Kone herjasi, että hierarkia on liian syvä, joten aloitin tähän uuden ketjun. Toivottavasti huomaat ja löydät!!!
Juu, olen kirjoituksistasi ymmärtänyt, että pidät pizzasta. Niin kyllä minäkin, mutta olen opetellut syömään kerralla vain pikku slicen. Teen ne itse kotona, jotta tiedän tarkkaan montako pv-pistettä/kaloria tulee kerralla syödyksi. Ja yleensäkin herkuttelen pizzalla aika harvoin, mutta kyllä se edelleen maistuu.
Olen ollut hiukan huonossa kunnossa, kun siitepölyallergia rasittaa, ja pyöräilylenkit ovat olleet harvoja ja lyhyitä. Olen jumpannut kotona, mutta siitä huolimatta viime viikon pudotus oli vain -200 grammaa, mutta alas päin menoa se on sekin. Varmaan siihen vaikutti se ravintolailtakin, vaikka kyllä toisaalta olin olevinani mahdollisimman tarkka syömieni määrien suhteen. Toisaalta edellisinä viikkoina on pudonnut niin vauhdilla, ettei ihme että tahti välillä hidastuu.
Nyt vapusta alkavat viikonloput mökillä, ja siellä energiaa kuluu ihan luontaisesti jos johonkin duuniin. Arvelen, että olenkin ylikiloni hankkinut enemmänkin talven ja syksyn aikana, keväät ja kesät ovat aina olleet aktiivista aikaa. Melkein kuin minussa asuisi kaksi ihmistä - aktiivinen touhuilija ja laiska sohvaperuna, jotka ottavat vallan eri vuodenaikoina.
PV- ryhmässä yksi rouva näytti tietokoneella tekemäänsä painonpudotuskäyrää ylhäältä alas normaalipainoon saakka. Oli lohdullista huomata, että jumittamisia ja jopa painon nousuja oli ollut välillä hänelläkin. Mutta uskoa ja tsemppiä oli riittänyt ylittää nuo huonotkin viikot, ja lopputulos oli positiivinen.
Positiivisia kevätpäiviä sinulle ja muillekin tsemppaajille!
Juu, olen kirjoituksistasi ymmärtänyt, että pidät pizzasta. Niin kyllä minäkin, mutta olen opetellut syömään kerralla vain pikku slicen. Teen ne itse kotona, jotta tiedän tarkkaan montako pv-pistettä/kaloria tulee kerralla syödyksi. Ja yleensäkin herkuttelen pizzalla aika harvoin, mutta kyllä se edelleen maistuu.
Olen ollut hiukan huonossa kunnossa, kun siitepölyallergia rasittaa, ja pyöräilylenkit ovat olleet harvoja ja lyhyitä. Olen jumpannut kotona, mutta siitä huolimatta viime viikon pudotus oli vain -200 grammaa, mutta alas päin menoa se on sekin. Varmaan siihen vaikutti se ravintolailtakin, vaikka kyllä toisaalta olin olevinani mahdollisimman tarkka syömieni määrien suhteen. Toisaalta edellisinä viikkoina on pudonnut niin vauhdilla, ettei ihme että tahti välillä hidastuu.
Nyt vapusta alkavat viikonloput mökillä, ja siellä energiaa kuluu ihan luontaisesti jos johonkin duuniin. Arvelen, että olenkin ylikiloni hankkinut enemmänkin talven ja syksyn aikana, keväät ja kesät ovat aina olleet aktiivista aikaa. Melkein kuin minussa asuisi kaksi ihmistä - aktiivinen touhuilija ja laiska sohvaperuna, jotka ottavat vallan eri vuodenaikoina.
PV- ryhmässä yksi rouva näytti tietokoneella tekemäänsä painonpudotuskäyrää ylhäältä alas normaalipainoon saakka. Oli lohdullista huomata, että jumittamisia ja jopa painon nousuja oli ollut välillä hänelläkin. Mutta uskoa ja tsemppiä oli riittänyt ylittää nuo huonotkin viikot, ja lopputulos oli positiivinen.
