Aina sillon tällöin luen palstaa ja jossain vaiheessa joku on kysynyt turkkilaiset naisten elämästä ym..Mainitsen siitäkin.
Itse olen asunut Turkissa aina silloin tällöin ( minulla loma-asunto Turkissa) ja myös mieskin siellä. Kummatkin olemme käyneet yliopiston ja odotan ensimmäistä lasta. Olemme seurustelleet yli 6-vuotta ja miehellä hyvä työpaikka Turkissa, joten sinne olisi kai muutto. Itse puhun hyvin kieliä ja nyt juuri mietimme, kuinka pystyn tekemään oman alani työtä Turkissa. Olen pari vuotta sitten valmistunut lääketieteellisestä.
No tietysti myös perheeni on käynyt usein Turkissa ja puoli vuotta sitten nuorempi veljeni tuli käymään luonamme (asun silti pääosin Suomessa). Hän rakastui/ tutustui turkkilaiseen nuoreen naiseen. Mieheni pikkuserkkuun =)
Tyttökin on erittäin rakastunut ja aluksi kaikki siellä tuotti ongelmia, kun asia tuli julki. Puhuimme mieheni kanssa paljon ja myös veljeni.
Lopulta koko perhe istuimme saman pöydän ääressä (tämän tytön vanhempien kanssa) mieheni sukulaisia. Jostain kumman syystä saimme mieheni kanssa asian näyttämään "vaivattomalta" pitkän puhumisen jälkeen. En olisi selvinnyt ilman mieheni apua. Nyt nuo kaksi nuorta saavat tavata toisiaan ja näyttää välittämistään aivan vapaasti!
Nämä ihmiset ovat vuosia seuranneet minun ja mieheni elämää yhdessä ja tajunneet, että tälläinen suhde voi olla rikkaus.
Voin kyllä sanoa, että tämä oli todellinen poikkeustapaus, mutta mahdollista.
Mieheni on aina minun puolella ja puolustaa kantaani asioissa. Kouluja käyneenä, hänellä on tavallaan etulyöntiasema.
Meidän suhteesta voisi sanoa, että hän on minun tossun alla =)
Hänen perheensä arvostaa fiksuuttani, avarakatseisuuttani ja kunnioitusta heitä kohtaan. Tietysti myös eksoottista ulkönäköäni ja rakastavaa luonnettani. Siellä kun olen, autan muita naispuolisia sukulaisia ja saarnaan aina miehille kuinka omaa naista pitää auttaa. He ovat jo tottuneet siihen. Se on jopa toiminut!
On myös mielenkiintoista kuulla jokaisen suvun naisen oma kertomus elämästä. Ja sieltä löytyy niin paljon positiivista. On niin paljon rikkautta, joista teillä ei ole tietoakaan ; )
Itse olen asunut Turkissa aina silloin tällöin ( minulla loma-asunto Turkissa) ja myös mieskin siellä. Kummatkin olemme käyneet yliopiston ja odotan ensimmäistä lasta. Olemme seurustelleet yli 6-vuotta ja miehellä hyvä työpaikka Turkissa, joten sinne olisi kai muutto. Itse puhun hyvin kieliä ja nyt juuri mietimme, kuinka pystyn tekemään oman alani työtä Turkissa. Olen pari vuotta sitten valmistunut lääketieteellisestä.
No tietysti myös perheeni on käynyt usein Turkissa ja puoli vuotta sitten nuorempi veljeni tuli käymään luonamme (asun silti pääosin Suomessa). Hän rakastui/ tutustui turkkilaiseen nuoreen naiseen. Mieheni pikkuserkkuun =)
Tyttökin on erittäin rakastunut ja aluksi kaikki siellä tuotti ongelmia, kun asia tuli julki. Puhuimme mieheni kanssa paljon ja myös veljeni.
Lopulta koko perhe istuimme saman pöydän ääressä (tämän tytön vanhempien kanssa) mieheni sukulaisia. Jostain kumman syystä saimme mieheni kanssa asian näyttämään "vaivattomalta" pitkän puhumisen jälkeen. En olisi selvinnyt ilman mieheni apua. Nyt nuo kaksi nuorta saavat tavata toisiaan ja näyttää välittämistään aivan vapaasti!
