintään masennusta, samoin myös vihaa ja katkeruutta ja sitä miettii, kuka on "syyllinen" tähän kaikkeeen. Joku voi siinä vihassa ja katkeruudessa ryhtyä johonkin laittomaan tekoon. Eikös esimerkiksi Suomessa henkirikoksissa tekijä ole yleensä työtön, yksin asuva, alkoholisoitunut mies. Tiedän, että ei sais koskaan alkaa yleistää, koska on vaikka millä mitalla ihmisiä, jotka selviävät hankalistakin tilanteista elämässä, kuten itselin olen. Ymmärrän kuitenkin sen hakatun olon, joka seuraa, kun menettää lyhyen ajan sisällä monia tärkeitä asioita. Silloin, kun eämässä tapahtuu isot tappiot, uusiin ihmisiin tutustuminen helposti vaikeutuu, tutustui sitä sitten "menestyneisiin" tai "saman tasoisiin".

      "Kouluttautuminen ei ole missään maassa ilmaista kun tarkemmin asiaa ajattelee."

      Ei tarvitse viilata pilkkua. En tarkoittanut koulutuksen kustannuksia yhteiskunnalle vaan ainoastaan yksilölle, ja yksilöistäkin puhuttaessa ainoastaan välittömiä taloudellisia kustannuksia.

      Mutta käsittääkseni olemme samaa mieltä sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuudesta eli siitä, että syntyäkseen ihmissuhde tarvitsee asetelman, jossa molemmat saavat suhteesta jotain. Vihainen, katkeroitunut ja masentunut henkilö on valinnan edessä: jatkaako samoissa mielenmaisemissa ja etsiikö siihen sopivaa seuraa vai muuttaako ajatteluaan ja etsiikö muuttuneeseen ajatteluunsa sopivaa seuraa. On olemassa myös ihmisiä, jotka viihtyvät aivan yksin. Se heille sallittakoon.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kouluttautuminen ei ole missään maassa ilmaista kun tarkemmin asiaa ajattelee."

      Ei tarvitse viilata pilkkua. En tarkoittanut koulutuksen kustannuksia yhteiskunnalle vaan ainoastaan yksilölle, ja yksilöistäkin puhuttaessa ainoastaan välittömiä taloudellisia kustannuksia.

      Mutta käsittääkseni olemme samaa mieltä sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuudesta eli siitä, että syntyäkseen ihmissuhde tarvitsee asetelman, jossa molemmat saavat suhteesta jotain. Vihainen, katkeroitunut ja masentunut henkilö on valinnan edessä: jatkaako samoissa mielenmaisemissa ja etsiikö siihen sopivaa seuraa vai muuttaako ajatteluaan ja etsiikö muuttuneeseen ajatteluunsa sopivaa seuraa. On olemassa myös ihmisiä, jotka viihtyvät aivan yksin. Se heille sallittakoon.

      "Mutta käsittääkseni olemme samaa mieltä sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuudesta eli siitä, että syntyäkseen ihmissuhde tarvitsee asetelman, jossa molemmat saavat suhteesta jotain. "

      Kyllä ja tässä nimenomaan samantyyppinen koulutus on avuksi. Tätähän ollaan tutkittu parisuhteiden osalta. Tämän takia pohdintani ei siis ole missään tapauksessa turhia, miten löytäisin ulkomailta koulutetun naisen. Itsellä toki voisi olla enemmän koulutusta, koska siitä on enemmän miehelle apua olla naista vähän koulutetumpi. Tiedän, että tämä ajatus ärsyttää joitakin naisia, mutta realismi on realismia ja ihmiset yleensä käyttäytyvät tietyllä tavalla, halusimme sitä tai emme. Lopputulokset vaan on mitä on. On mulla toki enemmän koulutusta kuin toinen aste. Sitä en toki tiedä, kuinka monelle korkeasti koulutetulle Etelä-Amerikkalaiselle naiselle se riittää.

      "Vihainen, katkeroitunut ja masentunut henkilö on valinnan edessä: jatkaako samoissa mielenmaisemissa ja etsiikö siihen sopivaa seuraa vai muuttaako ajatteluaan ja etsiikö muuttuneeseen ajatteluunsa sopivaa seuraa. On olemassa myös ihmisiä, jotka viihtyvät aivan yksin. Se heille sallittakoon."

      Itseasiassa täysin valinnan edessä ei silloin olla, kun nämä tappiot sattuvat elämässä. Se masennus ja viha, kun yksinkertaisesti vaan tulee jos on tullakseen. Mulla itsellä on mennyt aikaisemmin suhteellisen "normaalisti" elämä: opiskelin ja töitäkin tein. Elämä on kuitenkin arvaamatonta ja sanoisin että on täysin mahdotonta ennakoida kaikkea mahdollista tulevaa ja siitä seuraavaa masennusta. Se myös kestää jonkin aikaa ja silloin toki voi olla pienempi paha, että on yksin jonkin aikaa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Mutta käsittääkseni olemme samaa mieltä sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuudesta eli siitä, että syntyäkseen ihmissuhde tarvitsee asetelman, jossa molemmat saavat suhteesta jotain. "

      Kyllä ja tässä nimenomaan samantyyppinen koulutus on avuksi. Tätähän ollaan tutkittu parisuhteiden osalta. Tämän takia pohdintani ei siis ole missään tapauksessa turhia, miten löytäisin ulkomailta koulutetun naisen. Itsellä toki voisi olla enemmän koulutusta, koska siitä on enemmän miehelle apua olla naista vähän koulutetumpi. Tiedän, että tämä ajatus ärsyttää joitakin naisia, mutta realismi on realismia ja ihmiset yleensä käyttäytyvät tietyllä tavalla, halusimme sitä tai emme. Lopputulokset vaan on mitä on. On mulla toki enemmän koulutusta kuin toinen aste. Sitä en toki tiedä, kuinka monelle korkeasti koulutetulle Etelä-Amerikkalaiselle naiselle se riittää.

      "Vihainen, katkeroitunut ja masentunut henkilö on valinnan edessä: jatkaako samoissa mielenmaisemissa ja etsiikö siihen sopivaa seuraa vai muuttaako ajatteluaan ja etsiikö muuttuneeseen ajatteluunsa sopivaa seuraa. On olemassa myös ihmisiä, jotka viihtyvät aivan yksin. Se heille sallittakoon."

      Itseasiassa täysin valinnan edessä ei silloin olla, kun nämä tappiot sattuvat elämässä. Se masennus ja viha, kun yksinkertaisesti vaan tulee jos on tullakseen. Mulla itsellä on mennyt aikaisemmin suhteellisen "normaalisti" elämä: opiskelin ja töitäkin tein. Elämä on kuitenkin arvaamatonta ja sanoisin että on täysin mahdotonta ennakoida kaikkea mahdollista tulevaa ja siitä seuraavaa masennusta. Se myös kestää jonkin aikaa ja silloin toki voi olla pienempi paha, että on yksin jonkin aikaa.

      "Se masennus ja viha, kun yksinkertaisesti vaan tulee jos on tullakseen."

      Tämän minä kyllä uskon, vaikka ihan täysin ymmärtämään en sitä pysty. Useimpien ihmisten ensimmäinen reaktio asioihin ja tapahtumiin taitaa olla tunnepitoinen. Minä päätän ensin, miten suhtaudun asiaan, ja tunne tulee sitten sen ajattelun mukaisena. Tämä ei taida olla yleistä, mutta se estää minua täysin ymmärtämästä ihmisiä, joilla tunteet määrittävät ajattelua ja sitä kautta käytöstä ja muuta elämää.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Mutta käsittääkseni olemme samaa mieltä sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuudesta eli siitä, että syntyäkseen ihmissuhde tarvitsee asetelman, jossa molemmat saavat suhteesta jotain. "

      Kyllä ja tässä nimenomaan samantyyppinen koulutus on avuksi. Tätähän ollaan tutkittu parisuhteiden osalta. Tämän takia pohdintani ei siis ole missään tapauksessa turhia, miten löytäisin ulkomailta koulutetun naisen. Itsellä toki voisi olla enemmän koulutusta, koska siitä on enemmän miehelle apua olla naista vähän koulutetumpi. Tiedän, että tämä ajatus ärsyttää joitakin naisia, mutta realismi on realismia ja ihmiset yleensä käyttäytyvät tietyllä tavalla, halusimme sitä tai emme. Lopputulokset vaan on mitä on. On mulla toki enemmän koulutusta kuin toinen aste. Sitä en toki tiedä, kuinka monelle korkeasti koulutetulle Etelä-Amerikkalaiselle naiselle se riittää.

      "Vihainen, katkeroitunut ja masentunut henkilö on valinnan edessä: jatkaako samoissa mielenmaisemissa ja etsiikö siihen sopivaa seuraa vai muuttaako ajatteluaan ja etsiikö muuttuneeseen ajatteluunsa sopivaa seuraa. On olemassa myös ihmisiä, jotka viihtyvät aivan yksin. Se heille sallittakoon."

      Itseasiassa täysin valinnan edessä ei silloin olla, kun nämä tappiot sattuvat elämässä. Se masennus ja viha, kun yksinkertaisesti vaan tulee jos on tullakseen. Mulla itsellä on mennyt aikaisemmin suhteellisen "normaalisti" elämä: opiskelin ja töitäkin tein. Elämä on kuitenkin arvaamatonta ja sanoisin että on täysin mahdotonta ennakoida kaikkea mahdollista tulevaa ja siitä seuraavaa masennusta. Se myös kestää jonkin aikaa ja silloin toki voi olla pienempi paha, että on yksin jonkin aikaa.

      Niille korkeakoulutetuille latinoleideille riittää kyllä ottajia. Kaltaisesi sosiaalisesti äärimmäisen kömpelö suomipoika ei siinä skabassa pärjää. Huomaamme kyllä että tämä fakta harmittaa sinua, mutta kuten itse totesit: realismi on realismia.

      Mitä enemmän tänne sivuille näitä juttujasi kirjoittelet, sitä selkeämmin lukijat ymmärtävät miksi sulla on parisuhdemarkkinoilla vaikeaa. Sun tilanne ei kuitenkaan täällä palstoilla jankuttaessa miksikään muutu.

      Nää sun jutut on nyt kuultu. Ei kukaan jaksa enää yhtäkään ketjua sulta tästä samasta pitkäveteisestä aiheesta.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niille korkeakoulutetuille latinoleideille riittää kyllä ottajia. Kaltaisesi sosiaalisesti äärimmäisen kömpelö suomipoika ei siinä skabassa pärjää. Huomaamme kyllä että tämä fakta harmittaa sinua, mutta kuten itse totesit: realismi on realismia.

      Mitä enemmän tänne sivuille näitä juttujasi kirjoittelet, sitä selkeämmin lukijat ymmärtävät miksi sulla on parisuhdemarkkinoilla vaikeaa. Sun tilanne ei kuitenkaan täällä palstoilla jankuttaessa miksikään muutu.

