Ajatuksena sähköhoito on yksi pahimpia kidutusvälineitä. Ennenvanhaan ihmisille puettiin sähkökypärä ennenkuin heidät teloitettiin voimakkaalla sähköiskulla suoraan aivoihin. Sähköhoidossa se annos ei vaa ole tappava (usein), vielä pahempi onse kun se annetaan potilan ollessa puolustuskyvyttömässä unitilassa.
Voi uskoa miten mieli ja aivot menee täysin sekaisin kun ensin ollaan keinotekoisessa ja kemikaalisessa unihypnoosissa ja sen jälkeen kudoksen läpi laitetaan kulkemaab sähkövirtaa, täysin epämääräisiä ja epätieteellisiä aivojen hermosolurstoja pitkin niitä polttaen umpeen.. Potilaalta voi kadota kaikki hyvät muistot esimerkiksi kun aivojen muistilohkoista palaa tiettyjä ratoja..
Ja sitten ne videot missä se nukutettu potilas sätkii hulluna sähköiskun voimasta..
En keksi pahempaa kidutusvälinettä
25
893
Vastaukset
- Anonyymi
Niin, varmaan sen hurjan maineen takia jotkut kieltäytyy siitä hoidosta.
- Anonyymi
Vuosia sitten hyödyin sähköhoidosta. Tosin se on minun henkilökohtainen mielipide.
Siinä ei anneta todellakaan tappavaa määrää sähköä.
Eikä se ole kidutusta.
Sokin saadessa ei myöskään sätki hulluna, kuten aloittaja kirjoitti.
Minun saadessani sähköä , oli ollut hoitaja siinä vieressä, ja kun kysyin häneltä sätkinkö paljon, niin hän sanoi, että sormeni oli vähän nykinyt.
Tiedän ihmisiä, jotka ovat sähköstä hyötyneet, mutta tiedän toki heitäkin, joille ei ole hyötyä siitä ollut.- Anonyymi
"Vuosia sitten hyödyin sähköhoidosta. Tosin se on minun henkilökohtainen mielipide."
https://fi.pinterest.com/pin/14425661283231847/
- Anonyymi
Sähköshokkihoidon koko idean ajateltiin alussa olevan siinä, että se vie muistot ja ajaa potilaat infaniiliseen "alkutilaan", tavallaan reboottaa mielen skitsofreenisista harhoista ja muista mielenterveyttä rasittavista ajatuskuluista. CIA rahoittikin 1900-luvun puolivälissä kokeita, joissa annettiin potilaille paitsi massiivinen määrä sähköshokkeja, myös käytettiin mm. aistieristystä ja muita kidutuskeinoja sen testaamiseksi, miten ajetaan ihminen degeneratiiviseen ja puolustuskyvyttömään tilaan. Eräs mielisairailla tutkimuksia tehnyt lääkäri totesikin kidutettuaan potilaitaan viikkokausia, että tietoisuuttamme siitä keitä olemme ja ja missä me olemme pitävät ylläpitävät tosiaan kaksi asiaa: aistiärsykkeet ja muistot. Nykyäänkin tunnettu toinen kidutusväline, aistideprivaatio, poistaa aisiärsykkeet ja nykyäänkin tunnettu psykiatrinen hoitomenetelmä, sähköshokkihoito, poistaa muistot. Tuollaiselle ajattelulle sähköshokkihoito edelleen pohjautu tai sieltä se juontuu. Ei ymmärrys sen tehosta ole tippaakaan kehittynyt sataan vuoteen eikä kukaan oikeasti täysin tiedä, miksi toisille se aiheuttaa ohimenevää piristymistä, toisille pitkäkestoisen manian ja yhdelle se palauttaa sattumanvaraisesti hajuaistin. Ainoa merkittävä, systemaattisesti tutkimuksissa havaittu ja tunnettu vaikutus on aivovaurio, jonka keskeisenä oireena on pitkäkestoinen tai jopa pysyvä amnesia. Ja tuolle vaikutukselle varhaiset teoriat sen tehosta perustuivatkin aikana, jolloin myös lobotomia oli suosittu hoitomuoto mielenterveysongelmien hoidossa.
- Anonyymi
Niin, en minäkään ymmärrä, miksi jotkut ihmiset valitsevat sähköshokit, tai siis nykyisin magneetin, junan alle hyppäämisen sijaan, mutta sellaista se aito masennus vaan on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, en minäkään ymmärrä, miksi jotkut ihmiset valitsevat sähköshokit, tai siis nykyisin magneetin, junan alle hyppäämisen sijaan, mutta sellaista se aito masennus vaan on.
