Jonkin aikaa sinkut palstaa seurattuani olen tullut siihen tulokseen, että sinkut ovat kaikki pelkureita. Kuka milläkin itselleen verhoamalla syyllään tai perusteella, mutta loppuviimeksi siellä taustalla on aina jokin pelko, joka estää parisuhteen muodostumisen.
Sinkut on pelkureita
Anonyymi
1072239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Kyllä mulla oli tunteita sua kohtaan,mutta voit syyttää ainoastaan itseäsi, että en tehnyt mitään asian eteen. Se on ihan turhaa sinun miettiä, että miksi.
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Pussaisitko mihinKohtaan?
- Tunnut niinKaukaiselta jo.
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- Millaisen suhteenOlisit halunnut kaivattusi kanssa
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Et nosta minua ylösOk ei se mitään. Vajoan syvempiin vesiin💔
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- Tikusta asiaaMistä ihmeestä minä keksin sulle edes jotensakin järkevää asiaa parn lauseen verran... anna joku idea että kehtaan lähestyä. -töistä tuttu mies
Vastaukset 107
Vanhimmat
Tällä palstalla on yllättävän vähän oikeasti sinkkuja.
Mukavampi kirjoitella suhteessa, analysoida ukkoa, akkaa :)
Näinpä.
-nimim. 30 vuotinen liitto
Ja oikeat sinkut ei edes vastaa tai uskalla, koska on liian kipeä totuus.
Kanske?
Olen minäkin tälle palstalle kirjoitellut yli 20 vuotta... vai olikohan se chat ensin, mitä käytin? Joka tapauksessa sinä aikana olen ollut naimisissa, kihloissa ja vaikka minkälaisessa suhteessa paljon enemmän kuin sinkkuna. Lapsetkin kerkesin kasvattaa tässä palstailun ohessa.
Valitettavasti nykyisin on tännekin rantautunut noita kaiken haukkujia, sekä pilkkaajia. Ei siis ihme, että ovat sinkkuja.
Niin+voi+olla+mutta+se+on+hienoa+sekin.+Ei+siinä+mitään+negatiivista+ole.
Voivat+olla+satuttaneet+itsensä+jossakin+tai+muuten+vaan+ovat+arkoja.
Minusta+se+on+ihan+ok.+Tulevat+esille+ja+hakeutuvat+suhteeseen,+kun+luottavat+johonkin+josta+tykkäävät.+Niin+se+kuuluu+olla+muutenkin+aina+aroilla+ja+rohkeilla.+
Kaikki+käy+meillä+Suomessa+sillä+me+hyväksymme+tuon+ja+itsemme+100%:sesti.
Jaa ... no yksin olemisen pelko on myös hyvin yleistä. Enemmin moni kitkuttelee paskassa suhteessa, kuin uskaltaisi elää yksin. Heidän koko olemassaololtaan katoaa pohja, jos/kun se kumppani siitä viereltä katoaa. Sekin kannattaa sisäistää, että jokainen meistä on aina lopulta yksin sen oman elämänsä kanssa.
Ihminen on perustavanlaatuisesti laumaeläin. Taustalla pelko.
Tämäkin on monen kohdalla totta. Omalla kohdallani ei. Olen elänyt niin pitkään yksin, että on jo melkein mahdotonta kuvitella tähän ketään elämään kanssani, vaikka niin tahtoisin käyvän vielä. Aika vaan alkaa käydä vähiin.
Toisen syyllistäminen on yhtä helppoa kuin jälkiviisastelu? Uskon, et monien sinkkujen takana on petollisesti käyttäytynyt nainen ja muutenkin lähtökohdat mieleisen suhteen luomiselle eivät näytä riittävän hyviltä, houkutellakseen edes yrittämään suhdetta?
helppo syyhän on sopivaa en ole löytänyt,
Mulle ukko sanoi hän saattaa kuolla koska vaan, ei voi olla suhteessa. No niin. Sillälailla joo. Hah. Kukapa sitä tänne olis jääny. Joo. Saa käyttää kun tekee lähtöä.
Tossa nyt ei enää tiedä itkeäkö vai nauraa.
