Missä iässä naisen pitää jo lopettaa miehen etsimisen? Jäädä sinkuksi ja hyväksyä, ettei tule äidiksi? Siirtyä syrjään ikääntyäkseen kunniakkaasti? Olen nyt 24. Jotenkin tuntuu, että jo tämän ikäisenä sinkkuna on "ylijäämää".Kauniimmaksikaan ei enää muutu.Ketä kiinnostaa tällainen vanha kääkkä, kun baareissa on paljon nuorempia tyttöjä joita voi valloittaa ja vaihtaa aina kun huvittaa? Mun ikäinen nainenhan jää roikkumaan, haluaa vauvoja..Eikä sano 'vau' kun mies kertoo benjihypyistään tai firmastaan. Ei ole manipuloitavissa koska tietää tasan tarkkaan itse, kuka/minkä tasoinen on. En lankea halpoihin imarteluihin joiden taka-ajatuksena on yhden yön hyväksikäyttö.
Onko kohtuutonta edes toivoa elämältä miestä, joka olisi tosissaan ja jota kiinnostaisi suht samanikäinen nainen ja perhe? Ovatko lyhytaikaiset seikkailut teinien kanssa sitä, mitä miehet mieluummin haluavat? Millaiset miehet eivät ole häntäheikkejä?
Onko kohtuutonta edes toivoa elämältä miestä, joka olisi tosissaan ja jota kiinnostaisi suht samanikäinen nainen ja perhe? Ovatko lyhytaikaiset seikkailut teinien kanssa sitä, mitä miehet mieluummin haluavat? Millaiset miehet eivät ole häntäheikkejä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ehkä baarista ei kannata etsiä sitä elämänkumppania jos noihin kriteereihin pitäisi sopia... En tarkoita etteikö siellä olisi sopivaa vaan sitä että siellä taitaa olla suurin osa noista häntäheikeistä.
Rupea harrastamaan vaikka ammuntaa, sehän on aika miesvoittonen ja mielenkiintonen laji. Ainakin mun mielestä.
Sähän oot nainen parhaassa iässä, älä vaan luovuta. Itekkin oon 23 ja viel sinkku.
Eikä sitä ulkonäöllä pelkästään saada hyvää miestä... pitää löytyä myös pään sisältä jotain. Esim mua ei kiinnosta hyvännäköset henkisesti pikkulapsien tasolle jääneet omanikäiset neidot... Onhan niitä kiva katella mut ei semmosen kanssa elämään viitsisi alkaa
Älä ole kateellinen teinitytöille. Eihän nekään mitään lapsia ole hankkimassa. Nehän vaan elää sitä elämänsä huoletonta aikaa tällä hetkellä. Sinä itse sen sijaan olet just siinä iässä, että alat vakaviakin asioita miettimään. Baari ei kyllä ole välttämättä se paras paikka hakee mitään vakavaa. Tavallisesti siellä liikkuu se tietty ihmisryhmä joka ei mitään vakavaa haekaan. Tai no sekin riippuu ihan siitä millainen baari on ja kelle se on profiloitu. Kokeile esim sellasia baareja joissa on elävää musiikkia tai jotain kulttuuria. Niissä käy varmasti enemmän myös muuta porukkaa verrattuna yökerhojen pintaliitäjiin.
en kyllä ole kateellinen, koska oma teini-ikäni EI ollut elämäni huolettominta aikaa, päinvastoin. En haluaisi niitä aikoja itselleni takaisin. Mutta realiteetit on realiteetteja, siksi kysyin, onko realistista odottaa mitään enää tämän ikäisenä, jos ei vielä ole natsannut.
Silloin kun toivo on mennyt, kaikki on mennyt. Kannattaa siis pitää toivosta kiinni. Ja 24 on oikeesti aika nuori vielä...
Onhan sulla vielä vuosia aikaa.