Pahempaakin on olemassa kuin masennus. Itselleni muistojen menettäminen tai sähköhoidon seurauksena tai esimerkiksi akatisia olisi sitä. Akatisia saattaa saada miettimään myös itsetuhoisia ajatuksia koska se ei anna hetken rauhaa. Muutkin haitat psykiatrian tarjoamista hoitokeinoista on sellaisia että saattavat saada miettimään päivi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pahempaakin on olemassa kuin masennus. Itselleni muistojen menettäminen tai sähköhoidon seurauksena tai esimerkiksi akatisia olisi sitä. Akatisia saattaa saada miettimään myös itsetuhoisia ajatuksia koska se ei anna hetken rauhaa. Muutkin haitat psykiatrian tarjoamista hoitokeinoista on sellaisia että saattavat saada miettimään päivi
ensä päättämistä, esim. PSSD jonka seurauksena netistä löytyy tarinoita itsemurhista koska ihmiset ei kestä sitä että joutuvat elämään elämää jossa heiltä on yksi tärkeä osa-alue varastettu elämästä mikä voi erkaannuttaa esim. parisuhteista ja saada tuntemaan tyhjyyttä. Vieroitusoireet voivat myös saada aikaan itsetuhoista käytöstä. Ne voi viedä unet, häiritä tunne-elämää jne. Nostattaa tunteet liian intensiivisenä pintaan ja saada heittelemään.
Kannattaa myös olla varovainen että se mitä kutsutaan masennukseksi ei oikeasti ole seurausta pitkäaikaisesta aineiden vetämisestä mikä laukaisee oireita nimellä "tardive dysphoria". https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21459521/
Tai chronic brain impairment josta Peter Breggin puhuu: https://breggin.com/psychiatric-drug-induced-chronic-brain-impairment-cbi/
Siihen toki psykiatrialla on yhä uusia hoitoja koska se diagnosoi sen vain masennuksena, lisää pillereitä, pilleriyhdistelmiä, sähköä ja magneettia ja lopputulos on todennäköisesti lisää vammaa ja kurjuutta ja toimintakyvyn ja elämänlaadun rapautumista. Lopputulos jossa ihminen vetää aineita ja on työkyvytön, ja mahdollisesti kärsii yhä lisääntyvistä kognitiivisen ongelman häiriöistä, ei ole mielestäni kovin hieno osoitus hoitojen toimivuudesta vaikka potilas olisi saatu pysymään hengissä. Elämänlaatu tuskin on psykiatrialla keskiössä, miksi muuten se yleisesti määräisi ihmisille lääkkeitä masennukseen, jotka voivat aiheuttaa suurelle osalle seksuaalisen toiminnan ongelmia.
Joiltakin puretaan lääkkeet pois samaan aikaan sähkön kanssa, mikä voi joillekin tosin olla ihan suotuisaakin (ja oikeasti ollakin yksi syy miksi olo kohentuu). Muuten psykiatria ei niitä purkaisikaan sitten. Hoitoja kyllä osataan määrätä, mutta niiltä irtiottaminen onkin sellainen johon ei asiantuntemusta tai uskallusta riitä.
Kun aikanaan aloitin masennuslääkkeet, pystyin nukkumaan, minulla oli myös rauhan tunnetta ja pystyin esimerkiksi uppoutumaan joihinkin asioihin paetakseni tunteitani. Kun tunsin vieroituksen pahimmillaan, unet lähti, ei ollut hetken rauhan tunnetta levottomuuden takia. Kokoajan oli rauhaton, epämiellyttävä, ahdistava olo.
Olin tilanteessa jossa en voinut hetkeäkään paeta ja irtautua tuosta olosta ja se laukaisi itsemurha-ajatuksia.