      Nää sun jutut on nyt kuultu. Ei kukaan jaksa enää yhtäkään ketjua sulta tästä samasta pitkäveteisestä aiheesta.

      No höh. Vähän tyly olet nyt. Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia ja sillä sipulikupoli. On kaikkien etu, että he viihtyvät täällä. Keinoista voidaan tietysti aina keskustella. Melko yleismaailmallinen mieltymys taitaa olla, että naiset arvostavat kohteliaita, ystävällisiä ja siistejä miehiä. Näiden kotimaasta riippumatta. Kaikki sen päälle tulevat toiveet ja vaatimukset ovat sitten naiskohtaisia. 😁

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Se masennus ja viha, kun yksinkertaisesti vaan tulee jos on tullakseen."

      Tämän minä kyllä uskon, vaikka ihan täysin ymmärtämään en sitä pysty. Useimpien ihmisten ensimmäinen reaktio asioihin ja tapahtumiin taitaa olla tunnepitoinen. Minä päätän ensin, miten suhtaudun asiaan, ja tunne tulee sitten sen ajattelun mukaisena. Tämä ei taida olla yleistä, mutta se estää minua täysin ymmärtämästä ihmisiä, joilla tunteet määrittävät ajattelua ja sitä kautta käytöstä ja muuta elämää.

      Eiköhän tuo pornoriippuvuus, josta olen vuosia kärsinyt, ole enemmän tunteella toimimista. Vieläkin joudun taistelee, vaikka olenkin onnistunut jo huomattavasti vähentää.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eiköhän tuo pornoriippuvuus, josta olen vuosia kärsinyt, ole enemmän tunteella toimimista. Vieläkin joudun taistelee, vaikka olenkin onnistunut jo huomattavasti vähentää.

      Jokaisella on joitain asioita, joiden kanssa joutuu taistelemaan, tunnesyistä tai muista syistä. Itse olen tehnyt paljon työtä päästäkseni irti perfektionismista. Vaikka siihen johtava toiminta tuntuu mukavalta, olen ymmärtänyt, ettei perfektionismi auta minua saavuttamaan tavoitteitani. Välillä on hyvin, hyvin vaikeaa olla olematta perfektionistinen, mutta osaan nykyään hillitä itseni melko hyvin.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jokaisella on joitain asioita, joiden kanssa joutuu taistelemaan, tunnesyistä tai muista syistä. Itse olen tehnyt paljon työtä päästäkseni irti perfektionismista. Vaikka siihen johtava toiminta tuntuu mukavalta, olen ymmärtänyt, ettei perfektionismi auta minua saavuttamaan tavoitteitani. Välillä on hyvin, hyvin vaikeaa olla olematta perfektionistinen, mutta osaan nykyään hillitä itseni melko hyvin.

      Kyllä sitä perfektionismia mullakin on. Väittäisin, että televisio-ohjelmilla saattaa olla osittain vaikutusta, kun jokapuolella näkee helposti vain kauniita ja komeita ihmisiä. Tämän takia esimerkiksi omaan vartaloon saattaa olla aina tyytymätön. Tämä koskee varmasti molempia sukupuolia. Tämä ei rajoitu todellakaan vain Suomeen.

      Kyllähän esimerkiksi uutisissakin voi nähdä kadehdittavan kauniita toimittajiakin, joilla yleensä on vielä korkea koulutus.

      Tuotakin naistoimittajaa katsellessa tulee lähinnä mieleen, kuinka "täydellinen" pitäisi itse olla, että riittäisi.
      https://www.youtube.com/watch?v=DlZ8wSLez0Q

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      No höh. Vähän tyly olet nyt. Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia ja sillä sipulikupoli. On kaikkien etu, että he viihtyvät täällä. Keinoista voidaan tietysti aina keskustella. Melko yleismaailmallinen mieltymys taitaa olla, että naiset arvostavat kohteliaita, ystävällisiä ja siistejä miehiä. Näiden kotimaasta riippumatta. Kaikki sen päälle tulevat toiveet ja vaatimukset ovat sitten naiskohtaisia. 😁

      Sääli jos koet realismin tylyytenä.

      Fakta se kuitenkin on, ettei kaltaisesi epätoivoinen ja omituinen hiihtäjä onnistu yhtäkään kaunista ja korkeakoulutettua latinaa itselleen iskemään. Sun kertomuksista huomaa ettet osaa lähestyä naisia luontevasti.
      Yliajattelet ja ylianalysoit ja pilaat sillä ne vähäisetkin mahkusi.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sääli jos koet realismin tylyytenä.

      Fakta se kuitenkin on, ettei kaltaisesi epätoivoinen ja omituinen hiihtäjä onnistu yhtäkään kaunista ja korkeakoulutettua latinaa itselleen iskemään. Sun kertomuksista huomaa ettet osaa lähestyä naisia luontevasti.
      Yliajattelet ja ylianalysoit ja pilaat sillä ne vähäisetkin mahkusi.

      Täytyy muuten huomauttaa, että ei ollut mun kommentti.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sivusta...

      Tämä!

      Elin täysi-ikäisyyteen asti alueella, jossa asuvat ihmiset olivat pääasiassa matalasti koulutettuja ja/ tai matalapalkka-aloilla. Oli paljon kaupungin vuokrakämppiä, joissa asui paljon huono-osaisia ja mielenterveysongelmaisia.
      Totta kai sekaan mahtui myös ihan keskiluokkaisia perheitä ja hyväosaisiakin, mutta tuli siis hyvinkin läheltä seurattua vähempiosaisten ihmisten jokapäiväistä elämää.

      Tiesin aina etten halua jäädä kotiseudulle ja elää sellaista elämää. Muutin muualle ja kouluttauduin, kuten jokainen voi Suomessa tehdä.
      Olen myös ihan tarkoituksella ottanut etäisyyttä niihin lapsuuden tuttaviin, jotka valitsivat erilaisen elämänpolun. Ei minulla ole heidän kanssaan juurikaan mitään yhteistä, aikuisiällä yhdistäväksi tekijäksi ei itselle riitä vain se, että oltiin samoilla luokilla ala-asteella.

      Ei minulla toisaalta riitä empatiaa ihan kaikille vähempiosaisille - jotkut kun tarkoituksella valitsevat jättäytyä opiskelujen ja työelämän ulkopuolelle.
      Tietenkin symppaan sitä että vaatimattomista oloista voi olla työläämpi ponnistaa liikkeelle, mutta itsekin siinä onnistuin, joten laiskureille empatiani ei riitä.

      Huono-osaisuuden kenttä on hyvin kompleksinen. Tuossa mielenkiintoisia näkemyksiä sosiologian professori Juho Saarelta.
      https://yle.fi/uutiset/3-7757674

      "Saari sanoo, että Suomessa heikoimmassa asemassa ovat laitosväestö, oikeuspsykiatrian potilaat ja pitkäaikaiset vangit. Sen jälkeen tulevat asunnottomat, joita Suomessa on hänen mukaansa noin 20 000."

      Ja tuo: "Huono-osaisten parasta porukkaa nähdään leipäjonoissa, diakonien vastaanotoilla ja erityispalveluiden piirissä. Yhteiskunta on toimiva siinä mielessä, että palvelujärjestelmä on suhteellisen hyvä päihdeongelmaisille, mielenterveyskuntoutujille ja asunnottomille. 2000-luvulla on tehty hyvää työtä sillä saralla."

      Tuo mielenterveyskuntoutujat on hyvin haasteellinen kysymys, koska tämä ryhmä joutuu helposti elämään jatkuvan stigman alla.
      https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007318618.html

      Heitä ei haluta helposti naapuriksi.

      Kerroit, että elit alueella, joissa näin vähempiosaisia ja myös mielenterveysongelmaisia. Tiesit, että et halua jäädä kotiseudulle.

      Toki olet tässä realisti, että vaatimattomista oloista voi olla vaikeampaa ponnistella menetykseen. Kun itse onnistuit, laiskoille ei empatia riitä.

      Tämä se juuri on, jos on työtön, eikä ole opiskelupaikkaa. Joutuu vaivaamaan enemmän päätä, miten tämän kaiken tuo esille. On hyvä muistaa, että tämäkin on vielä lisää kuormaa kaiken muun lisäksi.

      Kun tarkastellaan tuossa aloituksessa tuota tutkimusta, jossa on luku Työttömyys ja työvoiman ulkopuolella olevat, ei tämä nyt niin mukavaakaan luettavaa ole, jos tarkastellaan syitä, miksi esimerkiksi suomalainen mies on ei-työllinen.

      Laiskuudenkin käsite on monimutkainen. Ymmärrän toki, että moni saattaa ajatella, että laiskoille ei empatiaa.
      https://yle.fi/uutiset/3-8750908

      "Mitä kauempaa köyhää katsot, sitä laiskemmalta se näyttää"

      Tärkeetä myös tuokin: "Köyhyyttä pitkään tutkinut professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta pitää selvänä pitkäaikaistyöttömyyden kasvua."

      Tuo sosiaalisen etäisyydenkin käsite, kun yhteiskunnan huipulla ei ole kokemusta löyhyydestä ja pitkäaikaistyöttömyydestä.

      Tuo, että pitkäaikaistyöttömissä on erilaisia ihmisiä. Tuttuja ovat myös nämä, joiden toimintakyky on rajoittunut ja mielenterveyden ongelmat. Juuri tämä ongelma, josta puhuin, eli resursseja menee myös siihen, miten tuoda erilaiset ongelmat esille.

      Hyvin tärkeä huomio myös tuo, jos jotkut pitää koulutusta Suomessa itsestään selvyytenä: "Osalla on mahdollista päästä koulutukseen, kuntoutukseen tai työharjoitteluun, mutta läheskään kaikki pitkäaikaistyöttömät eivät pääse näihin palveluihin tai eivät pysty niitä hyödyntämään."

      Äänestä

    Suomi on pullollaan korkeakoulutettuja suomalaisiakin naisia, jotka eivät meinaa työllistyä koulutustaan vastaavalle alalle.
    Mitenkä aattelit että maan kieltä osaamattomat työllistyisi yhtäkkiä yhtä korkealle koulutettuja kantiksia paremmin?

    Suomessa on jo nyt opiskelemassa korkeakouluissa sekä töitä tekemässä muualta muuttaneita naisia.
    Heillä vaan tuntuu olevan suominaisiakin korkeammat standardit parinhaussa. Ei siis kannata elätellä ruusunpunaisia unelmia sen suhteen, että ulkomaalaisnaiset huolisivat niitä miehiä, joita kantiksetkaan eivät halua katsella.

    Tietyistä maista saa ostettua itselleen hetkeksi vaimon, kun haluavat päästä Kela Goldiin kansalaisuuden myötä käsiksi. Jos ei haittaa olla pari vuotta kulissiaviomies, niin sitten varmasti löytyy äkkiäkin toviksi rouva käsipuoleen.

