Töissä tapahtuu

Mitä teen?

Oon Helsingissä lastenhoitaja. Eli työpaikalla on tilanne päällä. Sain metsäretkellä kuulla kaiken A ’sta O”hon iha siis lista asioita johon olen syyllinen. Oon yli ystävällinen ja pelkään puolustautua. Joka ikinen viikko porukka on puhunu musta jotain. Aluks olin sillee ”ok ymmärrän yritän muuttaa työ tapoja” no sit se paheni ja ne alko valittaa ihan kaikesta. Kaikki mitä tapahtuu on aina jotenki mun olkapäillä, tai oletetaan et mä tein sen. Oon tosi nuori ja hiljasempi. Ne pitää mua ehkä vähä hitaana sentakia etten oo kauhee pölisijä. Oon rauhallinen ja puhun myös sillä äänen sävyllä. Sain siitä valituksen. ”pitää puhua kovaa” kuulemma. En tunne että mua kohdellaan kuin ammattilaista. Yritän tehdä kaikkeni ja olla täydellinen. Ku luulen et kaikki on hyvin saan taas kuulla että musta oli sanottu sillon ja sillon tätä ja tota. Ei ole tultu mulle puhumaan mitään. On nöyryyttävää, että pomolla on aina mulle asiaa. Oon turhautunut koska teen työni samalla tavalla ku kuka tahansa lastenhoitaja, mutta saan koko ajan olla tarkkailun tai kyseenalaistuksen kohde. Iha päättömiä juttuja alkaa jo satelee ja sit musta tehdään se heikon näkönen osaamaton ihminen. Mä oon hyvä työssäni ja tosi vastuuntuntoinen. Se on vaikeeta olla rauhallisempi ihminen kova äänisten ihmisten ympärillä. Heti oletetaan, että vuorovaikutuksessa on ongelmia, vaikka sitä mulla ei ole koskaan ollut. Pelottaa, koska en saa olla oma itseni ilman, että pelkään potkuja koko ajan. En oo se kova ääninen kovasti puhuva ihminen. Juttelen lasten kanssa niitä näitä ja pidän huolen siitä, että lasten kanssa tulee juteltua ja tutkittua mahdollisimman paljon ja usein. Pöytä keskustelut ja läsnä oleminen leikissä on tosi tärkeetä mulle. Valitettiin kovasti miten en näiden ”puhujien mielestä” ole vuorovaikutuksessa tarpeeksi ja se sattui. Pitääkö aina kun he ovat vierellä puhua mahdollisimman kovaa, jotta eivät vain ajattele etten ole vuorovaikutuksessa. En tiedä mitä tehdä, ääni ei kuulu ja aina pitäisi miellyttää ja kaikki ahdistaa tällä hetkellä. En tiedä miten miellyttää tätä porukkaa. Joka kerta oon tehny jotain väärin ja vaikka kuinka valmistaudun, ennakoin ja teen kaiken nappiin ei se tilanne siitä parane. Sit on taas kuukausi ja saan kuulla uuden jutun itsestäni. Näin he eivät siis toisiaan kohtele tai epäile. Vain minua. Minua kohdellaan ku yhtä lapsista joka on tosi rankkaa. Henkisesti oon iha rikki enkä tiedä mitä tehdä. Järkyttävintä oli se miten minulle sanottiin ”että voi kamala jos jättäisit lapset vaaraan, vaikka en koskaan tekisi moista. Minua kyseenalaistetaan koko ajan. Minut saadaan näkemään itseni huonossa valossa ja alan epäilemään itseäni. ja vahvuuksiani. Tunnen itseni tarpeettomaksi ja huonoksi ihmiseksi. Minua pelottaa eniten se, että menetän itseni ja alan uskomaan kaiken mitä itsestäni kuulen. Pelkään, että tipun alas kaivoon enkä pääse sieltä enää ylös. Olen siis tosi tosi peloissani, etten henkisesti jaksa. Miten te pysytte vahvoina ja itsevarmoina työssä?