Hän ei ole voinut juoruta siitä kaikille eikä se, että hän ilmoitti, vaikuta siihen, tulenko seurustelemaan vai en.
Nainen, joka minusta joskus ilmoitti poliisille
Anonyymi
591002
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Kyllä se oli Helsingin Sanomien etusivulla.
Voi kauheata, älä nyt sitä enää muistele.
Koita löytää joku, joka tykkää vähän kiihkeämmistä miehistä ja suostuu seksiin vaikka olisi ollut riitaa...
Häiritsevää itseksnnustusta
Miksi hän ilmoitti?
Tuli vähä nyrkkiä puitua ja harrastettua henkistäkin väkivaltaa. Miten voi yksi hiustukko muka olla niin tärkeä??
Vain, koska kävin lenkillä siellä päin, missä hän asuu.
Riippuu, kenen hiustukko. Ei kiinnosta muiden kuin omat. Mutta kun itseltä revitään niin sattuuhan se ihan hitosti. Ehkä vähän sama kuin miesten kitinä kun potkaisee kunnolla munille. En mäkään naisena ymmärrä mikä siinä on niin kauhean metelin arvoista 🤷♀️.
Tiiä savosta yhen naisen joka soittaa kaikista poliisille sillon kun sillä ei oo miestä. Mt-ongelmainen.
😂🤣😂🤣
Revitkö häntä hiuksista eli kävit käsiksi ei tuo enää pelkkää uhkailua ole.
En usko, että kukaan tuollaisen syyn vuoksi soittaisi. Eihän tuossa ole mitään logiikkaa. Silloinhan poliisille pitää soittaa, vaikka jälkikäteen, jos joutuu rikoksen kohteeksi. Ei siihen pitäisi liittyä mitenkään kenenkään parisuhdestatus.
Jos sinulla on lähestymiskielto, pitää pysyä todella kaukana.
Jos käy toiseen käsiksi millään tavalla, se on fyysistä väkivaltaa. Siitä pitää soittaa poliisille ja tehdä rikosilmoitus. Oikeudessahan nuo tapaukset ratkotaan sitten.
Huh, juuri meinasin muuttaa savoon, mutta en nyt sittenkään. Kiitos tästä tiedosta!
Nyt siis pelottaa, että muutkin saa tietää millainen anusaukko sä olet. Voivoi.
Tuttua, tilanne kääntyi päinvastaiseksi itsellä ajan kuluessa, kaikki alkoi toisen stalkkaamisesta minua kohtaan. Jossain vaiheessa aloin itse kiinnostumaan toisesta, uteliaana halusin tietää kuitenkin ensin toisesta asioita, onko toinen kiinnostuksen arvoinen? Nyt jälkiviisaana helppo todeta, ei ollut.
Nyt, kun saanut etäisyyttä asiaan, vasta ymmärrän tapahtuneen paremmin, liian myöhään, koska maksoin asiasta kovan hinnan. Silloin, kun tilanne oli päällä olin enempi pyörällä päästäni ja poissa tolaltaan, koska vaikea oli sisäistää tilannetta, olla syytettynä? Naiset osaa olla raukkamaisia, huijattu olo jäi kaikesta.
Voiko naiseen luottaa? Tämä entistä vaikeampaa, haluan uskoa et hyviäkin löytyy joukosta, mutta osuuko niitä omalle kohdalle, jää nähtäväksi?
Miltä tuntuu maistaa omaa lääkettään jota miessukukunta on tarjoillut naisille maailman sivu??
Mä toivon että joskus opin luottaa siihen mitä sanot
Niin miehet stalkkaa naisia ja naiset toisiaan.
Montakohan naista on palanut roviolla juoruämmien pahantahtoisuuden ja aiheettomien ilmiantojen vuoksi, mitä arvioit?
Eikä meno ole muuttunut miksikään sitten keskiajan, ei tarvi kun käydä tuola juorupalstalla katsomassa kun naiset kivittää toisiaan suut vaahdossa ja silmät kiiluen.
Siitä on sisaruus kaukana kun kehtaa olla erimieltä akkalauman kanssa vaikkakin vaan kenkien kärkien muodosta👎
Syyttömät kärsii, kun naiset yleistää menneiden sukupolvien teot? Koston tie on näissä hölmöyttä? Niin tutulta kuulostaa sanonta, kaikki miehet on samanlaisia mikä toimii vain tekosyynä oman mielipahaa korjaamiseen, sillä ei väliä kuka mies kärsii, kuhan mies kärsii? Itsellä mennyt luotto tiettyihin naisiin, joita kohdannut elämässä, huono juttu, joka ei unohdu.
Olet siis stalkkaillut jotakuta henkilöä ja nyt uhriudut, että olet joutunut jonkintyyppisen huijauksen uhriksi tai houkutelluksi rikokseen? Nyt voi sanoa lukeneensa kaiken.
Juoruämmien pahantahtoisuus on ihan eri chapteri.
Eli eri chapteri, niin sitä ei voi laskea naissukupuolta koskevaksi totuudeksi?
Yhden määritelmän mukaan pahuus on sitä, kun sisäinen mahdollisuus pahaan muuttuu teoksi. Ja tässähän naiset ovat kautta aikojen kunnostautuneet ja suorastaan loistaneet yhteiskunnassa. Seurauksina mm noitavainot ja sosiaaliset luokkaerot ja esim.yksityishenkilön tai ihmisryhmän mustamaalaaminen hyötytarkoituksessa.
Herää todellisuuteen kiitos.
Miehet on ollu ja ovat edelleen ihan eri levelillä noissa kuin mitä naiset ikinä. Sorry vaan, jos tunnet kollektiivista häpeää oman sukupuolesi tekosista, mutta ei se tosiasioita miksikään muuta. Miehet aiheuttavat valtaosan kaikesta tuhosta tässä maailmassa. Nyt siitä ei vaan enää vaieta.
Ai todellako aiheuttavat?
