HS:n uusimmassa eduskuntavaali- gallupissa on yksi ylitse muiden! Nimittäin Kansallinen Kokoomus. Kannatus on noussut toukokuusta jo 3%, ollen nyt 20%. Vastaavasti Perussuomalaisten kannatus on lähtenyt laskusuuntaan, jääden jo toisena olevan SDP:nkin taakse. Kannatus on pudonnut toukokuusta jo peräti 4%, ollen nyt enää 17,8%. Eikä miesvaltaisessa puolueessa valoa tuo puheenjohtajan vaihtuminenkaan naiseen.
Hienoa Kokoomus!
Hienoa Kokoomus!
Vastaukset 18
Vanhimmat
heti kun aiko laittaa maahanmuuton kuriin
Nolla Tanskan demareiden tapaan?
loppuu murhat ja puukotukset aikas paljon?
Koksut voi jotain saada aikaseksikin, toisin kuin persut, jotka vaan uhoaa ja puhuu tyhjää.
Kaikki tämä tietää hyvää osinkosijoittajille. Talousbuusti on kova
Työkunnosta pitää huolta ja tehdä lujasti töitä muuten kilometritehtaalle että heilahtaa.
V äätykset irtisanotaan
Menokuuri rönsyt pois
Päällekkäiset tehtävät pois.
Menokuri on lääke. Vähemmällä väellä parempiin tuloksiin.
Palkat jäähdytettävä heti.
Kova linja jatkossa menoja supistettava velkarahalla ei elätä.
Rakenneratkaisut kestäviksi kestää päivänvalon.
Hallinnon supistaminen. Määräaikaiset pois.
YT neuvottelut käynnistettävä välittöm ä sti ja koskettaa kaikk i a
Palkattomat vapaat
Tulos tai ulos!
Onko se kokoomus oikeasti enää Kansallinen Kokoomus? Asiaa voisi kysyä Kirsi Pihalta, Elina Valtoselta, Juhana Vartiaiselta ja monelta muultakin kokoomuksen johtavaan eliittiin kuuluvalta. Liberaali Kokoomus olisi ehkä oikeampi. Ylikansallinen Kokoomus voisi niinikään olla osuva nimi.
Kokoomus on juuri sellainen kun pitääkin, kateelliset sen kuin panettelee, mutta se on heidän oikeutensa. Me Kokoomusta äänestävät tiedämme mitä äänestämme.
Pöljät vain kannattaa enään monikansallista matuttaja, ja parasiitti puolue # KOKkareita.
Ehtikö Riikka Purra?
Kävelin noin kilometrin päässä sijaitsevaan kouluun. Välillä oli yksi talo, jossa asui keski-ikäinen nainen, jolla oli koira. Usein kun se nainen näki, että olin menossa kouluun, päästi sen sekarotuisen, ilmeisesti piinatun tai koulutetun koiran irti ja se hyökkäsi suoraan kimpuuni ja puri jaloista kipeästi ja ihme kyllä, palasi syömättä minua, takaisin kotiinsa. Joka päivä oli jännittävää kävellä tuon talon ohi. Talo oli kylän läpi menevästä tiestä noin 30 metrin päässä. Sutis-Sylvin koiralla oli tarve purra. Ja sekös omistajaa huvitti usein. Silloin pienelle koululaiselle se oli ensimmäinen koettelemus koulumatkalla.
Koulussa oli isot luokat ja paljon lapsia, myös noita kiusaavia lapsia kahdesta muusta perheestä. Kolme poikaa. Yksi kaksi vuotta ja yksi vuoden vanhempi kuin minä. Yksi oli samanikäinen. Heidän ilonaan oli päivisin koulupäivän jälkeen odottaa minua jossakin kohtaa koulumatkalla hakatakseen porukalla ja kiusatakseen. Olin silloin koulun paras yleisurheilija, mutta siinä iässä kolmen kopla ja osa vanhempiakin oli paljon pientä koululaista vastaan tappelussa. Yksi tuon ryhmän jäsenistä oli toiseksi paras yleisurheilussa. Toisetkaan eivät olleet huonoimpia yleisurheilussa. Kun menin aamulla kouluun, jo kaukaa kuului jonkun huudahdus: "Tuolta se Jeesus taas tulee". Opettajana meillä oli yksi Paasilinnan veljeksistä. Arto Paasilinna sanoi minulle kerran, että tuota miestä ei saa millään matkustamaan paikkakunnalta mihinkään. Oli kuulemma niin juurtunut. On siitä jo aikaa kulunut, mutta muistot ovat säilyneet.
Nuo muistot ovat jääneet elämään. Syitä kiusaamiseen oli käsittääkseni kaksi. Asuimme kylän laitamilla ja olimme erilaisia muutamissa asioissa. Olimme kylän ainoa uskovainen perhe. Äitimme piti pyhäkoulua pyydettynä. Meillä kävi puhujaveljiä joskus seuranpidossa. Silloin kyläläiset kokoontuivat sankoin joukoin seuroihin. Kaikki veisasivat virsiä innokkaasti riippumatta siitä, oliko luoja suonut heille laulun lahjoja vai ei. Saarnat olivat puhuttelevia ja parannukseen kehottavia ja lopuksi saarnattiin köyhille evankeliumia. Isä oli usein kaukana töissä tienaamassa leipää perheen pöytään. Seurapäivinä isä oli kuitenkin kovasti valmisteluissa ja tapahtumissa läsnä. Vanhemmat olivat avioliitossa yhdessä noin 60 -vuotta. En koskaan kuullut heidän riitelevän. Kotona vallitsi sopu ja rauha. Lapsia oli monta ja meillä oli myös pieni karja, peltoja ja metsiä omiksi tarpeiksi. Luontaistalous oli tuolloin tavallista. Rahaa kulutettiin vähän ja oltiin vähään tyytyväisiä. Kesäiset veneellä jokea pitkin kuljetut heinäntekomatkat, hilla- ja kalareissut kestivät usein päivän tai pari. Talvella hiihdettiin todella paljon. Kesällä juostiin ja yeisurheiltiin ja vietettiin kavereiden kanssa aikaa luonnosta aktiviteetteja runsain määrin löytäen.
Yhden kerran kun olimme muuttaneet maalaiskylältä valtavan suureen kaupunkiin, sen kerrostalon ylimpään nejlä huonetta ja keittiö sijaitsevaan asuntoon, heti muuton ensimmäisenä päivänä menimme siskon kanssa läheiseen keskustan pääkadun vieressä olevan kultasepänliikkeen ikkunalaudalle istumaan ja ihmettelimme miten suuri kaupunki oli. Olin silloin 10-vuotias. Vuosi oli 1970 ja kaupunki oli Rovaniemi. Pienen silmissä valtavan iso kaupunki täynnä vaaroja ja mahdollisuuksia.
Tämä tarina alkoi Riikka Purrasta.
No, elämässä on ollut paljon "purevia koiria". Riikka Purra ei ole yksi niistä. Hän vaikuttaa olevan kaikin puolin ihana laatuihminen. Niin ainakin toivon.