Onko tunteiden ilmaiseminen työpaikalla sallittua? Jos ei, niin miksi sitä ei ole erikseen kielletty?
onko sallittua?
Anonyymi
221302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei se ole kiellettyä itse asiassa ☺ Ei sitä voida kieltää.
Voidaan kokea ja tulkita häirintänä?
No, mutta rajat pitää vetää. En mäkään halaile ja sössötä tykkääväni. Voidaan me hengailla. Vapaa-ajalla voi toki halutessaan tehdä selvää asioista.
Niin, jos toisen käytös ärsyttää, siitä voi aikuinen sanoa toiselle suoraan. Muuten voi olla että se tutkitaan imartelevana. Tuppisuut voi nyt myös antaa äänen kuuluviin. Ei jaksa lussuja
Ei kai se kiellettyä ole ellei mene ahdisteluksi.
Tietenkin tulkintakysymyksiä.
Ei se mitenkään kiellettyä ole. Ei kai sitä edes voi mitenkään laillisesti kieltääkään.
Kuitenkin sellaisesta voi saada jopa potkut. Kun tehdään kantelu esimiehille.
Tuskinpa kukaan koskaan on saanut potkuja vain "tunteiden ilmaisemisesta". Tunteitaan vaan voi ilmaista niin monella tavalla ja OSA niistä tavoista on loukkaavia ja sopimattomia.
Kyllä on surullisia ihmisreppanoita jotka tuollaista kantelua harrastaa
Niin. Vain osa. Aikuinen ihminen tuskin loukkaantuu, jos toinen kertoo vaikka ihastumisesta.. Jos vastapuolella ei oo tunteita niin tajuaa sitten lopettaa. Sitähän se edellyttää.
Käpälöinti ja lähentely yms sopimaton vihjailu, jos toinen ei lähde messiin. Ne ei sovi.
Onpa niinkin kuitenkin käynyt, ilman että kyseessä olisi ollut ahdistelua. Totuus on tarua ihmeellisempää. Kannattaa olla varovainen ja keskittyä pelkästään työntekoon työpaikalla.
Kai tässä kieltojen luvatussa maassa voidaan sellainenkin laki kehitellä.
Se, että itse ei pidä tekemäänsä ahdisteluna, ei tarkota etteikö se voisi silti olla ahdistelua. Saisiko siis jotain todistetta tuollaisesta todellisesta tapahtumasta, eikä vain jotain epämääräisiä internetin kuulopuheita, jotka sattuivat kaverin kaverin kaverille.
Olen vastuussa siitä, mitä sanon, en siitä, mitä ymmärrät.
Aivan, olet vastuussa siitä mitä sanot. Pidä siis huoli, että puhut asiallisesti. Helppoa kuin mikä.
Olin kuitenkin väärä ihminen.
Millä tavalla väärä?
Ollaan ihmisiä eikä robotteja, se olisi jokaisen hyvä muistaa. Tunnemme iloa ja surua, vihaa ja rakkautta. En paheksu ihastumisesta kertomista työpaikalla, mutta asiallisesti on oltava. Jos vaikka vastapuoli ei tunne samoin niin on se osattava kertoa kauniisti eikä ihastujankaan tule repiä pelihousuja asiasta. Ihastumisesta kertominen on aina kovin rohkea teko.
Niin on. Siinä riskeeraa itsensä ja maineensa. Jos uskaltaa kertoa toiselle tämän, on myös luotto korkealla toista kohtaan. Se voi kuitenkin olla noloa toiselle. Vaikka nyt niitä tunteita ei sit olisikaan vastapuolella niin voi sitä kauniisti asian ilmaista silti. Ja sit ainakin saa rauhan.
Eipä ainakaan elätä turhia toiveita. Voi sit ajan kanssa laimeta nopeammin ja teistä voi tulla vaikka kavereita.
Miksi siinä maineensa riskeeraa? Onko jotenkin todella noloa ihastua vaikka toinen ei tuntisikaan samoin?
Maine vaan kasvaa sillä tavoin. Turha se on elämää pelätä. No risk, no story. Jos menee puihin (niin kuin todennäköistä) niin sitten menee.
Miksi niitä pitäisi työpaikalla ilmaista, jos joku kiinnostaa häntä voi pyytää vaikka aluksi ihan johonkin viattomaan vapaa-ajanviettoon, vaikka keksimällä että on ylimääräinen lippu johonkin. Ja jos siitä sitten lähtee jotain, yhteistä fiilistä, on hyvä jatkaa. Ei kai ihmiset sentään näissä tunnejutuissa täysin tyhmentyneet ole tässä viimeaikoina.