Puhutaanko myös liikakansoituksesta ja kerskakulutuksesta? Kuten ylensyönnistä ja jatkuvasta matkustelusta. Maailmassa on muitakin ongelmia kuin miesten luomat.
Tällä hetkellä suurin ongelma on meneillään oleva ekokatastrofi.
Varsinkin viime vuosikymmeninä juuri naiset ovat niitä lapsia laittaneet vain sillä periaatteella, että tahtovat rakkautta ITSELLEEN vaikkapa miehen toiveiden vastaisesti ja myös kerskakulutus on vuosisatoja ollut naisten tapa pönkittää sosiaalista arvoaan ja se on johtanut nykypäivän ultrahedonismiin jota toteutetaan sillä verukkeella, että "kyllä minä ansaitsen"! Eli puhtaasta itsekeskeisyydestä kyse, vähät ekologisista seuraamuksista jotka on tiedetty ja joista on varoitettu jo 70-luvulla.
Itseäni ärsyttää nyky "feministien" tapa vuoroin uhriutua sopivasti, kun siitä on itselle etua ja taas vuorollaan olla häikäilemättömän vastuuttomia ja egoistisia silloin kun se puoli palvelee parhaiten oman elämän hyötyä ja mukavuutta. Miehiltä nykyään tunnutaan haluavan vain rahaa, seksuaalisuutta korostetaan ansaitsemistarkoituksissa ylettömän hyväksytysti. Rahaa ja elintasoa, joilla voi kerskakuluttaa vieläkin enemmän.
Ikinä eivät naiset keskustele omasta vastuustaan, käytöksensä jakulut valintojensa seurauksista tai esim kyvystään elättää oma jälkikasvunsa tai jälkikasvun puutteellisesta kasvatuksesta, mikä on nykypäivänä niin massiivinen ongelma, että varhaiskasvstuksen työntekijät saavat mielenterveysongelmien ja väkivallan uhan alla selvitä verissä päin päivä kerrallaan elämästään, kun näiden lasten äideillä on ollut ilmiselvästi parempaakin tekemistä kun keskittyä lastensa ohjaamiseen ja kasvatukseen.
Todellista tasa-arvoa on totuudenmukaisuuteen perustuva oikeudenmukaisuus ja vastuu omista teoista. Kyky myöntää osallisuutensa järjestelmän kehityksestä ja yhteiskunnan eri osa-alueden tilasta. Tähän ei mielestäni nykysuomalainen nainen yleisellä tasolla henkisesti tunnu pystyvän.
Uho sensijaan on kova👎
En tiedä tarkkaan aloittajan tapausta. Jos kuitenkin toinen tekee toista kohtaan rikoksen tunnusmerkit täyttävän teon tai on epäilys siitä, pitääkin ilmoittaa poliisille. Kaikki on aina hyvä ilmoittaa poliisille, että saa parhaassa tapauksessa viranomaisen siihen selvittämään tilannetta. Sitä vartenhan se poliisi on. Jos rikoksen tunnusmerkit täyttävän teon tekijä on häiriintynyt, hän ei ymmärrä välttämättä rikkoneensa toisten rajoja ja oikeuksia ja/tai ei pahimmassa tapauksessa edes kadu. Sellaiset tuleekin siivota yhteiskunnasta lukkojen taakse. Miettiköön sellaiset siellä tekojaan niin kauan, että se tolkku tulee. Joillekin se ei tule koskaan. Jotkut järkiintyy vasta sen jälkeen, kun rangaistukset tehdyistä teoista annetaan ja joutuu ottamaan niistä vastuun.
Se sitten, tuleeko joku seurustelemaan vai ei, riippuu siitä, löytyykö jotain, joka hyväksyy toisen parisuhteeseen henkilöhistorioineen. Kyllähän sana voi lähteä kirimään, jos toisia kohtaan käyttäytyy huonosti tai jopa laittomasti. Sitten voi vaan katsoa peiliin. Pitää myös todeta, että kaikista ihmisistä ei ole parisuhteeseen. En itse voisi esim. harkita sellaisen henkilön kanssa parisuhdetta, joka on rikollinen, uskoton, väkivaltainen ja/tai vakavasti persoonallisuushäiriöinen. Sellaiset on poissuljettu kokonaan.
Totuuden pystyy myös vääristämään, kun toinen uhriutuu, ilman todellista uhkaa? Silloin kaikki näyttää todella pahalta ja pienistä asioista saadaan helpommin näyttämään paljon suurempia?
Kokematon ihminen on syytettynä ja manipuloitu poliisin toimesta ( vieraan, et täytyy ymmärtää uhrin asema, kuinka hän kokee tilanteen ) kokematon on helppo kohde, kun halutaan saada syytetty ymmärtämään toisen kokema? Joka voi olla ylireakointia, se on helppo järjestää jos taustalta löytyy vielä kolmas henkilö, joka pahoittanut mielensä, jostain aiemmasta, jolloin kyse voi olla hänen kostosta.
Maalittamalla ja ansoittamalla asiat saadaan näyttämään halutunlaiselta, helppo toteuttaa, jos syytetty on vähänkin utelias toisesta heistä ja epäily herännyt, et jotain outoa tässä koko jutussa on? Utelias myös jostain muustakin, jonka olisi valmis selvittämään samalla? Epäily, et on pelinappulana jossain toisten pelissä?
Paljon itselle jäi kysymyksiä vaille vastauksia, kun täytyi vain ymmärtää toisen kokema, omaa kokemaa, josta kaikki sai lopulta alkunsa jäi käsittelemättä, koska tajusin koko tapahtuneen vasta jälkeenpäin. Toiselta puuttui halu ymmärtää tilannetta, vaikka kuinka yritin vääntää asiaa rautalangasta, siksi itselle jäi vahva epäily pelinappulana olosta?
