https://www.youtube.com/watch?v=nkEcXDqKuVk
Oisko hienoo, jos olis tällainen nainen, joka suurta vaivaa nähden leipoisi tuollaisen sitruunakakun, kun hänen mies illalla tulee töistä kotiin ja naisella olisi herkkua kahvipöydässä, että mies olisi pökerryksissä naisen tarjoamasta herkuista.
Oisko hienoo, jos olis tällainen nainen, joka suurta vaivaa nähden leipoisi tuollaisen sitruunakakun, kun hänen mies illalla tulee töistä kotiin ja naisella olisi herkkua kahvipöydässä, että mies olisi pökerryksissä naisen tarjoamasta herkuista.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Mikä noissa leivoksissa on se juttu? Kysyn kun en oikeasti ymmärrä niiden arvoa, etenkään naisen hyvyyden, kivuuden kannalta.
Siis mä olisin kyllä ihan mielissäni, jos toinen viitsii leipoa. Mutta mukavempaa ja kivempi yllätys olis päästä valmiiseen ruokapöytään edes joskus. Ettei itse tarttis AINA kokata.
Ois juhlavaa, hemmoteltu olo.
Mutta kun mies vaihtaa ne autonrenkaat. ☝️
Jotenkin ei yllätä kun sinä ja wuppis että näitä ymmärrä.
-harmiseikirj-
Se on kuule kovaa hommaa ja vaatii erikoisosaamista.
Niin on, etenkin kun joka päivä ja monta kertaa..
Kato miten helppoa:
https://www.youtube.com/watch?v=e8y_4jUcebc
-harmiseikirj-
Plus ne lampunvaihdot, niin kyllä se jo ympärivuotista täysylläpitoa vastaa.
Vaihtaskin. :)
Mikään ei ole parempaa, kuin naisen rakkaudella tekemät herkut. Eikä se ole mikään sovinistinen juttu. Kotityöt voi jakaa tasan, ei siinä mitään. Meidän luolamiesgeenit vaan ohjaa ajattelemaan, että taitavasti kokkaava nainen osaa sitten myös hyvin ruokkia tulevat lapset, jotta näistä tulee terveitä ja vahvoja.
En mä ymmärrä, että joku leivonnaisten teko tekee naisesta jotenkin ihanan. Kun mulle naisesta tekis ja tekee ihanan, että se on ylipäänsä kiinnostunut minusta ja mun kanssa tykkäis olla.
Kivempi olis saada mojova hali ja hymy ovesta kotiin tultua, kun että leivokset odottaa. Saa toki olla, en kenenkään intoa sen suhteen lyttöis, muttei se silleen mua ilahduta, kun se hali ja hymy. Et mulla on olo, että mua on kaivattu.
Aha. Mutta kun osaan itsekin tehdä ruokaa, niin sen naisen rakkauden ottaisin vaikka yhdessä tehden ruokaa tai yhdessä olemiseen ylipäänsä. Keskusteluun, liikkumiseen, arkeen ylipäänsä yhdessä.
Minä tykkään tulla huomioiduiksi sillä, että on läsnä mua. Kuuntelee ja keskustelee mun kanssa, touhuu yhdessä mitä vaan. Kakkuja ja leivoksia, kun en oikeen edes syö, niin lämmin ruoka on parempi.
Joo osaan, en vaan ole leivosten mäyskyttäjä. Mielummin teen ja syön oikeeta ruokaa, kun sokerihöttöä.
Tai vaikka salaatteja, korvaa noi mössöt niillä, nam.
Itse pitää minun kyllä naisena tehdä…
Etkös sä tänään leiponut just?
Pannukakkua tein lapsille. :)
Söin 2 pientä palaa itsekin. Omatekoisen mansikkahillon kera.
Tai kyllä puolisollekin tein siis ja söikin sitä töistä tultuaan kahvin kera.
Eli leipova kodinhengetär.
En nyt sanois leipovaksi. Enemmän mun puoliso on se leipova, tekee leipomuksia. Ja syökin.
Mä voin ottaa palasen tai kaksi, mutta muu perhe ne ahmii. :)
Leipominen ei ole ikinä kiinnostanut isosti, ruoan tekeminen sen sijaan kyllä. Ja teen ihan hyvää ruokaa.
