Kilpirauhanen vai bipo?

Anonyymi

Eli onko muut vajaatoimintaa sairastavat ikinä kokeneet olevansa kaksisuuntaisia? Siis puhun kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, mutta vain ehkä lievempänä versiona.

Siitä lähtien kun sairastuin vajaatoimintaan, on elämääni varjostanut vaihtelevasti aloitekyvyttömyys, toiminnanohjauksen ongelmat ja huono muisti. Tuntuu ettei pää toimi kuin ennen ja päivittäin olen ihan hukassa normaalien arkisten asioiden kanssa, en tiedä mistä aloittaa tai en jaksa edes aloittaa kun pitäisi ruoskia itseään liikkeelle. Ennen olin kyllä toimelias ja sain asioita aikaiseksi, mutta nykyään on vuosia ollut aloitekyky erittäin surkea.

Minulla on ollut thyroxinin aloitusvaiheessa varsinkin pirteämpiä aikoja, unenlaatu tuntui paranevan, järki ja ajatus kulki paljon paremmin… Aloitekyvyttömyys katosi ja sain asioita aikaseksi.

Eli psykiatrin silmin minulla on ollut ”lievää masennusta ja hypomanian kaltaisia jaksoja” noin 10vuotta.

Kilpirauhasarvot ovat olleet lääkityksen aloituksen jälkeen hyvällä tasolla. Joskus liikatoiminnalla, mikä aiheutti levottomuutta ja kovaa ahdistuneisuutta. Lääkitystä on veivattu vaikka minkälaiseksi, itse huomasin että minulle sopii parhaiten pienin mahdollinen annos, se ainakin pitää ahdistuneisuuden pois aika tehokkaasti.
Nyt syön thyroxinia 50mikrogrammaa päivässä ja olen raskaana viimesillään… Arvot on tsh 0,90 ja t4v 14

Mistä hiivatista tiedän kumpaa tämä nyt on? Tekeekö vajaatoiminta tätä lamaavaa oloa ja joskus harvoin virkeämpää oloa vai onko tämä ihan kaksisuuntaista?

Minua on myös tutkittu aika laajasti hormoonien kannalta, mitään kummempaa ei ole löytynyt, muuta kuin nyt vuosien jälkeen kilpirauhasvasta-aineita. Ferritiini ollut 50-80luokkaa … Huomaan myös raudan syönnillä olevan vaikutusta, että ajatukset ns. Kirkastuu.

10

174

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Enpä ole kuullut, että bipo sinänsä liittyisi vajaatoimintaan. Itsellä ei ainakaan ole ollut. Masennusoireita kyllä esiintyy yleisesti huonossa hoitotasapainossa ja liikatoiminnassa taas esiintyy stressiä ja paniikkia muistuttavia oireita.
      Ylipäänsä muutenkin hormonaalisiin häiriöihin kyllä liittyy yleisesti psyykkistyyppisiä vaikutuksia. Raudanpuute voi myös aiheuttaa moninaisia oireita, ja on alidiagnosoitu.
      Diabetes- ja Addison-oireet varmaan kenkkumaisimmat kumminkin ja vaarallisimmat!

      Hashimoto

      • Anonyymi

        Arvoisa Hashimoto.
        Hyvin vastasitte omaan aloitukseenne. Jatkoja vaan teillekin sinne Jaappaniin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvoisa Hashimoto.
        Hyvin vastasitte omaan aloitukseenne. Jatkoja vaan teillekin sinne Jaappaniin.

        Arvoisa kommentoija, eipä vaan ollut aloitukseni. Muuten vastauksesta voi olla montaa mieltä, mutta ei se parhaasta päästä ollut eikä ihan täsmävastauskaan. Aina ei jaksa samalla tavalla, ja sitäpaitsi aloituksessa kuvatut oireet sopii niin moneen.