    Äänestä

    • Siis nimenomaan tämä. Suomessa kouluttautuneilla ja suomalaisesta koulusta valmistuneillakin ulkolaisilla on valtavia ongelmia työllistyä Suomen työmarkkinoille. Valtaosa menee lähialueille, Ruotsiin, Saksaan, jne. sillä Suomesta ei töitä tipu. He eivät siis lähde kotiinsa vaan ovat aikeissa myös työllistyä tänne, mutta sepäs ei todellakaan ole helppoa. Miten ulkomailta, ulkolaisella tutkinnolla ja täysin vailla kielitaitoa tuleva työllistyisi lähtökohtaisesti paremmin kuin Suomessa vuosia oleskellut, opiskellut ja valmistunut, jolle on jopa oman alan opintojen ohessa opetettu jo kieltäkin?

      Äänestä

    Koita nyt jo tajuta, että niitä työllistyneitä sinkkuja lattarinaisia on jo tässä maassa vaikka kuinka. Vaan kun ei teille suomimiehille kelpaa, vaikka he kuinka juuri suomalaista yrittävät etsiä. Sopii kysyä miksi ei kelpaa? Minusta on outoa valittaa ja vinkua, että pitää saada lisää, kun ei kuitenkaan jo tarjollakin olevat kelpaa.

    Äänestä

    • Tiedän ja on tullut myös vastaankin. Olen yrittänyt myös jatkoa, kun yhteystiedot ollaan vaihdettu, mutta ei.

      Suomessa kuitenkin käytännössä törmää todennäköisimmin suomalaiseen naiseen, jos menet suureen kaupunkiin etsimään naista.

      Eri asia, jos olisi paljon kavereita ja joku kaveri tuntisi. Kyllähän ihmiset pariutuvat yhteisten tuttujen kautta, mutta tämä ei koske kaikkia miehiä. Joillakin miehillä, kun niitä kavereitakaan ei juurikaan ole, kun ovat kaikki jo ehtineet pariutua.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tiedän ja on tullut myös vastaankin. Olen yrittänyt myös jatkoa, kun yhteystiedot ollaan vaihdettu, mutta ei.

      Suomessa kuitenkin käytännössä törmää todennäköisimmin suomalaiseen naiseen, jos menet suureen kaupunkiin etsimään naista.

      Eri asia, jos olisi paljon kavereita ja joku kaveri tuntisi. Kyllähän ihmiset pariutuvat yhteisten tuttujen kautta, mutta tämä ei koske kaikkia miehiä. Joillakin miehillä, kun niitä kavereitakaan ei juurikaan ole, kun ovat kaikki jo ehtineet pariutua.

      Vaan et sinä yhtään sen todennäköisemmin löydä ulkomailta sitä kaunista ja korkeasti koulutettua, joka tahtoo tulla Suomeen. Miksi haluaisi? Varsin usein se korkea koulutus on paljon hyödyllisempi kotimaassa tai ehkä naapurimaissa kuin toisella puolella maapalloa. Korkeasti koulutetulle latinolle on maailmassa huomattavasti paljon helpompiakin paikkoja elää kuin Suomi. Sellaista ihmettä joudut siis maailmaltakin etsimään. Todennäköisempää on löytää heitä, jotka sanovat "muuta tänne" tai haluavat esim. Yhdysvaltoihin. Teet niin tai näin niin aina todennäköisyydet ovat sinua vastaan.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Vaan et sinä yhtään sen todennäköisemmin löydä ulkomailta sitä kaunista ja korkeasti koulutettua, joka tahtoo tulla Suomeen. Miksi haluaisi? Varsin usein se korkea koulutus on paljon hyödyllisempi kotimaassa tai ehkä naapurimaissa kuin toisella puolella maapalloa. Korkeasti koulutetulle latinolle on maailmassa huomattavasti paljon helpompiakin paikkoja elää kuin Suomi. Sellaista ihmettä joudut siis maailmaltakin etsimään. Todennäköisempää on löytää heitä, jotka sanovat "muuta tänne" tai haluavat esim. Yhdysvaltoihin. Teet niin tai näin niin aina todennäköisyydet ovat sinua vastaan.

      Pariutuminen ja parisuhde ovat monimutkainen kokonaisuus. Parisuhteeseen ei tietenkään voi päästä, jos ei osaa pariutua.

      Kokemusta on vaikka kuinka monta vuotta kiertelystä suurissa kaupungeissa pe-la iltaisin, kun ihmiset ehkä todennäköisimmin ovat liikkeellä kumppanin etsimiselle.

      Sitä tekee aloitteita, saa pakkeja. Alussa asiat tahtovat mennä vähän kömpelösti, jos on ollut niitä yksinäisiä poikia, joilla ei paljoa kavereita ja jotka eivät liikkuneet peruskouluaikoina niissä porukoissa, joissa oli tyttöjäkin.

      Tekemällä kuitenkin oppii ja toki Suomessa on paljon ulkomaalaisia, joten ei ole mitenkään epätodennäköistä törmätä erityisesti suurissa kaupungeissa.

      Vähitellen lukuisten yritysten ja epäonnistumisten kautta muodostuu jokseenkin tietynlainen kuva, millaisia naisia kannattaa lähestyä ja milloin kannattaa yksinkertaisesti antaa olla.

      Koska olen tätä "kovaa työtä" tehnyt suurimmaksi osaksi Suomessa, on myös tullut selkeä kuva nimenomaan suomalaisista naisista. Luonnollisesti, kun Suomessa liikkuu.

      Jos tämän saman "kovan työn" tekisi vaikkapa Sao Paulossa, väittäisin, että olisin myös sielläkin huomattavasti viisaampi vuosien kokemuksella kuin ilman vuosien kokemusta. Todennäköisemmin siis tietäisin, keitä naisia kannattaa lähestyä ja ketkä jättää rauhaan.

      Ongelmana vaan on, että Sao Paulossa säännöllinen käyminen on huomattavasti monimutkaisempi juttu kuin säännöllinen käyminen Suomessa isoissa kaupungeissa. Toki nykypäivänä on tuo netti, jonka luulisi helpoittavan, mutta ei ole sekään niin yksinkertainen juttu.
      https://en.wikipedia.org/wiki/Cupid_Media

      Cupidilta esimerkiksi löytyy vaikka millä mitalla sivuja, mutta sekin vaatii jonkin verran työtä ottaa selville, millaisia eri sivut ovat ja miten homma käytännössä menee. Tästä ollaan kyllä tällä palstalla keskusteltu aiemminkin.

      Nämä todennäköisyyskysymykset ovat kyllä haasteellisia. Toisaalta kyllä mä jokseenkin tiedän, miten tuo pariutuminen Suomessa suomalaisten naisten kanssa menee, vaikka toisaalta en ole onnistunutkaan löytämään sitä kestävää onnellista parisuhdetta suomalaisen naisen kanssa, vaikka yritystä on toki ollut.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pariutuminen ja parisuhde ovat monimutkainen kokonaisuus. Parisuhteeseen ei tietenkään voi päästä, jos ei osaa pariutua.

      Kokemusta on vaikka kuinka monta vuotta kiertelystä suurissa kaupungeissa pe-la iltaisin, kun ihmiset ehkä todennäköisimmin ovat liikkeellä kumppanin etsimiselle.

      Sitä tekee aloitteita, saa pakkeja. Alussa asiat tahtovat mennä vähän kömpelösti, jos on ollut niitä yksinäisiä poikia, joilla ei paljoa kavereita ja jotka eivät liikkuneet peruskouluaikoina niissä porukoissa, joissa oli tyttöjäkin.

      Tekemällä kuitenkin oppii ja toki Suomessa on paljon ulkomaalaisia, joten ei ole mitenkään epätodennäköistä törmätä erityisesti suurissa kaupungeissa.

      Vähitellen lukuisten yritysten ja epäonnistumisten kautta muodostuu jokseenkin tietynlainen kuva, millaisia naisia kannattaa lähestyä ja milloin kannattaa yksinkertaisesti antaa olla.

      Koska olen tätä "kovaa työtä" tehnyt suurimmaksi osaksi Suomessa, on myös tullut selkeä kuva nimenomaan suomalaisista naisista. Luonnollisesti, kun Suomessa liikkuu.

      Jos tämän saman "kovan työn" tekisi vaikkapa Sao Paulossa, väittäisin, että olisin myös sielläkin huomattavasti viisaampi vuosien kokemuksella kuin ilman vuosien kokemusta. Todennäköisemmin siis tietäisin, keitä naisia kannattaa lähestyä ja ketkä jättää rauhaan.

      Ongelmana vaan on, että Sao Paulossa säännöllinen käyminen on huomattavasti monimutkaisempi juttu kuin säännöllinen käyminen Suomessa isoissa kaupungeissa. Toki nykypäivänä on tuo netti, jonka luulisi helpoittavan, mutta ei ole sekään niin yksinkertainen juttu.
      https://en.wikipedia.org/wiki/Cupid_Media

      Cupidilta esimerkiksi löytyy vaikka millä mitalla sivuja, mutta sekin vaatii jonkin verran työtä ottaa selville, millaisia eri sivut ovat ja miten homma käytännössä menee. Tästä ollaan kyllä tällä palstalla keskusteltu aiemminkin.

      Nämä todennäköisyyskysymykset ovat kyllä haasteellisia. Toisaalta kyllä mä jokseenkin tiedän, miten tuo pariutuminen Suomessa suomalaisten naisten kanssa menee, vaikka toisaalta en ole onnistunutkaan löytämään sitä kestävää onnellista parisuhdetta suomalaisen naisen kanssa, vaikka yritystä on toki ollut.

      Jaahas ... no itse tunnen 3 juurikin Sao Paolosta Eurooppaan tullutta naista. 2 on Suomessa ja yksi britanniassa. Toinen Suom essatyöskentelee erittäin miesvaltaisella alalla, rekrytty töihinsä ennen maahantuloaan. Toinen on eläinlääkäri. Hän kävi ihan julmetun prosessin saadakseen oikeudet harjoittaa ammattian ja töitä ei senkään jälkeen löytynyt. Perusti oman pienpratiikan, joka pyörii ok. Tuo britanniassa olevan on muuten kanssa eläinlääkäri ja hänellä siellä aika tasan sama kuvio kuin Suomessa olevallakin. Tuntuu muuten olevan varsin suosittu ala Eurooppaan saapuvilla Latinalaisen Amerikan naisilla tuo eläinlääketiede. Tunnen useamman juurikin eläinlääkärin ja myös tuon alan hoitajia (en muista mikä se tarkka ammattinimike on). Valtaosa ei työskentele koulutusta vastaavalla alalla, kun ei saa siltä töitä. Kovankaan tason kokemus ei auta pätkääkään.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jaahas ... no itse tunnen 3 juurikin Sao Paolosta Eurooppaan tullutta naista. 2 on Suomessa ja yksi britanniassa. Toinen Suom essatyöskentelee erittäin miesvaltaisella alalla, rekrytty töihinsä ennen maahantuloaan. Toinen on eläinlääkäri. Hän kävi ihan julmetun prosessin saadakseen oikeudet harjoittaa ammattian ja töitä ei senkään jälkeen löytynyt. Perusti oman pienpratiikan, joka pyörii ok. Tuo britanniassa olevan on muuten kanssa eläinlääkäri ja hänellä siellä aika tasan sama kuvio kuin Suomessa olevallakin. Tuntuu muuten olevan varsin suosittu ala Eurooppaan saapuvilla Latinalaisen Amerikan naisilla tuo eläinlääketiede. Tunnen useamman juurikin eläinlääkärin ja myös tuon alan hoitajia (en muista mikä se tarkka ammattinimike on). Valtaosa ei työskentele koulutusta vastaavalla alalla, kun ei saa siltä töitä. Kovankaan tason kokemus ei auta pätkääkään.