Itse olen päättänyt elää elämäni ilman psykiatrian tarjoamia aivoja ja hermostoa ronkkivia summamutikassa tehtyjä "hoitoja". Elossa olen edelleen vaikka vieroituksessa lyötiin vaikka mitä diagnooseja joista ei muka ilman psyykenpillereitä pysty selviämään. Joko diagnoosit oli höpönlöpöä, tai sitten hyvin vakavistakin tiloista voi selvitä lääkkeet lopettamalla. Uskon siihen, että ihmisillä on vahvuutta selvitä monenlaisistakin tiloista ilman itsensä huumaamista tai aivojen sörkintää. Ihmiset ovat kehittyneet tuhansien vuosien aikana sopeutumaan ympäristöönsä, selviytymään. Psykiatrian aika on ollut lyhyt, jossa muka ei pysty kuin aineilla selviämään. Toki aina on käytetty psykoaktiivisia aineita mutta ei pysyvänä ratkaisuna "lääkkeenä" muka johonkin aivohäiriöihin minä psykiatria mt-ongelmia kuvaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pahempaakin on olemassa kuin masennus. Itselleni muistojen menettäminen tai sähköhoidon seurauksena tai esimerkiksi akatisia olisi sitä. Akatisia saattaa saada miettimään myös itsetuhoisia ajatuksia koska se ei anna hetken rauhaa. Muutkin haitat psykiatrian tarjoamista hoitokeinoista on sellaisia että saattavat saada miettimään päivi
Etkai sä nyt oikeesti sano itsemurhan partaalla olevalle ihmiselle, että pahemminki vois olla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkai sä nyt oikeesti sano itsemurhan partaalla olevalle ihmiselle, että pahemminki vois olla?
En sano. Tiedostan että joillakin ihmisillä on positiivisia kokemuksia hoidoista.
Jokainen psykiatrian potilas ansaitsee tietää, mitä voi pahimmillaan käydä kun lähtee tuolle polulle. Toki ei kaikille käy, ja joillakin on suotuisampia kokemuksia. Mutta eivätpä ainakaan erehdy pitämään ongelmiaan vain omina ongelminaan, jos onkin niin että se onkin lääke laukaissut paha oloa, tuntuu että pää ei toimi, on sisältä ihan tunnekuollut zombie jne. Jos yhtäkkiä lääkkeen seurauksena kokee levottomuutta ja tuskaisa olo ja tuntee ettei voi olla nahoissaan, se voikin olla ihan lääkkeen puhkaisema haitta. https://akathisiaalliance.org/
Ainoan oikeasti tuskaisen olon jossa tuntuu, etten halua elää enää sekuntiakaan olen kokenut lääkevieroituksen (mikä ei tarkoita että tarvitsin lääkettä koska olo helpotti kun aikaa kului ja vieroitusoireet helpotti) ja akatisian myötä. Ja lääkkeiden myötä joita en sietänyt mutta minulle jankattiin kuin ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa mikä ei pitänyt sitten yhtään paikkaansa. Ihmisille voi tulla tunne kun hoidot ei tehoa niin ovat jotenkin toivottomia tapauksia ja ei ole sitten mitään parempaa luvassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ensä päättämistä, esim. PSSD jonka seurauksena netistä löytyy tarinoita itsemurhista koska ihmiset ei kestä sitä että joutuvat elämään elämää jossa heiltä on yksi tärkeä osa-alue varastettu elämästä mikä voi erkaannuttaa esim. parisuhteista ja saada tuntemaan tyhjyyttä. Vieroitusoireet voivat myös saada aikaan itsetuhoista käytöstä. Ne voi viedä unet, häiritä tunne-elämää jne. Nostattaa tunteet liian intensiivisenä pintaan ja saada heittelemään.
Kannattaa myös olla varovainen että se mitä kutsutaan masennukseksi ei oikeasti ole seurausta pitkäaikaisesta aineiden vetämisestä mikä laukaisee oireita nimellä "tardive dysphoria". https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21459521/
Tai chronic brain impairment josta Peter Breggin puhuu: https://breggin.com/psychiatric-drug-induced-chronic-brain-impairment-cbi/
Siihen toki psykiatrialla on yhä uusia hoitoja koska se diagnosoi sen vain masennuksena, lisää pillereitä, pilleriyhdistelmiä, sähköä ja magneettia ja lopputulos on todennäköisesti lisää vammaa ja kurjuutta ja toimintakyvyn ja elämänlaadun rapautumista. Lopputulos jossa ihminen vetää aineita ja on työkyvytön, ja mahdollisesti kärsii yhä lisääntyvistä kognitiivisen ongelman häiriöistä, ei ole mielestäni kovin hieno osoitus hoitojen toimivuudesta vaikka potilas olisi saatu pysymään hengissä. Elämänlaatu tuskin on psykiatrialla keskiössä, miksi muuten se yleisesti määräisi ihmisille lääkkeitä masennukseen, jotka voivat aiheuttaa suurelle osalle seksuaalisen toiminnan ongelmia.