Positiivisia kevätpäiviä sinulle ja muillekin tsemppaajille!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Juu, oli itselläkin mielessä, että josko uuden ketjun aloittaisi kun se oli aina niin "hankalasti" haettava tuolta se meitin juttuketju.
Joo, pudotusta se on 200 grammaakin ja kun ajattelee tuota sinun huimaa kahden viikon pudotustasi niin ei se ole laisinkaan epänormaalia että välillä tökkii. Itse olen huomannut, että oma painoni hyppelehtii todella paljon viikon aikana. Yhtenä päivänä voi näyttää että on parissa päivässä pudonnut kilo ja sitten kun viikon kuitenkin jatkaa samaan malliin niin loppujen lopuksi koko viikon aikana ei ole puolta kiloa enempää mennytkään. No. Tätä se vaa'alla hyppiminen teettää. En enää viitsikään turhaan masentaa itseäni käymällä useita kertoja viikossa vaa'alla.
Minulla on tämä viikonalku ollut taas sellaista tahtojen taistoa että... Mieliteot on olleet hirveät ja koko ajan tekisi mieli jotain mussuttaa. Olen yrittänyt itseäni analysoida ja luulen, että tämä mussutusinto on nyt johtunut stressistä. Kun on menossa tenttikausi niin aina tekisi mieli jos jonkinlaista herkkua. Mutta periksi en anna. :)
Vappukin tulee ja kaikenlaisia herkkuja taas kaupustellaan. Onneksi minulla ei ole mitään sen kummallisempia suunnitelmia vappuaaton varalle. Leffaan voisi ehkä mennä, tai jonkin kivan pätkän vuokrata ja katsoa kotisohvalta kullan kainalosta. Onneksi ei tuo alkoholi maistu niin ei siitä ainakaan tule turhia mielihaluja. Kaloreitahan alkoholissakin on ihan kiitettävästi.
Muistan kun kerran kärsin ihan sietämättömästä mussutushimosta... ja mussutin kokonaisen pitkän kurkun. Siihen loppui mussutushimo kun leuat väsyivät!
Ja vessaan oli usein asiaa sinä iltana.
Juu, kyllä minullakin stressi vaikuttaa syömishimoon, jopa enemmän kuin esim. kuukautiset. Viimeaikoina on äkilliset mussutushimot vähentyneet, liekö vuosien karttuminen vaikuttanut? Ehkä on vielä toivoa!
Vappu, niin. Totesin, että minun on tehtävä toimintasuunnitelma vapusta ja äitienpäivästä selvitäkseni. Eli teen tarkat listat mitä syön ja juon ja mihin aikaan, niin saan kaikkea mitä haluankin ja pysyn pisteideni rajoissa.
Vappuviikonloppuna ainakin kuohuviiniä, kevytnakkeja, valkosipuliperunasalaattia, minitacoja, silliä ja uusia perunoita, yhden saunaoluen, fetasalaattia... Vappuna pitää saada paljon kaikenlaista pientä suolaista naposteltavaa, esim. minicocktailkurkuista ja kirsikkatomaateista ei pisteitä mene lainkaan ja oliiveistakin kohtuullisesti.
Makeat herkut jätän suosiolla äitienpäiväksi, silloin otan pakkasesta mökille mukaan pääsiäisestä jäänyttä rahka-lakka-piirasta, joka nielee kyllä aika paljon pisteitä. Savulohta tehdään silloin myös, se on kaikkien herkkua. Pisteitä ropsahtaa siitäkin. Illalla kannattanee tyytyä kasviskeittoon!
