Ihmissuhde voi olla parhaimmillaan hyvä ja siinä voi olla oma itsensä. Mutta jos lähtee tapaamaan uutta ihmistä niin voi olla varma että joutuu sietämään melkoista hölmöyttä. Mitä harrastat? Pitää olla selkeät vastaukset mitä tekee ja miksi. Pitää olla onnellinen. Treffeillä ei saa olla mitään muuta kuin onnellinen. Ymmärrän että masentuneisuus ei ole hyvä siinä tilanteessa mutta ei myöskään saa olla normaali ihminen jolla on iloja, huolia ja murheita.
Järkevä ei myöskään saa olla koska järki ei ole kemiaa. Jos olet peittänyt surujasi järkevyydellä niin treffeillä muista peittää molemmat.
Mietin mikä tämän kaiken tyhmyyden takana ja on ja tulin alustavasti siihen tulokseen että ihmiset olettavat uuden ihmisen tavatessaan että tämä kaunistelee elämäänsä. Joten rehellisyys tavallisen elämän suhteen koetaan siten että ihminen on täysin pilalla ja hetken hän kykenee esittämään normaalia. Onnellisen esittäminen tarkoittaa ilmeisesti sitä että ihminen on aika normaali. Jos siis elää suhteellisen normaalia elämää niin pitää esittää tyhmää ja onnellista ja vasta myöhemmin korjata käsitykset normaalille tasolle.
Koska valtio puuttuu tähän tyhmyyteen?
Järkevä ei myöskään saa olla koska järki ei ole kemiaa. Jos olet peittänyt surujasi järkevyydellä niin treffeillä muista peittää molemmat.
Mietin mikä tämän kaiken tyhmyyden takana ja on ja tulin alustavasti siihen tulokseen että ihmiset olettavat uuden ihmisen tavatessaan että tämä kaunistelee elämäänsä. Joten rehellisyys tavallisen elämän suhteen koetaan siten että ihminen on täysin pilalla ja hetken hän kykenee esittämään normaalia. Onnellisen esittäminen tarkoittaa ilmeisesti sitä että ihminen on aika normaali. Jos siis elää suhteellisen normaalia elämää niin pitää esittää tyhmää ja onnellista ja vasta myöhemmin korjata käsitykset normaalille tasolle.
Koska valtio puuttuu tähän tyhmyyteen?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pariutuminen tutkitusti lisää tulevien veronmaksajien tuotantoa, joten valtiohallinto vain seuraa tilannetta sivusta tyytyväisenä, kuten sen kuuluukin.
Meillä on varsin erilainen käsitys treffeistä. Itse haluan tavata ihmisen, joka on mahdollisimman paljon oma itsensä, eikä esitä muuta kuin on. Samaan pyrin itsekin. Pyrin olemaan se, joka olen ja esittämään mahdollisimman vähän mitään muuta. En mä mene treffeille etsimään jotain näytelmän miespääosarooliin sopivaa henkilöä.
Jaa, mä olen ajatellut että treffeillä ollaa ujostelusta huolimatta mahdollisimman aidosti läsnä omana itsenään. Eikä esitetä yli hyvää tai tarvi teeskennellä, että elämä aina hymyilee.
Eikö treffeille mennä tapaamaan aitoa ihmistä, eikä roolihahmoa?
🧞♂️
Ei, ensin pitää mennä niin typeränä kuin vain kehtaa mennä. Sitten seuraavalla tapaamisella voi kertoa jo jotain puolijärkevää ja väliin ujuttaa jotain pientä realismia. Siitä se hiljalleen lähtee jos on lähteäkseen.
Eihän ne treffit ole mikää tae ja lupaus mistään jatkosta, mutta itse ajattelisin että jää edes hyvä fiilis, kun on nähty ihminen ja oltu omina itseinä läsnä. Joko synkkaa tai ei, mut jotenkin ajattelen ettei sitä varmemmin synny mitään aitoa ihmissuhdetta, jos vetää teatteria.