Olin pelinappulana heidän luomassa pelissä ja jouduin huijatuksi. Ja väärinymmärretyksi. Paljon oli asioita, jotka perustui valheisiin, pystyin ne myös todentamaan valheiksi, mut niillä ei ollut niin merkitystä. Vain uhrin kokemalla, joka minusta vain syy hänellä saada tavoite toteutumaan? Pelkoa ei ollut välillämme, joka tuli julki istunnossa. Ei unohdu vääryys.
Hmmm...mielenkiintoinen kurimus.
Sinuna jättäisin tuon taakse, vaikka harmittaakin ja asia tuntuu keskeneräiseltä. Jotkut asiat vaan on sellaisia luonteeltaan ja kokonaisuudeltaan, ettei niitä pysty oikein selittämään hyviksi vaikka tahtoisikin. Asiat kompensoituvat väkisin kurimukseksi joidenkin energioiden kohdatessa ja tapahtumakuluissa. Maailma ei ole ihan niin yksinkertainen. Ehkä joskus pitkän ajan kuluttua voit sanoa, ettet todellakaan tarkoittanut pahaa. Se, mitä toinen on siitä huolimatta altis kuvittelemaan ja näkemään, ei ole sinun ristisi enään.
Mikään lakihan ei esim. kiellä lenkkeilemästä missä tahtoo, milloin tahtoo. Mutta toisesta henkilöstä tämä saattaa tuntua todella pelottavalta vainoamiselta ja seuraamiselta ja sitähän se tarkoituksellisesti onkin, jos hakeutuu jonkun kodin läheisyyteen tarkoituksenaan nähdä tämä tietty henkilö.
Jos epätoivotun henkilön olemus on jotenkin vielä esim kiihkeä tai vaikuttaa äkkipikaiselta, niin varmasti voi joku muukin sen olla huomannut ja haluaa tukea ja suojella pelkäävää ihmistä, kuten jotkut poliisitkin. On myös esimerkkejä, ettei poliisi välitä pätkääkään jonkun vainoamisesta ennenkun rikos tosiaan on jo tapahtunut.
Poliisin tehtävä on myös tarttua toimeen, jos epäillään, että joku on mielisairauden vuoksi vaaraksi itselleen ja muille. Usein vainoamiseen puututaankin juuri tällä perusteella. Terveen ihmisen kuuluisi ymmärtää, mikä on soveliasta ja yleisesti hyväksyttävää missäkin kulttuurissa.
Rakastuneena ja kiiman riivaamana ihminen on kuin psykoosissa, tämä on toki lieventävä asianhaara jonka kaikki ymmärtävät,muttami ei silti oikeuta tekemään ihan mitä tahansa, varsinkin ilman toisen suostumusta.
Joskus taas esim naisen ja miehen välinen energia voi olla sekä luova, että äärimmäisen tuhoava, riippuen suunnasta, minkä se ottaa. Ainoa tapa muuttaa suuntaa on yhdessä, erikseen sitä ei voi muuttaa, mutta voi kieltäytyä seuraamasta toista kurimukseen ja siten pysäyttää sen.
Sitten on niitä, jotka ovat kaikkien valheiden äitejä, eivätkä jää sitten millään kiinni valheistaan ja toisten pään sekoittamisesta. Itselläni tästä kokemuksia. Nämä ihmiset ovat erittäin vahingollisia toisille, koska osaavat peittää valheidensa jäljet ja valehtelevat jättämättä todisteita. On vain uskottava, että sielullisesti terveet ihmiset eivät tahdo tälläistä muille ja kyse on yksittäistapauksista.
Ymmärrän mitä tarkoitat ja että varmasti itsekkin traumatisoiduit. Toivottavasti kuitenkin opit, ettei toisen kodin ympäristöön tarkoituksellisesti pyrkiminen ole hyvien treffitapojen mukaista. Jos pelästytät naisen toimillasi, niin saat syyttää itseäsi.
Naisten tuntemukset saattavat olla yllättävän herkkiä lähtemään lentoon ja herrasmiehen tulisi osata ottaa tämä huomioon naista käsitellessään ja joissain herkissä tapauksissa jopa vähän suojella naista järkytylsen mahdollisuuksilta. Yksi naiseuden primitiivisimmistä vaistoista on nimittäin pakeneminen ja jos aiheutat pakokauhua tai ahdistusta, et tule seurustelemaan tai saatat saada vielä jonkin taisteluvalmiin naaraan jopa silmillesi...tirsk..
Kurimus todellakin, sydämestä otti moneen kertaan, kun tilanteen vakavuus avasi silmiäni.
Kiitos hyvästä vastauksesta, itsellä oli epäilyjä pelistä heidän kesken, mikä lisäsi uteliaisuuttani. Halusin tietää enemmän, mikä oli virhe, koska tämä ruokki heidän sunnitelmiaan, tähän päätelmään päädyin omalla kohdallani.
Alussa oli kiinnostunutkin toisesta, kun tuntui siltä, et tunne oli molemminpuolista. Mut sit tuli näitä ikäviä juttuja esille, jotka muuttivat mielikuvan toisesta vain uteliaaksi. Tämä taustalla toimiva oli päälle käyvempi ollut aiemmin kiinnostumis mielessä minua kohtaan, mikä yllätti minut monesti? Kiinnostuin hänestä vähemmän ja myöhemmin kuin selvisi, et olikin naimisissa, kiinnostus lakkasi siihen. Olin hänelle sen jälkeen vain hyvän päivän tuttu.
Tapahtui paljon asioita, outoja kun asioita, tilanteet muuttuivat hetkessä huonommiksi, oliko syy sitten se, et kaverini liittyi kuvioon, hän ilmeisesti epäili, et meillä on jotain juttuja hänestä, mitkä voivat olla haitaksi hänelle? Näin ajattelin jälkeenpäin, kun en ymmärtänyt hänen luonteen muutoksia todella hyvästä huonommaksi?