Kaikkea sitä on kuultu, mutta että tuokin 😂
Eihän se ole valehtelua, jos kuka tahansa sanoo, että voi kuolla milloin vain. Muutoinhan sitä omaisi tulevaisuuden ennustamisen lahjan. Minäkin kuolen ihan varmasti tämän viestin kirjoittamisen jälkeen. 😉
Mitäpä ei mies keksisi. 😂
Aika neropatti.
No aikamoinen asenne kattoo tämäkin elämä 😂
Nainen hiljenee ainakin 🙄
Tai sitten kun homman hohto on tullut nähtyä pari kertaa, niin se on kiitos ja näkemiin.
Itse en ainakaan ole traumatisoitunut ja sen takia sinkkuna.
Suurin syy on vaan yksinkertaiaesti se, etten viitsi panostaa ulkonäköön, sosiaaliseen haluttavuuteen ja viihdyttävyyteen, jatkuvaan kompromissipeliin jne "yhteiseen elämään" mitä suhde jatkuvalla syötöllä vaatii ollakseen edes jotenkin hyvää ajanhukkaa.
Mieluummin teen omia juttujani yksin, en ole muutenkaan sosiaalinen.
Eli pelkäät sitä työtä mitä pari- tai ihmissuhde toimiakseen vaatii. Pelko taustalla.
"Uskon, et monien sinkkujen takana on petollisesti käyttäytynyt nainen ja muutenkin lähtökohdat mieleisen suhteen luomiselle eivät näytä riittävän hyviltä, houkutellakseen edes yrittämään suhdetta?"
Sinkkuko ei siis voi olla nainen?
Vai väitätkö että naissinkut ovat järjestään olleet suhteessa petollisesti käyttäytyvän naisen kanssa? Lesboja?
Itse en tuota kyllä niele, koska ystäväpiiriini kuuluu oman itseni lisäksi moniakin sinkkunaisia, jotka ovat kyllä seurustelleet ja tapailleet jos minkämoisten miesten kanssa, mutta haluavat elää vapaana juuri vapauden takia!
Kaikille näille naissinkuille joita tunnen, oma itseni mukaan luetttuna, on yhteistä se että me kaikki kykenemme elämään hyvää täyspainoista elämää yksin.
Yksinolo ei pelota.
Siinä onkin yksi suuri ero miehen ja naisen välillä jota en kyllä mitenkään pysty ymmärtämään. Tosin tunnen kyllä pari miessinkkuakin jotka elävät mielenkiintoista ja täyttä elämää itse valitsemallaan tavalla eli yksin. Heitä on kuitenkin selkeä vähemmistö.
Läheskään kaikkien sinkkujen tavoite ei ole parisuhde, tai ylipäätään mikään suhde.
Taustalla itsenäisyyden/onan tilan menettämisen pelko?
Kai sitä kaikkea voi perustella pelolla kun oikein kääntelee.
Itsehän en pelkää kuin junan alle jäämistä, mutta sekin väistää kauhuissaan.
Ihnisen peloista suurimpia on se, kelpaako kanssaihmisilleen. Joten kyllä.
Sanonta pelko on viisauden alku käy myös parisuhteisiin.
Seisonta on viisauden alku, käy parisuhteisiin!
Ei kaikki sinkut parisuhdetta haluakaan.
- Sheena
Koska pelkäävät suhteessa menettävänsä jotain.
Yhtä hyvin voi sanoa että parisuhteessa elävä pelkää sinkkuutta.
Puolustelet pelkojasi. Taidat olla pelkuri.
Niin siis että en uskalla olla sinkkuna, kun nyt olen parisuhteessa? 🤔
Ei, vaan eivät halua parisuhdetta. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Ihmiset haluavat ihan erilaisia juttuja jo ajan käytönkin vuoksi. Miksi sinä haluaisit parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka haluaa käyttää aikansa muutoin kuin suhteilemalla kanssasi?
- Sheena
Pelko siinäkin on taustalla. Ajan haaskuun pelko itselle merkityksettömiin asioihin.
parisuhde vaatii työtä pysymiseen niin vakavalta tuntuva tuttavuus saa vetämään käsi jarrun päälle vaistomaisesti,
Eli pelko.
Kuka kaipaa jotain väsynyttä parisuhdetta jonkun surkeen läheisriippuvaisen kanssa
Eli pelkoa taustalla jämähtäneisyydestä.
ilmaskos paljon erotaan kun ongelma ihmiset hyppää uuteen suhteeseen heti kun entinen loppui ja sama ongelma viedään uuteen suhteeseen,
Ehkä pieni pelko on hyvästäkin.