      Millaisissa paikoissa nämä Suomessa asuvat Latinalais Amerikkalaiset naiset käy? Käyvätkö Suomessa säännöllisesti perinteisissä baareissa?

      Siinä on vaan sellainen juttu, että tuntematonta ulkomaalaiselta näyttävää naista on Suomessa haasteellisempaa lähestyä, koska ei tiedä kulttuuritaustaa. On ihan yleisesti tiedossa, että osassa kulttureita naisen pariutuminen on rajoitetumpaa. Toki nainen, joka liikkuu esimerkiksi pe-la iltana suuressa kaupungissa naisporukalla, saattaa ehkä olettaa, ettei tutustumiselle ei olisi ainakaan merkittäviä rajoitteita. Tätä asiaa on kyllä tullut mietittyä, kun on liikkunut pe-la iltana suurissa kaupungeissa ja nähnyt myös ulkomaalaiselta näyttäviä naisia.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Millaisissa paikoissa nämä Suomessa asuvat Latinalais Amerikkalaiset naiset käy? Käyvätkö Suomessa säännöllisesti perinteisissä baareissa?

      Siinä on vaan sellainen juttu, että tuntematonta ulkomaalaiselta näyttävää naista on Suomessa haasteellisempaa lähestyä, koska ei tiedä kulttuuritaustaa. On ihan yleisesti tiedossa, että osassa kulttureita naisen pariutuminen on rajoitetumpaa. Toki nainen, joka liikkuu esimerkiksi pe-la iltana suuressa kaupungissa naisporukalla, saattaa ehkä olettaa, ettei tutustumiselle ei olisi ainakaan merkittäviä rajoitteita. Tätä asiaa on kyllä tullut mietittyä, kun on liikkunut pe-la iltana suurissa kaupungeissa ja nähnyt myös ulkomaalaiselta näyttäviä naisia.

      Ne "ulkomaalaiselta näyttävät naiset" voivat vallan hyvinkin olla myös Suomessa syntyneitä. Ei kannata olettaa että jokainen tummahiuksinen tai -hipiäinen olisi automaattisesti muualta muuttanut.

      "Mistä olet kotoisin/ missä olet syntynyt" tyyppiset kysymykset aiheuttaa tummapiirteisissä ihmisissä monesti ärtymystä ja poikii kipakasti annetun vastauksen tyyliä "Tampereelta" tai "Jorvin sairaalassa".

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ne "ulkomaalaiselta näyttävät naiset" voivat vallan hyvinkin olla myös Suomessa syntyneitä. Ei kannata olettaa että jokainen tummahiuksinen tai -hipiäinen olisi automaattisesti muualta muuttanut.

      "Mistä olet kotoisin/ missä olet syntynyt" tyyppiset kysymykset aiheuttaa tummapiirteisissä ihmisissä monesti ärtymystä ja poikii kipakasti annetun vastauksen tyyliä "Tampereelta" tai "Jorvin sairaalassa".

      Kyllä, mutta mistä voi tietää, mitä naisen vanhemmat ja suku ajattelee? Tiedän, että tämä on vaikea keskustelun aihe, mutta tähän ollaan jokatapauksessa nykypäivänä tultu ja tätä ei voida ohittaa. Pidän toki erittäin ikävänä sitä, jos syyttömätkin joutuu kärsimään joidenkin hölmöilyjen takia, joitka ovat päätyneet uutisiin. Uutisointi on toki välttämätöntä, jotta voidaan ennaltaehkäistä.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä, mutta mistä voi tietää, mitä naisen vanhemmat ja suku ajattelee? Tiedän, että tämä on vaikea keskustelun aihe, mutta tähän ollaan jokatapauksessa nykypäivänä tultu ja tätä ei voida ohittaa. Pidän toki erittäin ikävänä sitä, jos syyttömätkin joutuu kärsimään joidenkin hölmöilyjen takia, joitka ovat päätyneet uutisiin. Uutisointi on toki välttämätöntä, jotta voidaan ennaltaehkäistä.

      Lisään vielä, että olisiko sulla esittää tähän ratkaisuja, miten sitä sitten kannattaisi esimerkiksi pe-la iltana toimia?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä, mutta mistä voi tietää, mitä naisen vanhemmat ja suku ajattelee? Tiedän, että tämä on vaikea keskustelun aihe, mutta tähän ollaan jokatapauksessa nykypäivänä tultu ja tätä ei voida ohittaa. Pidän toki erittäin ikävänä sitä, jos syyttömätkin joutuu kärsimään joidenkin hölmöilyjen takia, joitka ovat päätyneet uutisiin. Uutisointi on toki välttämätöntä, jotta voidaan ennaltaehkäistä.

      Ei tämä ole millään tavalla vaikea aihe mutta melko hankalaksi sun oma elämä menee, jos yrität ulkomaalaisten naisten ajatusmaailman lisäksi pohtia näiden perheiden mielipiteitä.
      Ihan yhtälailla kantasuomalaisista vanhemmista ja perheistä löytyy niitä, jotka tykkäävät / hyväksyvät lapsensa puolison ja niitä, jotka eivät tykkää / hyväksy.

      Et sinä mistään voi etukäteen tietää että mitä kumppaniehdokkaan suku sinusta tulee ajattelemaan. Et edes, vaikka kyseessä olisi kantasuomalainen nainen. Kaikki perheet ovat erilaisia, niin täällä kuin muuallakin maailmassa.

      Kun olet mennyt iskemään kantasuomalaisia naisia niin oletko silloinkin miettinyt, että mitähän tuon perhe mahtaisi minusta ajatella?
      Keskity vaan siihen hetkeen kun juttelet naisen kanssa, äläkä mieti noin pitkälle. Niiden henkolökemioiden pitää ensin kohdata, ennen kuin on järkeä pohtia asiaa yhtään sen pidemmälle.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Millaisissa paikoissa nämä Suomessa asuvat Latinalais Amerikkalaiset naiset käy? Käyvätkö Suomessa säännöllisesti perinteisissä baareissa?

      Siinä on vaan sellainen juttu, että tuntematonta ulkomaalaiselta näyttävää naista on Suomessa haasteellisempaa lähestyä, koska ei tiedä kulttuuritaustaa. On ihan yleisesti tiedossa, että osassa kulttureita naisen pariutuminen on rajoitetumpaa. Toki nainen, joka liikkuu esimerkiksi pe-la iltana suuressa kaupungissa naisporukalla, saattaa ehkä olettaa, ettei tutustumiselle ei olisi ainakaan merkittäviä rajoitteita. Tätä asiaa on kyllä tullut mietittyä, kun on liikkunut pe-la iltana suurissa kaupungeissa ja nähnyt myös ulkomaalaiselta näyttäviä naisia.

      Pääkaupunkiseudulla asuvat ja ihan "normaaleja" oman kulttuurinsa edustajia ovat. Eli siis varsin sosiaalisia yksilöitä. Tuossa lähestymisen vaikeudessa on kummallista se, että miksi se tuntuu olevan vaikeaa vain suomalaisille miehille? Ei muiden kansallisuuksien edustajilla tunnu olevan noin tolkuttomia hankaluuksia. Enkä kyllä tiedä millä perusteella ajattelet latinonaisien pariutumista jotenkin rajoitettavan. Kannattaisiko ehkä tuohon asiaan etsiä ensimmäisenä ratkaisua? Kyllä ihmisille oikeastaan aina jutella saa, olivat mistä päin maailmaa tahansa. Hyvin outo kuvitelma, ettei muka voisi. Ihan tolkuttoman ylipohdittua miettiä jotain naisen sukua ja perhettä, jo ennen kun on sanonut yhtään sanaa. Kyllä se nainen osaa ihan itse torjua lähestymisen, jos siitä on jotain ongelmaa odotettavissa. Sulla tuntuu karanneen mopo pahasti käsistä näiden pohdintojesi kanssa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pääkaupunkiseudulla asuvat ja ihan "normaaleja" oman kulttuurinsa edustajia ovat. Eli siis varsin sosiaalisia yksilöitä. Tuossa lähestymisen vaikeudessa on kummallista se, että miksi se tuntuu olevan vaikeaa vain suomalaisille miehille? Ei muiden kansallisuuksien edustajilla tunnu olevan noin tolkuttomia hankaluuksia. Enkä kyllä tiedä millä perusteella ajattelet latinonaisien pariutumista jotenkin rajoitettavan. Kannattaisiko ehkä tuohon asiaan etsiä ensimmäisenä ratkaisua? Kyllä ihmisille oikeastaan aina jutella saa, olivat mistä päin maailmaa tahansa. Hyvin outo kuvitelma, ettei muka voisi. Ihan tolkuttoman ylipohdittua miettiä jotain naisen sukua ja perhettä, jo ennen kun on sanonut yhtään sanaa. Kyllä se nainen osaa ihan itse torjua lähestymisen, jos siitä on jotain ongelmaa odotettavissa. Sulla tuntuu karanneen mopo pahasti käsistä näiden pohdintojesi kanssa.

      "Enkä kyllä tiedä millä perusteella ajattelet latinonaisien pariutumista jotenkin rajoitettavan."

      Olen tästä puhunut aiemminkin tällä palstalla ja olen ymmärtänyt, että latinonaisten pariutumisessa valkoisen miehen kanssa ei yleensä ole ongelmaa. Näin siis olen itse ymmärtänyt. Kyllä olen Suomessa myös joskus yrittänytkin, mutta ei ole onnistunut.

      Tuossa muuten on mielenkiintoista huomata suomalaisten naisten aviopuolisot ja suomalaisten miesten aviopuolisot.
      https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet.html

      Tuli mieleen tämäkin, että esimerkiksi avioliittoja kyllä löytyy suomalaisten naisten ja italialaisten miesten osalta, mutta ei niin, että mies on suomalainen ja nainen italialainen. Lienee kuitenkin huomauttaa, että Italiassa naisten määrä miestä kohden on parempi kuin Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Italia ainakin olis lähempänä kuin esimerkiksi Brasilia. Onko tässäkin syynä se, että suomimiehet ovat liian arkoja tekee aloitteita?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Enkä kyllä tiedä millä perusteella ajattelet latinonaisien pariutumista jotenkin rajoitettavan."

      Olen tästä puhunut aiemminkin tällä palstalla ja olen ymmärtänyt, että latinonaisten pariutumisessa valkoisen miehen kanssa ei yleensä ole ongelmaa. Näin siis olen itse ymmärtänyt. Kyllä olen Suomessa myös joskus yrittänytkin, mutta ei ole onnistunut.