Paljon jäi kysymyksiä itselle tästä, mut toi em. kokemus ruokki itselle tuntemusta jonkinlaisesta kostosta, ehkä koki minut jonkinlaisena uhkana itselleen? Luottamus mennyt, kun ei saanut toivottua vastinetta minulta yrityksiinsä? Muistan hyvin yhden kytköksen, josta yllätyin, että nämä tunsivat toisensa. Tämä voinut myös vaikuttaa siihen, et mustamaalaamalla minut, hän voisi hyötyä siitä?
Joka tapauksessa opin tästä ja omasta sinisilmäisyydestä paljon. Tilanteet voivat eskaloitua näin, kun kohtaa pahantahtoisuutta ja kostonhimoa? Tämä peli tuntui likaiselta ja raukkamaiselta, minulla olisi ollut mahdollisuus maksaa potut pottuina, mutten arvosta tällaista peliä, minkä kohteeksi jouduin. Totesin vain itselleni, et en olisi voinut uskoa tällaista kokevani, mut sekin on mahdollista, kun kohtaa väärän luonteisia ihmisiä. He ehkä ylpeilevät itse näillä, kun onnistuivat suunnitelmissaan.
En unohda kokemaani, mutta opin siitä paljon, enkä erehdy vastaavaan sinisilmäisyyteen jatkossa. Hyvään uskoin ja pahan sain palkaksi. Erehtyväinen olin. Kiitoksia vielä sinulle, näin näitä asioita helpompi käsitellä ja hyväksyäkin sitten ymmärtäen kokema paremmin.
Ole hyvä.
Taidat viettää paljon aikaasi vaistomaailmassa?
Kun tietynlaiset ihmiset huomaavat tämän, he saattavat itse vaistomaisesti alkaa manipuloimaan vaistojasi. Jotkut jopa kuvittelevat mestaroinnilla ja käytöksensä muokkaamisella pääsevänsä vaikuttamaan toisen ihmisen valintoihin ja tekoihin epäsuorasti. Vaistoissa tämä tuntuu siltä, että toinen ihminen ikäänkuin "yrittää" jotain. Jossain määrin tämä on ihan normaalia, määrität rajan itse, kuinka paljon tätä siedät. Ehkä sinulle sopisi kaveriksi ihminen, joka ei myöskään pidä epäsuorasta sosiaalisesta vaikutuksesta. Ihmiset ovat todella erilaisia. Uskompa, että monet eivät ymmärrä tätäkään keskustelua mitä käymme, vaan haluaisivat sulkea meidät mielisairaalaan, hahhah.
Jos elää vahvasti vaistomaailmassa, niin silloin on erityisen tärkeätä, että osa kuviota on vakaalla ja realistisella pohjalla. Kyllä tai ei. Selkeä toiminnallisuus ei anna tilaa pelaamiselle.
Vaistojen varaan ei kannata alkaa rakentamaan, kannattaa rakentaa vakaalle pohjalle ja käyttää vaistoja ikäänkuin rakenteen ja tilanteiden estetisointiin. Voit mennä uskomattoman väärälle polulle, jos koitat vaiston varassa esim tutustua uuteen ihmiseen ilman mitään todellisuuspohjaa. Silloin mahdollisesti vääristyneet mielikuvat saattavat alkaa hallitsemaan tilannetta ja jos olet tekemisissä vääränlaisen ihmisen kanssa, niin olet helppoa riistaa manipuloinnille ja vedätykselle.
Uskon, että olet joutunut ikävään klikkiin joka on traumatisoinut sinua. Ehkä olet juuri itsekkin erehtynyt joissain yksityiskohdissa ja se on antanut lisäpontta kurimukselle eri tavoin.
Hyvä, ettet lähtenyt kostamaan, olisit vain vahingoittanut omaa sisintäsi. Tunnut olevan välittävä ihminen ja varmasti tilanteen raadollisuus tuntui käsittämättömän kamalalta. On tosiaan aika käsittämätöntä, miksi jotkut ihmiset tekevät tietynlaisia asioita, ikäänkuin he eivät ymmärtäisi niiden tuomaa huonoutta elämäänsä ja vaikka tarjolla olisi jotain oikeasti hyvääkin.
Nyt vielä sisäistät, että kyse on enään pelkästä muistosta. Koko rakenne on enään pelkkä muisto. Ei niitä elämän parhaimpia, joten kannattaako sitä enään edes ajatella?
Mukavaa lauantaita!
Mielenvikaisilta te tai sinä (jos itelles vastailet) kyllä kuulostatte. Oikeudenmukaisuus on päivän sana.
Vaistoilla aistien, manipuloitu olin, enempi halusin vain ymmärtää toista, en missään nimessä pahoittaa toisen mieltä. Liian kiltti. Takapakkia tuli monta kertaa, jolloin otin etäisyyttä toiseen. Olen periaatteen mies monella tapaa, mut tässä halusin yllättävän paljon ymmärtää toisen käytöstä, välillä tuntui siltä, et ei tuntunut kovin tasapainoiselta ihmiseltä? Eikä mulle siltä oikealta. Uteliaisuuteni oli herätetty myös epäilyjeni kautta?
Luovutin leikin moneen kertaan, mut jokin siinä oli aina, et halusin uskoa hyvän voimaan. Mielikuvissa annoin toisen käytöksen anteeksi monesti, tuntui herkältä ihmiseltä ja olikin ilmeisen herkkähipiäinen. Sinisilmäisyyteni lopulta koitui tappiokseni. En halunnut uskoa pahuutta toisessa. Hölmöksi tunsin itseni monesti, järjen ääni puuttui, kun elin tunteella, niissä tilanteissa. Epäilyjä oli monia, yhden frendin kanssakin asiaa puin, hän varoitteli asiasta, minä halusin uskoa hyvään toisessa liikaa ja toki uteliaisuuteni totuuden saamiseen?