Mä en ole koskaan pelännyt sinkkuutta, mutten yöskään parisuhteeseen ryhtymistä. Ehkä olis pitänyt vähän pelätä.
Ei parisuhteeseen heittäytymistä täydy pelätä jos kumppani on rikas, huomattavasti tärkeämpää kuin rakas, talous rulettaa!
Ihan niinkuin se parisuhde olisi joku kaiken pelastava keidas...
Minä lopetin 25-vuotisen parisuhteen viime syksynä, ei ole mitään hinkua uuteen parisuhteeseen. Jos tämä seikka tekee minusta pelkurin, nostan lipun mastoon ja julistan pelkuruuttani koko kansalle. Olen ylpeästi sitten pelkuri.
Todellisuudessa pelkuri on usein se joka väen vängällä on siinä parisuhteessa joka ei välttämättä edes toimi enää. Ja heti kun sinkuksi joutuu, hakeutuu uuteen parisuhteeseen ettei vaan joutuisi olemaan yksin. Se, jos mikä osoittaa pelkuruutta.
Mikä on muuttunut se jälkeen? Missä huomaat suurimman eron nyt kuin suhteessa?
Olen onnellisempi näin. Minun on hyvä olla itseni kanssa. Ei tarvitse venyä ja paukkua toisen takia. Ei tarvitse kuunnella ja tukea. Saa olla ihan itsekseen. Nauttia omasta olosta ilman että täytyy sitä ja täytyy tätä. Mikään ei sanele elämääni.. olen vapaa.
Olen iloinen kun ei tarvitse jynssätä kenenkään kusiroiskeita, pestä ja pyykätä kenenkään muiden sotkuja. Maksaa toisen laskuja ja aina olla niin samperin huomioonottavainen.
Ei tarvitse tehdä mitään mitä en halua. Saan itse päättää elämästäni, mitä syön ja milloin teen mitäkin. Kukaan ei ole vinoilemassa epäonnistumisilleni, kiukuttelemassa huonoa oloaan. Minun ei tarvitse enää kannatella koko samperin maailmaa harteillani. Riittää kun kannattelen itseni.
Riittää kun teen sellaisia asioita jotka tekevät minut onnelliseksi. Itsekkäästi ajateltuna. Mutta olen onnellinen näin. Juuri näin kuin olen ja siitä luopuminen olisi kova paikka.
Sinkkuudessa parasta kun ei tarvi ottaa ketään huomioon. Voi keskittyä sataprosenttisesti itseensä.
Siinäpä oli tiukkaa tekstiä. Taidat olla tuon suhteen tosissasi.
Pelkoa kannatella toista ihmistä enää, koska kokemukset. Taustallla mikäs muu kuin pelko. Ja vielä glorifioi omaa pelkuruuttaan.
Minä+annlin+25+vuotta+100%+itsestäni+muiden+hyväksi.+Lapseni,+mieheni,+työni+ja+ties+minkä+takia.+Nyt+haluan+olla+itsekäs+ja+olla+100%+onnellinen.+Olen+työni+niin+sanotusti+tehnyt.
Hyvinkin tosissani.
Etkä pidä siitä, että sinua pidetään pelkurina joka olet. Ja vielä ahne pelkuri, joka haluaa sekä pitää kakun ETTÄ syödä sen.
Mulle on kuule aivan yksi lysti minä pidätte minua. Minuuteni ei ole kiinni toisten mielipiteistä. Joten se ja sama. Pidä vaikka pelle hermannina..
Esität teflonia, mutta kyllä piikki aina perille löytää..
Sinulla ei taida olla kaikki Muumit talossa?
Ymmärrän hyvin mistä Pirpana kirjoittaa, ei se aina ole helppoa elää toisten tekemien valintojen tukena. Minuakin väsyttää nyt aivan vitusti kun vietin 11 tuntisen päivän pienen lapsen kanssa. Joskus on vain niin väsy olo ettei enää ole kovin positiivisia fiiliksiä ja tarvitsee vain lepoa. Jos joku nainen haluaisi 5 muksua niin juoksisin karkuun kovemmin mitä Lasse Viren Montrealissa johki Borneon viidakon pimeimpiin osiin ettei vain löytäisi:)
Pelkoa minuutesi menettämisestä toisia tukiessa? Harva haluaa tunnistaa perimmäisiä pelkojaan.
