Hieman panikoin, koska en sinänsä tunne kuolemaa. Kysyin Kivulta, josko olisi tuttuja, mutta hän vastasi että jokin serkun kaima.
Nyt jännittää, että tarjoanko kuivakeksejä vaiko suklaakakku to die for.
Miksi moinen etäisesti minut tavannut jokunen vuosi sitten edes haluaa tulla kyläilemään?
PAH! Näillä sitten mennään.
Nyt jännittää, että tarjoanko kuivakeksejä vaiko suklaakakku to die for.
Miksi moinen etäisesti minut tavannut jokunen vuosi sitten edes haluaa tulla kyläilemään?
PAH! Näillä sitten mennään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eiköhän Hemmo ja Jonna ole hetken aikaa kuitenkin vielä hyvässä säilössä että turhaan Jonna uhkeilet
Mitä? Oikeasti kirjoituksessasi ei ole mitään järkeä. Kirjoititkohan väärään avaukseen?
Kyllä haluan tietää mitä mieltä muut ovat siitä kuka tämä mystinen ilmiö Niuvanniemen narttu on nimeltään, minä vain arvailin että yleisin nimi nyt yleensä on joko Jonna tai Hemmo
Kauanko olet ollut kyseisessä laitoksessa? Onko tohtori lupaillut vielä avohoitoa? Oletko kuitenkin sitoutunut pedofiileille tarkoitettuun ohjelmaan, jotta sinut voidaan valvotusti ja rajoitetusti päästää ihmisten sekaan?
Kuolema
Hieno ajatus.
Itse olen lapsuudesta asti pitänyt kuolemaa kuin humisevana havumetsänä syksyn tempoilevissa ja telmivissä tuulissa. Äänimaailmassa on kaikenlaista kohinaa, natinaa ja pyörteilyä. Lisäksi voiman läsnäolo värittää kokemuksen siitä, että on itse niin pieni, avuton ja mitätön. Tämä kokemus ei kuitenkaan ole pelottava, vaan kotoisa. Näin on aina ollut ja näin se tulee aina oleman.
Ihan siistiä.
(hirn)
Tarkemman ajattelun jälkeen en aivan osunut siihen mihin alun perin oli tarkoitus.
Jos tarkastelee edellistä kommenttiani, niin teksti viittaa vahvasti kuolemaa edeltävään tilaan.
Taas kuolema itse ei ole mitään. Tämä on siinä mielessä outoa, että ihmismielessä kaikki on jotain. Kuolema on ainut seikka maailmankaikkeudessa, joka ei ole mitään. Tämä fakta taas viittaa vahvasti siihen että on olemassa jotain, sillä muuten joutuisimme filosofiseen shakkimatsiin itsemme kanssa, jossa taas ei ole mitään järkeä.
Minusta ei mikään on tällaisen matkan jälkeen kuin sotilas eturintamassa, jota lähestyy tappava luoti. Idea tässä vertauksessa on siinä, että kyseinen sotilas ei tule koskaan tietämään sitä, kuinka sodassa käy, vaan katoaa kaikkeudesta tästä tiedotta. Hän ei kuulu enää tulevaisuuteen, vaan olemattomuuteen. Tästä taas syntyy valtava ongelma. Jos tätä ongelmaa tässä ei näe, ei kuulu älyllisten joukkoon, vaan olemattomuuteen.
(hihitystä)
Kaikelle ja kaikille on aikansa ja paikkansa.
Hän käy kylässä kaikkien luona vuorollaan.. ketään ei hän säästä. Siinä Kuolema on tasavertainen.
Herra Kuolema on immeisen ystävä, ei johda harhaan vaan perille
Se on varmaa se.
No joo, joskus se on kutsuttukin vieras, mutta ei sille vielä luovuttaminen riitä, se vaatii tahtoa tullakseen kylään.