Mjoo
No siis olemme nyt saapuneet inhimillisen kurjuuden tienristeykseen, jossa käydään kovaa vääntöä siitä, tullako vaiko mennä.
Tilanne on seuraava:
Kissanainen makaa divaanillaan vähäpukeisena (hän kenties syö viinirypäleitä), ja sohvamies naputtelee käyntikortilla vaimonsa rattiin kissanaisen aloven edessä.
Kuinka tarina jatkuu?
(naurua)
No siis olemme nyt saapuneet inhimillisen kurjuuden tienristeykseen, jossa käydään kovaa vääntöä siitä, tullako vaiko mennä.
Tilanne on seuraava:
Kissanainen makaa divaanillaan vähäpukeisena (hän kenties syö viinirypäleitä), ja sohvamies naputtelee käyntikortilla vaimonsa rattiin kissanaisen aloven edessä.
Kuinka tarina jatkuu?
(naurua)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minusta tarinan pääkonna on sohvamiehen vaimo. Noin kylmiltään ja alkuun luulisi että kissanainen on kaiken paha alku ja juuri, mutta näin ei ole.
Tämä tuore äiti on mielestäni kaiken takana. Hän on laiminlyönyt aviomiehensä, lapsensa ja itsensä puuttumalla kuvasta.
Häntä ei ole.
(naurua)
Äh!
Ei se onnistu. Ei voi olla sellaista päähenkilökonnaa, joka ei edes esiinny tekstissä. Lisäksi havaitsin puutteita kissanaisessa, sillä hän ei ollut järin elinvoimainen, vaan vaikutti karikatyyriltä tai kiiltokuvalta. Sohvamies oli kova puhumaan. Muuta hän ei sitten osannutkaan. No ehkä vauvan kylvetys sujui.
(hihitystä)
Mjoo
Mä pumppaan ilmaa tähän tyhjään kohtaan ja katson mitä sieltä nousee esiin. En olekaan työnnellyt lastenvaunuja pitkiin aikoihin, saati vaihdellut vaippoja ja esittänyt sellaista äitiä, joka tietää mitä hän tekee.
Ei jotain vastasyntyneitä voi hoitaa sillä tavalla että on opaskirja toisessa kädessä ja lapsi toisessa.
Intuitiivistä hommaa.
(reps)
Lisäksi tuntuu jo nyt järkyttävän vapauttavalta luoda jotain uutta.
Olo on itse asiassa vähän kuin käärmeellä.
(hirn)
Ensimmäinen todellinen kokemus äitiydestä oli synnytyssairaalan alaovella, kun olin poistumassa rakennuksesta lapsi kantokopassa. En muista kokeneeni mitään muuta. Alaovella paistoi kaunis aurinko ja ilma oli syksyisen viileä.
Siis minun kaltainen ihminen kantaa pientä ihmislasta ulos turvallisesta rakennuksesta maailmaan, joka on kauttaaltaan läpimätä, sairas, piittaamaton ja täynnä kärsimystä ja kuolemaa. Olin sisäisesti kuin hirmumyrskyssä, vaikka päivä ei olisi voinut olla kauniimpi.
(reps)
Yksin
Siinä ovella auringonpaisteessa tunsin olevani yksin. Olen aina pitänyt yksinäisyydestä, mutta nyt minä en ollut yksin, vaan kaksin. Silti tunsin olevani pohjattoman yksin. Taksi kurvasi paikalle ja heppu tuli auttamaan kopan kanssa. Ja kun kaikki oli valmiina lähtöön, minun piti vain kertoa osoitteeni.
En muistanut omaa osoitettani. Niin paha blokki oli päällä.
(hirn)
Kotona laskin kopan nukkuvine lapsineen olohuoneen pöydälle. Sitten tuijotin eteeni niin kauan kuin kului siihen, että hän heräili itsekseen. Olin aivan lukossa.
En osaa edes selittää sitä tunnetta, kun en ymmärtänyt näkemääni, mutta jouduin hyväksymään sen, koska se nyt vain yksinkertaisesti oli siinä. Vähän kuin minä nyt tässä.
- Kun se herää, pitääkö minun taas imettää sitä, taivastelin. Siis minun pitää nostaa se pois kantokopasta, viedä jonnekin - vaikka sänkyyn - ja antaa sille rintaa. Tässä vaiheessa aloin jo miettimään vauvalle nimeä, sillä rintani ovat jotenkin liian henkilökohtaiset annettavaksi ne "jollekin" tai "sille".
(naurua)
Suosittelen raskauden päättymistä.
Nukuin vatsallani seuraavat kolme kuukautta, sillä niin mukavaa se oli. Ja on yhä.
Kovinkaan pitkään sitä ei kuitenkaan ehdi lojua, sillä ihmislapsi on eräänlainen kone tai laite, jolla on paljon monenlaista arvoa - sekä henkilökohtaisia vaatimuksia.