      Tuossa muuten on mielenkiintoista huomata suomalaisten naisten aviopuolisot ja suomalaisten miesten aviopuolisot.
      https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet.html

      Tuli mieleen tämäkin, että esimerkiksi avioliittoja kyllä löytyy suomalaisten naisten ja italialaisten miesten osalta, mutta ei niin, että mies on suomalainen ja nainen italialainen. Lienee kuitenkin huomauttaa, että Italiassa naisten määrä miestä kohden on parempi kuin Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Italia ainakin olis lähempänä kuin esimerkiksi Brasilia. Onko tässäkin syynä se, että suomimiehet ovat liian arkoja tekee aloitteita?

      Sehän se syy on, mikäpä muu?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sehän se syy on, mikäpä muu?

      Sä uskot, että moni esimerkiksi Etelä-Eurooppalainen tai Latinalais-Amerikkalainen nainen olis valmis parisuhteeseen suomalaisen miehen kanssa, jos suomimiehet uskaltaisivat tehdä enemmän aloitteita?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sä uskot, että moni esimerkiksi Etelä-Eurooppalainen tai Latinalais-Amerikkalainen nainen olis valmis parisuhteeseen suomalaisen miehen kanssa, jos suomimiehet uskaltaisivat tehdä enemmän aloitteita?

      Mies kun mies. Muut asiat ovat olennaisempia, kuin kansalaisuus. Se on sitten ihan eri asia kuinka moni olisi valmis tulemaan Suomeen, ainakaan pysyvästi.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mies kun mies. Muut asiat ovat olennaisempia, kuin kansalaisuus. Se on sitten ihan eri asia kuinka moni olisi valmis tulemaan Suomeen, ainakaan pysyvästi.

      Täällä jo joku ehtikin mainita, että miehen kannattaisi täältä muuttaa siihen maahan, jossa nainen asuu.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Täällä jo joku ehtikin mainita, että miehen kannattaisi täältä muuttaa siihen maahan, jossa nainen asuu.

      Ei siihennkukaan voi mitään yleispätevää kannattavuutta sanoa. Riippuu täysin pariskunnasta, että mikä on järkevin ratkaisu.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Täällä jo joku ehtikin mainita, että miehen kannattaisi täältä muuttaa siihen maahan, jossa nainen asuu.

      Se on useimmiten se fiksuin ratkaisu. Etenkin jos on harkinnassa tehdä jälkikasvua. Monet naiset kaipaavat lisääntyessään ympärilleen perhettään ja ystäviään tueksi ja avuksi.

      Koulutetun miehen on keskimäärin helpompaa työllistyä naisen kotimaassa, kuin sen naisen työllistyä täällä Suomessa.

      Suomalaisen on keskimäärin helpompi oppia sen uuden kotimaan kieli, kuin ulkomaalaisen oppia suomenkieli.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pääkaupunkiseudulla asuvat ja ihan "normaaleja" oman kulttuurinsa edustajia ovat. Eli siis varsin sosiaalisia yksilöitä. Tuossa lähestymisen vaikeudessa on kummallista se, että miksi se tuntuu olevan vaikeaa vain suomalaisille miehille? Ei muiden kansallisuuksien edustajilla tunnu olevan noin tolkuttomia hankaluuksia. Enkä kyllä tiedä millä perusteella ajattelet latinonaisien pariutumista jotenkin rajoitettavan. Kannattaisiko ehkä tuohon asiaan etsiä ensimmäisenä ratkaisua? Kyllä ihmisille oikeastaan aina jutella saa, olivat mistä päin maailmaa tahansa. Hyvin outo kuvitelma, ettei muka voisi. Ihan tolkuttoman ylipohdittua miettiä jotain naisen sukua ja perhettä, jo ennen kun on sanonut yhtään sanaa. Kyllä se nainen osaa ihan itse torjua lähestymisen, jos siitä on jotain ongelmaa odotettavissa. Sulla tuntuu karanneen mopo pahasti käsistä näiden pohdintojesi kanssa.

      Ei+tämä+ole+ollenkaan+niin+yksinkertainen+juttu.+Toki+hyvä,+jos+ei+pelkkä+juttelu+tuntemattoman+kanssa+ole+yleensä+vakavaa.Tämä+todellisuus+valmiiksi+yksinäisellä+nuorella+miehellä,+kun+on+se,+että+ulos+on+vaan+mentävä+mieluiten+sellaisina+aikoina,+kun+ihmiset+ovat+liikkeellä+etsimässä+kumppania.Nämä+asiat+ovat+AINA+mielessä,+keitä+naisia+kannattaa+lähestyä,+keitä+ei.+Voi+olla,+että+korkeasti+koulutettu+muutenkin+"menestynyt"+nainen+ei+ehkä+näe+asioita+samalla+tavalla+kuin+yksinäisyydetä+kärsivä+nuori+mies,+jolla+on+vain+vähän+kavereita+tai+ei+kavereita+ollenkaan.+Tämä+yksinäinen+mies+voi+olla+vieläpä+"normaali"+nuori+opiskelija,+mutta+miesvaltaisella+alalla+ei+juurikaan+saa+mahdollisuuksia+tutustua+naisiin+pariutumismielessä.Tämä+siis+on+todellisuutta,+että+nykypäivänä+Suomessakin+on+maahanmuuttajia+monesta+eri+maasta+ja+kulttuurista.+Tämä+vaatii+sekä+tietoa,+että+omanlaistaan+osaamista,+kun+menee+ulos+suuriin+kaupunkeihin+pe-la+iltana+etsimään+naista.Tiedän,+että+tämä+voi+olla+joidenkin+mielestä+hyvin+vastenmielinen+ajatus,+että+katselee+naisia+ja+arvioi+ulkonäön+perusteella,+kelle+menee+juttelee.+Samoin+nämä+kysymykset,+näyttääkö+kantasuomaaiselta+vai+ulkomaalaistaustaiselta.Ruotsissa+maahanmuuttoa+on+paljon+enemmän+kuin+Suomessa+ja+hyvä,+että+jopa+Aftonbladetissakin+puhutaan+myös+erilaisista+ongelmistakin,+joita+maahanmuuttoon+saattaa+liittyä.+Olen+keskustellut+myös+aikaisemminkin+tuosta+kyseisestä+artikkelista+tällä+palstalla.https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/oAwEzR/elaf-fick-sin-pappa-att-lamna-hederskulturenEdelleenkään+ei+voi+yleistää,+että+koskee+kaikkia+maahanmuuttajia,+mutta+emme+voi+myöskään+ohittaa+sitäkään+tosiasiaa,+että+joissakin+maissa+ja+kulttuureissa+naisella+on+jossain+määrin+rajoitetumpi+elämä+kuin+mitä+esimerkiksi+yleensä+kantasuomalaisella+tai+vaikkapa+kantaruotsalaisella+naisella.Tuosta+artikkelista+käy+ilmi,+että+poikien+kanssa+juttelu+tai+tapaaminen+oli+hankalaa.+Mutta+tuon+kyseisen+perheen+isä+kuitenkin+näytti+myöhemmin+tulevan+sallivammaksi.Niin+siis,+ei+ole+ollenkaan+turhaa+pohtia+ja+ottaa+selvää+nykypäivänä+eri+maista+ja+kulttuureista+ja+pohtia+myös+omassa+toiminnassa,+mikä+on+kannattavaa+ja+mikä+ei.Edelleenkin+on+toki+toinen+juttu,+jos+nainen+liikkuu+porukassa+pe-la+iltana+suuressa+kaupungissa,+saattaisi+näin+näppituntumalta+olettaa,+että+rajoitteita+olisi+vähemmän,+oli+nainen+mistä+maasta+tai+kulttuurista+tahansa.+Edelleenkin+täytyy+myöntää,+että+tästä+asiasta+mulla+ei+ole+kovin+paljoa+tietoa.+Hyvä,+jos+joku+mua+viisaampi+esimerkiksi+tälläkin+palstalla+osaisi+antaa+järkeviä+neuvoja.+Toki+niitä+suominaisia+liikkuu+pe-la+iltaisin+suurissa+kaupungeissa+vaikka+millä+mitalla+ja+toistaiseksi+niihin+olen+ainakin+Suomessa+varmaan+99%+keskittynyt.+En+tiedä,+kuinka+paljon+Suomessa+asuvia+maahanmuuttajanaisia+esimerkiksi+Etelä-Amerikasta,+käy+etsimässä+kumppania+netistä.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei+tämä+ole+ollenkaan+niin+yksinkertainen+juttu.+Toki+hyvä,+jos+ei+pelkkä+juttelu+tuntemattoman+kanssa+ole+yleensä+vakavaa.Tämä+todellisuus+valmiiksi+yksinäisellä+nuorella+miehellä,+kun+on+se,+että+ulos+on+vaan+mentävä+mieluiten+sellaisina+aikoina,+kun+ihmiset+ovat+liikkeellä+etsimässä+kumppania.Nämä+asiat+ovat+AINA+mielessä,+keitä+naisia+kannattaa+lähestyä,+keitä+ei.+Voi+olla,+että+korkeasti+koulutettu+muutenkin+"menestynyt"+nainen+ei+ehkä+näe+asioita+samalla+tavalla+kuin+yksinäisyydetä+kärsivä+nuori+mies,+jolla+on+vain+vähän+kavereita+tai+ei+kavereita+ollenkaan.+Tämä+yksinäinen+mies+voi+olla+vieläpä+"normaali"+nuori+opiskelija,+mutta+miesvaltaisella+alalla+ei+juurikaan+saa+mahdollisuuksia+tutustua+naisiin+pariutumismielessä.Tämä+siis+on+todellisuutta,+että+nykypäivänä+Suomessakin+on+maahanmuuttajia+monesta+eri+maasta+ja+kulttuurista.+Tämä+vaatii+sekä+tietoa,+että+omanlaistaan+osaamista,+kun+menee+ulos+suuriin+kaupunkeihin+pe-la+iltana+etsimään+naista.Tiedän,+että+tämä+voi+olla+joidenkin+mielestä+hyvin+vastenmielinen+ajatus,+että+katselee+naisia+ja+arvioi+ulkonäön+perusteella,+kelle+menee+juttelee.+Samoin+nämä+kysymykset,+näyttääkö+kantasuomaaiselta+vai+ulkomaalaistaustaiselta.Ruotsissa+maahanmuuttoa+on+paljon+enemmän+kuin+Suomessa+ja+hyvä,+että+jopa+Aftonbladetissakin+puhutaan+myös+erilaisista+ongelmistakin,+joita+maahanmuuttoon+saattaa+liittyä.+Olen+keskustellut+myös+aikaisemminkin+tuosta+kyseisestä+artikkelista+tällä+palstalla.https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/oAwEzR/elaf-fick-sin-pappa-att-lamna-hederskulturenEdelleenkään+ei+voi+yleistää,+että+koskee+kaikkia+maahanmuuttajia,+mutta+emme+voi+myöskään+ohittaa+sitäkään+tosiasiaa,+että+joissakin+maissa+ja+kulttuureissa+naisella+on+jossain+määrin+rajoitetumpi+elämä+kuin+mitä+esimerkiksi+yleensä+kantasuomalaisella+tai+vaikkapa+kantaruotsalaisella+naisella.Tuosta+artikkelista+käy+ilmi,+että+poikien+kanssa+juttelu+tai+tapaaminen+oli+hankalaa.+Mutta+tuon+kyseisen+perheen+isä+kuitenkin+näytti+myöhemmin+tulevan+sallivammaksi.Niin+siis,+ei+ole+ollenkaan+turhaa+pohtia+ja+ottaa+selvää+nykypäivänä+eri+maista+ja+kulttuureista+ja+pohtia+myös+omassa+toiminnassa,+mikä+on+kannattavaa+ja+mikä+ei.Edelleenkin+on+toki+toinen+juttu,+jos+nainen+liikkuu+porukassa+pe-la+iltana+suuressa+kaupungissa,+saattaisi+näin+näppituntumalta+olettaa,+että+rajoitteita+olisi+vähemmän,+oli+nainen+mistä+maasta+tai+kulttuurista+tahansa.+Edelleenkin+täytyy+myöntää,+että+tästä+asiasta+mulla+ei+ole+kovin+paljoa+tietoa.+Hyvä,+jos+joku+mua+viisaampi+esimerkiksi+tälläkin+palstalla+osaisi+antaa+järkeviä+neuvoja.+Toki+niitä+suominaisia+liikkuu+pe-la+iltaisin+suurissa+kaupungeissa+vaikka+millä+mitalla+ja+toistaiseksi+niihin+olen+ainakin+Suomessa+varmaan+99%+keskittynyt.+En+tiedä,+kuinka+paljon+Suomessa+asuvia+maahanmuuttajanaisia+esimerkiksi+Etelä-Amerikasta,+käy+etsimässä+kumppania+netistä.