Paljon oli asioita, jotka tuntuivat ristiriitaisilta. Hälytyskellot soivat monesti. Paljon oli asioita, mistä olisi järjellä ajateltuna pitänyt osata lopettaa leikki? Mut sit oli ne tunteet? Ilmeisesti olin pelinappulana heidän pelissään, tietämättömiä, halusin uskoa hyvään? Heillä oli suunnitelma minun pään menoksi, muuten ei olisi ollut näitä kohtaamisia niin paljon (ansoja/ maalittamisia), kun niitä oli. Hän oli stalkannut minua tietämättäni, muuten näin ei olisi tapahtunut. (Jälkiviisastelua).
Mielessä tämä on varmaan lopun elämää, koska paha mieli jäi, likaista peliä. Toki itsekin tein virheitä hyvä uskoisuuttani? Jos joskus löydän luotettavan ja fiksun naisen rinnalleni, tulen nämä käymään hänenkin kanssa läpi, kun oppii tuntemaan ensin minut paremmin, jolloin uskottavuuteni on riittävä ja kasvan sen myötä paremmaksi ihmisenä ja vahvistaa samalla yhdessäoloa? Luottamuksen myötä? Näin haluan uskoa.
Hyvää lauantaita iltaa sinullekin!
Aika turhaa juttua nyt sinkkupalstalla...taidan vielä tarttua tähän ketjuun ja sen himottaviin kulminaatioohin.
Onhan sitä porukkaa aina liikkeellä, jonka mottona on "joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt". Minullekkin yksi kunnon sekoittaja tämän kerran lausui ovela ilme silmissään.
Koitko koko jutun itsekkin leikkinä? Toistit tuota sanaa itse. Tunsitko, että olit osana jotain kiihottavaa aistileikkiä joka kuitenkin innosti sinuakin? Jotenkin näisen kohde voi olla joko uhri tai liittyä syvemmälle peliin. Mitä mieltä olet?
Oma uteliaisuus kutkuttaa, pakko kysyä, että jos leikki olisi päätynytkin kolmen kimppaan, niin olisitko näin traumatisoitunut? Voiko osa harmituksesta johtua menetetystä kokemuksesta, jonka vaistosit kulman takana? Mainitsit omasta kokemattomuudestasi.
Curiosity killed the cat-sanonta taitaa päteä tähän kuvioon, hah. Toivottavasti pystyn nyt itse pitämään ammeeni reunoista kiinni!
Toivottavasti kysymykseni eivät tunnu liian intiimin tungettelevilta, se ei ole tarkoitukseni, lähinnä tilanteen analysoinnin älyllinen viihdytys.
Enemmän traumatisoiduin siitä oikeuden päätöksestä. Olisi riittänyt pelkkä poliisin kanssa käyty keskustelu, ymmärtämään, että toinen haluaa kokea asian näinkin vakavana? Syytä siihen ei ollut, en ollut uhka enkä synnyttänyt pelkoa sanomisillani kenellekään. Toisten halu ymmärtää tilannetta puuttui, ehkä tarkoituksellakin?
En kokenut sillai leikkinä, mut ainahan näissä on pientä leikittelyä molemminpuolin, kun ei voi liian tosissaan ottaa toista? Minusta ei mitään vakavampaa, naimisissa ollut tosin tuntui ottaneen sen vakavana näin jälkikäteen ajateltuna, kun tilanteesta tuli tällainen iso juttu (hänen kostonsa minulle, oletan)?
Uskon hänen olleen pahin kärjistäjä, manipuloija, et asiat eteni tähän? Hän heitteli kaksimielisiä heittoja ilmaan loppu vaiheessa, joihin en reagoinut toivotulla tavalla ilmeisesti? Ehkä oli jotain kalastelu yrityksen makua niissä?
Toisen kanssa kanssakäyminen kaatui mahdollisesti epävarmuuteen, luottamuksen puutteeseen? Epäilyjä oli monenlaisia ja mahdottomalta kaikki tuntui lopulta, sitä en vain osannut järkeillä itselleni silloin. Liian kaukaista oli ajatella mitään lähempää kanssakäymistä, omasta mielestä.
Enemmän olisin halunnut vain epäilyilleni vastauksia, siksi olin utelias. Osan sainkin sitten käräjillä. Huijattu olo jäi päällimmäisenä mieleen, myös näin jälkiviisastelujen jälkeen. Opin samalla, et naiset osaa olla julmia, siihen en olisi uskonut aiemmin.
Huonosti olin valmistautunut koettelemukseen. Koska en uskonut joutuvani kärsivän rooliin tässä mittakaavassa, kuin tapahtui. Näin minullekin vastattiin, kun kyselin etukäteen tilanteesta, sanottiin, et ylireakoinnin makua oli syytteissä. Uhriutuminen kannattaa näköjään, jos on pahantahtoinen, tuntuu silloin jopa luontevalta?
Ai se meni jopa käräjille? Tuliko siis lähestymiskielto? Et kai sentään maksumieheksi joutunut noin löysillä perusteilla mistään?
Voiko olla, että osa pelosta ja syytteiden liioittelusta johtuu jotenkin pelottavasta luonteestasi? Jos sattuu olemaan vähänkin kiihkeä tai temperamenttinen, niin sitä kyllä Suomessa kammotaan ja leimataan helposti hulluudeksi. Ulkomaalaiset saavat kyllä riehua, mutta annas jos olet omaa maata ja kiivaanpuoleinen, niin muumit kyllä lentää mukista. Ei tarvi kun kiroilla kunnolla, niin jo saa huonon maineen. Itseäni ei tosin ole haitannut, mutta naisia tässäkin ymmärretään vähän enemmän ja leimataan vielä enemmän hulluksi..hehheh.
Oletko kuuma luonteinen ja helposti kiihtyvä?
Voin kyllä uskoa, että asia kalvaa, kun miettii sinun etenemistä parisuhdeasioissa. Varmasti tulee epävarma olo.