(hihitystä)
Mjoo
Kyllä minä näkisin että tällaisessa terveen oloisessa uusäipässä on potentiaalia jonkinlaiseen perustason mediaseksikkyyteen ja siedettävähköön arkielämään. En minä lähtisi tuomitsemaan juuri synnyttäneitä naisia, sillä kokemukset lasten suhteen saattavat poukkoilla laidasta laitaan, ja toisinaan jopa yli reunan. Elämään ei vain yksinkertaisesti voi tulla sapluuna kädessä ja yrittää tunkea elämän päätä sen läpi.
Ei ei
Taas kissanainen näyttäisi venyttelevän divaanillaan. Hän on kieltämättä yhtä kaukana lapsista kuin aurinko on Jupiterin kuista. Ei vähempää voisi kiinnostaa.
(hirn)
Miinusmerkki
Pikkupöydällä divaanin vierellä näyttäisi olevan Fazerin Sininen avattuna.
Mummosuklaata.
(reps)
Vastaus on, että Pönttis on antanut Disselle luvan siirtyä sohvalta lakanoiden väliin. Milloin saadaan taas sydämen kuvia palstalla?
Mitä sä jantteri rankutat jostain Pönttiksestä?
Boring
(naurua)
Niin että joko olette tehneet sen?
Kun kerran pyysit. Sohvamiehen salattu herkempi puoli on, että hän on rakkausblokkari. Hänen vaimonsa on hänen kuudes kaksoisliekkinsä, mutta kissanaisesta hän on löytänyt superharvinaisen ja ainutlaatuisen seitsemännen kaksoisliekkinsä, joka voi auttaa häntä eteenpäin henkisen kehityksen ja sielunkumppanuuden polulla. Hän ei voi enää jäädä vanhaan jo koluttuun parisuhteeseen kuudennen kaksoisliekkinsä kanssa, vaan hänen on päästettävä irti ja aloitettava tämä uusi matka korkeamman kaksoisliekkinsä kanssa saavuttaakseen seitsemännen ulottuvuuden.
Kissanainen on myös julkisuuden henkilö ja naistenlehdet kirjoittavat heistä ylistäviä romanttisia tarinoita seitsemännen kaksoisliekin löytämisestä, kun naiset ympäri Suomen huokailevat kateellisesti samanlaisen kerranelämässä tapahtuvan rakkauden löytämisestä.
Jaahans
Tässä onkin sohvamiehen asiat jo puitu, joten minun ei tarvitse niihin enää puuttua.
(naurua)
Sohvamies joutuu pidätetyksi kun talossa asuva vanhaneiti Amalia Rygsek ( nimi keksitty ) soittaa peljästyneenä poliisille että hänellä on stalkkeri. Sohvamiehen selityksiä kissanaisesta ei uskota sillä hänen kädessään olevassa käyntikortissa on pilkkuvirhe ja on siis täten väärennös.
Kissanainen huomaa tulleensä hyljätyksi ja soittaa poliisille kertoen hänen tulleen rakkauhuijarin uhriksi ja hänen antamien tuntomerkkien johdosta sohvamies joutuu entistä tukalampaan tilanteeseen. Huonosti nukutun yön jälkeen sohvamies ajattelee olevansa ovela kun kertoo poliiseille olevansa TV-lupatarkastaja. Jostakin syystä tämä ei vakuuta poliiseja vaan sohvamies saa lisäksi syytteen viranomaisena esiintymisestä.
Sohvamiehen asianajaja neuvoo tässä vaiheessa sohvamiehen jatkavan esiintymistään edelleen niin hän saa tällöin sohvamiehen vapautettua syytteistä sillä perusteella kun sohvamies on osittain ymmärrystä vailla oleva haittamies. Haittamieheksi ylennetty sohvamies ei pidä tästä asian saamasta käänteestä vaan tulee tässä vaiheessa keksineensä että hänellähän on kahden päivän takaisista häistä todisteena huoneen täydeltä todistajia siitä jotta hän todellakin on kissanaisen sohvamies.
Kissanainen ja sohvamies suutelevat tämän jälkeen toisiansa ja sohvamies pyytää kissanaiselta anteeksi ettei hän muistanut tuoda rakkaalleen kissanhiekkaa.
( ei oo matskua, ei )
Mjaa
Mitä itse kissoja tunnen, niin niiltä ei anteeksiantoa heru.
(naurua)
Outoa, itselläni on jopa miehenä sisäinen lahja joka ohjaa tekemään sen mitä tuossa tilanteessa tulisi tehdä(sairaala, lapsi ja tulevaisuus).
Lapsi rauhoittaa, antaa sen oikean seesteisyyden muuten niin vilkkaalle elämälle.
Vilkkaus ympärillä jatkuu mutta toimit itse kuin hidastetussa filmissä kuin muutaman unipillerin tuottamalla voimalla pitäen sen vauvan tyytyväisenä.
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
AV