Minä käyn kaupassa.Minä maksan laskut.minä käyn töissä.Minä vien lapsen hoitoon.minä haen lapsen hoidosta.Minä siivoan talon.Minä teen ruoat.Minä hoidan auton.minä laitan lapsen nukkumaan.pesen pyykit ja silitän vaatteet.Kaipaan sitä jotain mitä suhteessa pitäisi olla, jota meilla ei ole pitkään aikaa ole ollut.Minun pitää viedä meidät sinne minun pitää hakea.juoksen ja juoksen.Toinen taas jäämässä työttömäksi eikä varmana aio etsiä itselleen uutta työpaikkaa ellen minä sitä hänelle etsi,en minä sinne enkä tonne, mikään ei kelpaa sinnekkin on matkaa oi oi ainakin 2km.ai ai on paljon matkaa.VITTU että ottaa päähän.Tartteeko tälläista sietää edes lapsen takia??Pitääkö oikeasti jaksaa...Missä raja menee?
Voiko sitä kauan jaksaa.....
UurastajaMies
2649
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostaa aika omituiselta, jos kerran asita noin ovat.
Mitä vaimosi sitten tekee, jos sinä teet kaiken sen mistä kirjoitit? Mistä johtuu, että sinä hoidat kaiken; onko siihen joku erityinen syy?
Täytyy sanoa, että tasapuolisuutta ei ainakaan ole; jos toinen tekee mukisematta työt; ei siis valita mistään, helposti sitten käy niin, että toinen osapuoli käyttää toista hyväkseen.
Kun on perhettä; ei siinä työttömäski jäädessä ole mitään syytä, että laistaa kotitöistä; sittenhän niitä on vielä enemmän aikaa tehdä ja antaa sille toiselle osapuolelle vapaata, koska toinen käy töissä.
Pitäkääpäs palaveri, ja jakakaa kotitöitä. Sulla taitaa olla prinsessa puolisona?