Eli jos lähestyt jotain naista, joka sua oikeasti kiihottaa, niin tuo juttu kiilaa siihen väliin estelemään sua heittäytymästä seksuaalisuuteen ja tekemästä aloitetta, kun pelkäät, että jotain ikävää tapahtuu, menetät kontrollin tai et voi luottaa naiseen. Jos kerrot vasta sen jälkeen, kun ootte sekstannut, niin nainen voi seota ja tulla harmeja. Jos ennen, niin romantiikka kärsii.
Eli toinen vaihtoehto on treffailla naisia jotka ei herätä kovin kuumia tunteita, niitä hotka etsii hyvää diiliä avioliittoon. Heidän kanssaan taas ongelma on tuosta jutusta kertominen ja kertomisen mahdolliset seuraukset. Voit joutua entistä enemmän uhatuksi. Jos kerrot, hän voi jättää ja juoruta tai kertominen on aina uhkana siinä jos suhde ei suju, niin asia on aina sellainen josta joudut hyvittämään ja hillitsemään itseäsi naisen mieliksi. Kyllähän nuo porvarimuijat tietää. Eli juttu kahlitsee sinua tosi paljon tietynlaisessa liitossa. Todennäköisesti myös seksuaalisesti.
Perus tavikset taas...ei ehkä pysty näkemään muuta, kun käytännön puolen ja taas juttu leijuu suhteen yllä.
Joku alamaailman pimu tuskin välittää, mut kuka haluis jotain gettoblasteria ite elämäänsä dokaileen ja räyhäämään.
Joten näyttää siltä, että ole varsinainen synkän sadun kohtalokas prinssi, kahlehdittu ikiomaan helvettiisi, josta vain tosi rakkaus voi sinut pelastaa...lol
Jos sallit näin proosallisen heiton. En voinut estää mielikuvaa nousemasta.
Kohtalosi on tehnyt sinusta jo jotain, laittanut ylähyllylle. Varsin mielenkiintoista. Mietin tälläisiä melko paljonkin.
Uskon, että naimisissa oleva on voinut olla se, joka on määritellyt jutun kulun ja saanut pelokkaan ja heikon siihen mukaansa. Toiselta puolen se taas näyttää siltä, että voimakas siinä suojelee heikkoa ja etsii oikeutta. Käsitän, ette lähestymismääräykseen paljoa tarvita, varsinkin jos on todistajakin joka värittää sopivasti kuten sanoit.
Mites, tunnustatko itse mitenkään sekoilleesi kiimassa?
Itselleen se vastailee ja prosessoi ”kokemustaan”. Aika huh huh kamaa sanoisin.
Traumaattistahan se toki on saada oikeuden päätös eikä selvitä esim pelkällä jututtamisella ”etsä viitsisitsä ryhdistäytyä”. Ymmärrän kivun rinnassasi
Ei tullut lähestymiskieltoa. Suurin erheeni oli, etten osannut ottaa hänen kieltojaan riittävän vakavasti, koska en kokenut niitä tilanteita vakavina. Tätä korostivat lopuksi, miksi päätyivät tuomioon. Tässä meillä oli suurin näkemysero ja uhrin kokemalla oli merkitystä oikeudessa. Se on sitten toinen juttu, oliko kokema keksittyä vai kokiko toinen tilanteet oikeasti niin kuin antoi ymmärtää, on sitten toinen juttu?
Olemukseni on voinut olla pelkoa synnyttävä, koska olin kohtaamisissa aika ilmeetön, en ole sellainen, joka haluaa luoda pelon ilmapiiriä. Sitä en tiedä mitä toinen on voinut kokea menneisyydessä, onko sieltä lähtöisin tällainen käytös? En sekoile, enkä sekoilut tässä tapauksessa.
Enemmän jäädyin syytteistä, enkä osannut puolustaa itseäni riittävästi. Käräjillä olo tuntui, et ei oltu kovin hyvin tehty valmisteluja istuntoon. Omaa luonnettani olisi pitänyt enempi korostaa puolustuspuheessa, miten yleensä näissä tilanteissa olen toiminut eli en ole kovin aloitteellinen vaan aloite tulee aina toiselta aluksi, ennen kuin itse kiinnostun toisesta millään tavalla.
Näitäkin kerron vaan tänne varoituksena muille, ettei kannata lähteä kokeilemaan hyvä uskoisuuttaan onnea, ikinä en olisi voinut uskoa joutuvani kokemaan tällaista, ennen kuin poliisi soitti ja sovittiin tapaaminen. Siellä korostettiin vain minua ymmärtämään syytetyn kokemaa, nyt kun ajattelen tapahtunutta ymmärsin häntä liiankin paljon, enkä siksi osannut puolustaa omaa tilannettani riittävästi.
Oma kokemus tästä sellainen, ettei unohdu, erehtyväinen olin, paljon täälläkin kävin eri keskusteluja periaatteen miehenä, joilla voinut olla vaikutusta myös tilanteiden kärjistymiseen? Epäilyjä on monia, kun joutunut asioita pureskelemaan ja omaa hölmöyttäni läpikäymään.
Sait siis tuomion suhteessa tapahtuneesta raiskauksesta?
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Tietynlainen psykologinen jännite seksissä voi muuttaa ajan kanssa merkitystään. Se, mikä tuntuu hyvältä sillä hetkellä, voi tuntua tosi pahalta kokemukselta myöhemmin. Jopa ihan normaali seksi. Varsinkin silloin naisesta, jossei ole mukana tunteita eikä niitä kehity, eli ei ole tunnesidosta antamassa sisäistä varmuutta. Jos seksissä ei ole tunteita, niin seksi jättää jälkeensä vain sisäisen tyhjyyden, joka voi tuntua aivan hirveän pahalta. Jotkut naiset pystyvät välttämään tämän, en ymmärrä itse miten.
