Tässä kun olen lueskellu näitä anoppi/appi ongelmia,niin tutulta kuulostaa.Tunnistan aikaisemman tilanteeni lähes joka kommentista.Mutta niin vaan on käynyt,kaikkien vaikeuksien jälkeen,että elämä on tasaantunut ja välit ovat parantuneet.
Johtuneeko siitä,että olemme puolin ja toisin rauhoittuneet sanomisissamme ja käytöksessämme?
Tokihan uusi miniä/vävy on jollain tavalla tarkkailun kohteena aluksi.Ja samoin sitä seuraa ja tarkkailee anopin/apen sanomisia.Koko systeemi on uusi,ja vaatii sopeutumista.
Ajanmyötä tilanne tasaantuu.(ei ehkä kaikilla)
Tämä ei tarkoita,että pitäisi luopua omista tavoistaan ja antaa periksi.Ei,vaan suhtautua suvaitsevammin toisen mielipiteisiin.Ymmärtää,että mielipide-eroja on kaikilla ihmisillä.Ja toiminta tavat vaihtelevat,asioita tehdään eritavalla.
Olen onnellisessa asemassa sikäli,että nykyisin anoppini on minulle läheinen ja voin luottaa häneen ja saan apua jos tarvitsen.Ja hän kunnioittaa minua.(ja minä häntä)
Aina ei ole ollut niin.
Ja nyt taaksepäin katsoessani,en voi sanoa ,että anoppi olisi ollut yksin syyllinen alkuaikojen huonoihin väleihimme,vaikka se silloin tuntuikin siltä.
Toista ihmistä et voi muuttaa muulla tavoin kuin muuttamalla itseäsi.
Johtuneeko siitä,että olemme puolin ja toisin rauhoittuneet sanomisissamme ja käytöksessämme?
Tokihan uusi miniä/vävy on jollain tavalla tarkkailun kohteena aluksi.Ja samoin sitä seuraa ja tarkkailee anopin/apen sanomisia.Koko systeemi on uusi,ja vaatii sopeutumista.
Ajanmyötä tilanne tasaantuu.(ei ehkä kaikilla)
Tämä ei tarkoita,että pitäisi luopua omista tavoistaan ja antaa periksi.Ei,vaan suhtautua suvaitsevammin toisen mielipiteisiin.Ymmärtää,että mielipide-eroja on kaikilla ihmisillä.Ja toiminta tavat vaihtelevat,asioita tehdään eritavalla.
Olen onnellisessa asemassa sikäli,että nykyisin anoppini on minulle läheinen ja voin luottaa häneen ja saan apua jos tarvitsen.Ja hän kunnioittaa minua.(ja minä häntä)
Aina ei ole ollut niin.
Ja nyt taaksepäin katsoessani,en voi sanoa ,että anoppi olisi ollut yksin syyllinen alkuaikojen huonoihin väleihimme,vaikka se silloin tuntuikin siltä.
Toista ihmistä et voi muuttaa muulla tavoin kuin muuttamalla itseäsi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hienoa, että olette molemmat, anoppisi ja sinä kasvaneet ja kehittyneet suhteessanne ja ihmisinä. Valitettavasti vanhuus ja viisaus ei aina asusta samassa kropassa. Olen nähnyt lähipiirissäni usean vanhemman ihmisen (mukaanluettuna anoppini) vain jurraavan tavoissaan ja asenteissaan paikoillaan ja aiheuttavan näin ympäristölleen pahaa oloa. Monethan ovat opettaneet lapsilleen raamatun oppien mukaan, että vanhempiaan PITÄÄ (automaattisesti) kunnioittaa, eivätkä sitten koe, että heidän tulisi nähdä itse vaivaa lunastaakseen lastensa kunnioituksen. Näin he siis myös ajattelevat vanhemman ja nuoremman ikäpolven suhteissa. Eli vanhemmat voivat käyttäytyä miten vaan ja nuorempien tulee mukisematta hyväksyä kaikki tempaukset ja vielä kunnioittaakin. Kaikki ihmiset eivät kuolemaansakaan asti halua kehittyä ihmisenä vaikka miten päin muut olisivat. Sinulla on ollut tuuria sen suhteen.