Joiltakin puretaan lääkkeet pois samaan aikaan sähkön kanssa, mikä voi joillekin tosin olla ihan suotuisaakin (ja oikeasti ollakin yksi syy miksi olo kohentuu). Muuten psykiatria ei niitä purkaisikaan sitten. Hoitoja kyllä osataan määrätä, mutta niiltä irtiottaminen onkin sellainen johon ei asiantuntemusta tai uskallusta riitä.
Kun aikanaan aloitin masennuslääkkeet, pystyin nukkumaan, minulla oli myös rauhan tunnetta ja pystyin esimerkiksi uppoutumaan joihinkin asioihin paetakseni tunteitani. Kun tunsin vieroituksen pahimmillaan, unet lähti, ei ollut hetken rauhan tunnetta levottomuuden takia. Kokoajan oli rauhaton, epämiellyttävä, ahdistava olo.
Olin tilanteessa jossa en voinut hetkeäkään paeta ja irtautua tuosta olosta ja se laukaisi itsemurha-ajatuksia.
Itse olen päättänyt elää elämäni ilman psykiatrian tarjoamia aivoja ja hermostoa ronkkivia summamutikassa tehtyjä "hoitoja". Elossa olen edelleen vaikka vieroituksessa lyötiin vaikka mitä diagnooseja joista ei muka ilman psyykenpillereitä pysty selviämään. Joko diagnoosit oli höpönlöpöä, tai sitten hyvin vakavistakin tiloista voi selvitä lääkkeet lopettamalla. Uskon siihen, että ihmisillä on vahvuutta selvitä monenlaisistakin tiloista ilman itsensä huumaamista tai aivojen sörkintää. Ihmiset ovat kehittyneet tuhansien vuosien aikana sopeutumaan ympäristöönsä, selviytymään. Psykiatrian aika on ollut lyhyt, jossa muka ei pysty kuin aineilla selviämään. Toki aina on käytetty psykoaktiivisia aineita mutta ei pysyvänä ratkaisuna "lääkkeenä" muka johonkin aivohäiriöihin minä psykiatria mt-ongelmia kuvaa."Elossa olen edelleen vaikka vieroituksessa lyötiin vaikka mitä diagnooseja joista ei muka ilman psyykenpillereitä pysty selviämään."
Näin tehtiin minullekin. Tämä tuntuu olevan ihan tietoinen menettelytapa psykiatrialla. Ne, jotka leimaavat psyykenlääkkeiden vieroitusoireista kärsivät mielisairaiksi eivät ole ihmisiä vaan raakoja petoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ensä päättämistä, esim. PSSD jonka seurauksena netistä löytyy tarinoita itsemurhista koska ihmiset ei kestä sitä että joutuvat elämään elämää jossa heiltä on yksi tärkeä osa-alue varastettu elämästä mikä voi erkaannuttaa esim. parisuhteista ja saada tuntemaan tyhjyyttä. Vieroitusoireet voivat myös saada aikaan itsetuhoista käytöstä. Ne voi viedä unet, häiritä tunne-elämää jne. Nostattaa tunteet liian intensiivisenä pintaan ja saada heittelemään.
Kannattaa myös olla varovainen että se mitä kutsutaan masennukseksi ei oikeasti ole seurausta pitkäaikaisesta aineiden vetämisestä mikä laukaisee oireita nimellä "tardive dysphoria". https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21459521/
Tai chronic brain impairment josta Peter Breggin puhuu: https://breggin.com/psychiatric-drug-induced-chronic-brain-impairment-cbi/
Siihen toki psykiatrialla on yhä uusia hoitoja koska se diagnosoi sen vain masennuksena, lisää pillereitä, pilleriyhdistelmiä, sähköä ja magneettia ja lopputulos on todennäköisesti lisää vammaa ja kurjuutta ja toimintakyvyn ja elämänlaadun rapautumista. Lopputulos jossa ihminen vetää aineita ja on työkyvytön, ja mahdollisesti kärsii yhä lisääntyvistä kognitiivisen ongelman häiriöistä, ei ole mielestäni kovin hieno osoitus hoitojen toimivuudesta vaikka potilas olisi saatu pysymään hengissä. Elämänlaatu tuskin on psykiatrialla keskiössä, miksi muuten se yleisesti määräisi ihmisille lääkkeitä masennukseen, jotka voivat aiheuttaa suurelle osalle seksuaalisen toiminnan ongelmia.
