On ihmeellistä, kun tällä palstalla keskustellaan parisuhteessa olevien pierennästä.
Joku nauraa sille, toinen taas pitää sikamaisena käytöksenä.
Itse pidän pieremistä luonnon mukaisena kaasunpoistajana, onhan se hauskaakin joskus, mutta pitää kyllä sen verran ajatella muita ettei ihan missä tahansa rupsuttele, ja kaasujaan päästä.
Itse en pidä ketään sikana, vaikka tuhina takamuksesta kuuluisikin.
Saako sinun puolisosi pierrä, vai pitääkö hänen pidättää pieruaan niin kauan kuin olette naimisissa?(leikkisä kysymys,tosikot elkööt vaivautuko).
Puolisoni saa tupsuttaa, kuten teen itsekkin(toki hyvän käytöksen muistamme ettemme ihan missä vaan ilmoja päästä).
Hyvää kevättä kaikille.
Joku nauraa sille, toinen taas pitää sikamaisena käytöksenä.
Itse pidän pieremistä luonnon mukaisena kaasunpoistajana, onhan se hauskaakin joskus, mutta pitää kyllä sen verran ajatella muita ettei ihan missä tahansa rupsuttele, ja kaasujaan päästä.
Itse en pidä ketään sikana, vaikka tuhina takamuksesta kuuluisikin.
Saako sinun puolisosi pierrä, vai pitääkö hänen pidättää pieruaan niin kauan kuin olette naimisissa?(leikkisä kysymys,tosikot elkööt vaivautuko).
Puolisoni saa tupsuttaa, kuten teen itsekkin(toki hyvän käytöksen muistamme ettemme ihan missä vaan ilmoja päästä).
Hyvää kevättä kaikille.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...saa. Noilla sinun ehdoillasi. Kaikki ihmiset pierevät, ihan jokainen.
Minulta loppu just kiinnostus mieheen kun hän toisilla treffeillä pieraisi mun kuulleen..yäk..Haiskoot muualla...
Kotonaan saa rupsutella jos tuntee siihen tarvetta. Muissa paikoissa voi miettiä kahteen kertaan =)
Saa tietysti, vaikka se joskus hiukan ärsyttääkin. Kotona voi tosiaan rauhassa pieriä, ainoa paikka missä minä en sitä kotona suvaitse on ruokapöytä. Jos syödessä tulee sellainen olo, niin sitten saa poistua kyllä kesken syömisen pöydästä.
Eli julkisilla paikoilla piereskely ei ole mitenkään hirmu mieltäylentävää. Kotona tehkööt, mitä tykkää..
Meillä mies antaa kyllä neljän seinän sisällä paukkua, mutta ihmisten ilmoilla käyttäytyy siivosti (kenenkään ei tarvinnut huomauttaa).
tottakai saa, ei pierua saa pidättää!
Kyllähän sitä muisteli kun alkuaikoina oli todellakin vaikeuksia omien paukkujen kanssa. Pakko oli yrittää olla vaikka kuinka huvitti hiihtää mykkänä.
Toista se oli noin 3 kk:n tutustumisen jälkeen. Samassa sängyssä nukuttiin ja tollasta. Mitä paremmat leijat heitin sitä hauskempaa oli, ainakin mulla. Mutta ei se mitään kuolemanvakavaa enää sitten ollut :)
Jos miehessä/naisessa riittää se miten paljon ja pahanhajuisia pieree,niin siitä vaan.Minä haluan että miehessä on ihan muita taitoja kuin piereminen...
Heh, huvittavaa. Saahan suhteessa toki piereskellä kunhan sen tekee kuten sanoit hyvällä maulla. Tuskinpa täältä sellaista ihmistä löytyykään joka pidättelisi koko elämänsä. Jos se suhde sitten estää moisen niin kyllä minä ihmettelen toisen kasvatusta.