        Hashimoto


    • Anonyymi

      Päivät ei vaan ole toistensa kaltaisia. Mieli on usein kuin ilma ulkona ja syksyn tuo väistämättä alakuloa. Olisi niin mukava käydä karhun lailla talviunille. Hyvä ruoka, parempi mieli😉 eikö niin. Tsemppiä sinulle jaksamiseen.

    • Anonyymi

      Kokemuksia kaivataan!

      Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä että bipo ja vajaatoiminta olisi ilmaantunut itselleni yhtäaikaa…

      Lääkityksestäkin kun oli alkuunsa hyötyä ja se poisti kaikki oireet, mutta jossain vaiheessa vaan ne oireet hiipi takaisin ja siitä lähtien olen ollu tämmöinen hitaalla käyvä.

      Ap

      • Anonyymi

        Onko se vaihtelu niin voimakasta, että voi biposta puhua? Olo ja innostus vaihtelee muutenkin runsaasti lukemattomista muistakin syistä. Tuo psykiatrin näkemys sopis varmaan jokaiseen jossain vaiheessa.

        Semmonen mahdollisuus voisi olla, että elimistösi ei käytä kunnolla hyväksi Thyroxinia eli siis T4-hormonia. Arvot sinänsä aika hyvät, joskin T4 voisi olla korkeampi. Tähän on vaihtoehtoja olemassa. Mutta ihan ensiksi on parasta pistää se rauta kunnolla balanssiin. sillä sen puute aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin vajaatoiminta. Oletkin jo huomannut positiivista vaikutusta, ja toivotaan tämän suunnan jatkuvan👍 Kerrot olevasi raskaana, ja sekin vaikuttaa todella monella tavalla, mutta tämä aihepiiri on ihan vieras. Jospa joku muu osaisi sanoa tästä puolesta enemmän täällä. Ei muuta kuin toivotaan kaikkea hyvää!

        Hashimoto


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko se vaihtelu niin voimakasta, että voi biposta puhua? Olo ja innostus vaihtelee muutenkin runsaasti lukemattomista muistakin syistä. Tuo psykiatrin näkemys sopis varmaan jokaiseen jossain vaiheessa.

        Semmonen mahdollisuus voisi olla, että elimistösi ei käytä kunnolla hyväksi Thyroxinia eli siis T4-hormonia. Arvot sinänsä aika hyvät, joskin T4 voisi olla korkeampi. Tähän on vaihtoehtoja olemassa. Mutta ihan ensiksi on parasta pistää se rauta kunnolla balanssiin. sillä sen puute aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin vajaatoiminta. Oletkin jo huomannut positiivista vaikutusta, ja toivotaan tämän suunnan jatkuvan👍 Kerrot olevasi raskaana, ja sekin vaikuttaa todella monella tavalla, mutta tämä aihepiiri on ihan vieras. Jospa joku muu osaisi sanoa tästä puolesta enemmän täällä. Ei muuta kuin toivotaan kaikkea hyvää!

        Hashimoto

        Kiitos kun vastasit :) Minäkin sitä mietin että onko tämmönen vaihtelu normaalia vai ei. Ja pahinta on kun en enää muista millainen olen normaalina . Olen ollut aina aloitekykyinen ja arjen askareet eivät tuottaneet ongelmaa, kunnes sain kaksi lasta parin vuoden ikäerolla yli 10vuotta sitten… Ajatukset alkoivat olemaan sumussa, enkä oikein osannut enää aloittaa mitään, kaikki vaati ponnisteluja. Tuntui kuin sata asiaa olisi pyörinyt päässä ja aivot oli sumussa, kehossa tuntui että jokin ei enää pelitä normaalisti, ihan kuin sekin olisi käynyt hitaalla juuri niin että aineenvaihdunta hidastuu.