Tilasin puutarhaliikkeestä postimyynnistä chilin taimia. Luulin, että ne ovat ihan vauvoja vielä. Katin kontit! Nehän ovat rehottavia puskia ja täynnä chilinalkuja jo! Yksi ystäväni arveli, että noiden puskien tuotolla pärjäätte vuosia... Hauska jännittää, kuinka tujua tavaraa sitä on kasvattamassa... Viikonloppuna istutan ne isompiin ruukkuihin ja sopivan kevyeeseen multaan.
Varmaan ne ovat sitten valmiita, kun ovat täysin punaisia tai keltaisia. Hauska kokeilla jotakin uutta!
Tuohan kuulostaa hauskalta tuo chilin viljely. Minulla on tosin ikuisuuskielto kasvisten tai kukkien hoivaamiseen nimittäin onnistun aina täydellisesti pilaamaan ne. Mulla on huoneessani yksi ainoa kasvi ja sekin saa vettä kerran viikossa sen verran että pärjää taas viikon eteenpäin. Eikä se muuten saisi vettä kerran viikossakaan ellei olisi aivan nuutuneen näköinen... :(
No sinä se olet tarkasti suunnitellut mitä syöt vappuna. Mie en ole miettinyt mitään... ehkäpä juuri siksi minä sitten valitan täällä ensi viikolla että taas tuli repsahdettua. Toivon ettei näin käy. Tänään tuli pieni repsahdus kun söin suklaanhimooni jonkun uuden kismet-patukan. Olihan se ihan hyvää, mutta ei nyt jälkeenpäin ajatellen sen arvoista. Noh. Toivottavasti tämä nyt ei romuta mitään... ja en usko että romuttaisikaan. Kävin kyllä vastaavasti sitten kävelylläkin tänään, mutta se oli lähinnä sellaista rauhallista lönkyttelyä eikä mitään hikihakuista sykekävelyä.
Toivotan sinulle nyt hauskaa vappua, mikäli en huomenna pääse kirjoittelemaan!
Vapusta selvisin kunnialla - tosin aattona piti tehdä ennalta suunnittelematon ylimääräinen tunnin reipas sauvakävelylenkki, jotta sain fetasalaattiini myös fetaa - muuten pisteet eivät olisi riittäneet.
Vapunpäivänä pyryttikin maalla lunta, joten aattoon tuo ulkoilu sitten jäikin. Tosin leikin vapunpäivänä lumessa kissojen kanssa.
Vaaka näyttää hyvältä, joten keskiviikon "virallista" punnitusta ei tarvitse jännittää. Olishan se kunnon pudotus ihan mukava, kun viime viikolla jäi vähiin.
Mutta aina näiden ajatusten iskiessä muistutan itseäni siitä, että kyseessä on elämäntavan muutos, ei mikään tilapäinen dieetti, ja että laihdun paljon tai vähän, tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä. Ja siitä kannattaa nauttia! Tänään viime viikolla nauhoitetun Beach-leffan merkeissä.
Onnittelut hienosti menneen vapun johdosta! Itselläni meininki karkasi hieman käsistä. Mutta miinuksella kuitenkin selvittiin, 200 grammaa oli mennyt kaikesta viime viikon mässytyksestä huolimatta. Tosiaan koko viime viikko oli vähän sellaista matalalentoa, että tänään olen taas palannut ruotuun ja ottanut itseäni niskasta kiinni.
Ruuan puolesta tänään on varmaan mennyt ihan kalorimäärän mukaan ja äsken tulin juuri kolmen vartin lenkiltä. Ilma oli mitä parhain ja seurassakaan ei ollut valittamista ;)
Huomenna on tentti ja sitten onkin koulu taas periaatteessa tältä keväältä ohi jos nyt ei yhtä itsenäisesti tehtävää projektityötä lasketa mukaan. Luppoajassa on se huono puoli, että tulee vietettyä enemmän aikaa kotona jääkaapin ääressä. Nyt täytyykin tehdä tarkka suunnitelma jatkon varalle. Milloin teen projektityötä ja milloin lähden ulos jne. Jeps. Tämä ilta menee varmaankin lätkää seuratessa... Hyvä Suomi! Nyt vain peukut alas Ruotsille... ;)
Eli punnituksessa käyty taas ja vaihteeksi ihan "normaali" pudotus ylisuuren ja liianpienen viikon jälkeen. Hyvä minä! Laskin pitkästä aikaa painoindeksini ja olen nyt yhtä luokkaa alempana eli "merkittävä liikapaino" "vaikean lihavuuden" sijasta.