Joiltakin puretaan lääkkeet pois samaan aikaan sähkön kanssa, mikä voi joillekin tosin olla ihan suotuisaakin (ja oikeasti ollakin yksi syy miksi olo kohentuu). Muuten psykiatria ei niitä purkaisikaan sitten. Hoitoja kyllä osataan määrätä, mutta niiltä irtiottaminen onkin sellainen johon ei asiantuntemusta tai uskallusta riitä.
Kun aikanaan aloitin masennuslääkkeet, pystyin nukkumaan, minulla oli myös rauhan tunnetta ja pystyin esimerkiksi uppoutumaan joihinkin asioihin paetakseni tunteitani. Kun tunsin vieroituksen pahimmillaan, unet lähti, ei ollut hetken rauhan tunnetta levottomuuden takia. Kokoajan oli rauhaton, epämiellyttävä, ahdistava olo.
Olin tilanteessa jossa en voinut hetkeäkään paeta ja irtautua tuosta olosta ja se laukaisi itsemurha-ajatuksia.
Itse olen päättänyt elää elämäni ilman psykiatrian tarjoamia aivoja ja hermostoa ronkkivia summamutikassa tehtyjä "hoitoja". Elossa olen edelleen vaikka vieroituksessa lyötiin vaikka mitä diagnooseja joista ei muka ilman psyykenpillereitä pysty selviämään. Joko diagnoosit oli höpönlöpöä, tai sitten hyvin vakavistakin tiloista voi selvitä lääkkeet lopettamalla. Uskon siihen, että ihmisillä on vahvuutta selvitä monenlaisistakin tiloista ilman itsensä huumaamista tai aivojen sörkintää. Ihmiset ovat kehittyneet tuhansien vuosien aikana sopeutumaan ympäristöönsä, selviytymään. Psykiatrian aika on ollut lyhyt, jossa muka ei pysty kuin aineilla selviämään. Toki aina on käytetty psykoaktiivisia aineita mutta ei pysyvänä ratkaisuna "lääkkeenä" muka johonkin aivohäiriöihin minä psykiatria mt-ongelmia kuvaa."Siihen toki psykiatrialla on yhä uusia hoitoja koska se diagnosoi sen vain masennuksena, lisää pillereitä, pilleriyhdistelmiä, sähköä ja magneettia ja lopputulos on todennäköisesti lisää vammaa ja kurjuutta ja toimintakyvyn ja elämänlaadun rapautumista."
Minulle on käynyt juuri näin. Tosin en ole enää hakeutunut oireideni takia psykiatrille, koska vaistoan vaaran. Se tie johtaa vain noihin mainitsemiisi "hoitoihin". Lääkäreiden suhteen olen jo menettänyt toivoni muutenkin.
- Anonyymi
Mä kirjoitin hyötyneeni sähköstä.
Mulle sitä ei käytetty masennuksen takia, vaan monien erinäisten syiden takia päädyttiin yhdessä lääkärin kanssa kokeilemaan.
Ja oli muuten hyvä keskustelu aikoinaan, kun tämä lääkäri alkoi mulle sähköä ehdottaa. Kertoi asiat tarkkaan, ja halusi hyväksymiseni kysymällä useammin kuin kerran.
Oikeastaan en edes epäröinyt, koska tilanne oli se, että sähkö oli viimeinen kokeilematta ollut hoitokeino sillä hetkellä.
Olen myös aika utelias kokeilemaan kaikenlaista, kenties terveydenkin uhalla.
Aivoni eivät siitä vaurioituneet, päinvastoin sen jälkeen ovat aivot ja ajatustoiminnot pelanneet paremmin.
Heti hoidon/hoitojen perään en huomannut muistissanikaan minkäänlaista pätkimistä.
Sitä en tosin tiedä onko ollut vaikutusta muistiin näin vanhemmiten, kun alkanut pätkiä, mutta on luultavasti monen eri tekijän summa tämäkin.
