Olen raskaana ja mies on ollut innoissaan asiasta 3 ensimmäistä kuukautta jonka jälkeen asiat on menneet ihan päälaelleen. Mies on alkanut käyttäytymään etäisesti ja kylmästi. Häntä ei kiinnosta lainkaan läheisyys eikä minun seura vaan useimmiten vietän kaiken ajan yksin ja milloin hän on paikalla, räplää hän puhelinta tai katsoo telkkaria. Olen itkenyt ja puhunut asiasta hänelle mutta hän vain vastaa että selvitä pääsi tai mene terapiaan. Pyysin myös halaamaan kun voin huonosti johon mies vastasi " en tunne nyt mitään, minullakin on ongelmani". Hän ei enää lohduta minua vaan vetäytyy tai suuttuu jos minulla on paha olla. Mistä moinen käytös voi johtua? Hän kutsuukin minua nykyään nimeltä eikä tuttuun tapaan "muru" "kulta" jne. Olen yrittänyt kaikkeni muttei hän näe missään mitään ongelmaa. Puhuminen ei auta.
Minulla ei ole ketään läheisiä auttamassa ja olen todella yksinäinen ja surullinen. Pelkään tämän stressin ja ahdistuksen vaikuttavan vauvaan :(
Olen neuvoton, mietin eroa mutta jäisin totaalisen yksin vauvan kanssa eikä minulla olisi edes varaa asua yksin. Mistä saisin apua?
Minulla ei ole ketään läheisiä auttamassa ja olen todella yksinäinen ja surullinen. Pelkään tämän stressin ja ahdistuksen vaikuttavan vauvaan :(
Olen neuvoton, mietin eroa mutta jäisin totaalisen yksin vauvan kanssa eikä minulla olisi edes varaa asua yksin. Mistä saisin apua?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Voi johtua siitä, että sinä olet muuttunut raskauden takia. Hormonit jne. Itse et vain ole tätä huomannut.
Tämä pitää varmasti paikkansa ja antoi aihetta ajatteluun.
Kuitenkin näen parisuhteen sellaisena jossa tulisi tukea toista hyvässä kuin pahassa, muutoksien keskellä.
-ap
Meillä vaimo ”sekosi” raskauksien yhteydessä ja siitä tuli jopa väkivaltainen. Itse ei kokenut ollenkaan muuttuneensa, vaikka jälkikäteen on sanonut olleensa sairas. Yritin häntä saada ammattilaisen pakeille, mutta vaati vain minua alistumaan ja mukautumaan kaikkeen. En ole psykiatri, niin en pystynyt oikealla tavalla auttamaan. Eli kannattaa hakea apua ja perheet sitä aika hyvin nykyään saa. Meillä 3 lasta, niin oon joutunut tuon rämpimään aika monta kertaa läpi. Toki aina vähän erilaisena. Nyt homma tasaantunut, ku ei enää hormonit hyrrää. 😬
Perheneuvolasta saisitte molemmat apua. Uuteen tilanteeseen tottuminen vie paljon aikaa. Voitko puhua äitisi tai anoppisi kanssa?
Jätä se
Ei kukaan innostu oikeasti lisääntyvästä perhekoosta , mitä oletat alkumetreilllä olleen niin se on teatteria
Sekä naiset että miehet haluavat lapsia ja ovat todella onnessaan, kun saa oman lapsen.
Ei tietenkään kaikkien tarvitse lapsia hankkia, jos eivät halua.
Ei nyt heti erota kannata, vaan selvittää asiat kahden kesken ja ammattiauttajan kanssa.
Kaikki parit eivät halua lapsia. Älä yleistä. Joskus myös toinen ei välttämättä halua, on vaan pakko sopeutua.
Harmi jos tunnet näin.
Kaikille lapsen saaminen ei ole itsestäänselvyys. Ei kait ihmiset tekisi lapsia jos ei niitä haluaisi?
Ette usko jumalaan?Jumalaa kun rukoilee,huolet silloin kaikkoaa!
Kuulostaa oudolta. 😒😞❤🖤Toivottavasti asia selviää.
Eikö neuvolassa keskustella kaikesta tuosta. Kyllä meillä ainakin esikoisen kohdalla käytiin läpi parisuhdetta ja voimavaroja sekä mikä jännittää yms. Voisiko mies olla peloissaan se on todella iso elämän muutos myös hänelle. Tressaantunut? Älä nyt eroa lähde miettimään raskaus aikana hormonit niin sekaisin muutenkin että se jo itsessään aiheuttaa herkistymistä. Tärkeintä että sinä keskityt nyt vauvaan ja itseesi. Kyllä se mies pitää huolta itse itsestään.
Pitää ottaa tosiaan asia puheeksi neuvolassa, jos sitä kautta pääsisi puhumaan ammattilaiselle? Ihmetyttää vaan tämmöinen täyskäännös puolessa välin raskautta. Miehellä lapsi entuudestaan ja sanoo ettei elämä tästä miksikään muutu, ymmärrän tämän niin ettei hänellä asiasta ainakaan stressiä ole. Tiedä häntä.
-ap
Jos aikoo tai haluaa pitää kaiken normaalina ei kannata edes yrittää saada lasta, minun puolisonkin muuttui lähes täysin raskauden aikana ja se jatkui ja jatkui eikä ole loppunut tai palautunut ennalleen.
ja puhun siis naisen käytösestä.