Avioero ja lainat

En nyt ole aivan varma mitä laki tuosta sanoo, mutta mä en allekirjottaisi tuollaista sopimusta. Voisin allekirjoittaa sopimuksen siitä, että molemmat pitävä oman omaisuutensa, mutta vasta sitten kun jokikinen yhteinen laina on siirretty miehen nimiin. En laskisi tuota osituksen varaan, kun asian voi hoitaa valmiiksikin. Ei muuta kun pankkiin ja muuttamaan ne lainat ja sitten vasta avioehto kuntoon.

Joo eli ole kunnon nainen ja haasta hänen suku oikeuteen. Varasta kaikki.

Osituksessa lasketaan aviovarallisuus ja se jaetaan yleensä tasan.

Varallisuus yleensä realisoidaan ja sitten maksetaan pois yhteiset velat. Toinen osapuoli voi myös lunastaa osuuksia aviovarallisuudesta maksamalla tasinkoa.

En näe mitään järkeä laittaa nimeä avioehtoon tuossa vaiheessa. Avioehto tehdään yleensä liittoa solmittaessa.

Sen sijaan voitte osituksessa sopia myöhemmin miten sukutilan ja velkojen suhteen tehdään ja voit olla äiti teresa siinä yhteydessä, jos vielä kiinnostaa.

t.avioeroja pro

Avioehto tavallisesti kirjoitetaan ennen avioliiton solmimista.

Avioliion solmimisen jälkeen kaikki omaisuus muuttuu yhteiseksi (ellei testamentin laatija evää toisen puolisoa testamentissaan). Sinun ei missään tapauksessa kannata allekirjoittaa minkään valtakunnan avioehtosopimusta tässä vaiheessa.

Miehesi heräsi liian myöhään. Juna meni jo!
Miksi et ottaisi omaa asuntoa omaan käyttöösi? Miksi menisit vuokralle?

Olisiko sopivinta että miehesi pitäisi talon ja teidän yhteisen velan Ts. sinä pois velkakirjasta. Miehesi voisi myydä osan sukutilastaan maksaakseen sinulle yhteisesti sopimanne osan .

Sopikaa yhteisesti . Parasta olisi jos pääsisitte sopuisaan tulokseen ilman lakiasiantuntijaa.
On tapauksia joissa hyvätkin lakimihmiset venyttävät asioden puintia hamaan ikuisuuteen . Se tulee kovin kalliiksi avioparille ja hyväksyttävä lopputulos ei välttämättä ole kaikille paras.
Paitsi lakiasiantuntijalle.

Yhteyttä juristiin, suolen palstalta asiantuntemus hukassa.

Sorry sovinnistinen kommenttini

Samaa mieltä kuin edellisistä suurin osa.

Tässä vaiheessa ei kannata ruveta tekemään avioehtoa. Ei miehesi hyvää hyvyyttään suunnitttele sen tekemistä, vaan yrittää suojella esimerkiksi sukutilaansa sillä.

Ymmärräthän, että sinulle kuuluu puolet tuosta sukutilastakin, elleivät miehesi vanhemmat ole sitä "testamentanneet" hänelle.

"Kysymys kuuluu jos eroamme ja on avioehto, miten ositus menee ja velat? Voiko mies ottaa kaikki velat omiin nimiinsä?"

Se riippuu avioehdosta, ja mitä siinä on sovittu, mutta kuten sanottu, parempi olla tekemättä sitä avioehtoa.

Avioehto pitää tehdä hyvissä ajoissa ennen eropolkua... Mutta kun elämässä on muutakin kun "maallinen mammona" että anna mennä tai tuu ota mut nm Mäm-72