Eli kiinnostaisi tietää mikä on teidän unelma biisin kaava. Eli mitä parhaita puolia ottaisitte lempilaulajilta/bändeiltä? Selkeyden vuoksi teen oman arvion, mistä oman biisin kaava voisi koostua.
Louis Armstrong: Lauluääni.
Harry Nilsson: Tarinan kerronta biisien avulla.
Jarkko Martikainen: Lyriikka.
Zarkus Poussa: Kokeilevat ja mukaansa tempaavat taustat.
James Brown: Energiataso lähes kaikissa biiseissä.
Martti Servo: Huumori, varsinkin yösydämmessä kylvetty.
Tässä nyt nopea esimerkki omasta reseptistä. Myöhemmin varmaan tulisi lisää mausteita keittoon mieleen, mutta jääköön tällä kertaa tähän.
Louis Armstrong: Lauluääni.
Harry Nilsson: Tarinan kerronta biisien avulla.
Jarkko Martikainen: Lyriikka.
Zarkus Poussa: Kokeilevat ja mukaansa tempaavat taustat.
James Brown: Energiataso lähes kaikissa biiseissä.
Martti Servo: Huumori, varsinkin yösydämmessä kylvetty.
Tässä nyt nopea esimerkki omasta reseptistä. Myöhemmin varmaan tulisi lisää mausteita keittoon mieleen, mutta jääköön tällä kertaa tähän.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mun unelmabiisin kaava on tässä :
poweri lauluääni : Little Richard
herkkyys : Janis Joplin
luovuus : Jim Morrison
ironia : Marilyn Manson
kauneus : Pjotr Tchaikovsky
Kaikki nuo ominaisuudet vapaasti yhdistettynä lyriikoihin, tulkintaan ja taustoihin.
Kuulostaapa aika hirvitykseltä... =D
Yksinkertaisen tehokkaat ja toimivat melodiat ja eritoten riffit. Esimerkkejä pilvin pimein niin CCR:n ajoilta kuin soolotuotannossakin.
En niin laulajaa tuijota vaan biisiä:
Rytmikkäämmissä biiseissä;
-vauhdikkuus
-rennot sanat
-rytmi
Hitaissa;
-lauluääni (sointuva tasainen)
-välisoitot
-musiikin nousut ja laskut
-sanat
Anteeksi etten sulata vastaustasi. En itsekkään tietysti tuijota biisissä yhteen tekijään, mutta toisilla se yksi tekijä on vain niin originelli ja erottuu muista, että ajattelin tehdä pientä listausta, mitä ne olisivat.
Mielestäni Esim. Martikaisella ei ole niin ainutlaatuista ääntä kuin Armstrongilla ja siksi Louisin lauluääni erottuu edukseen. Tai toisaalta Armstrongin biiseissa lyriikat eivät ole niin kovin kaksisia verrattuna Martikaisen Runollisiin, osin jopa vaikeaselkoisiin sanoituksiin.
Lisäksi tuosta vastauksesta voi ihmetellä (sori taas), että etkö kuuntele ollenkaan sanatonta musiikkia? Siksi tuo koljosen Pjotr Tchaikovsky vastaus oli loistava ( Mansonin ironia).
iskelmähullu... xD