Tuleeko ongelmia, jos anoppi saa vapaat kädet tulla entiseen kotiinsa huushollaamaan koska huvittaa? Varsinkin jos miniä on sitä mieltä, että hänen kodissaan ei tarvita kahta emäntää, eikä päästäisi omaa äitiäänkään anopin lailla touhuamaan. Miniäpäs ei kuitenkaan voi puhua "omasta kodistaan", koska on tullut niin sanotusti valmiiseen pöytään, eli sukupolvenvaihdoksen jälkeen muuttanut miehen kotitilalle. Minkäänlaista omistusoikeutta ei ole. Onko äänivaltaa? Tilanne käy hermoille. Ollaan pattitilanteessa, jossa miniä jankuttaa ongelmasta miehelle, joka ei näe mitään ongelmaa. Vituttaa.
tuleeko ongelmia
jos
71232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Arvaa vaan tuleeko? Eikös kaikki merkit viittaa siihen?
Omistusoikeus ei vaikuta siihen, mikä sinun äänivaltasi omassa kodissasi on. Selvennähän asia miehesi kanssa.
Emme elä enää 1800-luvulla!!!
Jos teillä ei ole lapsia, niin lähde menemään, ei tuollaisen miehen kanssa kannata elämäänsä tuhlata.
Puhun kokemuksesta, että pahemmaksi vain menee, eikä loppua tule, ennen kuin vanha emäntä on haudassa.
Äänivaltaa jos vähän on, piipityksen verran, vuosien myötä sekin katoaa, kun itsetunto on nakerrettu pois. Se nakerretaan pienin palasin, muka mitättömin, mutta aina uusi muru on pala pois miniän itsenäisyydestä.
Jos mies ei näe ongelmaa, ollaan jo toivottoman tilanteen edessä.
Muuta en sano, kuin muuta ajoissa pois!
Mies tulee perässä jos on tullakseen.
Tai hanki kakkosasunto itsellesi, jonka voit mieltää omaksi kodiksesi. Minä tein niin. Kävin "töissä" mieheni kotitilalla ja yöksi painuin omaan kämppään.
Nyt oon tosin eronnut.
Älä tosissasi ajattele, etteikö tulisi ongelmia. Millainen on se mies, joka tarvitsee äitinsä huushollaamaan vaimonsa lisäksi? Kyllä kai miehellä täytyy olla jo napanuora äitiinsä poikki?? Valintakysymys, kumman kanssa haluaa asua?? En jäisi talouteen, jossa mieheni äiti ravaisi päivittäin. Ei mitään omaa rauhaa. Mihin sitä äitiä siellä muka tarvitaan, aikuisten ihmisten kodissa??
ja kyllä vituttaa tuollainen asenne, ettei miniä voi muka puhua omasta kodistaan, kun on muka tullut valmiiseen kotiin. HALOO?! Eikö ole tarkoitus tehdä siitä teidän yhteinen koti eikä anopin ja teidän? Kyllä miniällä täytyy vain olla samanlainen sananvalta, jos meinaatte yhteisen kodin perustaa. Asu äitisi kanssa, jos tekee mieli ja anna itsenäisen naisen löytää arvoisensa parempi kumppani!!!!!!!!!!!
odottaa sinua, jos kuvittelevasi yksin voivasi muuttaa tilannetta. Olin itse niin tyhmä, että kuvittelin voivani muuttaa käytäntöä jossa samassa taloudessa asui kolme vanhusta. Yksi vaihtoi hiippakuntaa muutaman vuoden jälkeen, mutta kaksi naista jäi (sisarukset). Jos narisematta nielet kaiken paskan jota silmillesi saat, olet hyvä. Jos sanot jotain saamiesi haukkujen päälle, olet todella sydämmetön ja huono ihminen. Kaiken lisäksi saat vielä appivanhempien suvun haukut ja halveksunnan siinä samassa. Ihmisarvosi on alennusmyynnissä sellaisessa tilanteessa.
Miehesi napanuora on vielä sitkeästi kiinni äidissään, jos ei halua asettaa sinua äitinsä edelle, ansaitset paljon parempaa.
itsekään en päästäisi edes äitiäni huushollaamaan meille. valitsen itse verhoni ja sen miten ne on aseteltu.
anopillani ja minulla on välit pysynyt asiallisena, kun me aina sanotaan toisillemme, että pyydä apua siinä ja siinä, jos tarvitset. jolloin molemmat tiedämme, että apua uskaltaa pyytää tarvitessa, mutta kumpikaan ei mene huushollaamaan silloin kun itselle sopii vain oman mielen mukaan.
itse en voisi kuvitellakaan, että ostaisimme anoppilan ja muuttaisimme sinne. tuntuisi että pitää olla varpaillaan omassa kodissaan. se talo on remontoitu anopin tyylin ja maun mukaan, ja niin hieno kuin keittiö siellä onkin, pidän omastani paljon enemmän. anopille taas keittiö on kodin keskus niin, että suurin osa remonttirahoista onkin heillä panostettu juuri keittiön ulkonäköön. hänellä on siihen oikeus, olla oman kotinsa hengetär.
mutta itse en tahtoisi muuttaa sinne - ensinnäkin siksi, ettei se ole sisustettu "minun näköiseksi". en osaisi asua paikassa, joka on prikulleen jonkun toisen maun mukainen.
alkuperäisen kysymyksen, eli sukupolvenvaihdoksissa yleensäkin pitäisi syrjään siirtyvien vanhempien ymmärtää, ettei kyse ole enää heidän tilastaan. ellei tämä onnistu, on parempi olla nuorenparin siihen kotiin muuttamatta.
olen vastaavassa tilanteessa, siis sukupolvenvaihdos on tehty. Anoppi sanoi suoraan, että talon seuraava emäntä hänen jälkeensä on hänen lapsenlapsensa. Eikä todellakaan tarkoittanut sillä minun ja mieheni tulevia lapsia vaan mieheni sisarusten lapsia.
Muutenkin olen kuullut vaikka mitkä haukut siitä, kuinka ahne olen kun tilaa itselleni havittelen. Todellisuudessa on avioehto, enkä vieläkään esimerkiksi tiedä, montako hehtaaria tilalla on maata, joten en mitenkään voi olla ahne, kun en edes tiedä mitä "olisin saamassa". Tuntuu, että anoppi muistelee vain omaa nuoruuttaan, kuinka markan kuvat silmissä nai itselleen tämän "ison" tilan ja miten ahne itse oli, luulee raukka minua samanlaiseksi. Onneksi minulla on akateeminen koulutus ja muut kuviot elämässäni, en ole niin lapsellinen, että tänä aikana kuvittelisin tavallista maatilaa kultakaivokseksi! Ja tilalla tehtävästä työstä voin sanoa sen verran, että anopin mielestä jos ero tulee, en saa penniäkään mukaani mistään, mutta jos hänen tyttärensä eroaa maanviljelijämiehestään, kuuluu tämän tyttären saada tietenkin puolet tilasta, sehän on ihan kohtuullista, onhan tytär jotain tilan eteen tehnytkin! Aivan oikein, näin oikeudenmukainen on anoppi.