Murjottaminen menoista parisuhteessa

Kiitos vastauksestasi. Puhuin hänelle asiasta ja lopulta toinen päätti suhteen. Tuli olo, että hän ei pitänyt siitä, että näin tilanteen, että hän yritti eristää minut muista.
Tunteeni olivat häntä kohtaan suuret ja jäi mietityttämään, olisiko jokin voinut muuttua ja olisiko tuota voinut korjata. Mutta niin se varmaan on, että toisen olisi pitänyt muuttaa itseään. Itse en ainakaan osannut hoitaa tilannetta niin, ettei huonoa reaktiota olisi tullut.

Sinulla menee hienosti. Se oli kummallista, että närää aiheutti se, että tapasin muita ollessani yksin. Ajattelin, ettei se olisi ollut pois yhteisestä ajasta. Sitä seurasi murjottaminen, joka oli pois yhteisestä ajasta. Kuitenkin sanoi, että saa olla omia menoja, mutta käytös oli aivan toista. Noita menoja ei ollut edes montaa, koska parisuhde on se juttu kuitenkin.

Joistakin asioista ajatusmaailma oli erilainen ja siksi pyysin, että kerrotaan, miten ajatellaan ja sovitaan pelisäännöt. Se ei onnistunut ja tuntui siltä, että siksi, että se veisi häneltä mahdollisuuden murjattaa, kun toimisin sovitusti. Alussa kaikki meni hyvin, mutta sitten tuntui, että pieniin kiemuroihin tartuttiin.
Hänellä oli lapsi, jonka tietysti halusin huomioida ja tietysti oli puheenaiheena. Minun lapsista keskustelu ei kiinnostanut, eikä tapaaminenkaan. Parisuhteelle haluaa hyvää, se tuo hyvää molemmille, tuntui vaan, ettei osannut tehdä asioita oikein, kun ne väännettiin. Välillä mietti, onko vikaa itsessä ja toimiiko todella minä, minä tavalla. Aiheesta juttelu on auttanut ymmärtämään ja on helpottanut, ettei ole toiminut väärin, vaan kysymys on jostakin, mitä ei ymmärrä ja mihin itse ei ole loppujen lopuksi mahdollisuutta vaikuttaa. Ja kuten aiemmin kommentoitiin, se alkaa vaikuttaa itseensä huonolla tavalla.

Ja tuo oli todella hyvin sanottu. Me kaikki olemme samalla puolella.

Minusta tuossa ei ole vikaa ja se on oikeastaan todella kaunista. On totta, että sitä tapaa joitakin ehkä vähän velvollisuuden vuoksi, muttei kai se suhdetta kaada, jos niin tekee kerran pari vuodessa ja vielä siten, että yrittää hoitaa ne silloin, kun kumppanin kanssa ei voi olla. Ja jotkus lasten asiat oli vaan hoidettava. Se harmitti, kun siitä tuli sanomista.

Tuokin on varmaan totta, että elämä ja kasvatus jättää jälkensä ja on ehkä hyvä ymmärtää, mitä ei tarvitse korjaja ja toisaalta, mihin voisi kiinnittää huomiota.
AP

Anonyymi kirjoitti:

Minusta tuossa ei ole vikaa ja se on oikeastaan todella kaunista. On totta, että sitä tapaa joitakin ehkä vähän velvollisuuden vuoksi, muttei kai se suhdetta kaada, jos niin tekee kerran pari vuodessa ja vielä siten, että yrittää hoitaa ne silloin, kun kumppanin kanssa ei voi olla. Ja jotkus lasten asiat oli vaan hoidettava. Se harmitti, kun siitä tuli sanomista.

Tuokin on varmaan totta, että elämä ja kasvatus jättää jälkensä ja on ehkä hyvä ymmärtää, mitä ei tarvitse korjaja ja toisaalta, mihin voisi kiinnittää huomiota.
AP

Lue lisää

On hyvä, että otat kumppanisi huomioon järjestämällä omat menosi sillon, kun et voi olla hänen kanssaan. Voisit ehkä painottaa sitä hänelle, jotta hänkin tajuaisi, että teet jotakin sen eteen, jotta voisit olla hänen kanssaan mahdollisimman paljon.

Hyviä neuvoja noin yritinkin. Me ollaan erottu, nainen lopetti suhteen ja se harmittaa todella. Sillä oli merkitystä, etten osannut vakuuttaa tai saanut vakuutettua hänelle, miten tärkeä hän oli. Yritin. Tuntui, ettei hän kestänyt yhtään, että olin omien lasten kanssa. Mietin vielä, onko meillä mitään mahdollisuutta, lapset kasvaa ja sitä kautta mahdollisuudet. Siksi kysyn mielipiteitä. Parisuhteen toiveista kysyin ja vastaus jäi aina puolitiehen ja se vähän vaihteli. Jos jonkun asian pystyi ymmärtämään väärin, niin kävi ja sitä ei voinut oikaista mitenkään. Nainen ehkä halusi olla omillaan koettuaan liikaa pettymyksiä.