Anoppi on joskus vähän nikotellut, kun hän ja tyttäret leipoo. Miniänkin pitäisi loihtia sen 7 sorttia. Mutta nykyään on jo hoksannut, että ei oo mun juttu.
Siihen on tyytyminen, ettei kaikille leipominen ole intohimo.
Ei niiden herkkujen tarvitse olla makeita. Suolaisetkin käy. Ja osaan minäkin tehdä ruokaa, mutta naisen kätösin rakkaudella tehdyt maistuvat parhailta :3
Okei. No ruoka pitäs sitten kelvata herkuksi. :)
Sitähän mä ihmettelin, että mikä niissä leivoksissa nyt on se juttu? Ihme mässääjiä. :D
Kyllä se ois kivempi, kun nainen on rullannut matot syrjään ja lyhyessä hamosessa ehdottaa, että tanssittasko vähän? Sitten vedetään lambadaa, rumbaa, zumbaa ja lopuksi vielä vaakamamboa avot. Tietää, että tykätään. :P
Kuka nyt kuvassa?
Minä, ihan itte. :)
Se on tuollainen Morten hymy. :D
https://www.giffonifilmfestival.it/en/media/k2/items/cache/4656d0377b094951545d49841b52c18b_Generic.jpg
Parahin Jan.
On leivoksia ja sitten ”leivoksia”. Olen rivienvälistä tulkinnut, että sinäkin olet niitä ”leivokset” ja herkut tyyppejä.
Mikäs sen parempaa, kuin leivokset ovella vastassa.
Aasian maissa on kunno emäntiä, ne muuraa uuninkin itse päästäkseen leipomaan:
https://www.youtube.com/watch?v=Xx_aLhyLJVY
-harmiseikirj-
Ehkä joskus ennen muinoin noin tehtiin Suomessakin.
Joo ennen, nykyään suomiemäntä vaatii 30ke maksavan leivinuunin koska se on kivan näköinen, koskaan se ei leivo siinä vaan ostaa kaupasta valmisleipää ja valittaa kun ei ehtisi sitäkään tekemään.
-harmiseikirj-
Heh, mutta sehän on miehekästä muurata uuni. Menee sormet laastiseksi ja kynnet lohkee. :D
Juupajuu. Ei tekisi Mailis tuollaista…
Mut nainen käytti vääränlaista työkalua tiilen katkaisemiseen.
Siihen on sellainen tiilihakku, joka on tukevampi rakenteisempi, kuin naisen käyttävä ohut lasta.
Ei varmaan tekis. Sitten taas jossain afrikassa naiset tekee asuintalotkin, miehen lojuessa sinisen taivaan alla laiskotellen ja kaverien kanssa paskaa jauhaen.
Köyhissä oloissa pitää osata soveltaa, luovuus kunniaan.
Eikä mieskään saa leivinuunia lämmittää, koska puiden mukana tulee puunroskaa lattialle, puunpölyä ja puiden seassa voi olla hämähäkkejä ja muita itikoita.
Lisäksi puun poltosta voi tupsauttaa savua asuntoon ja tuhkaa ja nokea.
Meillä saisi, mutta kun ei kuulemma halua alkaa siihen hommaan. Tulee työtä haloista, roskaa, savua. Meillä lojuu varaava takka ja keittiössä puuhella vailla köyttöä, kun MIES ei nimenomaan halua niitä käytettävän. Mä kyllä käyttäisin, saisi hyvin mureeksi lihankin puuhellan uunissa. Ja lämmön talteen.
Aikoinaan kun asuin omassa omakotitalossani maalla, lämmitin aina olkkarissa olevaa pönttöuunia ja keittiössä olevaa puuhella. Tein ruokaa hellalla samalla, kun se kerran lämmin oli. Säästää sähköpatterien kuluista jonkin verran ja lämpö on hirsitönössä oikein miellyttävä.
Tulisijoja kannattaa käyttää, jos sellaisia on. Minun mielestä. Kylmä kivikasa talvella nurkassa on ikävä.
Hyvin harvoin tulee leivottua, koska olen vähentänyt sokerin käyttöä. Jos leivon jotain
niin se on lähes sokeriton ja siihen on käytetty puolet kaurajauhoa puolet gluteenitonta jauhoa.