Tuskin oon ainoa ihminen, joka on sähköhoidosta hyötynyt.- Anonyymi
Tunnen ihmisiä ketkä ovat omien sanojensa mukaan sähköhoidosta hyötyneet. Eivätkä huomaa yhtään että heiltä on kadonnut muistista paljon merkittäviäkin asioita. Heidän kanssa keskusteluissa sähköhoidon aikana, sähköhoidon jälkeen, tuli huomattua tämä.
- Anonyymi
Tiedätkö on olemassa hurjia tarinoita siitä, kuinka Jeesus kasvatti pelkällä rukouksella ihmiselle samanpituiset jalat, meditaatio paransi terminaalivaiheen syövästä ja masennuslääkekokeessa yliannostuksen plasebolääkkeitä ottanut itsemurhaa yrittänyt joutui teholla pelkästään siksi, että uskoi syöneensä oikeita lääkkeitä? Nämä ovat aitoja, todellisia kokemuksia, mutta ne eivät ole peruste käyttää niitä lääketieteellisenä hoitona. Siksi onkin kummallista, että pelkille subjektiivisille kokemuksille perustuvat hoitomuodot, joiden toimintamekanismi on epäselvä mutta joista tiedetään, että niissä on huomattavia riskejä esim. pysyvään aivovaurioon, käytetään pelkästään siksi, että näin on psykiatriassa joskus ennenkin toimittu. Tiedätkö että sähköshokkihoitoon liittyviä kokeita ei ole juurikaan tutkittu lumekontrolloiduissa kokeissa ja olemassaoleva "näyttö" on niin heikkolaatuista, että sen perusteella ei voi suositella hoitoa yhtään mihinkään? Ainoa selkeä havainto on, että huomattavalle osalle ne aiheuttavat pitkäkestoista, jopa pysyvää amnesiaa. Mieluummin rukoilisin ateistina Jeesusta kuin menisin masentuneena sähköshokkihoitoon, sen verran uskon kuitenkin jumalan kyvyttömyyteen aiheuttaa minulle aivovaurion. Kaikki muu on näytön puutteessa herran haltuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedätkö on olemassa hurjia tarinoita siitä, kuinka Jeesus kasvatti pelkällä rukouksella ihmiselle samanpituiset jalat, meditaatio paransi terminaalivaiheen syövästä ja masennuslääkekokeessa yliannostuksen plasebolääkkeitä ottanut itsemurhaa yrittänyt joutui teholla pelkästään siksi, että uskoi syöneensä oikeita lääkkeitä? Nämä ovat aitoja, todellisia kokemuksia, mutta ne eivät ole peruste käyttää niitä lääketieteellisenä hoitona. Siksi onkin kummallista, että pelkille subjektiivisille kokemuksille perustuvat hoitomuodot, joiden toimintamekanismi on epäselvä mutta joista tiedetään, että niissä on huomattavia riskejä esim. pysyvään aivovaurioon, käytetään pelkästään siksi, että näin on psykiatriassa joskus ennenkin toimittu. Tiedätkö että sähköshokkihoitoon liittyviä kokeita ei ole juurikaan tutkittu lumekontrolloiduissa kokeissa ja olemassaoleva "näyttö" on niin heikkolaatuista, että sen perusteella ei voi suositella hoitoa yhtään mihinkään? Ainoa selkeä havainto on, että huomattavalle osalle ne aiheuttavat pitkäkestoista, jopa pysyvää amnesiaa. Mieluummin rukoilisin ateistina Jeesusta kuin menisin masentuneena sähköshokkihoitoon, sen verran uskon kuitenkin jumalan kyvyttömyyteen aiheuttaa minulle aivovaurion. Kaikki muu on näytön puutteessa herran haltuun.
Ateistina minä taas haluaisin estää Jeesuksen rukoilemisen, samalla tavalla kuin sinä haluat estää ECT hoidon käytön. Ja vieläpä samoista syistä. Jeesuksen olemassa olosta ei valitettavasti ole mitään tieteellistä näyttöä, mutta uskonnosta on vakavia haittoja, kuten sotia ja vähemmistöjen vainoamista.
Pahinta tässä on se, että ihmiset haluaavat kuitenkin valita itse. Tietäävät muka omat asiansa paremmin kuin minä! Voitko kuvitella?
- Anonyymi
Ei ole todellakaan ainut psykiatrian hoitokeino, jonka voisi luokitella kidutukseksi.
