Tosiaan potkaisin varpaani pöydän kulmaan ja otti kipeää. Mutta aina voi mennä huonommin.
>Timppa<
>Timppa<
Aina voi mennä huonommin
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi hitsi, se tosiaan on kurjaa, siinä on jotain tosi kurjaa, kun lyö varpaansa, ihan kun koko maailma olisi vastaan!
Mulla oli suht tympeä päivä, en avaudu enempää, mut persiilleen työt, joko päivä hukkaan, uusiksi kaikki ja puhelin hajosi😊
Näillä eväillä johti huomista. Empä nyt ihan maassa ole, voisin uuden luurin ostaa kuitenkin ja onhan se vaikea työ, ihme, että yleensä osaan sen tehdä.
Laita säkin vähän jotain kylmää varpaaseen.
Mjoo
Itse suosin myös japanilaista tyyliä sisustaa. Harmonia, vähäeleisyys ja yksityiskohtien tarkka harkinta yhdessä hillityn värimaailman kanssa luovat kulloisestakin oleskelutilasta miellyttävän seesteisen ympäristön ajatusten pakottomalle virralle. Kaikenlainen rauhattomuus ja rikkonaisuus loistavat poissaolollaan.
On helppo hengittää ja olla.
(hihitystä)
Lisäkommentti
Tällaisen täydellisyyteen tavoittelevan hengen voi särkeä helposti:
Yksikin taululle aiottu naula seinällä pirstoisi saavutetun; saati sitten siihen ripustettu taulu.
(hirn)
Lisäesimerkki
Stilistisyys ja ajattomuuden tuntu katoavat välittömästi, jos esimerkiksi palattuani kuivausrummun luota huomaan puulattialla sille tipahtaneen vaatekappaleen, joka kaiken lisäksi on märkä.
Minun tulisi päivittää laitteeni, jottei tällaista pääsisi tapahtumaan.
(hirn)
Vaatekappaleista
On äärimmäisen epämukavaa katsella mitään ylimääräistä ja siihen kuulumatonta harmoniassa. Tämän vuoksi jokainen rätti ja riepu... kenkä on piilossa keveiden ja äänettömästi liikkuvien liukuovien takana siistissä järjestyksessä, jossa siinäkin on omanlaisensa täydellisyyden tuntu.
Olen luultavasti visuaalinen hahmo, sillä liikkeistäni kuuluu vain hiljaista ja silkinpehmeää kahinaa.
(hihitystä)
Kipu
Kipu on eräänlainen soraääni tyyneydessä, joka jokaisessa kivikossa asustaa. Jylhien ja kivikkoisten rantojen hiljaisuus on vakaata, eikä sitä särje edes lohkareiden ylitse käyvät, loputtomalta tuntuvat suolaiset aallot.
(naurua)
Klassikkoja
Kirsikkapuut kukkiessaan ovat yhtä kuin ympärillä vellova vihreä myrsky.
(kikatusta)
Rituaalit
Asettelen elämäni polulle kiviä, jotta minulla olisi polku, jota seurata. Nousen jokaisena aamuna ylös ja tervehdin ympäröivää taivasta, jonne nousin, ja jossa jo olen. Se ei koskaan tätä riemua minulta kiellä, eikä koskaan minua tylysti torju, vaan ottaa vastaan kuin jumalat lapsensa ja menneisyys tulevan.
(hihitystä)