Ujostelu, alkukankeus vieraan ihmisen kanssa on ihan ymmärrettävää ja inhimillistä. Niistä ei pidä ketään tuomita toivottomaksi heti paikalla. Jos kuitenkin vuorovaikutus tuntuu ihan miellyttävälle, kaikesta huolimatta.
🧞♂️
Noin sen pitäisi olla.
Aha, eli ryssisin treffit heti alkuunsa. No ei se mitään, ei niistä mitään muutenkaan tulisi sen verran ujon kuuntelijan vikaa on minussakin. Pitäisi osata puhua kuin Jörn Donner.
🧞♂️
Eikö se sitten ole tai mene yleensä niin? En ole käynyt eläissäni kovinkaan monilla ensitreffeillä. Kymmenkunta kertaa, ehkä 12 kertaa kaikkiaan?
🧞♂️
näin indovettinä huono raapimaan päätään aiheen valikoista,ehkä luonollinen tapa sopisi padenmin,
Niin, minäkin varmaan raapisin päätäni. Tikkuja sitten kynsien alta illan nyppien. Ehtiikö siinä edes istahtaa, kun jo treffikumppani toteaa, eii eii helkkari tämä oli nyt jo tässä.
🧞♂️
Kuka haluaa tavata uudelleen typerän ihmisen? Toinen typeräkö?
Jotenkin näin minä sen näkisin. Tai ehkä se teeskentely on vain sisäänrakennettu kaava kulttuurissamme ja kaikkien kuuluu vain ymmärtää että aluksi teeskennellään tyhmää ja vasta sen jälkeen ollaan ihmisiä.
En sitten taidakaan olla tän kulttuurin kasvatti, kun en olenkaan sisäistä miksi kukaan esittäisi tyhmempää treffeillä. Voin vielä ymmärtää, jos yrittää esittää fiksumpaa kuin onkaan, mutta että tyhmempää. Juu ei aukene tämän hienous mulle.
Koska pitää olla onnellinen. Ja onnelisuus on usein pelkkää typeryyttä. Ja myös siksi että pitää olla kemiaa mikä vaatii hyvin keskivertoja ajatuksia.
Mitä typerää onnellisuudessa on, jos on onnellinen? Itselläni ainakaan ei oikeastaan ole mitään isompaa valittamisen aihetta. Eikä kyllä tuntuisi mitää yhteenkään typerykseen. No kai noilla jonkun kanssa toisille treffeille pääsee. Mun kanssa ekatkin loppuis suht lyhyeen. En mä viitsi aikaani sentään ihan hukkaan heittää.
Tutustumisen ainutlaatuisuudessa tulee olla lähtökohtaisesti hyväsydämisyys mukana. On pitäydyttävä tilanteessa myötäeläjänä ja kohdattava toinen siinä hetkessä omana itsenä. Järkevyys on aina eduksi treffien kannalta.
Psyykkisyys ja fyysisyys voivat saada näkyvän kolauksen, mutta henkinen puoli säilyy useammin.
Kun ei vaan jaksa tutustua uusiin ihmisiin niin silloin ei voi olla hyväsydäminen ketään kohtaan. Töissä se on ihan eri asia. Työntekeminen on elämässä pärjäämiselle tärkeää monella tapaa. Se lisää psyykkistä, fyysistä ja taloudellista hyvinvointia.
Työnteko voi myös heikentää fyysistä hyvinvointia aiheuttamalla stressiä. Ja varsinkin jos tekee yötyötä, sehän on terveydelle haitallista. Aikaiset aamuherätykset eivät nekään sovi kaikille, unet voi jäädä vähiin ja sekään ei ole terveydelle hyväksi.
Hyväsydämisyys on itsessään tunne, jota ei tarvitse kaivaa esille tapaamisissa.
Jos ei jaksa eikä ole mielenkiintoa treffata,silloin tulee seukata itsensä kanssa.
En ole koskaan ymmärtänyt egon esiinmarssia noin voimakkaasti. Aina löytyy syy omaan voimattomuuteen,jos ei itsellä ole tahdonvoimaa tehdä muutoksia.