        Yritin palata töihin, mikä oli pienen kahden lapsen vanhemmalle rankkaakin ja tein ruumiillisesti todella raskasta työtä.
        Aloin töissä saamaan ihan kuin jotain paniikkikohtauksia ja pomolta tuli palautetta että olen kuin zombi , jonka perässä saa kulkea ja tehdä asioita mitä olen unohtanut tehdä. Pomo kuvaili työhön liittyen että ”jokin ei vaan nyt klikkaa” ja työsopimus päätettiin. Pari viikkoa lomaillessa huomasin että tuo jokin ylikuormittuneisuus tila helpottui ja samalla häipyi oudot paniikkimaiset olotilat, lihasjumit myös vaivasi alvariinsa.
        Yritin mennä parin kuukauden päästä uuteen työhön, mutta kummallinen olo palasi taas pikku hiljaa takaisin ja lopuksi olo niin sekava ahdistunut ja päässä humisi etten pystynyt jatkamaan työtä.
        Sitten löytyikin tämä kilpirauhasen vajaatoiminta, tsh oli muistaakseni 10 ja t4v 9.
        Aloitin thyroxinin ja ajattelin että vihdoin saan syyn outoon olooni… Ja kyllähän se olo siitä melkein heti muuttui, lihasjumit hävisi, toimintakyky oli paljon parempi, tuntui kuin olisin herännyt eloon… Mutta muutaman viikon päästä olo romahti… Nostettiin taas vaan lääkityksen määrää, sama juttu, olo oli parempi kuukauden ja romahti taas huonoksi.
        Söin vuosia tuon jälkeen ilmeisesti ihan liian suurta annosta thyroxinia, jatkuvat ahdistuneisuus, masennus ja paniikkiolotilat seuranani… kunnes keskus-sairaalan endogrinologi totesi että kuulun ilmeisesti ihmisiin joille ei isot annokset sovi ja parempi tsh taso minulle on esim 2 kuin 0,jotain.
        Siitä se ahdistus sitten alkoi helpottua pikku hiljaa ja muut oireet , mutta pysyvästi minulle jäi tämä lattea vireystila etten muista mitään, aloitekyky on huono ja ongelmat toiminnanohjauksessa ja lievä ahdistuneisuus.

        Joskus , todella harvoin on sitten sellaisia toimeliaita jaksoja, kun ajatus kulkee hyvin ja saan paljon aikaiseksi, nukun paremmin , muistan asioita, olen sosiaalisempi ja yleisesti iloisempi, huumorintajuisempi. Latteampina aikoina tuntuu vaikealle nämä sosiaaliset suhteet, jokin niissä kuormittaa jollain tavalla eikä tule niin oltua ihmisten kanssa tekemisissä… Että sanoako tätä nyt sitten edes bipoksi vai miksikä.

        Asia vaan vaivannut minua ikuisuuden että pitäisikö tässä hakea lääkkeet psyykkeeseen vai onko kaiken takana edelleen joku hormooniepätasapaino.

        Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos kun vastasit :) Minäkin sitä mietin että onko tämmönen vaihtelu normaalia vai ei. Ja pahinta on kun en enää muista millainen olen normaalina . Olen ollut aina aloitekykyinen ja arjen askareet eivät tuottaneet ongelmaa, kunnes sain kaksi lasta parin vuoden ikäerolla yli 10vuotta sitten… Ajatukset alkoivat olemaan sumussa, enkä oikein osannut enää aloittaa mitään, kaikki vaati ponnisteluja. Tuntui kuin sata asiaa olisi pyörinyt päässä ja aivot oli sumussa, kehossa tuntui että jokin ei enää pelitä normaalisti, ihan kuin sekin olisi käynyt hitaalla juuri niin että aineenvaihdunta hidastuu.