Minä mitään esitä... heijastelet omia tuntojasi.
Kuule, se on vain se jaksaminen välillä koetuksella. Siitähän sitä et ymmärrä mitään.
Ihmiset tekevät omia ratkaisuja jotka usein ovat hyvinkin harkittuja. Mikä on mennyt omassa elämässäsi pieleen kun jaarittelet ja kommentoit toisten tekemistä valinnoista tai nykyelämästä niin kielteisessä muodossa? Etkö itse ole uskaltanut tehdä muutoksia elämääsi kun olisi ollut se oikea aika?
Moni haluaa olla sinkku ja sen pitää riittää sinulle ja jos ei riitä voit aina venyttää alahuulen pääsi yli ja nielaista. Olen kuullut sen auttavan. Jos sinkku nauttii seksistä on hänellä oikeus nauttia siitä kuten itse haluaa, sekään ei taida vaikuttaa sinun elämääsi? Tai voi jos olet kateellinen.
Perimmäinen totuus sattuu vai mitä. Sinkkuus on pelkuruutta, ja se on kipeä asia kaikille, kun vähän kuoputtaa. Sen voi kuorrutella haluamillaan (teko)syillä, mutta harmistumisesi osoittaa, että asia o n kipeä myös sinullekin.
Teflon teflon... juu sitä esität.
Veikkaan että olen ollut pidempään parisuhteissa mitä sinä joten en pelkää parisuhteita vaan tiedän mitä ne voivat olla. Ei kai ihmisten kokemuspohjaisia ratkaisuja voida perustella pelolla. Tai hei, kysyn sinulta miksi et syö paskaa, pelottaako maistella vaikka et tiedä onko se hyvää, onhan se kumminkin kerran jo syötyä. Vaikuttaako päätökseesi olla maistelematta jokin muu mitä pelko?!
Itse asiassa kyllä niitä voi perustella pelolla ja juurikin sillä. Ei haluta kokea enää samaa uudelleen = pelko.
Minusta taas tuntuu että sinä pelkäät erota siitä puuduttavasta nautinnollista seksiä puuttuvasta suhteesta koska osasi on olla kaikin puolin se orja.
Jatka vain, me sinkut nautiskelemme osastamme, emme ehdota sinulle että eroa vaikka elämäsi voi ehkä olla pelkkää helvettiä.
Älä nyt hermostu siitä, että aloituksen totuus osui sinua noinkin lähelle kipeydellään.
Sinun jankkaamisen pakkopulla on vain lähellä sitä Pohjois-Korean valtion tuottamaa totuutta. Et itse perustele miksi ihminen ei eroa, onko siinäkin pelkoa koska siinä tilanteessahan sitä pelkoa eniten on. Sinkun pelot ovat vielä pienet.
Paitsi jos laskee itsensä ihmiseksi, voisi huomioida että rahat riittää ja ettei tule yksinäisyyden höperöksi
Jaahas, olen mies, sinkku tai eronnut jos se halutaan niin ilmaista. Vietin kahdessa parisuhteessa n. 30 vuotta ja pari aikuista lastakin löytyy eli en enää ole ihan penska mutta en ikäloppukaan. Viimeisin parisuhde päättyi yhteiseen päätökseen ilman katkeruutta tai muuta skismaa. Parisuhdetta tai säätöjä ei ole eikä enää tule koska ei vaan kiinnosta. Ihmissuhteet vievät paljon energiaa ja väsyttävät. Toki olen yhteyksissä ja tapaan lapsia ja ystäviä ja muuta en koe tarvitsevani.
Vaikka olen ns. yksin niin koskaan en ole tuntenut itseäni yksinäiseksi mutta en nyt tietenkään ole täysin itseriittoinen. Näin on hyvä olla enkä kaipaa mitään lisää elämääni!
Eli pelkäät sitä työtä mitä pari- tai ihmissuhde toimiakseen vaatii. Pelko.
mitä pidenpi parisuhde takana niin sitä vaikeampi hypätä uuteen,
Väärä analyysi, ei kiinnosta kuului vastaus!