      Lakkaa pohtimasta niin paljon turhia yksityiskohtia ja mene iskemään juttua niille naisille, jotka silmääsi viehättävät. Katsotaan ensin toimiiko henkilökemiat edes "moi mitä kuuluu" tasolla ja mietitään vasta sitten jatkoa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei+tämä+ole+ollenkaan+niin+yksinkertainen+juttu.+Toki+hyvä,+jos+ei+pelkkä+juttelu+tuntemattoman+kanssa+ole+yleensä+vakavaa.Tämä+todellisuus+valmiiksi+yksinäisellä+nuorella+miehellä,+kun+on+se,+että+ulos+on+vaan+mentävä+mieluiten+sellaisina+aikoina,+kun+ihmiset+ovat+liikkeellä+etsimässä+kumppania.Nämä+asiat+ovat+AINA+mielessä,+keitä+naisia+kannattaa+lähestyä,+keitä+ei.+Voi+olla,+että+korkeasti+koulutettu+muutenkin+"menestynyt"+nainen+ei+ehkä+näe+asioita+samalla+tavalla+kuin+yksinäisyydetä+kärsivä+nuori+mies,+jolla+on+vain+vähän+kavereita+tai+ei+kavereita+ollenkaan.+Tämä+yksinäinen+mies+voi+olla+vieläpä+"normaali"+nuori+opiskelija,+mutta+miesvaltaisella+alalla+ei+juurikaan+saa+mahdollisuuksia+tutustua+naisiin+pariutumismielessä.Tämä+siis+on+todellisuutta,+että+nykypäivänä+Suomessakin+on+maahanmuuttajia+monesta+eri+maasta+ja+kulttuurista.+Tämä+vaatii+sekä+tietoa,+että+omanlaistaan+osaamista,+kun+menee+ulos+suuriin+kaupunkeihin+pe-la+iltana+etsimään+naista.Tiedän,+että+tämä+voi+olla+joidenkin+mielestä+hyvin+vastenmielinen+ajatus,+että+katselee+naisia+ja+arvioi+ulkonäön+perusteella,+kelle+menee+juttelee.+Samoin+nämä+kysymykset,+näyttääkö+kantasuomaaiselta+vai+ulkomaalaistaustaiselta.Ruotsissa+maahanmuuttoa+on+paljon+enemmän+kuin+Suomessa+ja+hyvä,+että+jopa+Aftonbladetissakin+puhutaan+myös+erilaisista+ongelmistakin,+joita+maahanmuuttoon+saattaa+liittyä.+Olen+keskustellut+myös+aikaisemminkin+tuosta+kyseisestä+artikkelista+tällä+palstalla.https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/oAwEzR/elaf-fick-sin-pappa-att-lamna-hederskulturenEdelleenkään+ei+voi+yleistää,+että+koskee+kaikkia+maahanmuuttajia,+mutta+emme+voi+myöskään+ohittaa+sitäkään+tosiasiaa,+että+joissakin+maissa+ja+kulttuureissa+naisella+on+jossain+määrin+rajoitetumpi+elämä+kuin+mitä+esimerkiksi+yleensä+kantasuomalaisella+tai+vaikkapa+kantaruotsalaisella+naisella.Tuosta+artikkelista+käy+ilmi,+että+poikien+kanssa+juttelu+tai+tapaaminen+oli+hankalaa.+Mutta+tuon+kyseisen+perheen+isä+kuitenkin+näytti+myöhemmin+tulevan+sallivammaksi.Niin+siis,+ei+ole+ollenkaan+turhaa+pohtia+ja+ottaa+selvää+nykypäivänä+eri+maista+ja+kulttuureista+ja+pohtia+myös+omassa+toiminnassa,+mikä+on+kannattavaa+ja+mikä+ei.Edelleenkin+on+toki+toinen+juttu,+jos+nainen+liikkuu+porukassa+pe-la+iltana+suuressa+kaupungissa,+saattaisi+näin+näppituntumalta+olettaa,+että+rajoitteita+olisi+vähemmän,+oli+nainen+mistä+maasta+tai+kulttuurista+tahansa.+Edelleenkin+täytyy+myöntää,+että+tästä+asiasta+mulla+ei+ole+kovin+paljoa+tietoa.+Hyvä,+jos+joku+mua+viisaampi+esimerkiksi+tälläkin+palstalla+osaisi+antaa+järkeviä+neuvoja.+Toki+niitä+suominaisia+liikkuu+pe-la+iltaisin+suurissa+kaupungeissa+vaikka+millä+mitalla+ja+toistaiseksi+niihin+olen+ainakin+Suomessa+varmaan+99%+keskittynyt.+En+tiedä,+kuinka+paljon+Suomessa+asuvia+maahanmuuttajanaisia+esimerkiksi+Etelä-Amerikasta,+käy+etsimässä+kumppania+netistä.

      Jatkan vielä.

      https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet.html

      Huomion arvoista on tuossa tuo, että avioliitoissa suomalaisten naisten ja ulkomaalaisten miesten kanssa löytyy monia eri maita, joita ei löydy suomalaisten miesten ja ulkomaalaisten naisten avioliitoista.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Lakkaa pohtimasta niin paljon turhia yksityiskohtia ja mene iskemään juttua niille naisille, jotka silmääsi viehättävät. Katsotaan ensin toimiiko henkilökemiat edes "moi mitä kuuluu" tasolla ja mietitään vasta sitten jatkoa.

      Niin, jos elämä on rajoitteista, luulisi naisen ilmaisevan sen jotekin suoraan tai epäsuorasti, että ei ole tippaakaan kiinnostunut?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin, jos elämä on rajoitteista, luulisi naisen ilmaisevan sen jotekin suoraan tai epäsuorasti, että ei ole tippaakaan kiinnostunut?

      Vielä lisään, että kyllä toki näkee yöelämässäkin naisia, jotka eivät näytä aivan kantasuomalaiselta, mutta myös kahviloissa näkee naisporukoita, joissa joko kaikki on ulkomaalaistaustaisia tai porukoita, joissa osa on suomalaisia ja osa ulkomaalaistaustaisia. Itse kokisin luontevammaksi aloittaa keskustelun silloin, jos porukassa on enimmäkseen suomalaisia naisia tai niin, että kahden naisen porukassa toinen on suomalainen ja toinen ulkomaalaistaustainen. Tosin suomalaisessa kulttuurissa kahvilaasa ihmiset tekevät harvemmin aloitteita. Silloin, kun joku ilmiö on harvinainen, voi helpommin saada "hyypiön" maineen, jos vähänkin kömpelösti aloittaa juttelun.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Vielä lisään, että kyllä toki näkee yöelämässäkin naisia, jotka eivät näytä aivan kantasuomalaiselta, mutta myös kahviloissa näkee naisporukoita, joissa joko kaikki on ulkomaalaistaustaisia tai porukoita, joissa osa on suomalaisia ja osa ulkomaalaistaustaisia. Itse kokisin luontevammaksi aloittaa keskustelun silloin, jos porukassa on enimmäkseen suomalaisia naisia tai niin, että kahden naisen porukassa toinen on suomalainen ja toinen ulkomaalaistaustainen. Tosin suomalaisessa kulttuurissa kahvilaasa ihmiset tekevät harvemmin aloitteita. Silloin, kun joku ilmiö on harvinainen, voi helpommin saada "hyypiön" maineen, jos vähänkin kömpelösti aloittaa juttelun.

      Vaikka joka kerta kävisit ennen lähestymistä mielessäsi läpi sinun ja sen tuikituntemattoman naisen mahdollisen tulevan yhteisen elämän, niin ei se auta sua tippaakaan siinä tutustumistilanteessa.

      Saattaa nimittäin käydä niin, että kaikki ne asiat mitä olet päässäsi yliajatellut onkin täysin pielessä. Kohtaaminen ei menekään yhtään niinkuin olit mielessäsi harjoitellut.

      Tuollainen liiallinen analysointi ei tule koskaan auttamaan sinua pariutumisessa. Ei se auta kuin mennä juttelemaan ja toivoa että ne kemiat kohtaa.

      Äänestä

    Avioliitto ei työllistymiseen vaikuta tuon taivaallista, jos ei aviomies sitten itse ole aikeissa vaimonsa työllistää tai kaverin firmassa töitä tarjolla.

    Äänestä

    Tuossa on vaan sellainen vaikea asia, ettei kaikkien maiden koulutukset vastaa toisiaan. Esim. nämä pakulaiset mitä tuolta Lähi-idän maista tulevat, ovat järjestäen jotain sähköinsinöörejä tms. Sillä koulutuksella kun ei saa Suomessa vaihtaa edes paristoja radioon, ellei sitten halua polttaa koko korttelia.

    Äänestä

    "hymy saattaisi myös hyytyä, jos Suomeen alkaisi virrata paljonkin korkeasti koulutettuja helposti työllistyviä naisia esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta"

    Täällä oli muutkin jo tätä pohtineet, mutta pisti omaankin silmään. Mille alalle mietit että nuo korkeastikoulutetut lattarileidit työllistyisivät Suomessa "helposti"?

    Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikös noidenkin naisten tutkinnot lopulta hyväksytty.
      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/09/espanjalaiset-hoitajat-jaivat-yksin

      Tuossa kerrotaan, että pettyivät sosiaaliseen elämäänsä. Entä, jos olisivat tulleet miehen mukana?

      Valtaosin hoitajia tulee ihan toisesta ilmansuunnasta. Lisäksi kannattaa ymmärtää miten tuon alan ulkomaanrekrytoinnit tapahtuvat. Ne tapahtuvat ryhminä. Yksittäisen ulkomaisen hoitajan mahdollisuudet työllistyä itsekseen ovat paljon heikommat. Esimerkiksi kielikoulutusten ja mahdollisten osaamista täydentävien koulutusten järjestäminen tapahtuu ryhmissä. Ei ole olemassakaan mitään sellaista, johon yksittäinen hoitaja voisi vain ilmoittautua. Työnantajilla ei ole resursseja laitettaviksi yhden yksittäisen hakijan räätälöityihin koulutuksiin. Eli jos et aio sitä hoitaajaasi itse palkata niin hyvin kivinen on tie kuljettavaksi.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikös noidenkin naisten tutkinnot lopulta hyväksytty.
      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/09/espanjalaiset-hoitajat-jaivat-yksin

      Tuossa kerrotaan, että pettyivät sosiaaliseen elämäänsä. Entä, jos olisivat tulleet miehen mukana?

      Jaa niin sä ajattelet, että elämä Kotkassa olisi ollut vähemmän tylsää miehen kanssa, kun on tottunut varsin toisenlaiseen elämään? Itse vahvasti epäilen.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikös noidenkin naisten tutkinnot lopulta hyväksytty.
      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/09/espanjalaiset-hoitajat-jaivat-yksin

      Tuossa kerrotaan, että pettyivät sosiaaliseen elämäänsä. Entä, jos olisivat tulleet miehen mukana?

      Espanjalaiset ihmiset ovat usein luonteeltaan hyvin sosiaalisia ja meneviä. Ihan lomareissulla sinne päin voi huomata, että paikalliset viihtyvät runsaasti kotiseiniensä ulkopuolella ihmisten parissa.

      Ei taitaisi riittää espanjattarelle sosiaaliseksi elämäksi sekään, että töiden jälkeen katsellaan miehen kanssa Onnenpyörää kotisohvalla.

      Kotkan (ja ylipäätään Suomen) kulttuurielämä poikkeaa varsin radikaalisti Espanjan vastaavasta. Espanjassa ihmisten sosiaaliset ympyrät ovat yleensä laajat ja käsittävät paljon muitakin, kuin vain saman talouden ihmiset.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Espanjalaiset ihmiset ovat usein luonteeltaan hyvin sosiaalisia ja meneviä. Ihan lomareissulla sinne päin voi huomata, että paikalliset viihtyvät runsaasti kotiseiniensä ulkopuolella ihmisten parissa.

      Ei taitaisi riittää espanjattarelle sosiaaliseksi elämäksi sekään, että töiden jälkeen katsellaan miehen kanssa Onnenpyörää kotisohvalla.

      Kotkan (ja ylipäätään Suomen) kulttuurielämä poikkeaa varsin radikaalisti Espanjan vastaavasta. Espanjassa ihmisten sosiaaliset ympyrät ovat yleensä laajat ja käsittävät paljon muitakin, kuin vain saman talouden ihmiset.

      " Espanjassa ihmisten sosiaaliset ympyrät ovat yleensä laajat ja käsittävät paljon muitakin, kuin vain saman talouden ihmiset."

      Kuitenkin Suomi ollaan ymmärretty maailman onnellisimmaksi maaksi. Mistähän tämäkin johtuu?

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      " Espanjassa ihmisten sosiaaliset ympyrät ovat yleensä laajat ja käsittävät paljon muitakin, kuin vain saman talouden ihmiset."

      Kuitenkin Suomi ollaan ymmärretty maailman onnellisimmaksi maaksi. Mistähän tämäkin johtuu?

      Ei tuo Suomen nimittäminen maailman onnellisimmaksi maaksi nyt kyllä mitenkään liity siihen, että Espanjassa on sosiaalisempi kulttuuri kuin täällä.

      Suomi voi olla kantasuomalaiselle maailman paras paikka asua. Täysin erilaisesta, sosiaalisemmasta kulttuurista saapuneelle ja kieltä taitamattomalle Suomi voikin olla mahdottoman onneton paikka asua.

      Äänestä

    Noin pääosin homma menee niin, että korkeasti koulutetun ulkolaisen on helppo löytää koulutusta vastaavia töitä Suomesta, jos onnistuu tulemaan rekrytoiduksi jo ennen Suomeen tuloa. Silloin työnantaja pitää huolen kaikesta mahdollisesta byrokratiasta tutkintojen soveltuvuuden suhteen jne. Sen sijaan paikan päältä Suomesta niiden koulutusta vastaavien töiden löytäminen on lähes mahdotonta. Kyllä joku tietysti onnistuu, mutta harvinaista on.

    Äänestä

    Njaa, koulutus ja kielitaito avaa kyllä ovia työmarkkinoilla. Kielenä nyt esim englanti ainakin aluksi ja sitten suomenkieltä opettelemaan jos sitä tarvitsee. Monia aloja missä englanti on aivan riittävä kielitaito.
    Mehän emme tule pärjäämään ilman työperäistä maahanmuuttoa mutta emme kyllä voi luoda niin avointa markkinaa että tänne tultaisiin hakemaan työtä, silloin on vaarana jumittua sosiaaliturvan asiakkaaksi loisimaan. Järkevämpää olisi luoda portaali jossa avoimia työmahdollisuuksia niin olisi sitten heti työpaikka kun saapuu maahan.

    Äänestä

    • Luulisi että edes siivoojan työssä pärjäisi hyvällä englannin kielen taidolla. Mutta ei. Koska suomalaiset esimiehet ja palveluohjaajat ovat niin huonosti koulutettuja että eivät osaa edes tyydyttävästi selittää työasioita englanniksi.
      Aivan sama o ko pieni vai koko valtakunnan alueella toimiva yritys. Taso on surkea.
      Mutta kun ei haluta maksaa kunnon palkkaa, niin ei saada kielitaitoisia suomalaisia ohjaajia. Eivät sitten uskalla työllistää ulkomaalaista.
      Vosin luetella muutaman firman, mutta se vain aiheuttaisi viestini poiston. Mutta moni tietää mitä tarkoittaa laiska ja tyhmä.

      Äänestä

    • Vaan kun Suomessa valtaosalla aloista ei saa töitä ilman suomenkielentaitoa. Jopa paikoista, jossa yksi työkieli on englanti, on vaikea saada töitä täysin ummikkona. Saat olla aikamoinen oman alasi guru, jotta onnistuu. Eikä muuten onnistu läheskään kaikkiin siivousalankaan hommin hakeutuminen ilman suomenkielentaitoa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Vaan kun Suomessa valtaosalla aloista ei saa töitä ilman suomenkielentaitoa. Jopa paikoista, jossa yksi työkieli on englanti, on vaikea saada töitä täysin ummikkona. Saat olla aikamoinen oman alasi guru, jotta onnistuu. Eikä muuten onnistu läheskään kaikkiin siivousalankaan hommin hakeutuminen ilman suomenkielentaitoa.

      Samahan se on monissa muissakin Euroopan maissa. Useimmat työnantajat edellyttävät, että työnhakija osaa edes välttävästi paikallista kieltä.

      Näissä keskusteluissa usein päivitellään että olisi jotenkin epänormaalia, että maahanmuuttajilta odotetaan uuden kotimaansa valtakielen opiskelua. Näin se vaan kuitenkin useimmissa maissa tuppaa olemaan.

      Maahanmuuttajat jotka eivät opiskele uuden maansa kieltä jäävät monesti vähän piireistä ulkopuolelle. He saattavat sitten toki muodostaa oman kielensä puhujien tai englantia pääasiassa puhuvien kanssa ystävyyksiä.

      Varmin tie uuteen maahan kotoutumiseen on opiskella maan valtakieli haltuun. Eurooppa on hankala alue muuttajille, koska lähes jokaisessa maassa puhutaan täysin erilaisia kieliä. On helpompaa tähdätä esim USA:han jossa valtakieli on helposti opeteltava englanti.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Samahan se on monissa muissakin Euroopan maissa. Useimmat työnantajat edellyttävät, että työnhakija osaa edes välttävästi paikallista kieltä.

      Näissä keskusteluissa usein päivitellään että olisi jotenkin epänormaalia, että maahanmuuttajilta odotetaan uuden kotimaansa valtakielen opiskelua. Näin se vaan kuitenkin useimmissa maissa tuppaa olemaan.

      Maahanmuuttajat jotka eivät opiskele uuden maansa kieltä jäävät monesti vähän piireistä ulkopuolelle. He saattavat sitten toki muodostaa oman kielensä puhujien tai englantia pääasiassa puhuvien kanssa ystävyyksiä.

      Varmin tie uuteen maahan kotoutumiseen on opiskella maan valtakieli haltuun. Eurooppa on hankala alue muuttajille, koska lähes jokaisessa maassa puhutaan täysin erilaisia kieliä. On helpompaa tähdätä esim USA:han jossa valtakieli on helposti opeteltava englanti.

      Totta. Moniin muihin maihin vaan voi usein tulla samaa kieltä puhuvista maista. Ei se sattumaa ole, että Latinalaisesta Amerikasta tullaan lähinnä Espanjaan ja Portugaliin. Vaan eipä se työllistyminen ole silloinkaan erityisen helpoa.

      Britannia (ja muut englantia puhuvat maat) ovat taas sitten ihan oma lukunsa. Niihin on periaatteessa helppo mennä mistä vaan.

      Kyllä siinäkin kuitenkin ihan perää, että Suomessa suomenkieltä vaaditaan vähän uskomattomissakin paikoissa. Varsinkin ottaen huomioon, että suomalaiset ovat suhteellisen kielitaitoista kansaa, kun omalla kielellä ei oikein missään pärjää. Tai täytyy melkein sanoa, että suomalaiset ovat olleet kielitaitoisia. Nykymenolla taitaa nopeasti typistyä kielten osaaminen pelkkään englantiin.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Totta. Moniin muihin maihin vaan voi usein tulla samaa kieltä puhuvista maista. Ei se sattumaa ole, että Latinalaisesta Amerikasta tullaan lähinnä Espanjaan ja Portugaliin. Vaan eipä se työllistyminen ole silloinkaan erityisen helpoa.

      Britannia (ja muut englantia puhuvat maat) ovat taas sitten ihan oma lukunsa. Niihin on periaatteessa helppo mennä mistä vaan.

