Tämä nyt on vähän väärä palsta tähän, mutta tuosta aiemmesta jutusta innostuneena kirjoitan aiheesta, josta olen aikonut raapustaa jo pitemmän aikaan.
Minä olen rum.Ei minua miehet lähesty. Ei ole todellakaan vaikea saada seuraa, mutta kaikki miehet, joita tapaan ovat netin kautta tavattuja. En laita kuvaani mihinkään sillä heti kun laitan kuvani niin ollaan valmiita tinkimään omista periaatteista (jos ovat ristiriidassa minun kanssani). Mies on yleensä alkuun todella itsevarma ("olen TODELLA hyvännäköinen.." jne) mutta kun näkevät minun kuvani niin ääni kellossa muuttuu: "en mä tiedä näetkö sä mussa mitään", "toivottavasti sä et pety kauheesti" ja sitä rataa.
Kyllä mulle toisen ulkonäkö merkitsee, tottakai, mutta ei ole mitään mittaria minkälaiset kriteerit ihmisen pitäisi täyttää että minä ihastuisin. Ystävieni mielestä minulla on harvinaisen huono maku.
Joskus joku miellyttää silmääni julkisessa kulkuvälineessä, kaupungilla, kuntosalilla tai ravintolassa. Yritän saada katsekontaktia, mutta turhaan. Sitten suurinpiirtein kaatokännissä minulle tullaan avautumaan, että "eihän tuon näköinen nainen katsoisikaan minuun päin" tai "miksi sä mulle juttelet, sä olet niin ruma".
Ja minä kun en haluaisi muuta kuin tavallisen miehen, minulle riittäisi että hänen mielestään olen ruma. Sellaisen duunarin, tai akateemisen, ei sen väliä. Mutta kaikki pelkäävät ja minulle jää ne narsistisesta psykopatiasta kärsivät tapaukset.
Ja naiset ovat kateellisia. Ruma nainen ei tietenkään voi olla älykäs eikä ainakaan pätevä kotihommissa. Luotettavakaan tuskin. Kateus on jokapäiväistä ja jos sitä ei uskalleta sanoa suoraan, kun kuitenkin olen ihan hyvä tyyppi, niin sellaista rivienvälistä piikittelyä tulee päivittäin. Ei toki kaikilta, mutta kyllä ihan riittämiin. Ystävätkin ovat kateellisia aina toisinaan. Tulevat humalapäissään sanomaan että "et sä niin täydellinen ole". En olekaan, olen ihan tavallinen tyttö.
Olen siis ruma, akateeminen, omillani toimeentuleva, useita kieliä sujuvasti puhuva nuori nainen, joka tykkää seksistä, urheilusta, penkkiurheilustakin, osaa tanssia, bilettää ja laitta hyvää ruokaa. Porakin pysyy kädessä ja kukat kukoistavat. Osaa keskustella niin SDP:n puheenjohtajakisasta kuin formuloistakin. Juo kaljaa mielellään eikä nalkuta. Ja on yksin.
En mä valita, kuten sanoin ei tässä voi olla kuin kiitollinen, mutta muutamassa mielessä tämä on rasite. Ylpeilläkseni en tätä kirjoita, vaan haluan sanoa teille miehet, että ruma nainen saattaa olla sinkku, katsoa juuri SINUA ja toivoa että saisi sinuun kontaktin. Hän saattaa osata tehdä muutakin kuin istua peilin edessä. Teillä miehillä on monesti ihan liian huono itsetunto, ottakaa itseänne niskasta kiinni ja lähestykää rohkeasti myös meitä. Ei sitä koskaan tiedä...
Minä olen rum.Ei minua miehet lähesty. Ei ole todellakaan vaikea saada seuraa, mutta kaikki miehet, joita tapaan ovat netin kautta tavattuja. En laita kuvaani mihinkään sillä heti kun laitan kuvani niin ollaan valmiita tinkimään omista periaatteista (jos ovat ristiriidassa minun kanssani). Mies on yleensä alkuun todella itsevarma ("olen TODELLA hyvännäköinen.." jne) mutta kun näkevät minun kuvani niin ääni kellossa muuttuu: "en mä tiedä näetkö sä mussa mitään", "toivottavasti sä et pety kauheesti" ja sitä rataa.
Kyllä mulle toisen ulkonäkö merkitsee, tottakai, mutta ei ole mitään mittaria minkälaiset kriteerit ihmisen pitäisi täyttää että minä ihastuisin. Ystävieni mielestä minulla on harvinaisen huono maku.
