Hävettää olla työtön ! Kaikki naapurit täällä päin ovat töissä. Jotkut ovat kotona lasten kanssa ja jotkut ovat jo eläkeikäisiä. Minä parhaassa iässäni ja voimissani oleva ihminen olen työtä vailla. Minulla ei edes ole suhteita, joilla saisi töitä.
Minun on pakko joka päivä miettiä taloudellista puoltani. Ei ole varaa ostaa, mitä haluaisi. Olen oppinutkin nuukaksi ja säästäväiseksi. Vanhalla takilla tulee toimeen vuosia, kun on pakko. Vaateostokset teen kirppiksiltä.
Hävettää sanoa, että on vaan työtön. Onhan meitä työttömiä tosin Suomen maassa muitakin. En ole ainut !
En ole omasta syystäni työtön. Itsetunto on vaan välillä nollilla. Tämä tekemisen puute on joskus rasittavaa. Onko kellään työttömällä samoja fiiliksiä ? Miten olette selvinneet niistä ?
Minun on pakko joka päivä miettiä taloudellista puoltani. Ei ole varaa ostaa, mitä haluaisi. Olen oppinutkin nuukaksi ja säästäväiseksi. Vanhalla takilla tulee toimeen vuosia, kun on pakko. Vaateostokset teen kirppiksiltä.
Hävettää sanoa, että on vaan työtön. Onhan meitä työttömiä tosin Suomen maassa muitakin. En ole ainut !
En ole omasta syystäni työtön. Itsetunto on vaan välillä nollilla. Tämä tekemisen puute on joskus rasittavaa. Onko kellään työttömällä samoja fiiliksiä ? Miten olette selvinneet niistä ?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ensin: "Kaikki naapurit ovat töissä"
Sitten: "Jotkut ovat lasten kanssa kotona, jotkut jo eläkeiässä."
Logiikan lento tuntuu olevan vähän kuin siinä, että työttömät ovat kaikki kotona makoilevia luusereita, jotka ovat aina kapakissa notkumassa.
Työttömänä olo tarkoittaa sitä, että ei ole palkkatöitä. Se taas EI tarkoita sitä, etteikö tekemistä olisi. Joka nurkan takaa tuntuu ilmestyvän "työssäkäyvä", jonka lapsia pitäisi vahtia, nurmikot leikata ja isoäidin takapuoli pyyhkiä. Ja palkatta, totta kai.
Työttömänä olossa EI ole mitään hävettävää. Työssäkäyvät "eläkeläiset" ne ovat niitä, joita saa hävetä. Pelkkää eläkettä nostellaan nettona enemmän kuin nuoriso saa palkkaa bruttona. Ja kaupan päälle viedään vielä työpaikka työttömältä. Hävetkää ahneuttanne!!!
Työttömien ei tarvitse hävetä ja piste.
Hävetkööt päättäjät ja ne jotka työpaikoista vastuuta kantavat.
Kaikki eivät voi perustaa omaa yritystä .
Useimpien on oltava toisten renkinä, mutta ei ilmaiseksi.
Olen ollut jo kohta viisi vuotta työttömänä. En enää uskallakaan hakeutua mihinkään duuniin. Pelkään kaikkea ja ihmisiäkin, ainakin vihamiehiäni.
Hävetkäät toiset En suostu häpeäjäksi. Hävetkööt kiusaajani ja tosi paljon!
ei ollut työttömyyttä. kysymys on nyky päivästä
nyt on sellaine tilanne että ei tarvitse tehdä enää mitään kaikki on valmista eletään vaan
syödään puun kuorta
Olen ollut jo pitkään työttömänä. Minun apuuni turvaudutaan sukulaisten taholta, koska olen työtön ja minulla on mukamas aikaa tehdä sitä ja tätä ja autella heitä askareissa. Näinhän se on, mutta minun odotetaan tekevän nämä kaikki palvelut - ilmaiseksi.
Ei edes kiitosta osakseen saa. Minun mielestäni työstä pitäisi maksaa myös jonkinlaista palkkaa !
Kerran sitten paloi pinna ja kieltäydyin siivoamasta ilmaiseksi kenenkään nurkkia. Tämän jälkeen sain muutaman kerran setelin kouraan ja taas oletettiin, että nyt se jatkaa taas siivoushommia yms. askareita. Lopetin sitten nämä "ilmaiset hommat" ja sain vihat niskoilleni.
En kai minä nyt mikään ilmainen työläinen sukulaisilleni ole, vaikka olenkin pitkäaikaistyötön.
Tämän jälkeen heillä on kumminkin ollut varaa palkata oikein siivooja siivoamaan nurkkia ja pesemään ikkunoita. Minäkin olisin voinut ottaa tälläisen homman vastaan, jos siitä olisi minulle maksettu, mutta maksakoot nyt vaan tuntemattomille siivoojille ennemmin kuin työttömälle sukulaiselle !
että mieluummin maksetaan rahaa vieraalle kuin omaiselle, jonka oletetaan tekevän kaiken hyvää hyvyyttään. Ei osata ajatella että sekin tarttisi jotain tässä elämässä. Muutakin kuin lämmintä kättä. Ja nykyisin ei sitäkään tahdota antaa. Onhan se hyvä että työtöntä pidetään ns."aktivoituna". Tämän päivän trendi sana. Mennyt perille ainakin sekä työkkäriin että omaisille. Mitä väliä saako työtön edes ruokansa maksettua kunhan on aktivoituna.