Ei kannata edes miettiä tollasta vielä moniin vuosiin. Tää on tietysti helppo sanoa, mut ei sulla ole muuta mahdollisuutta kuin uskoa että löydät jonkun. Millanen sun vaatimustaso miesten suhteen on?
No, hyväkäytöksiset, siistit ja toimeentulevat..
niin älä todellakaan huolestu.:)
Itse asiassa voisin veikata, että on olemassa paljonkin miehiä, jotka olisivat sellaisia kuin tekstisi perusteella sinun voisi olettaa etsivän. Itse ainakin olen 22-vuotias ja toistaiseksi sinkkuna pysynyt viimeisen parin vuoden sisään oman tahdonkin vastaisesti.
Herätit ainakin minun toiveitani siitä että ehkä muutaman vuoden päästä naisten asenne asioihin muuttuu ja ehkä minullakin, hieman ujommalla, hyväntahtoisella, toiset huomioonottavalla poikalapsella voisi olla kysyntää naisten piireissä.
Ongelma onkin, että missä törmätä sitten toisiin samankaltaisiin ihmisiin? Ainoa vastaus on minulle ollut internet, vaikka baarissakin käyn pari kertaa kuussa, mutta siellä en osaa naisia oikein lähestyä enkä toisaalta itse vedä naisia puoleeni.
Älä siis luovuta.
Itekkin tässä haluaisi löytää jonku johon voisi ajan kanssa tutustua ja myöhemmin tehdä perhe. Saman ikäinen olen sun kanssa ja olen ajatellut hakea myöhemmin ulkomailta eukon itselleni jos ei täältä kerran löydy. Noi kolme ehtoa kyllä täytän jos näin itseäni mainostan :o
Onko tosiaan niin et sun mielestä 24 vuotias on vanha sinkuksi? 24 vuotias on hyvässä iässä, ja varmasti vielä senkin ikäisenä kaunistuu. Sulle saattaa tulla vaikeuksia kun oot 30 kieppeillä. 24 vuotiaalla ei tarvi olla miestä/naista, jos sopivaa ei vielä ole löytynyt. 24 vuotias on vielä nuori ihminen. Naurettavia tälläset ihmiset jotka alkaa seurustelemaan päälle 20 sen takia että muillakin on joku, ja sitten itketään onnetonta elämää.
minä löysin puolisoni 26-vuotiaana. Oli hyvä, etten luovuttanut aikaisemmin etsimistä! Löysin todella ihanan miehen. :)
Sulla on vielä ainakin 10 vuotta aikaa löytää sopiva mies perheen perustamiseen. Sitten voi jo tulla kiire tutustua ennenkuin hedelmällisyys laskee liikaa.
Voin kertoa, että on paljon miehiä, jotka toivovat omaa rakasta ja perhettä, ja joille kelpaa oman ikäinen nainen. He eivät yleensä ole niitä itsevarmimpia ja seurallisimpia pelimiehiä.
Kysyntä ja tarjonta eivät vain tunnu kohtaavan.
24-vuotiaana luulin olevani yhä 19 ja kaikki edessä, mutta nyt vuoden vanhempana olen äkkiä kadottanut toivoni.
"Missä iässä naisen pitää jo lopettaa miehen etsimisen?"
Lopeta heti! Ei se mies etsimällä löydy! Olet ja elät vaan niin kyllä se tulee vastaan. Ja jos ei tule, mitä sitten? Elämässä on kaksi varmaa asiaa, verot ja kuolema, kuten joku viisas joskus sanoi.
Miten olisi ne kolmekymppiset miehet?
En tiedä koska naisen täytyisi harkita homman mielekkyys "lopullisesti" mutta ujona miehenä lopetin tuohon 30-35 vaiheille. Kun siihen mennessä ei seurustelukumppanin tapaistakaan ollut mistään tullut vastaan, annoin hatkat koko touhulle. Olin mahdollisesti "tyrkyllä" n. 15-17 vuoden ajan. Enää ei edes tule käytyä missään, seuranetsintämielessä. Maailmaa kyllä kiertelen tilaisuuden tullessa. Täytin äskettäin 40.