Heti lakkasi tuntumasta "vaikeasti lihavalta". !!!!! Hih!!!
Vaikka matkaa onkin, se taittuu...
Tänään oli jo aamulla kauhea himo syödä itsensä ähkyksi. Niinpä latasin lounaaksi lihapullia, riisiä ja vihreitä papuja varsin kookkaan annoksen, ja pari tomaattia kyytipojaksi. Nyt illalla riittikin iltapalaksi karjalanpiirakka kevyttuorejuustolla kevytilimsa.
Ehkä syön tomaatteja vielä illalla, ne ovat nyt talven jälkeen taas NIIIIN hyviä... Hyvä omatunto syödä
paljon, kun pysyy kumminkin pisterajassaan.
Nyt häippäisen taas mökille pitkää viikonloppua viettämään ja olen koneella taas vasta tiistaina. Olemme ostaneet sinne uuden jenkkikaapin, jossa on pakastinosa. Hienoa, siellä voi pitää kesällä kevytjätskiä! Ja mm. savustettavat kalat voivat siellä odotella lopullista määränpäätänsä...
Ei sinulta kovin pahasti mopo karannut, kun paino humpsahti sentään alaspäin. Repsahdukseksi voinee kutsua vasta sitä jos se NOUSEE, tai pysyy plusmiinus nollassa viikkokausia, sekin kyllä harmittaisi. Hyviä ulkoiluja edelleen - toivottavasti aurinkokin meitä piristää!
Eilen kävin ryhmässä ja punnituksessa. Tänään hiukan mietteliäänä. Kaksi kiloa siis meni - olen syönyt kaikki pisteeni ja liikuntapisteet päälle. Äitienpäivänäkin rahkatorttua kahvin kanssa kelpo palan. Tosin kylläkin liikuin aika lailla, kun oli vapaapäiviä. Jos sama tahti jatkuu, pitää kai hiukan lisätä pisteitä? Kilo viikossa olisi minulle sopiva tahti, kaksi kiloa tai se 1.7 kiloa tuntuu aika paljolta - tosin olihan siinä välissä se 200 gramman viikkokin... No, ensi viikon olen lomalla joten katsotaan nyt vielä. Ehkä olen semmoista sorttia, jolta paino putoaa "möykkyisästi" eikä tasaisesti, vaikka olen kyllä pyrkinyt suhteelliseen tasaisuuteen syömisten kanssa. Mitäs sinun pudotuksellesi kuuluu?
Vau mikä pudotus!! Voi kun määkin pystyisin... Mulla oli tullu 400 grammaa lisää viime viikolla. Tosin kävimme poikakaverin kanssa Pietarissa pitkän viikonlopun reissulla ja siellä se liikkuminen jäi loppujen lopuksi aikas vähiin, kun Tukholman reissulta jääny jalkarakko ärsyyntyi ja kävely oli todella tuskallista.