        Yritin palata töihin, mikä oli pienen kahden lapsen vanhemmalle rankkaakin ja tein ruumiillisesti todella raskasta työtä.
        Aloin töissä saamaan ihan kuin jotain paniikkikohtauksia ja pomolta tuli palautetta että olen kuin zombi , jonka perässä saa kulkea ja tehdä asioita mitä olen unohtanut tehdä. Pomo kuvaili työhön liittyen että ”jokin ei vaan nyt klikkaa” ja työsopimus päätettiin. Pari viikkoa lomaillessa huomasin että tuo jokin ylikuormittuneisuus tila helpottui ja samalla häipyi oudot paniikkimaiset olotilat, lihasjumit myös vaivasi alvariinsa.
        Yritin mennä parin kuukauden päästä uuteen työhön, mutta kummallinen olo palasi taas pikku hiljaa takaisin ja lopuksi olo niin sekava ahdistunut ja päässä humisi etten pystynyt jatkamaan työtä.
        Sitten löytyikin tämä kilpirauhasen vajaatoiminta, tsh oli muistaakseni 10 ja t4v 9.
        Aloitin thyroxinin ja ajattelin että vihdoin saan syyn outoon olooni… Ja kyllähän se olo siitä melkein heti muuttui, lihasjumit hävisi, toimintakyky oli paljon parempi, tuntui kuin olisin herännyt eloon… Mutta muutaman viikon päästä olo romahti… Nostettiin taas vaan lääkityksen määrää, sama juttu, olo oli parempi kuukauden ja romahti taas huonoksi.
        Söin vuosia tuon jälkeen ilmeisesti ihan liian suurta annosta thyroxinia, jatkuvat ahdistuneisuus, masennus ja paniikkiolotilat seuranani… kunnes keskus-sairaalan endogrinologi totesi että kuulun ilmeisesti ihmisiin joille ei isot annokset sovi ja parempi tsh taso minulle on esim 2 kuin 0,jotain.
        Siitä se ahdistus sitten alkoi helpottua pikku hiljaa ja muut oireet , mutta pysyvästi minulle jäi tämä lattea vireystila etten muista mitään, aloitekyky on huono ja ongelmat toiminnanohjauksessa ja lievä ahdistuneisuus.

        Joskus , todella harvoin on sitten sellaisia toimeliaita jaksoja, kun ajatus kulkee hyvin ja saan paljon aikaiseksi, nukun paremmin , muistan asioita, olen sosiaalisempi ja yleisesti iloisempi, huumorintajuisempi. Latteampina aikoina tuntuu vaikealle nämä sosiaaliset suhteet, jokin niissä kuormittaa jollain tavalla eikä tule niin oltua ihmisten kanssa tekemisissä… Että sanoako tätä nyt sitten edes bipoksi vai miksikä.

        Asia vaan vaivannut minua ikuisuuden että pitäisikö tässä hakea lääkkeet psyykkeeseen vai onko kaiken takana edelleen joku hormooniepätasapaino.

        Ap

        Onpa hankala tilanne, ja aivan kuin aiemmat raskaudet olisi saanut elimistön sekaisin. En osaa arvioida onko se edes mahdollista. Ei työkään voi ykskaks alkaa kuormittaan ilman selvää syytä. Mutta muuten on kyllä paljon ihmisiä ketkä valittaa työkuormaa, ja osalla syynä huono organosointi sekä johtaminen mutta osa on myös itselleen sopimattomassa työssä. Kilpirauhasen toimintakin voi vaihdella kun "tulehdus" aktivoituu mutta silloin on vajaa- ja liikatoiminnan oireita. Joku muu hormonihäiriö tosiaan? Joku neurologinen aivosairaus, esim. MS? Tai sitten se on jo mainittu bipo

        Hashimoto


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpa hankala tilanne, ja aivan kuin aiemmat raskaudet olisi saanut elimistön sekaisin. En osaa arvioida onko se edes mahdollista. Ei työkään voi ykskaks alkaa kuormittaan ilman selvää syytä. Mutta muuten on kyllä paljon ihmisiä ketkä valittaa työkuormaa, ja osalla syynä huono organosointi sekä johtaminen mutta osa on myös itselleen sopimattomassa työssä. Kilpirauhasen toimintakin voi vaihdella kun "tulehdus" aktivoituu mutta silloin on vajaa- ja liikatoiminnan oireita. Joku muu hormonihäiriö tosiaan? Joku neurologinen aivosairaus, esim. MS? Tai sitten se on jo mainittu bipo