Minkähänlainen on tyystin peloton ihminen?
Hyvä kysymys, vähän epäilyttää että sellaista ei ole edes olemassa. Uskoisin että kaikilla on joku asia/piste jossa napsahtaa.
Ehkä joku psykopaatti?
Sellainen, joka ei välitä yhtään kenestäkään yhtään, eikä välitä mistään asiasta mikä ei liity yhtään häneen itseensä. Sellainen, joka ei ole kiinnostunut yhdestäkään ihmisestä, eikä tunne mitään vaikka joku vierestä menehtyy.
Siis sisältään kuollut ihminen, jolle on aivan sama onko lähellä olevat ihmiset elossa vai kuolleet, kunhan siitä huolimatta toteuttavat hänen omat tarpeensa. Sellainen jonka tarpeiden tyydyttämiseksi kaikki muut maailman ihmiset keskittyvät ensisijaisesti. Siis tämän omasta mielestä.
Sellaiset ihmiset, joille yhtään mikään maailmalla tapahtunut ei liikuta tai edes kiinnosta. Ei edes silloin, vaikka jossain päin maailmaa tapahtuisi joku iso katastrofi. Tällainen ihminen pikemminkin valittaa että miksi ei saa sitä ja sitä kyseisessä maassa olevaa, vaikka se olisi viimeinen asia jota pitäisi siinä tilanteessa vaatia.
Ei kuitenkaan sellainen ihminen, jolle oma onnellisuus on tärkeintä, mutta joka on myös kiinnostunut kysymään mitä toiselle kuuluu, kuuntelemaan toisen murheita kertoen vastavuoroisesti omistaan, tai välittää läheisistään.
No aivan sama olenko pelkuri vai en... Mutta ei mulla ole vimma parisuhteeseen.. Jos joku sopiva tulee kohdalle, niin mikäs siinä, mutta eipä se tuosta vaan pöllähdä, eikä etsiä jaksa erityisemmin. Ja miksi pitäisi?
Nyttenkin olen erään naisen kanssa tapaillut silloin tällöin ja ihan mukavaa on, mutta ei ole mitään hinkua saada hänen kanssaan parisuhdetta.... jos tulee, niin tulee, mutta jos ei, niin sekään ei haittaa...
Pelkoa status quon muuttumisesta?
En kyllä tunnista mitään pelkoa?
En tiefä mitä tarkoitat, mutta löysin hänet Tinderistä ja kun tässä on tavattu, laitoin Tinderin tauolle. Katson nyt mitä hän on ihmisiään. Ei sinkkustatus merkkaa mulle mitään sen kummasempaa..
Pelkoa hypätä uuteen?
En tunnista sitäkään... Jos minun pitäisi joku pelko etsimällä etsiä, se voisi olla joku hyväksikäytetyksi tulemisen pelko, mutta luotan kyllä itseeni, ettei minua hyväksikäytetä helposti.
Mutta ei joku parisuhde minulle ole mikään erityisen hienon maaginen juttu enää ainakaan, että alkaisin sitä päin kulkemaan määrätietoisesti jos huomaan jonkun mahdollisesti siihen sopivan ihmisen... Ennemmin tutustun rauhassa siihen ihmiseen ja unohdan koko parisuhdeasian... Sitä ihmistähän mä haluan elämään, en suhdetta...
Hahaa noni, löytyihän se pelko sieltäkin.
Eiköhän noita ole vähän kaikilla, mutta ei se vaikuta siihen, että olen sinkku...
Toi on ollut mulla jo lasten äitistä eron jälkeen ja oikeastaan olen sen tiedostanut...silti ollut kaksi kertaa vuoden suhteessa...
Mut sitten voi olla myös täysi väsymys syynä.
Ja pelko uskoa parempaan.
Jossain mielessä lähes kaikki ihmisen toiminta voitaisiin mieltää jonkin peloksi taikka pelon torjumisen vuoksi tehdyksi. Varsinkin kaikki perustoiminnot kuten syöminen, juominen ja nukkuminen tehdään viimekädessä kuolemanpelon vuoksi.