Tämän vuoksi itse suojelen itseäni seksisuhteilta, vaikka olen käytännössä suorastaan nymfomaaninen. Seksitapaamisen jälkeinen paha olo voi kestää jopa vuoden itselläni. Mieluummin olen selibaatissa.
Monet naiset kuvittelevat, että suostumalla seksiin, mies alkaa rakastua. Tämä ei ihan aina pidä paikkansa. Mies tarvii samat rakentavat tunnekokemukset kuin nainenkin rakastuakseen aidosti.
Jos mies ei naisen toiveesta huolimatta ala rakastua seksin myötä, niin tämä herättää paljon katkeruutta ja syytteitä myöhemmin hyväksikäytöstä, kun paha olo tulee. Ehkä ajattelit näitä tunteita ja yritit ymmärtää?
Ikävä juttu, mutta näillä eväillä, jos olet tuomiosi kärsinyt ja nainen suostui rajuun seksiin useita kertoja kanssasi, niin mitä tuohon nyt voi enään sanoa?
Parempi onni ensi kerralla. Jos on raju ja tunteellisesti jäätävän kylmä sängyssä, kannattaa sopia turvasana.
Onks sulla ollut muute ketään tuon kokemuksen jälkeen? Eli oletko pystynyt saamaan mitään korvaavaa kokemusta?
Se on traumatisoivaa kokea vääryyttä, mutta ei ole muuta vaihtoehtoa, kun mennä eteenpäin.
Haluutko jäädä tuon tilanteen vangiksi koko loppuiäksesi?
Maine tahriintui..syytät itseäsi hyväuskoisuudesta, mutta eikö se leppoisuus ole kuitenkin hyvä asia? Mitä sä sitä syytät?
”Ei tullut lähestymiskieltoa. Suurin erheeni oli, etten osannut ottaa hänen kieltojaan riittävän vakavasti, koska en kokenut niitä tilanteita vakavina. Tätä korostivat lopuksi, miksi päätyivät tuomioon. Tässä meillä oli suurin näkemysero ja uhrin kokemalla oli merkitystä oikeudessa. Se on sitten toinen juttu, oliko kokema keksittyä vai kokiko toinen tilanteet oikeasti niin kuin antoi ymmärtää, on sitten toinen juttu?” Niin että miten tämä sinun uuvuttava kamppailu lain henkeä vastaan nyt oikein lopulta meni?
Sain itse sen kokonaiskäsityksen, että mies on ollut seksisuhteessa naiseen ja miehen edellinen, pettynyt kiinnostuksen kohde on taivutellut naisen alkamaan epärehellisiin pyrkimyksiin hyödyn tavoittelemiseksi, koska mies ei seksistä huolimatta ole alkanut hänen kanssaan parisuhteeseen. On suunniteltu ansoitus jossa seksin yhteydessä miestä on estelty jota hän ei ole ottanut tosissaan aikaisemman suostuvaisuuden vuoksi ja tilanne on päätynyt yhdyntään. Tätä on käytetty sitten raiskaussyytteenä ja haettu korvauksia. Aikaisempi kiinnostuksen kohde on välittänyt vastaajasta negatiivista kuvaa. Juttu on sinänsä ollut Suomen lainsäädännön ja oikeuskäytännön vuoksi melko vedenpitävä.
Lain henkihän Suomessa on vielä, että naisen sanaan uskotaan poikkeuksetta, mitä tulee väkisin makaamisiin ja todistajakin on.
Eipä yllätä, että tällaista on alettu käyttämään ansaitsemiskeinona ja julkisuuden tavoitteluunkin.
Ennustan, että epärehellisen keinottelun vuoksi lain käytäntöjä joudutaan lähivuosina muuttamaan, mikä taas edistää kansalaisten epätasa-arvoisuutta lain edessä, joska tämän tyyppisessä oikeuskäytännössä paras lakimies voittakoon.
Haittana tulee olemaan myös se, että oikeiden raiskauksen uhrien oikeusturva heikkenee huomattavasti.
Naisten uhriutuminen tilanteissa, joissa ei varsinaisesti tapahdu mitään väärää ja sopimatonta, on siis naisten oman oikeusturvan kannalta heikentävä teko.
Tämä oli siis ketjun naispuolisen keskustelijan käsitys, vastaaja itse taitaa olla muualla ja ehkä kuulemme hänestä myöhemmin.
Aluksi sanon etten ole tämän ketjua aloittanut, tulin sivusta kommentoimaan ja tuomaan oman kokemani julki. Aika levottomaksi on mennyt kommentointi täällä, ymmärryksen puutetta tod.näk.? Olen ottanut vähän kaikkeen tämän myötä etäisyyttä. Emme olleet muuta kuin aistien kanssa tekemisissä, ei fyysistä kontaktia ollenkaan.
Tiedä sitten, olisivatko sitä alunneet alkujaan? En ole heittäytyjä tyyppi, ehkä olisivat sellaista kaivanneet? En tiedä, enkä ole siitä kiinnostunutkaan. Etsin enempi pysyvämpää suhdetta, en hetken huumaa. Nyt otan happea toistaiseksi, enkä tee vastaavia hölmöyksiä jatkossa. En tee aloitteita, ne tulee jatkossa naisilta tai sitten ei tule. Pystyn elämään itseksenikin, ei ole ongelma mulle.
Kiva oli saada ihan hyvääkin ajatusten vaihtoa aiheesta, kiitos teille, jotka siihen kykenitte. Kärjistämiset ja yliampuva jutut on tietyn luonteisille normaalia, itse en alennu sellaiseen, joten jätän oman kommentointi tähän viestiketjuun nyt tähän. Toivottavasti tästä mun ulos tulosta aiheeseen liittyen on edes jollekin hyötyä? Ettei joudu läpikäymään samaa ruljanssia läpi kuin minä kävin? Taistelen katkeroitumista vastaan. Toivon selviäväni voittajana siinä?