        Hashimoto

        Ms on myös tutkittu. Aivoista ei löytynyt mitään, kahteen kertaan kuvattu… Ainoa oli hieman poikkeava muutos selkäydin näytteessä, jotkin vasta aineet oli koholla mitkä myöskin mäsässä… Mutta kuulemma oireet ja tämä näytetulos eivät oikein kohtaa.
        Tiedä sitten onko tässä ollut stressiä ja muut asiat yhtäaikaa vaikuttaneet … Sellainen stressinsietokyky oli joskus todella huono kun nuo muutkin asiat todettiin, silloin ajattelin että nekin ehkä liittynee kilpirauhaseen… Mutta enää en niin ole varma.

        Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ms on myös tutkittu. Aivoista ei löytynyt mitään, kahteen kertaan kuvattu… Ainoa oli hieman poikkeava muutos selkäydin näytteessä, jotkin vasta aineet oli koholla mitkä myöskin mäsässä… Mutta kuulemma oireet ja tämä näytetulos eivät oikein kohtaa.
        Tiedä sitten onko tässä ollut stressiä ja muut asiat yhtäaikaa vaikuttaneet … Sellainen stressinsietokyky oli joskus todella huono kun nuo muutkin asiat todettiin, silloin ajattelin että nekin ehkä liittynee kilpirauhaseen… Mutta enää en niin ole varma.

        Ap

        On niitä syitä näimmä yritetty hakea, ja hyvä niin. Nettitiedon ja jonkusten mäsääisten mukaan plakkien näkymättömyys ei automaattisesti tarkoita etteikä sitä voisi olla. Plakit voi tulla myös viipeellä tai näkyä vain varjoaineella. Hmm, MS-tyyppiset vasta-aineet koholla... jotainhan sitten on, muistaakseni mm. borrelioosissa sama.

        Jos olet herkkä stressille ja oireiden muuttuneen selvästi streesin tahdissa, niin silloin se voi olla sitä mutta toisaalta jotkut taudit lisää stressiherkkyyttä.

        Hashimoto


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sä et pääse yli, mä en pääse yli

      Jäädäänkö kuinka pitkäksi aikaa kärvistelemään omissa kuplissa näihin tunteisiin vai aletaanko puskemaan jo tätä läpi. V
      Ikävä
      128
      1508
    2. Hirvittävä onnettomuus.

      Voimia ja lohdutusta suuressa surussanne🙏🙏.
      Rovaniemi
      37
      1411
    3. Missä väleissä ollaan

      Jatkossa? Vai ollaanko missään? Koetko ikäväksi näkemisen)
      Ikävä
      67
      1225
    4. Hei sinä nainen

      Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa
      Ikävä
      54
      1159
    5. Riittääkö vielä

      Pelkät kuvat? 😉
      Ikävä
      69
      1004
    6. Mitäs te venäjän puolustajat tekisitte, jos venäjä todella hyökkäisi tänne?

      Tää on se mielenkiintoinen kysymys. Tehän olette lähinnä vasemmistolaisia, eikä armeijaa ole käyty, eikä rintamalle mi
      Maailman menoa
      255
      971
    7. Kelan perkeleellinen käytäntö

      Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei
      Maailman menoa
      195
      958
    8. Mitä toivot

      Välienne olevan?
      Ikävä
      73
      911
    9. Ellen Jokikunnas ja Jari Rask napauttavat - Tällaisten ihmisten ei kannata muuttaa Italiaan: "Ei..."

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask toteuttivat oman unelmansa Italiassa. He ostivat kakkoskodin Italian Pugliasta. Lue lisää
      Suomalaiset julkkikset
      16
      830
    10. Miksi kaikki jauhaa KAJ:sta

      Se bastulauluhan on todella huono, vanhanaikainen ja oikea junttilaulu. Oikein ällöttää, kun idiootit hehkuttaa sitä ps
      Maailman menoa
      106
      818
    Aihe