No jaa, teitä miehiäkin on niin moneksi. Mun eksääni lähinnä vain ahdisti, kun siltä yritti kysellä, että mitä hyvää haluais syödä ja mitä sille vois hemmotteluksi kokata/leipoa. Sille oli ihan yks hailee mitä se söi ja sitä vitutti, jos kyselin moisia.
Juu, ei olis uponnu meillä mitkään kakut ja pullat. Kumpikaan mun eksistäni ei ole makeesta piitannu. Homehtumaan olis jääneet kaikki makeet herkut. Eikä ne mitään kahveja ikinä töistä tultuaan juoneet.
Mulla oli aikanaan tapana laittaa aina ruoka valmiiksi, kun exä tuli vähän myöhemmin kotiin. Vaan se sitten jäi, kun ei herra ikinä sitä ruokaa mun kanssani syönyt. Olis muka alkanu liikaa väsyttää. Yksinäni jouduin aina syömään ja mies veti ysin aikaan napansa täyteen ja painu sitten nukkumaan. En tosiaan jaksanu enää vaivautua päivällistä kokkaamaan, vaan söin ite reilumman lounaan ja illalla korkeintaan lämpösen leivän.
Suolasia piirakoita mä teen aika usein. Niitä syödään välillä lounaaksi salaatin kanssa ja ihan päivälliseksikin sopivat.
Naiset on enemmäkin ite makeen perään, miehet taas pitää suolaisista ruuista. Naisilla ko geenimuunnos yleisempi. Liittyiköhän se nyt alkuyhteisöihin, joissa naiset niitä keräilijöitä enemmän, en aivan tarkalleen muista.
Onko Harmis nainen, kun kinuaa aina leivoksia?
Ja minun taas ei känttyjä mieli tee ollenkaan, ei tuu itku vaik jään ilman kokonaan leivoksia.
Enpä usko, laita lähde.
Mjoo
Mä olen aika persu sitruunakakkujen suhteen.
Sitruuna muutenkin on vähän kuin "mun juttu".
(hihitystä)
Sama juttu! Olet söpö. Taidan vähän tykätä sinusta.
(Ounastelee)
Ainoot hyvät kakut on voileipäkakkuja. En ymmärrä miten porukka voi syödä tollasia makeita ällötyksiä.
Jaa että miten?
Avataan suu ja laitetaan suuhun lusikka, jossa on pala sitruunakakkua.
Sitten sanotaan....
....mmmm
(hirn)
Ja sen jälkeen vessaan oksentamaan?
Mjaa-a
Tuo kyllä viittaa vahvasti syömishäiriöön.
(hirn)
Viittaisi ehkä, jos olisi jokin pakkomielle syödä sitä ällötystä.
Sitruunakakku on raikas ja voi sitä sokerin määrää vähentää, mitä ohjeessa mainitaan.
Jaa, voileipäkakku.
Mitä olen voileipäkakkua syönyt, niin ne on rasvaisia, kun ovat kuorrutettu jollain tuorejuustolla tai smetanalla, joka saa ne tahmeiksi.
Ylioppilas juhlilla ja muissa suurissa juhlissa olen voileipäkakkua syönyt ja päällystettä niissä on ollut, että meinas hampaat liimautua yhteen ja kova homma oli sellaista tahmeaa voileipäkakkua pureskella, että leukaperät väsyi ja se tahmea päällyste tarttui sitten hampaisiin ja hampaissa oli voileipäkakun kuorrutteen värinen kuorrute.
Juurikin näin
On todella outoa se että näitä luomuksia tilataan paikalle kaikenlaisiin kissanristiäisiin, joissa ei ole juuri hurraamista tai muita riemuja tarjolla.
Mikään ei mielestäni ole joutavampaa kuin seisoskella tylsässä seurassa voileipäkakkulautanen kädessä ja yrittää näyttää edes jollain tasolla kiinnostuneelta.
(hihitystä)
Vaihtelun vuoksi
Verratkaapa tuota näkymää esmes tällaiseen palstailuun.
Siis tämähän on aivan sairaan hauskaa.
(naurua)
Voihan sitäkin vähän miettiä mitä siihen voileipäkakkuun laittaa.