      Kyllä siinäkin kuitenkin ihan perää, että Suomessa suomenkieltä vaaditaan vähän uskomattomissakin paikoissa. Varsinkin ottaen huomioon, että suomalaiset ovat suhteellisen kielitaitoista kansaa, kun omalla kielellä ei oikein missään pärjää. Tai täytyy melkein sanoa, että suomalaiset ovat olleet kielitaitoisia. Nykymenolla taitaa nopeasti typistyä kielten osaaminen pelkkään englantiin.

      Ei Suomi silti tee tuossa suurta poikkeusta, vaikka totta onkin että ihan joka ammatissa se suomenkielen taito ei vaikuta tarpeellisimmalta.

      Muualta muuttaneiden kuulee monesti harmittelevan, että Suomessa on vaikea oppia kieltä koska kohteliaat suomalaiset vaihtavat kielen heti englantiin, jos ulkomaalainen takeltelee suomensa kanssa.
      Suomalainen toki tuossa tilanteessa ajattelee tekevänsä palveluksen, ettei toisen tarvitse taistella vaikean kielen kanssa. Ja ehkä siinä vähän on takana sekin, että suomalainen itse vähän vaivaantuu toisen ottaessa aikansa suomenkielensä kanssa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei Suomi silti tee tuossa suurta poikkeusta, vaikka totta onkin että ihan joka ammatissa se suomenkielen taito ei vaikuta tarpeellisimmalta.

      Muualta muuttaneiden kuulee monesti harmittelevan, että Suomessa on vaikea oppia kieltä koska kohteliaat suomalaiset vaihtavat kielen heti englantiin, jos ulkomaalainen takeltelee suomensa kanssa.
      Suomalainen toki tuossa tilanteessa ajattelee tekevänsä palveluksen, ettei toisen tarvitse taistella vaikean kielen kanssa. Ja ehkä siinä vähän on takana sekin, että suomalainen itse vähän vaivaantuu toisen ottaessa aikansa suomenkielensä kanssa.

      Auomen suurin ero, moniin muihin esim. Euroopan maihin on, että suomea tarvitaan vain Suomessa ja suomen opiskeleminen ei anna valmiuksia mennä oikeastaan mihinkään muualle kuin Suomeen. Toki Euroopassa on muitakin valtioita, joissa on kieli, jota ei oikeastaan puhuta muualla. Vaan eipä yksikään noista olekaan erityisen suosittu muuttokohde.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Auomen suurin ero, moniin muihin esim. Euroopan maihin on, että suomea tarvitaan vain Suomessa ja suomen opiskeleminen ei anna valmiuksia mennä oikeastaan mihinkään muualle kuin Suomeen. Toki Euroopassa on muitakin valtioita, joissa on kieli, jota ei oikeastaan puhuta muualla. Vaan eipä yksikään noista olekaan erityisen suosittu muuttokohde.

      Euroopassa on itseasiassa varsin monta maata, joissa puhuttua kieltä puhutaan ainoastaan siinä kyseisessä maassa. Tietysti itärajan maissa on vahva vivahde venäjää, keski-Euroopassa on paljon saksasta ja ranskasta johdannaisia kieliä, pohjoisessa ruotsipohja auttaa ymmärtämään muutamaa muutakin kieltä.

      Totta kyllä että suomenkieltä on aivan turha opiskella, ellei ole varmuudella tänne jäämässä. Omalaatuinen valtakieli todellakin vähentää valtion vetovoimaa muuttoliikenteen suhteen.

      Äänestä

    On toi asperger sitten erikoinen sairaus. Mutta jollainhan sitä pitää päivänsä täyttää.

    Jäämme odottamaan korkeasti koulutettujen ja helposti työllistyvien (kauniiden) naisten vyöryä Suomeen. Veikkaan, ettei tule tapahtumaan meidän elinaikanamme, mutta ehkä nuoremmilla sukupolvilla on toisin. Ätmit ei tosin hyödy siitäkään mitään.

    Aloittajalle vinkiksi, että mitäpä jos nyt ihan ensin edes löytäisit sen lihaa ja verta olevan naisen, joka sua jaksaa kuunnella. Jos se Suomeen ylipäänsä haluaa muuttaa, niin murehdi työllistymistä vasta sitten. Ķatsos kun tapaamisesta maahan muuttoon on ihan helkkarin pitkä matka. Onnea yritykseen!

    Äänestä

    • "Jos se Suomeen ylipäänsä haluaa muuttaa, niin murehdi työllistymistä vasta sitten. Ķatsos kun tapaamisesta maahan muuttoon on ihan helkkarin pitkä matka. Onnea yritykseen!"

      On kokemusta ja tämän takia olenkin viisastunut ja otan tämän takia asoista selvää entistä paremmin.

      Äänestä

    • Korkeastikoulutettuja naisia on Suomessa paljon enemmän kuin muissa maissa yhteensä (suurinpiirtein). Ulkomaalaiset naiset saavat siis helposti töitä kotimaassaan, miksi tulisivat Suomeen.

      - Sheena

      Äänestä

    Koulutus ei korvaa elämäntaitoa , ollemmehan huomanneet juuri tuollaisen puutteen kulttuurien välilä .

    Äänestä

    Tulee hyvä james-elokuva, rakastettuni, tuo kultainen ase, vähän jooh liian jännittävä nuorisolle mutta tämä on aivan hyvä ja jännittävä.

    Äänestä

    Suomen kielen taito -se pitää olla muiden taitojen ohella. Muuten niitä töitä on vaikea löytää.

    - Sheena

    Äänestä

    Aika harvat korkeasti koulutetut haluavat muuttaa kylmään, pimeään ja nyrpeään Suomeen. Suomeen on ulkomailta tulijoita lähinnä sosiaaliturvan vuoksi, elinikäistä ilmaista ylläpitoa havittelevat harvemmin ovat niitä korkeasti koulutettuja osaajia.

    Suomen kansa on määrältään vähäistä ja siihen nähden äärimmäisen korkeasti koulutettua. Niihin korkeakoulututkintoa vaativiin töihin harvemmin tarvitsee ulkomailta ketään palkata, kun kortistossa jonottaa kielitaitoisia korkeakoulutettuja alan osaajia.

    Sen ulkomaalaisen korkeakoulutetun kumppaniehdokkaan kannalta olisi parempi, kun suomalainen puoliso muuttaisi sen toisen kotimaahan.

    Äänestä

    Miksi ne naiset pitää repiä juuriltaan ja perheestään ja suvustaan eroon tänne peräpohjolaan? Muuta sinä itse ulkomaille, niin ei tarvitse tämmöisiä murehtia. Pääset itsekin helpommalla.

    Äänestä

    Aloittaja oli ilmeisesti unohtanut tämän ketjun, kun oli taas tehnyt sadannen uuden aloituksen samasta aiheesta.

    Nostetaan tämä nyt taas, niin aloittaja voi lukea täältä kaikki vastaukset uudestaan, ettei kenenkään tarvitse niitä jälleen sinne uuteen ketjuun kirjoitella.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    Tiedän, että mä nyt olen tätä aihetta jauhanut, mutta olen keskusteluissa aina törmännyt uusiin haasteisiin ja sitten alkanut pohtimaan, tutkimaan ja löytänyt uuden keskustelun aiheen kyseiseen aiheeseen liittyen.

    Tuossa on jotain tarinoita maahanmuuttajanaisten työllistymisestä.
    https://anna.fi/lifestyle/tyo-ja-raha/en-halunnut-tukia-halusin-toihin-korkeakoulutetut-maahanmuuttajat-allison-abdile-ja-bahar-mozaffari-hakivat-lukuisia-tyopaikkoja-vuosien-ajan-kunnes-lopulta-onnisti

    Kyllä on toki harmi, kun korkea koulutuskaan ei takaa työtä.

    https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

    Toisaalta kyllä korkeasta koulutuksesta kuitenkin on apua. Löytyi mielenkiintoinen tutkimus. En ole kokonaan lukenut, mutta joitakin kohtia kyllä.

    Tuossa ensimmäisessä artikkelissa mainitaan, että suurin osa koulutetuista naisista on muuttanut Suomeen kumppanin perässä.

    Maahanmuuttajamiesten on siis Suomessa helpompi työllistyä kuin naisten.

    Ei varmasti ole toivottua, että maahanmuuttajanainen menee sellaiseen työhön, joka ei vastaa koulutusta ja osaaminen valuu hukkaan.

    Mainitaanhan tuossa ensimmäisessä artikkelissa myös mahdolliset kulttuuriset rajoitteet. Tuo Baharhan kertoi, että tuli Suomeen lapsensa kanssa, joten sai elää suhteellisen vapaasti.

    Tämä keskustlu siitä mitkä mahdollisuudet ulkomaalaisilla naisilla on Suomessa työllistyä, on hyvinkin tärkeä, jos halutaan vähentää rasismia. Väittäisin nimittäin, että rasismi vähenisi reilusti, jos Suomeen saataisiin nimenomaan naisten maahanmuuttoa, jotka nimenomaan työllistyisivät Suomessa myös helposti koulutusta vastaaviin hommiin.

    Huomion arvoista tuosta jälkimmäisestä artikkelista on tuo, että asiantuntijoissa ulkomaalaistaustaisia naisia on melkein yhtä paljon kuin suomalaistaustaisia miehiä. Tosin suomalaistaustaiset naiset vievät selkeesti voiton. Ulkomaalaistaustaisia miehiä on taas asiantuntijoina vähiten.

    Jos tarkastellaan työllisyysastetta Latinalaisen Amerikan ja Itä-Euroopan kohdalta, ei ollut huonoimmasta päästä. Tästä Latinalaisesta Amerikastahan mä olen täällä keskustellut ja tästä ollaan mulle täällä naurettu, kun tavoittelen kauniita koulutettuja naisia.

    Lienee huomauttaa, että hymy saattaisi myös hyytyä, jos Suomeen alkaisi virrata paljonkin korkeasti koulutettuja helposti työllistyviä naisia esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta ja tulisi yleisestikin miesten keskuudessa tietoon näiden naisten osaaminen työelämässä ja muukin vapaus esimerkiksi kumppanien valinnassa. Siinä jäisi suominainen nimittäin helposti toiseksi.

    Nykyään, koska maahanmuuttajia on naisissa vähemmän ja lisäksi osalla on elämä rajoitteisempaa johtuen kulttuurisista seikoista, moni suomimies toki etsii kumppanikseen suominaista, jos kumppania etsitään Suomesta.

    Niin, siis kokemuksia, jos on ulkomaalaisten naisten työllistymisestä, nimenomaan avioliiton kautta Suomeen muuttaneiden. Kuinka helppoa tai vaikeeta tämä käytännössä on?

    Vielä sekin tiedoksi, että on itselläkin ollut yritystä tutustua ulkomaalaisiin, sekä Suomessa , ulkomailla ja myös netin välityksellä. Videopuheluitakin on tullut puhuttua. Tiedän, että helppoa se ei ole, mutta realismia on kuitenkin se, että naiseten määrä miestä kohden tulee Suomessa vähenemään, jolloin on luonnollista, että parisuhteeseen pääseminen tulee Suomessa entisestään vaikeutumaan. Jotakin siis tarttis tehdä.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu