Olen nyt vähän enemmän päässyt lenkkeilyn makuun ja kauhukseni olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten juoksuaiheisilla videoilla ihmiset painottavat sanan "juoksu" saman kuuloisesti kun päihderiippuvat puhuvat lempipäihteestään. Addiktion merkkejä rupeaa olemaan itselläkin. Onko juokseminen sittenkään terveellistä?
Juoksun addiktoivuus
Anonyymi
1369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Riippuvuus juoksun tuomaan hyvään oloon. Auta armias jos se viedään. Vieroitusoireet on todella pahoja.
Endorfiini, terve hyvänolontunne, sitä liukenee jos ei aivan pakolla paina.
On terveellistä. Paras mahdollinen riippuvuuden muoto. Jos ukot ei juoksisi, ne ryyppäisi.
Molarin tekemiset addiktoivaa showta.
Ketään ei kiinnosta pappojen juoksutulokset mutta kaikkia pappoja kiinnostaa molarin show.
Kun vuotuiset km:t on 10.000 km tasolla, silloin voi jo miettiä, muuten anna mennä vaan.
Johtuu endorfiinista eli morfiinin kaltainen aine jota elimistöön erittyy urheilusuorituksissa, voimakkaissa sellaisissa.
Hyvänolon tunne tulee, ainakin oman seuran kyselyn perusteella, PK-tasolla juostessa. Happi virtaa ja tuntee elävänsä, oikeaa elämää.
Pikajuoksussa ei hypotalamus ehdi mukaan.
Kyllä paras on kunnon mk-harjoitus. Tuntee elävänsä kun veri kiehuu suonissa.
PK hölkkä tylsää. Kova vauhtinen juoksu ok.
Määrän ahnehtiminen tyhmää. Jos olet ammattijuoksija niin uhrauksia voi tehdä huippumenestyksen eteen, mutta tavallisen kuntoilijan ei kannata lähteä tekonivelien tielle.
Jalkavaivoja pukkaa yhdellä jos toisella rallattelijalla. Itku pitkästä ilosta.