Joskus joku miellyttää silmääni julkisessa kulkuvälineessä, kaupungilla, kuntosalilla tai ravintolassa. Yritän saada katsekontaktia, mutta turhaan. Sitten suurinpiirtein kaatokännissä minulle tullaan avautumaan, että "eihän tuon näköinen nainen katsoisikaan minuun päin" tai "miksi sä mulle juttelet, sä olet niin ruma".
Ja minä kun en haluaisi muuta kuin tavallisen miehen, minulle riittäisi että hänen mielestään olen ruma. Sellaisen duunarin, tai akateemisen, ei sen väliä. Mutta kaikki pelkäävät ja minulle jää ne narsistisesta psykopatiasta kärsivät tapaukset.
Ja naiset ovat kateellisia. Ruma nainen ei tietenkään voi olla älykäs eikä ainakaan pätevä kotihommissa. Luotettavakaan tuskin. Kateus on jokapäiväistä ja jos sitä ei uskalleta sanoa suoraan, kun kuitenkin olen ihan hyvä tyyppi, niin sellaista rivienvälistä piikittelyä tulee päivittäin. Ei toki kaikilta, mutta kyllä ihan riittämiin. Ystävätkin ovat kateellisia aina toisinaan. Tulevat humalapäissään sanomaan että "et sä niin täydellinen ole". En olekaan, olen ihan tavallinen tyttö.
Olen siis ruma, akateeminen, omillani toimeentuleva, useita kieliä sujuvasti puhuva nuori nainen, joka tykkää seksistä, urheilusta, penkkiurheilustakin, osaa tanssia, bilettää ja laitta hyvää ruokaa. Porakin pysyy kädessä ja kukat kukoistavat. Osaa keskustella niin SDP:n puheenjohtajakisasta kuin formuloistakin. Juo kaljaa mielellään eikä nalkuta. Ja on yksin.
En mä valita, kuten sanoin ei tässä voi olla kuin kiitollinen, mutta muutamassa mielessä tämä on rasite. Ylpeilläkseni en tätä kirjoita, vaan haluan sanoa teille miehet, että ruma nainen saattaa olla sinkku, katsoa juuri SINUA ja toivoa että saisi sinuun kontaktin. Hän saattaa osata tehdä muutakin kuin istua peilin edessä. Teillä miehillä on monesti ihan liian huono itsetunto, ottakaa itseänne niskasta kiinni ja lähestykää rohkeasti myös meitä. Ei sitä koskaan tiedä...
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Mies on yleensä alkuun todella itsevarma ("olen TODELLA hyvännäköinen.." jne) mutta kun näkevät minun kuvani niin ääni kellossa muuttuu: "en mä tiedä näetkö sä mussa mitään", "toivottavasti sä et pety kauheesti" ja sitä rataa. "
No mutta eihän toi tarkota sitä, että ne miehet pitäs sua rumana. Sehän voi olla ihan oikeeta epävarmuutta. Siellä joukossa voi olla monia sellasia, jotka sun kanssa juteltuaan ja kuvan nähtyäänkin vielä haluis tutustua suhun, mutta sitten tunteekin itsensä epävarmaksi. Eli älä nyt ihmeessä tommosen kommentin takia masennu ja luovuta.
Tuskin sä nyt niin ruma olet kuin sanot, en usko että oot :) Eli piristy, äläkä luovuta.
Tsau Monika tai mikä nimesi sitten onkaan! Olet valvonut todella myöhään. Työnkö takia vai Oletko kenties lomalla? Ja tärkeä kysymys tulee nyt tässä, Oletko kaikkea tuota? Kysymysvoittoinen kirjeeni oli ainakin Sinulle tarkoitettu vaikka saattoi ärsyttääkin. Vai?
...saako tämä minun kirjoitukseni "rumaksi" muutettuna samanalaisen haukkuryöpyn.
Ihan hyvä idea, joskaan ei kovinkaan uusi. Tosin hieman enemmän sinun olisi kannattanut tekstiä muuttaa, jotkut asiat tuntuvat tässä hassuilta ja ristiriitaisilta.
Ah, sarkasmi... Antaisikohan tämä jo jotain ajateltavaa näille egosentrisille miehenpuolikkaille...
Aika täti!
Ohhoh.. Jos oikeasti olet sitä mieltä että miehet karttavat seuraasi ulkonäkösi takia, niin olisiko aika laittaa ne miehet näkemään se sisäinen kauneus.
Lähde kaveripohjalta, tutustu ihmiseen, pistä hänet huomaamaan se mitä ei ensi silmäyksellä näe.
Eräs lääke tuohon monia vaivaavaan tautiin nimeltä "rumuus" on asia nimeltä "itseluottamus". Vaikeahko saavuttaa joissakin tapauksissa, mutta jos sen saavuttaa, se toimii.