Psykiatria on kohdellut potilaitaan tavoin, joka tuntuu oikeasti kidutukselta eikä eroa siitä millään tavoin. Jotkut hoitokeinot voivat aiheuttaa kidutukselta tuntuvan tilan. Psykiatrian lääkkeitä kuten haloperidolia on käytetty rankaisukeinoina ja kidutusvälineinä, esim. Neuvostoliitossa. Se sopii hyvin koska se voi laukaista akatisian. Ihminen voi kokea olevansa kuin kemiallisessa pakkopaidassa, olo voi olla kummallinen ja ikävä, mutta silti psykiatria kutsuu aineita vain "lääkkeiksi".
https://en.wikipedia.org/wiki/Pharmacological_torture&prev=search&pto=aue
Akatisia voi tuntua täysin kidutukselta ja voi laukaista kokijalleen suurta kauhun tunnetta ja itsemurha-ajatuksia. Se voi tehdä ihmisestä hullulta näyttävän pakkoliikkuvan raunion, joka on kuin eläin häkissä joka vaeltaa häkin laidasta toiseen pakonomaisesti liikehtien kykenemättä rauhoittamaan itseään, olemaan hillitysti tai istumaan paikallaan. Tuon psykiatria voi diagnosoida uutena mielenterveysongelmana, ja nähdä lääkinnän tarpeeksi aiheuttaen kierteen lääkkeitä. Hoito voi muuttua kidutukseksi ja väkivallaksi. Potilas ei aina kykene ilmaisemaan itseään parhaimmalla mahdollisella tavalla lääkkeillä turrutettuna.
Silti psykiatria pakkohoitaa potilaitaan kyseisillä lääkkeillä. Psykiatria suorittaa edelleen ihmisoikeusrikkomuksia kiduttaessaan potilaita pakkohoitamalla heitä ja painostamalla käyttämään lääkkeitä, jotka voivat joillakin ihmisillä laukaista kidutukseen verrattavia haittoja kuten vieroitusoireita tai akatisian tai unettomuutta tai esimerkiksi varastamalla heiltä ihmisyyteen liittyviä asioita kuten seksuaalisuuden. Eikä psykiatria läheskään aina diagnosoi potilaidensa harmeja, ja voi väärindiagnosoida heitä. Akatisia ei aina taltu lääkkeillä tai niiden lopettamisella, ja sitä on myös kroonista muotoa.
Mikä voisi mennä vikaan, kun masentuneita, traumatisoituneita, ahdistuneita, tai jopa itsemurha-ajatuksia potevia ihmisiä hoidetaan aineilla jotka voi aiheuttaa akatisian joka voi tuntua kidutukselta ja olla trauumatisoivaa? Kysyn vaan psykiatria.
T:Psykiatrian uhri- Anonyymi
Käytit sinänsä hyvää ilmaisua, " kemiallinen pakkopaita ", ja mullakin on omakohtaista kokemusta kyseisistä olotiloista.
Ehkä olinkin vuosikaudet siinä " pakkopaidassa ", monet erilaiset hoitokeinot yritettiin, terapiat, lääkkeet, sähkö- , pakko- ja vapaaehtoiset hoidot.
Ne kaikki ovat nyt olleet useamman vuoden takana päin, ja jatkan elämääni eteenpäin ( vaikka tavallaan tuntuukin jotenkin jumittavan paikallaan ).
En kokenut itseäni uhriksi, ehkä joskus vähän, mutta en halunnut uhriutua.
En jäänyt, enkä jää, kiinni menneisiin, koska tiedän, että se vaikuttaisi negatiivisesti tulevaisuuteeni.
Onhan esim. lääkkeet jollain tavalla minuakin tuhonneet, kognitiivista haittaa, hermostollista haittaa jne.
Mutta sille kun en enää mitään voi, on elettävä näillä mitä on vielä jäljellä.
Tämäkin on parempaa, kuin se, ettei olisi elämää enää lainkaan.
Ehkä vaikutan turhan positiiviselta, mutta se on minun pelastukseni.
Tiedän kyllä miten pahalta kaikki ikävät kokemukset voivat tuntua, olen joutunut itsekin kokemaan, kuulemaan ja näkemään jos vaikka mitä.
Kenenkään kokemuksia ei sovi vähätellä, koska jokainen on omanlaisensa ihminen.
- Anonyymi
Turha täällä löllöttää. Perustatte oman armeijan, valtion, uskonnon. me sipsifarmarit emme jsakneet pstykiatrin muna im joten loimme portin ulos systeeristä.