Nämä ihmiset ovat vuosia seuranneet minun ja mieheni elämää yhdessä ja tajunneet, että tälläinen suhde voi olla rikkaus.
Voin kyllä sanoa, että tämä oli todellinen poikkeustapaus, mutta mahdollista.
Mieheni on aina minun puolella ja puolustaa kantaani asioissa. Kouluja käyneenä, hänellä on tavallaan etulyöntiasema.
Meidän suhteesta voisi sanoa, että hän on minun tossun alla =)
Hänen perheensä arvostaa fiksuuttani, avarakatseisuuttani ja kunnioitusta heitä kohtaan. Tietysti myös eksoottista ulkönäköäni ja rakastavaa luonnettani. Siellä kun olen, autan muita naispuolisia sukulaisia ja saarnaan aina miehille kuinka omaa naista pitää auttaa. He ovat jo tottuneet siihen. Se on jopa toiminut!
On myös mielenkiintoista kuulla jokaisen suvun naisen oma kertomus elämästä. Ja sieltä löytyy niin paljon positiivista. On niin paljon rikkautta, joista teillä ei ole tietoakaan ; )
Vastaukset 9
Vanhimmat
joo ei tota kukaan usko.
Meillä oli alussa ihan samaa, vuosia ja vielä sen jälkeenkin kunnes saimme lapsia. Sen jälkeen miehestäni tuli täysi idiootti, alkoi kuuntelemaan vanhempiensa "neuvoja",minä olin se nalkuttava vaimo ja ulkopuolisia suhteita oli pilvin pimein. Ei siinä auttanut korkeat koulutukset, äijä meni silti mukaan kaikkeen mihin ei kukaan olisi koskaan uskonut. Avioero on luojalle kiitos kuukauden päästä selvä. Kyllä se turkkilainen osaa olla niin ihana, mutta kyllä ne kaikki siitä muuttuu paskiaisiksi ajallaan. Pilas elämäni,lasten elämän ja harhautti koko mun suvun.
No sitten hän saa näytellä aika monta vuotta =)
Mieheni vanhemmat ovat "avarakatseisia". Eivät he ole koskaan olleet minun ja mieheni suhdetta vastaan tai yleensäkkään olleet minua vastaan.
Iso ongelma kyllä oli se,kun emme ole menossa naimisiin ennen lapsen syntymää (syksyllä). Pitkien keskustelujen jälkeen he ymmärsivät tilanteen. Synnytän lapseni Suomessa ja myöhemmin muutamme Turkkiin. Avioliitto ehkä kahden vuoden kuluttua. Mieheni tulee kyllä lapsen syntymän aikaa Suomeen ja monesti sen jälkeen ravaa Suomi-Turkki väliä.
Minulla on kuitenkin myös työ täällä.
Kaikki ystäväni niin miehet kuin naisetkin, ovat tukeneet suhdettamme vuosia ja miehelläni on myös miespuolisia ystäviä Suomessa. Sivistyneitä ihmisiä =)
:-D
Suomalaiseksi lääkäriksi kirjoitat valitettavan huonoa suomea.
Heh heh, oikea lääkäri ei tekisi noin yksinkertaisia kielioppivirheitä mitä sinä kirjoitit. Tarkotitko käyneesi yliopiston sijasta apukoulua?
Mulla samanlaisisa kokemuksia, kun mullakin turkkilainen miesystävä. Ei turistirysästä poimittu, vaan hyvän koulutuksen saanut. Vaikka ei koulutus miestä tee.
Kivaa jatkoa sulle Shineh. Türk erkler en iyi!
"Hänen perheensä arvostaa fiksuuttani, avarakatseisuuttani ja kunnioitusta heitä kohtaan. Tietysti myös eksoottista ulkönäköäni ja rakastavaa luonnettani. Siellä kun olen, autan muita naispuolisia sukulaisia ja saarnaan aina miehille kuinka omaa naista pitää auttaa. He ovat jo tottuneet siihen. Se on jopa toiminut!"
Et kai vain ole narsisti?
onneks välillä niinpäin että muutatte sinne ählälandiaan ettekä tänne!:)