Syöminen sen sijaan ei jäänyt vähemmälle vaan pikemminkin räjähti käsiin. Herkkuja tuli naposteltua jos jonkinlaisia. Maanantaina tosiaan kävin vaa'alla ja se päivä meni sitten vielä mussutellessa.. Tiistaiaamuna otin taas itseäni niskasta kiinni ja palasin ruotuun. Eilinen meni ihan ok ja tänään on taas ollut ihan kiva olo ja saa olla taas tyytyväinen itseensä kun ei täysin luovuttanut ja uppoutunut jääkaapin syvyyksiin kuten aiemmin. Kokonaispudotus on siis edelleen surkeahko 8,1kg vaikka viikkoja on takana jo 9. Mutta ei parane hätäillä... se tässä nyt vaan harmittaa eniten, kun en pystynyt pudottamaan kunnolla toissa viikolla kuin 200grammaa niin nyt on vähän niin ja näin että ehdinkö saada tarpeeksi pois ennen äidin viiskymppisiä... Eihän siinä muuten mitään, mutta kun ne juhlahousut on niin napakat, että olis vielä pari kiloa pitäny saada pois ennen ensi viikon lauantain juhlia. Onneksi mulla on sitten varasuunnitelma jollei ne housut mene päälle... :( Ensi viikko on minulla periaatteessa vapaa joten ajattelin käydä ainakin pari kertaa uimassa ja sitten lenkillä.. Jos tästä nyt vielä viime tipassa saisi puristettua ees sentin vyötäröltä... :D
"Kokonaispudotus on siis edelleen surkeahko 8,1kg vaikka viikkoja on takana jo 9."
Gab, pudotuksesi on ihan NORMAALI. Ja mieti: haluaisitko painaa 8,1 kg nykyistä enemmän? Et varmaan. Suuntasi on ihan oikea.
Vai Pietarissa!!! No siellähän muuta kevyttä tuskin on tarjolla kuin hapankaalia ja kurkkua...
Housuista puheen ollen, ne kivat keväthousut joihin olen haaveillut piankin mahtuvani, eivät sovi VIELÄKÄÄN. Sen sijaan sellaiset vihreät, joihin olen ollut lopen kyllästynyt, mahtuvat taas. Onhan siinä tietysti se puoli, että nyt on kiireesti laihduttava lisää, jotta rumat kutaleet käyvät liian suuriksi, jolloin niistä pääsisi lopullisesti eroon...
Yksi normaalipainon saavuttamisen - ja ennen muuta sen YLLÄPITÄMISEN - suurista iloista tulee olemaan sellaisen vaatevalikoiman hankkiminen, josta jokainen vaate on sopivan kokoinen, sen kun valitsee vaan...
... jos juhlahousuihin mahtuminen on oleellista ja pienestä kiinni, voithan ottaa tehospurtin ennen juhlapäivää ja tempaista Nutrilett Intensiv -kuurin, eli noin 500 kalorin edestä litkuja päivässä. Toimii, mutta mulle ainakin tulee siitä päänsärky. Mutta jos naisellinen koreilunhalu on vahvempi...
Niin, piruuttani kokeilin eilen illalla niitä juhlapöksyjä ja aattelin ettei ne voi mitenkään mahtua päälle, koska edellisestä sovituskerrasta olin laihtunut ehkä vain noin kilon verran... Mutta... yllätys yllätys ne mahtuivatkin ihan suht ok. Hieman kun vielä saa painoa alas niin luulen, että ne menevät oikein komeasti. Siis kiinni ne menee ihan hyvin nytkin mutta istumisturvallisuus olisi kenties parempi jos vielä pikkuisen saisi grammoja pois ensi viikon lauantaihin mennessä. :D
Oli kyllä niin hieno tunne, kun ne housut meni kiinni! Nyt täytyykin mennä muuten syömään jotain pientä. Illalla minua odottaa niinkin tylsä ateria kuin makaroonit ja lihapullat... Huomenna on edessä Likkojen Lenkki joten pasta sopii ihan hyvin tämän päivän "tankkaukseen" koska huomenna ei ennen lenkkiä parane hirveesti syödä ettei tule vatsanpuruja. Tulipas pitkä ja epäselvä lause. :D Täytynee tänään käydä vielä vähän lämmittelemässä lihaksia ... 8 kilometriä yhteen putkeen ylä- ja alamäkeä tekee varmasti pohkeilleni tosi "hyvää". Viime kerrallakin pohkeet tuli tosi kipeiksi ja kävelyni oli aikas vaivalloisen näköistä seuraavina parina päivänä.