Systeeri halitsee kova käsi. - Anonyymi
uskonto lukiossa on humbug. siihen ei ole papeillakaa mitää lisättäv
- Anonyymi
Entä jos tehdään arviointivirhe ja ihminen joutuu väärään lääkitykseen. Ennen vanhaan ihmisiä hoidettiin ymmärtämättä kuinka paljon ihmissuhteilla on merkitystä. Nykyään on jo enemmän tietoa, mutta sitäkään ei ymmärretä että saman asian voi tulkita väärin , koska oman elämän kokemukset ovat aivan erilaisia. Ennenaikaan väärin lääkitystä tuli tsombi .
- Anonyymi
Ihmissuhteet ehkä yksi tekijä, mutta päihteet vielä pahempi.
Kun päihteiden käytöstä seuranneita ongelmia, esim. psykoosia, aletaan " hoitaa " erilaisilla psyykenlääkkeillä, niin saadaan " zombeja " vuosikausiksi.
Se se vasta on elämää, jota ei tajua ne, jotka eivät ole sitä itse kokeneet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmissuhteet ehkä yksi tekijä, mutta päihteet vielä pahempi.
Kun päihteiden käytöstä seuranneita ongelmia, esim. psykoosia, aletaan " hoitaa " erilaisilla psyykenlääkkeillä, niin saadaan " zombeja " vuosikausiksi.
Se se vasta on elämää, jota ei tajua ne, jotka eivät ole sitä itse kokeneet.Ennen väärin lääkitystä tuli zombi. Ai ennen? Kuule kyllä ihan nykyaikanakin voi tulla, nimim.kokemuksen äänellä.
Kritisoin myös kirjoituksessasi sitä että viittaat siihen suuntaan että on "oikea lääkitys". On olemassa erilaisia psykoaktiivisia lääkeaineita joita psykiatria suosittelee eri diagnooseihin. Osa potilaista pitää niiden vaikutuksista, toinen ei. Mitään sairautta ne ei biologisesti aivoissa korjaa, oireisiin jotkut voi kokea hyötyä.
Pitkällä tähtäimellä vaikutus niistä voi olla jopa tuhoisa hyötyä antavan sisään, koska ne on neurotoksisia aineita, keho adaptoituu niihin, niiden vaikutus voi muuttua kielteisemmäksi ja teho loppua (jonkinasteista toleranssia tulla) ja lopulta niistä tulee vieroitusoireet. Psykoaktiivisten aineiden kanssa nämä ongelmat toistuvat. Psykiatria kieltää ja puhuu pysyvistä lääkityksistä. Ei kannata ihmetellä jos ihmiset ei toivu nykyisellä hoitomallilla!!
- Anonyymi
Alluperäiseen aiheeseen palatakseni, tämän päivän sähköhoito on hyvin turvallinen ja kivuton hoitomuoto. Se tehdään kevyessä nukutuksessa, eikä siinä kukaan sätki mitään. Television kauhuohjelmat on asia erikseen. Masennuksen hoitoon sillä on yleensä hyvä vaikutus.
- Anonyymi
Oikeastaan vaikuttaa siltä, että ihmiset enemmänkin " pelkäävät " etukäteen sähköhoitoa.
Juurikin siitä syystä, että on paljon luettavissa kaikenlaisia kauhutarinoita, ja joidenkin ihmisten kertomia omia, ehkä huonojakin, kokemuksiaan.
Itse sain vuosia sitten sähköä, enkä kokenut sitä millään tavoin haitalliseksi, päinvastoin.
Mieluummin ottaisin hoitomuotona sähköä, kuin pitkäaikaiset lääkitykset, jos tilanne jossain vaiheessa muuttuisi vielä sellaiseksi, että jokin hoito olisi tarpeen.
Olin, ja olen, jokseenkin utelias kokeilemaan kaikkea uutta, enkä ainakaan itse ennen sähköä huolestunut muiden kertomista huonommista kokemuksistaan, ja loppujen lopuksi suurempi määrä potilaista kehui sähköhoitoa.
Monissa asioissa muutenkin suurimpana " jarruna " on ennakkoluulot.- Anonyymi
Vasta oli juttua, miten tappaja hai elokuvien jälkeen hait ovat kokeneet vainoa... sellaisia ne mielikuvat on.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1072765Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302385Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen212300Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631021886- 1141620
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1681335Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2821157- 711024
- 801024
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi233938