Olen korkeakoulutettu nuori työtön. Työmarkkinatuella potkin eteenpäin. Päivät kuluu hakemuksia tehden ja muutenkin kirjastossa möyrien. Luen paljon ja lainaan myös paljon musiikkia. Jos näistä harrastuksista pitää, on niihin täysi mahdollisuus varattomanakin. Kesä tulee, ja työttömälle se on mahtavaa talveen verrattuna. Ei tarvitse enää ostaa bussikorttia, kun voi pyöräillä. Se on kivaa ja saa liikuntaakin. Olen myös mukana järjestötoiminnassa, missä ei juurikaan tarvi omaa kurjaa tilannettaan selvitellä kenellekään. Omasta porukasta on saanut ystäviä, eikä harrastus vaadi sentinkään sijoitusta. Vapaaehtoistyö antaa mulle paljon! Työkkärin kursseiltakin olen saanut ystäviä, jos en mitään muuta. Elämää siis on köyhällä työttömälläkin. Olen oppinut arvostamaan kaikkea pientä, vaikka välillä tietysti masentaa. Tsemppiä kaikille, nautitaan kesästä nyt!
Fuck! Tuollaisen vinkumisen takia tulee vain huonolle tuulelle. Mieti juttu toisen kerran. Jengi vetää töihin rännässä ja sateessa kun taas mä saan rahat ilman vaivaa kelasta ja sossusta - eikä tarvitse tikkua ristiin laittaa. Naurattaa vaan kun idiootit painaa duunia. Jaa, no teenhän mäkin joskus epävirallisesti.
Olisit iloinen kun ei tarvitse kärsiä paskoja pomoja ja muuta paskaa duunissa. Jos vinkua tarvitsee niin ei sitä täällä tarvitse tehdä.
vinkuisi ellei täällä? Sinäkö se oletkin se joka päättää mistä täällä saa, ja mistä ei saa keskustella, taikka aloittaa keskustelua? Ole Jorde hiljaa, ellei kukaan sinulta tule kysymään jotain?
Ja fuck itellesi vaan, on täällä toisillakin omia mielipiteitä! Joku tykkäisi tehä töitäkin välillä ettei tarttisi kituuttaa täällä kurjalla toimeentulolla iät ja ajat. Kaikilla kun ei niitä vanhempia ole rahoittamassa elämää, jos rahat loppuu.
sinut pitäis tappaa
Samassa jamassa ollaan. Muakin hävettää oma tilanne. Kun tututkin aina vain jaksaa kysellä että oletko jo töissä ja sitä rataa. No tottakai olisin jos joku vaan töihin ottais. Yritystä ei ole puuttunut.
Ja kaikki ystäväni ovat töissä (kaikki suhteilla päässeet sukulaisten firmoihin). Tunnen itseni ihan B-luokan ihmiseksi.
Niin että ovathan ne "kotona lasten kanssa" olevatkin ihan työttömiä, jos ruvetaan pilkkua viilaamaan. Eivät ansaitse rahaa mistään!
Kotiäidit hoitavat lapset ja kodin ja siinä riittää työtä. Sitä työtä ei vain aina arvosteta, vaikka se on tosi arvokasta ja tärkeää.
Saisinpa minäkin joskus kierrellä vain kirppareita ja olla vapaa!
pikapikaa, niin saa joku tarvitseva työpaikan ja sinä voit sitten kierrellä ihan rauhassa kirppareita ettei tartte kadehtia ketään työtöntä. Työtön varmasti mielellään vaihtaa kanssasi osia ja ostaa ne vaatteet ja muut uusina vaihteeksi kun saa sen sun palkan siitä sun työstä. Kaksi onnellista yhdellä iskulla!
Valitettavasti vaimo ei ainakaan vielä suostu siihen. Jatkan käännytystyötä..
Vielä syistä:
Eettiset ja ympäristölliset syyt saavat minut tuntemaan syyllisyyttä työn tekemisestä.
Haluaisin kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Lisäksi ala jolla työskentelen aiheuttaa vain lisää työttömyyttä. Tulos johtaa vain turhaan ihmisten rahastukseen.
Haluaisin mieluumin tehdä vaikka vapaaehtoistyötä.
mikä tuollainen ala on, kun en vaan saa päähäni mikä se voisi olla. Olisi se kivaa kun joka päivä oppisi muutaman uuden asian ;)
Ei tämä työttömänä oleminen pidemmän päälle mitään herkkua ole. Mihinkään ei ole varaa ja ei ole mitään myytävääkään enään. Sulla sentään vaimo, mulla ei parisuhdetta edes;( Oksettava, paska elämä!
Insinöörit pyrkivät kehittelemään kaikenlaista turhaa tekniikkaa ja hilavitkutinta ihmisten rahastamiseksi.
Tekniikan käyttäminen ja valmistaminen tuhoaa luontoa, eriarvoistaa ihmisiä ja aiheuttaa turhia riippuvuuksia ihmisille. Aivan turhaa. Nykyään pyrin enemmän pyrkimään koko tekniikasta eroon.
Muuttaisin mieluumin maalle ja olisin ilman koko härveleitä.
En ole ylpeä työstäni.
olet jo voiton puolella kun olet uskaltanut katsoa totuutta suoraan silmiin. Tuosta ei ole sitten muuta paluuta, kuin iso muutos elämään jolla voit saada itsellesi mielenrauhan. Toivon että haaveesi toteutuu ja elämäsi järjestyy, ettei tarvii tehdä mitä ei tahdo ja mitä "sielu" vastustaa.