Onni on joskus sentistä tai parista kiinni. Vähän yli viikon kuluttua palailen bittiavaruuteen...
Nyt on likkojen lenkki talsittu. Ja oli se taas vaan olevinaan niin raskas niin raskas että... Usko meinas kadota niissä nousuissa, mutta jostain sitä sisua sitten vain ilmaantui ja sain kuin sainkin hinattua itseni jokaisen mäen päälle. Lenkkikaverini oli huomattavasti paremmassa kunnossa eikä puhaltanut kuten minä... ei hän kuitenkaan sitten raaskinut lähteä läksimään omin päin vaan piti minulle seuraa :D Mikä oli ihan hieno juttu.
Ruuan osalta tämä päivä meni ihan ok vaikka ehkä kaloriraja saattoi ylittyäkin. Aamulla söin lautasellisen puuroa maidon kera ja lisäksi join muutaman lasillisen vettä. Ennen lenkkiä söin yhden mustikkarahkajugurtti-hässäkän... vähärasvainen, vähälaktoosinen eikä mikään niin erikoisen makuinenkaan. Semmoinen perus elintarvike. :D Lenkin jälkeen meille jaettiin lounasta: lihapulla-pasta-salaatti ja leipä sekä jälkiruuaksi vanilja-mansikka-kerroskiisseliä. Njam. Se oli ihan hyvää jopa. Ja tämä upea kenttälounas huuhdeltiin alas lähdevedellä. Tämän lisäksi söin sitten vielä kotona hesen kanasalaatin ja laitoin sitä majoneesiakin pussillisen. Oli tosi hyvää ja jäi kevyt olo. Nyt täytyis tästä mennä pikkuhiljaa yöpuulle... Väsymys painaa silmäluomia alaspäin koko ajan yhä enemmän ja enemmän. Tiedän, että huomenna on jalat tosi kipeet, koska nyt jo niitä vähän särkee. Täytyy yrittää venytellä vielä hetken aikaa niin josko ne olisivat huomenna edes jonkinlaisessa toimintakunnossa. :D
... ja on mukava olla taas töissä, fyysisesti lepäämässä tietsikan ääressä. Ymmärsin onneksi lisätä hiukan syödyn ruoan määrää / vrk, kun tuli tehtyä tosi paljon fyysisiä hommia. Painonpudotus näyttää hyvältä ja kohtuulliselta, en olisikaan jaksanut tehdä hommia kauhean pienellä kalorimäärällä. Ainoa repsahdus oli ruotsinlaivalla a la cartessa, pisteet ylittyivät reilusti, vaikka jätinkin annoksista kastikkeita ym. rasvaisen oloisia osia syömättä. No, se oli vain yksi ilta, ruoka oli tosi hyvää ja nautin siitä kovasti. Samoin nautin muutaman ihanan viinilasillisen. Aaah! Nyt onkin arkea edessä, ja silloin on helppo pitää pisteet kurissa. Tosin tapaan töiden jälkeen loppuviikosta työkavereita, ja silloin on oleellista jo etukäteen päättää, montako viiniä aion tilata - ja pitää sitten se päätös. Tulossa on myös jänskä viikonlopun mittainen musiikkileiri, mutta siellä on kasvisruokaa, joten silloin varmaan pysyy hyvinkin ruodussa.
Juu, reippaan liikunnan jälkeen ruumiista löytyy aina uusia lihaksia, joiden olemassaolosta ei normaalisti ole edes tietoinen. Kärsin semmoisesta olosta juuri tänään... Onneksi tietsikan näpyttely ei fyyysisesti juuri voimia vie, eikä palaverissa istuminenkaan. Jos illalla on poutaa, saataan tehdä pienen pyörälenkinkin, mutta ei siis mitenkään kovin raskasta tänään.
Aurinkoisia loppukevään viimeisiä päiviä!