Jos siirrytään perustoiminnoista toimintaan yhteisön jäsenenä, tulee pelko ja sen torjuminen selvästi esiin selittävänä tekijänä. Yhteisön jäsenenä ihminen pelkää häpeää enemmän kuin kuolemaa, koska muussa tapauksessa kukaan ei lähtisi sotimaan, taikka esimerkiksi kaahailisi autollaan kaveriporukan yllyttämänä. Monet tavanomaiset sosiaaliset tilanteet saavat yksilön jännittämään taikka tuntemaan olonsa epämukavaksi, mikä johtuu tietenkin häpeän pelosta.
Itseasiassa perinteiden viehättävyys on juuri siinä, että ne vaativat tietynlaista käyttäytymistä, mikä on osanottajille tuttua, josta syystä he ovat voittaneet häpeänpelkonsa aiheeseen liittyen.
Eläminen ilman parisuhdetta voi johtua pelosta, sosiaalisten tilanteiden pelosta, jolloin toisen ihmisen lähestyminen tuntuu ylivoimaiselta, mutta aivan samoin voimme sanoa että parisuhde perustuu pelkoon, yksinjäämisen pelkoon. Kenties joku on lähestynyt puolisoaan vain sillä perusteella, että olisi muutoin kokenut häpeää kaveripiirissään.
Tietysti voimme pohtia, että mitä on pelko ja pelkuruus suhteessa rohkeuteen. Luonnollisesti pelon voittamista pidetään rohkeutena, mutta useimmissa tapauksessa rohkeus on vain sellaiseen ratkaisuun päätymistä, jonka aikaansaamaa lopputulosta pelkää vähemmän. Toisin sanoen, pelkääkö enemmän häpeää kuin kuoleman uhkaa, taikka pelkääkö enemmän häpeää kuin yksinäisyyttä.
"Taustalla itsenäisyyden/onan tilan menettämisen pelko?"
Voi sitä kai sanoa noinkin, mutta sepä voikin olla hyvin terve pelko.
Samalla tavalla kuin esim. terveyden menettämisen pelko. Tai kuoleman pelko.
Pelko menettää se hyvä minkä on saavuttanut. Terve ihminen ei toivo eikä havittele huonompaa, päin vastoin.
On vain hyvä tietää ja tiedostaa mitä ei ainakaan halua, ja välttää sitä.
Olisin kiinnostunut kuulemaan hyviä perusteluita heiltä jotka jatkuvasti hyökkäävät sinkkuja vastaan, mitä TE pelkäätte menettävänne jos muut haluavat elää sinkkuina?
Mistä tulee tuo jumalaton tarve arvostella ja jankuttaa ja keksiä kaikenlaisia omituisia teorioita siitä miksi joku haluaa elää yksin?
Jokin pelko siinäkin on taustalla.
Sen nyt voi arvata että miehiä kismittää kun nainen haluaa elää ilman miestä. Se loukkaa jotenkin heidän herkkää miehisyyttään että nainen voi ja haluaa ja pystyy hyvään elämään yksin.
Naisten isenäisyyden pelko? Kuvitellun vallan menettämisen pelko?
Mutta miksi miessinkku saa teillä aikaan niin voimakkaita reaktioita? Miksi teillä on tarve arvostella heidän elämäänsä? Millä tavalla se vaikuttaa omiin valintoihinne ja elämäntapaanne? Kertokaa!
Vai onko taustalla tyytymättömyys omaan elämäänne? Onko tarve purkaa se toisiin?
Sinkku käy takajaloilleen, koska pelkää ettei häntä hyväksytä, ettei hän ole yhtä hyvä kuin muut? PELKO.
Vastaa kysymykseen, avaa pelkosi taustoja ja sitä miksi tulisi mennä suhteeseen.
Kyse on puhtaasta observoinnista palstalla ja tosielämässä. Sinkut ovat pelkureita, kuka mistäkin syystä ja milläkin itselleen mieluisalla (teko)syyllä. Tämän keskustelun vastaukset oikeastaan lähinnä vahvistivat alkuhypoteesin. Aihe on lisäksi kipeä. Siitä hermostutaan, toiset yrittävät puolustella omia valintojaan, luultavasti vahvistaakseen omaa uskoaan ja oikeuttaakseen pelosta kummunneen sinkkuilu"valintansa".
Luultavasti, kai ehkä jos vaikka.