Heh, ai 24 vuotiaana pitäisi jo vetää naru kaulaan, jos ei ole ketään löytänyt? :D Itse olen vuoden nuorempi, enkä ole ollut ikinä missään tekemisissä naisten kanssa. Miksi? En ole tähän mennessä ollut, enkä vieläkään ole, valmis minkäänlaiseen suhteeseen. Ulkoisesti mulla ei ole mitään syytä, miksi en seurustelisi naisen kanssa.
Itse näen koko pariutumisen niin, että ajankohdalla ei ole hirveästi väliä. Jos olet onnekas, niin törmäät joskus mukavaan mieheen, joka on valmis aidosti sitoutumaan. Samoin itse voin törmätä naiseen, joka on mulle juuri sopiva kumppani. Kuitenkin, on mahdollista, ettei kumpikaan meistä ikinä löydä sopivaa kumppania. Mutta mitäs siitä, ei se elämä parisuhteen puutteeseen kaadu. Kannattaa aina välillä muistuttaa itselleen, että elämässä on "hiukan" tärkeämpiäkin asioita, kun ns. ylimääräiset ihmissuhteet.
Ei rakkain ihminen voi milloinkaan olla ylimääräinen.. Selittäisitkö?
Ihmissuhteet voi asettaa seuraavanlaiseen (tärkeys) järjestykseen:
1. Perhe
2. Hyvät kaverit
3. Puoliso
4. Muut
Ainoastaan perhe on minulle oikeasti tärkeä tässä maailmassa, muut ihmissuhteet ovat ns. ylimääräisiä. Mielenterveyden kannalta yksi tai useampi hyvä kaveri on toki myös erittäin tärkeä, mutta kaverikin on "ulkopuolinen", verrattuna perheeseen.
Parisuhteet sen sijaan on jo varsin turhia, niitä ei voi missään nimessä pitää mitenkään tärkeänä tai oleellisena ihmisen elämänlaadun kannalta. Hyvä parisuhde voi kyll parantaa elämänlaatua, mutta ilman parisuhdettakin elämänlaatu voi olla hyvä.
äitin poika. Kyllä susta vielä mies tulee.
En tosin osaa sanoa, milloin etsimisestä pitäisi luopua, minä kun en koskaan ole miestä etsinyt. Silti niitä on monia ollut. Viimeisimmän kanssa olen ollut kymmen vuotta naimisissa. Ja tämäkin "löytyi" vasta olleesani "jo" kolmekymppinen.
Keskity tekemään omasta elämästäsi sellainen, että viihdyt siinä hyvin, hanki ystäviä ja ole sosiaalinen. Tapaa ihmisiä. Enempää ei oikein voi tehdä vaikuttamatta tarrautujalta. Sellainen näkyy, ja karkoittaa ihmiset, varsinkin miehet.
Miehiä ei karkoita ympäriltäsi ikäsi, todellakaan, sinähän olet nuori tyttö, vaan tuo toivoton ja luopunut asenteesi. On kauheaa nähdä sellaisia naisia, jotka masentuneina odottavat, että tulisi nyt joku ja tekisi mut onnelliseksi. Ellei itse pysty tekemään elämäänsä tyydyttäväksi, niin aika harvoin sitä kukaan muukaan tulee tekemään.
Jos joku nyrkkisääntö on pakko sanoa, niin miehet pitävät elämäniloisista, uteliaista ja rohkeista naisista. Eivät epätoivoisesti äidiksi tuputtautuvista voivottelijoista.
Vauvoista ei kannata puhua heti ekalla eikä välttämättä vielä tokallakaan tapaamisella.
Ja sano vaikka joskus 'vau' ja hymyile, kun mies kertoo benji-hypystään. Vaikka tuntuisikin hölmöltä. Kyllä miehetkin tekevät kaikkea mielestään hölmöä teidän ihanien naisten huomion herättämiseksi.
Tsemppiä sinulle.