Miten teillä appivanhemmat ovat suhtautuneet mukanasi tuomiin "lapsenlapsiin"? Minkä ikäisiä lapsesi ovat olleet ja onko appivanhemmilla omia lapsenlapsia?
Itselläni on 7- ja 6-vuotiaat lapset eikä miehen vanhemmilla ole vielä omia lapsenlapsia. Viikonloppuna tapasivat ekan kerran minun lapseni ja ihan hyvin meni. Olis kiva jos lapset saisivat uuden "mummon ja ukin", varsinkin kun heiltä on toinen ukki kuollut ja omat vanhempani asuvat kaukana ja äitini on alkoholisti.
Vähän hirvittää tämä uusi suhde tai se miten miehen sukulaiset ottavat sen että minulla on lapsia. Mitään kummallisia kommentteja ei kyllä ole tullut. Pienellä paikkakunnalla saattaa vaan olla aika iso haloo jos nainen on vielä miestä vanhempikin.
Mies sanoo että hän ottaisi minut vaikka mulla olis 10 lasta. Se tietenkin on tärkeintä.
Itselläni on 7- ja 6-vuotiaat lapset eikä miehen vanhemmilla ole vielä omia lapsenlapsia. Viikonloppuna tapasivat ekan kerran minun lapseni ja ihan hyvin meni. Olis kiva jos lapset saisivat uuden "mummon ja ukin", varsinkin kun heiltä on toinen ukki kuollut ja omat vanhempani asuvat kaukana ja äitini on alkoholisti.
Vähän hirvittää tämä uusi suhde tai se miten miehen sukulaiset ottavat sen että minulla on lapsia. Mitään kummallisia kommentteja ei kyllä ole tullut. Pienellä paikkakunnalla saattaa vaan olla aika iso haloo jos nainen on vielä miestä vanhempikin.
Mies sanoo että hän ottaisi minut vaikka mulla olis 10 lasta. Se tietenkin on tärkeintä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
MOI!
Jos eka tapaamiskerta on kerran mennyt hyvin, niin älä murehdi suotta!
Erimielisyyksiä varmasti voi tulla, mutta niitä tulee kaikille suvun jäsenille keskenään ( tai ainakin meillä, ehkä olemme epänormaali suku...)
Ehkä siinä vaiheessa, kun biologisia lapsenlapsia syntyy, saattaa huomio kiinnittyä heihin enemmän, mutta niinhän sen suurimman huomion taitaa aina saada se suvun nuorin jäsen!
Itselläni on tytär, johon miehen vanhemmat suhtautuvat lähinnä kohteliaasti, mutta hyväksyvät täysin. Samoin suhtautuvat omat vanhempani mieheni poikaan. ( molemmat muksut ovat 6-vuotiaita ja asuvat kanssamme )Enkä toki odotakaan, että "vieraisiin" lapsiin heti esittelyssä suhtaudutaan lämpimästi ja rakastavasti, kunhan ollaan oikeudenmukaisia ja reiluja kaikille.
En minäkään rakasta miehen poikaa niinkuin omaa lastani, mutta hyväksyn hänet ja osoitan sen hänelle.
Tärkeintähän on kuitenkin miehesi suhtautuminen lapseesi! Se antaa esimerkkiä muillekin!!