Samaa kaavaa käyttäen pelkäät olla isä tai äiti etkä tee lapsia koska tunnet olevasi huono isä tai äiti. Eli pelko on mielestäsi ainut syy olla tekemättä jotain? Se on myös aina syy tehdä jotain, johdattelusi on se joka ärsyttää koska lähestyit asiaa vain yhdestä näkökulmasta. Ainut mikä ärsyttää on kysyjän ja väittäjän asenne itse asetteluun.
Myönnän olevani pelkuri. Tapasin (leskenä) erään leskirouvan, joka jostakin syystä suunnilleen rakastui minuun. Meillä menee hyvin kaikissa suhteissa, mutta mieltäni vaivaa laulu: "Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin, ja sillä lailla Rosvo Roope hiljaa hirtettiin." En oikein osaa sitoutua ns. lopullisesti, vaan käyn hänen luonaan säännöllisesti. Eli olen pelkuri.
Ihanaa että sentään joku tunnustaa tosiasiat.
Vitt…mikä laulu 😂
Niin miks ois. Eihän kaikki pariskunnatkaan saa mitään aikaan.
Hauska aloitus. :-D Vastaatpa mitä tahansa, niin kaiken voi kääntää peloksi.
Itse olisin valmis parisuhteeseen, jos vastaan tulisi SE mies. Ehdoton edellytys on, että rakastun palavasti ja mies myös. Ongelma vain on se, että tuollaisia yksilöitä on todella vähän ja se on arpapeliä, tuleeko lumihiutaletta vastaan enää koskaan. En keksi mitään syytä, miksi haaskaisin elämääni mihinkään vähempään, joten prinssiäni odotellessa elän mukavaa elämää sinkkuna.
Niinpä, ilman tunteita suhteesta tulee lähinnä kivireki mitä kiskoa perässä. Jos ei ole tunteita toista kohtaan, niin helpompaa on sinkkuilla ominpäin.
Minun ajatus asiasta on tämä.
Suatana: "Niinpä, ilman tunteita suhteesta tulee lähinnä kivireki mitä kiskoa perässä. Jos ei ole tunteita toista kohtaan, niin helpompaa on sinkkuilla ominpäin."
Tuo oli minusta hyvin sanottu - ilman tunteita ei onnistu? Jos ei ole tunteita niin helpompaa on olla sinkku! :) Kaikista ei ole toimivaan parisuhteeseen, jos henkilökemiat eivät yhteen natsaa?
Voi onnidtua, mutta hyvin raskastakin voi olla. Ja mikä muu motivoi niin paljon kuin tunteet? :)
Totta puhut.
Itseä ei parisuhde kiinnosta sekunttiakaan, on parempaa tekemistä kun joku parisuhde.
Saatat olla oikeassa, mutta onko sinusta maailma nyt kohdallaan parisuhteineen? Tuosta pelosta on pitkät kirjoituksen Wikipediassa, lukekaa.
Itseäni naurattaa läheisriippuvasten hölmöjen puheet että sinkut on pelkureita ei pidä paikkaansa.
Pelkurit tarvitsee vapaa ajalleen kädestä pitämistä ja jatkuvaa aikataulu ohjelmaa.
Itseäni ei kiinnosta osallistua mihinkään turhaan höpö touhuun vapaa ajallani eikä kuunnella kuka teki mitä tai ei.
Ei kiitos kumpikaan niin kauan kun en ole holhouksen alainen.
Pelleilkää keskenänne ette meidän muiden elämässä.
Sinkkuden takan pelko?
Niinkin voi kai sanoa. Tosin en pelkää asiaa jonka tiedän ettei tule tapahtumaan, mutta myönnän että itsenäisyyteni ja vapauteni menettämisen pelko kyllä sinkkuuteni taustalla on.
Olisi kauheaa joutua sidotuksi ja kontrolloiduksi, ennemmin kuolen. Joten peloksi sitä sitten voi todellakin sanoa.
Monille ihmisille parisuhteessa eläminen on ensiarvoisen tärkeä ja tarpeellinen asia. Jotkut sinkut etsivät epätoivoisesti seurustelukumppania ja parisuhteen solmittuaan yrittävät tehdä kaikkensa suhteen säilyttämiseksi, jopa silloin, kun siitä on heille itselleen haittaa. Nykyaikana yksinjäämisen pelko vaikuttaa hallitsevan monien ihmisten elämää ja saa heidät käyttäytymään tavoin, jotka eivät ole erityisen hyvää tekeviä.