Tänään vaaka kertoi minulle ilouutisen. Kokonaispudotukseni on nyt 10 kiloa. Tasan. Tosin tapanani on ottaa suurin vaa'an näyttämä paino "oikeana" niin ei sitten tule pettymyksiä. tänä aamunakin pompin useamman kerran mutta otin sitten sen yksittäisen suurimman painon. Nyt kun vain pysyis kiltisti ruodussa niin kyllä tämä tästä. Tänään vähän herkuttelin, en yli päivän kulutuksen kuitenkaan eli painonlisäystä ei tämänpäiväisestä pitäisi tulla. Tosin viime viikko kyllä oli sellaista vuoristorataa ettei oikein tiedä että mikä lisää ja mikä vähentää painoa... Joka tapauksessa on hienoa, että kymppi meni rikki kun se on ollut minulle sellainen kummitus aiempinakin laihdutuskertoina.. Nyt voi aloittaa taas puhtaalta pöydältä ja jatkaa urakkaa.
Ajattelen aina kadonnutta painoa margariinirasiallisina vyötäröltä.... 10 kiloa on jo semmoinen vähennys, että sen huomaa itsekin mukavana olona.
Itsellä on melko nuutunut olo, täytynee tällä viikolla panostaa erityisen runsaaseen määrään kasviksia ja hedelmiä, ja olla iltaisin ulkona.
kerroit että sinulla on nuutunut olo? Mistä moinen? Sinullahan kuitenkin laihdutus on mennyt todella esimerkillisesti! 500g-1kg menny joka viikko eikä plussaviikkoja taida olla yhtään? Miltä sinun kokonaissaldosi näyttää tällä hetkellä ja kauanko olet uurastanut? Ja sinulle kun tuo pyöräily ja muukin liikunta maistuu niin olen kyllä kade. Minulle liikunta on aina jollain tavalla vähän vastenmielistä.. uimisesta tosin pidän todella paljon mutta en minä nyt vielä tonne järveen uskaltaudu. Hrr... jäätävää vettä. :D Ja uimahalliin taas on matkaa 25 kilsaa joten hirveän usein ei sinnekään viitsi lähteä.
Jeps. Mutta koitahan nyt saada tsempin päästä kiinni! (helppohan se on minun sanoa kun viime viikolla olin aivan lohduttomassa ja vetämättömässä tilassa...):D Näkyillään!
Nuutunut olo johtunee lievähköstä vatsan sekavuudesta (ruoansulatusongelmia?) laihiksesta kiireestä töissä raskaista kotitöistä eli kun on kaikkea tuota ollut yhtä aikaa... Luulen, etten ole levännyt tarpeeksi??? Nukkuminenkin on hyvinvoinnille oleellista. Yritän nyt myös varmistaa, että saan paljon ja monipuolisesti eri ravintoaineita. Tsempin puutteesta ei siis ole kyse vaan ihan fyysisestä nuutuneisuudesta.
Vaaka näytti maanantaiaamuna 88.8 - jee siitä on aikaa kun paino on viimeksi alkanut edes kasilla.
Joo ei oo plussaviikkoja yhtään ja plusmiinusnolla viikkojakin vain yksi. Nyt on yhteensä noin 9 kiloa hävinnyt maaliskuun lopusta, jäljellä vielä noin 30 - jos meinaan aion ihan ihannepainoon päästä. Mutta jokainen pudotettu kilo tekee jokaisesta näistä "matkaviikoistakin" paremman. Eli jo tämä pudotus on paljon parempi kuin ei mitään.
Liikunta on minullekin aika vaikeaa ja vastenmielistä, ja siksi olenkin oikein tietoisesti psyykanut itseni pitämään niistä lajeista joista luonnostaan pidän edes vähän: uinti, kävely, sauvakävely, pyöräily, sienestys, marjastus... Järveen aion uskaltautua heti kesäkuun alussa, tosin vasta saunasta käsin.