Eli sinun viattoman elämä on ihan kertakaikkiaan tuhottu? Hyys hyys hyysäystä varmaan kaipaat rikki mennyt ihminen❤️
😂😂😂
Miehinen itsetuntosi siis sai pahan kolauksen.
Olen ehkä vanha ämmä, jolla mielikuvitusta kyllä riittää, mutta yhden asian vielä sanon sinulle, kokeneena ihmisenä.
Meidän arvoamme ei mittää se, jos epäonnistumme, joudumme petetyksi tai jopa voitetuksi, se on elämän västämätöntä kulkua ja sattumaa, johon emme aina voi itse edes vaikuttaa. Mitään hyvää ei saa, jossei riskillä lähde tavoittelemaan, eikä aina sittenkään.
Arvokkuuden mittaa se, miten tilanteesta nousee.
Mitä olisi elämän kilpa muutenkaan, jos kaikki putoaisi syliin ilman mitään yritystä?
Olet yrittänyt, langennut ja katunut. Nyt ota vuoteesi ja kävele!
Hyvää jatkoa👁
Ei noihin tuomioihin ihan tyhjästä päädytä. Kautta rantain ehkä hiukan myöntää toimineensa väärin, mutta onhan tuo vuodatus yhtä uhriutumista ja naisen (sen todellisen uhrin) syyttelyä. Mut niinhän sitä sanotaan, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Ongelma onkin siinä, et tuskin kovin hyvin ehtivät paneutua asioihin, koska niitä on paljon enemmän kuin ehtivät niitä käsittelemään? Paperilla kaikki saadaan näyttämään paljon pahemmalta, vielä kun joukosta löytyy valheita (kärjistäviä), joista jää aina mielikuva ennakolta. Jälkeenpäin niitä vaikeampi korjata.
Tajusin, että käyttivät tyyliä, hyökkäys on paras puolustus, mut sekin oli hyvin ylireakoivasti tuotu julki valhein, jotka pystyin myös onneksi todistamaan valheiksi. Mut näillä ei ollut juuri vaikutusta, koska oleellisin asia oli etten ymmärtänyt tilanteen vakavuutta samoin kuin toinen?
On totta, että asioita voi nähdä monella tavalla, itse pyrin kaikessa totuuteen ja en selaillut asioita, päinvastoin kuin hän, joka koki olevansa uhri. Halusin olla sovitteleva alusta lähtien, sen toin myös julki, jos olisin suhtautunut samoin kuin toinen osapuoli olisiko lopputulos ollut enemmän oikeudenmukainen? Sitäkin miettinyt jälkeenpäin.
Myönsin tehneeni virheitä ja olin valmis kohtuulliseen rangaistukseen, mut kyl lopputulos oli yllätys. Käräjäoikeutta sanotaan erääksi rahapeliksi, jossa on vaikea ennalta tietää lopputulosta, tämä oli lakimiesten huumoria, joka koitui nyt minun tappiokseni. Minun avustaja totesi vielä ennen tuomiota, et tässä voi käydä hyvinkin? Ei käynyt.
Minusta näistä on hyväkin käydä asiallista keskustelua, koska asiat harvemmin ovat mustavalkoisia. Manipulointia ja toisten provoja tapahtuu jatkuvasti. Pelurit pelaa peliä ja toisinaan siinä käy heille hyvin ja joskus voi käydä huonostikin.
Itse olin huonosti valmistautunut, oli vaikea uskoa tällaisen toteutumiseen. Siksi hyvä todeta kokemattomana hävisin, kun uskoin enemmän hyvään kuin huonoon. Opin paljon tästä, kantapään kautta tosin.
Niin no, jos puhetta ei uskota eikä rauhaan jätetä, niin siinä alkaa olla vaihtoehdot aika vähissä. Oman käden oikeutta ei saa jakaa, joten poliisin puheille meneminen on se ainoa ja viimeinen vaihtoehto. Yllättävän moni aikuinenkin hämmästyy, kun niillä omilla teoilla onkin seurauksia ja kaikesta ei pääse pelkällä anteeksi pyytelyllä ja selittämisellä.
Toi on aika mustavalkoinen tapa ajatella mun tapausta, mut ymmärrän pointtisi hyvin. Oli paljon tilanteita, joista olisi voinut luulla toisin kuin kielteisesti toisen käyttäytyminen minua kohtaan. Jälkiviisaana tosin voin todeta ne maallittamisiksi ja ansan luomiseksi minulle. Sitä pahuutta oli vaikea ymmärtää silloin, kun ei ollut aiempaa kokemusta näistä. He pelasivat, ehkä suunnittelivatkin tämän yhdessä? Koska ilman näitä tämä koko juttu olisi kuivunut kasaan.
Sarkasmia oli kahdellakin tapaa.
no ei tietenkään, mutta valittehan seuraavaksi vähän kovempi akka, joka pistää kovan kovaa vastaan, niin on viihdyttävämpää seuraa eikä erotuomareillekkaan tarvetta
Niin vaikka sellainen joka laittaa kuupan vaivihkaa siihen kuntoon, että kohta löytää itsensä syömästä kuivaa ruohoa Nevadassa, täysin onnellisena "herkästä osastaan"😂😂😂🌚
Eläpä sinä yllytä sielä
Ristiriitaista on, jos ei ole kova luu niin mistä syystä nämä erotuomarit? Ja mitä erotuomareille tai vastaavilla tarkoitetaan- onko esimerkiksi palomestarin tehtävä noukkia kissa puusta vai riittääkö siihen ihan rivimies?
Mata vattuaah?
Onko naisten hakkaaminen jotenkin hauska aihe vitsailla? Toivottavasti et löydä ketään ikinä. Oonko jotenkin outo kun ei naurata.
Voisko se ilmoittaa poliisille, jos näkis tän keskustelun?
Joo, tämäkin oli varmaan vain joku törkeä lavastus…”hienoa”
Kyllä tästä teemasta varmaan jonkun riipaisevan kokoillan elokuvan saisi tehtyä.