Mutta päinvastoin kuin voisi kuvitella, ilman seurustelukumppania eläminen ei ole niin vakava asia. Se voi olla hyvin antoisa ajanjakso kenen tahansa elämässä ja luoda mahdollisuuden oppia tuntemaan itse itsensä paremmin. Mistä yksinjäämisen pelko siis johtuu? Seuraavassa syvennytään niihin tekijöihin, joita on sen pahanolontunteen taustalla mitä ilman kumppania eläminen voi joillekin aiheuttaa.
"Mistä yksinjäämisen pelko johtuu?
Nyky-yhteiskunnassa romanttisella rakkaudella on valtavan tärkeä ja näkyvä rooli. Monille se on elämän tarkoitus. Se on esillä elokuvissa, kirjoissa ja lauluissa: jos elämässä menee huonosti, tarvitset vain kumppanin ja kaikki kääntyy hyväksi.
Yksinjäämisen pelko voi dominoida joidenkin ihmisten elämää.
Tällainen viesti on väärä, mutta se voi silti olla hyvinkin vakuuttava. Voi vaikuttaa helpommalta löytää seurustelukumppani kuin ryhtyä muuttamaan omassa itsessä asioita, joihin ei ole tyytyväinen. Mutta parisuhteen aloittaminen voi lisätä onnellisuuttamme vain, jos olimme sinut itsemme kanssa jo ennen sitä. Onnellisuus ei siis tule ulkoa päin, eikä toinen ihminen voi tuoda sitä meille, vaan se kumpuaa sisältä päin, suhteesta omaan itseemme.
Näin ihmiset, jotka hakeutuvat parisuhteeseen voidessaan huonosti oman itsensä kanssa ajautuvat helposti tilanteeseen, jossa suhde ei sittenkään tyydytä heidän toiveitaan, niin kuin on myrkyllisten suhteiden laita. Juuri yksinjäämisen pelko on yksi tällaisen kanssakäymisen pääasiallisista ongelmista. Yksinjäämisen pelosta kärsivät ihmiset etsivät elämän tarkoitusta rakkaudesta, eivätkä pysty lopettamaan suhdetta ihmiseen, jonka kanssa tuntevat itsensä onnettomaksi.
Toisaalta parisuhteessa elämisen ihanne vain vahvistuu sosiaalisella tasolla. Kolmenkymmenen ikävuoden ohittaneita sinkkuja (tai jopa sitäkin nuorempia) katsotaan karsaasti: jotain heissä täytyy olla vialla, moni ajattelee. Sosiaalisesti ei voi käsittää, että yksin elävä voisi olla onnellinen. Uusimmat tutkimukset kuitenkin todistavat, että tunteakseen itsensä onnelliseksi parisuhteessa ihmisen täytyy ensin olla onnellinen itsensä kanssa."
Olipa helvetin rankka yleistys. Ymmärrän, jos vituttaa pakkien saaminen. Lohdutuksen sana: Onko oikeasti ihmistä, joka ei olisi ikinä saanut pakkeja pyrkiessään suhteeseen?
Oon ite sinkku, joka on viettänyt elämäänsä myös parisuhteissa. Olen myös rohkea ihminen, joka on vain ja hyvä asia, sillä ilman sitä ominaisuutta olisin edelleen suhteessa lyttäävien, tuskallisen mustasukkaisten, väkivaltaisten ja välinpitämättömien ihmisten kanssa. Yksinäisyys vaatii rohkeutta.
Suosittelen kunnioittamaan toisten ihmisten itsesuojeluvaistoa. Jos siinä mokaat, ei tarvi ihmetellä, miksi jää tyhjin käsin.
Aika vanha aloitus, melkein viime vuosikymmenellä kirjoitettu.
No niin on, minä pelkään rumapainoisia, wanhoja naisia ja mummeleita.
PS: Enää ei ole alapakaroita profiilikuvassa. Ne olivat liikaa jollekin, vaikka hänellä oli stringit yllä. Pakarat eivät muuten ole seksuaalista sisältöä koska niitä saa esitellä ihan julkisilla paikoilla (kunhan on se stringien nyöri pakaravälissä).