Lomalla huomasin, että hakkuualueella olivat jo keto-orvokit täydessä kukassa ja mättäät sinisenään. Näin myös uteliaan jänöpupun ja nuoren metson. Onnittelin itseäni siitä, että nämä luonnon ihanuudet olisivat jääneet näkemättä, ellen olisi vaivautunut lampsimaan paikalle... Löysin myös polun ihanalle retkipaikalle, se on kallion laella. Sinne mennään eväsretkelle koko päiväksi heinäkuussa.
Näin kesällä liikunta ei ole ongelma, mutta ans kattoo kun tulee loka-marraskuun sateet ja räntäiset viimat... Alustavasti olen katsellut että alkaisin tekemään Viisi tiibetiläistä riittiä -aamuohjelmaa sisätiloissa, ja olemme kotona keskustelleet myös kuntopyörän hankinnasta. Hiihto esimerkiksi on kuin myrkkyä meikäläiselle... Samoin kaikki saleilla ryhmissä tapahtuva liikehdintä... Yöööööök....
Tuli mieleen, että tuo sinun urheilupäiväsi vaikutti ehkä aika raskaalta? Ei siinä mitään, mutta liikunnasta ja ulkoilusta oppii pitämään, kun ottaa reissun tosiaan nautinnon kannalta, istuu välillä naama kohti aurinkoa, ihailee luontoa ja sen semmoista. Veren maku mahdollisimman kaukana. Lähtee ehkä pikemminkin retkelle kuin suorittamaan? Houkuttele se poikaystävä mukaan! Ja kevyet kesäeväät messiin!
Huoh, kesälomalle tekisi jo mieli. Vielä viisi viikkoa sisätiloissa uurastusta...
Hienostihan sinulla on sitten mennyt!!! Yheksän kiloa ja maaliskuun lopussa olet aloittanut. Mie aloitin maaliskuun alussa ja nyt on mennyt 10 kiloa joten aikas samaa tahtia olen saanut painoa pois. Sinulla kyllä lähtöpainoa on huomattavasti vähemmän kuin minulla.. ja siispä normaalipainoonkin on sinulla vähemmän matkaa. Toisaalta olen joskus kuullut sanottavan, että kun se normaalipaino alkaa lähestyä niin se laihdutus ei olekaan enää niin helppoa ja että silloin pitää lisätä liikuntaa että saa painoa pois. En kyllä oikein tiedä, että pitääkö tuo paikkaansa. Eikös se avainasia ole vain syödä vähemmän kuin kuluttaa.
toivottavasti saat kehosi kuntoon ja nuutuneisuuden katoamaan. Kyllä se siitä. Hieno juttu että tsemppiä riittää. Olen itse tullut siihen tulokseen, että asenne on tässä hommassa a ja o. Ja mitä liikuntaan tulee, niin on totta, että yritän jollain tavalla aina "suorittaa" jotain kun lähden lenkille. Yritän saada sykkeen nopeammaksi ja hien pintaan, että liikunnasta olisi enemmän hyötyä myös kunnon kannalta. Mutta esim. tänään tein sellaisen pienempisykkeisen lenkin koiran kanssa. ja täytyy todeta, että pari kuukautta sitten olisin varmasti hengästynyt enemmän sillä reissulla. Sikälikin oli kiva käydä rennommalla kävelyllä ja vielä kun oli aivan loistosää!! Mutta siltikin se lenkille lähteminen tai ylipäänsä liikunta ei vielä oikein tunnu "omalta" tai välttämättömältä osalta elämää.. Ja kun sanotaan, että tunnin liikunta saa aikaan aivoissa sen, että aivot alkaa tuottaa jotain mielihyvähormoonia ja sit pitäis olla järjettömän hieno olo ku on tunnin liikkunut... Mulla tää ei kyllä päde. Mä olen yleensä vain vetelä, entistä laiskempi ja yltä päältä hiessä. Olo on itseasiassa melko äklö ja tekee mieli päästä äkkiä suihkuun. Jep.
Mutta tässä kai taas kaikki tältä erää. Palaillaan.